Lukutaitotyön itsearviointikehikko -pilotti
Tämä itsearviointikehikko on työkalu kirjaston oman lukutaitotyön arviointiin. Kyselyn vastaukset jäävät vain kyseisen kirjaston käyttöön eikä niitä kerätä.
Lukutaitotyön määritelmä
Lapsuudessa opittu mekaaninen lukutaito antaa pohjan lukemiselle, mutta lukutaidon ylläpitäminen ja harjaannuttaminen on elämänmittainen prosessi. Yhä moninaisempien tekstien tulkitseminen ja arvioiminen on keskeistä nykymaailmassa. Tieto- ja kaunokirjalliset tekstit ovat yhä enenevässä määrin myös digitaalisessa muodossa, ja ne voivat sisältää tekstin lisäksi kuvia, videoita ja ääntä.
Tässä itsearviointikehikossa lukutaidolla tarkoitetaan monilukutaitoa, joka on kimppu erilaisia taitoja.
Laissa yleisistä kirjastoista lukemisen edistäminen ja ohjauksen ja tuen tarjoaminen monipuoliseen lukutaitoon ovat eri tehtäviä. Haasteen lukutaitotyön hahmottamiseen tuo se, että samanniminen toiminto voi olla joko lukemisen edistämistä tai lukutaitotyötä. Tämä kehikko haastaa arvioimaan, mitä lukutaitotyö on, mitkä kirjastosi toiminnoista ovat lukutaitotyötä ja mitkä niistä voisivat olla lukutaitotyötä fokusta tarkentamalla.
Lukutaitotyötä arvioitaessa täytyy muistaa, että runsas ja monipuolinen lukeminen kehittää erityisesti teknistä lukutaitoa. Lukutaitotyössä huomio on taitojen kehittämisessä. Lukutaito kehittyy hitaasti, ja siihen tarvitaan usein vuorovaikutusta, toiminnallisuutta, osallisuutta ja yhteisön tukea. Kehittyminen lukijana voi tapahtua esimerkiksi ohjatun keskustelun myötä. Lukutaitotyössä toiminnoille asetetaan tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti.
-
Tämä itsearviointikehikko on työkalu kirjaston oman lukutaitotyön arviointiin. Kyselyn vastaukset jäävät vain kyseisen kirjaston käyttöön eikä niitä kerätä. Vastaukset voi tallentaa lopuksi PDF-tiedostona.
Lukutaitotyön itsearviointikehikko suositellaan täytettäväksi vuosittain. Arviointi voidaan tehdä esimerkiksi keväällä nykytilanteen kartoittamiseksi ja apuvälineeksi suunniteltaessa tulevan kauden toimintaa. Ensimmäisellä täyttökerralla on syytä tutustua kaikkiin osioihin kokonaiskuvan kartoittamiseksi.
Toimintoja suositellaan kehitettävän asteittain, esimerkiksi valitsemalla 1-2 kohderyhmää vuosittain kirjaston resurssit huomioiden. Osiota 1 on syytä tarkastella vuosittain. Osioon 1 vastaa kirjaston päivittäisestä toiminnasta vastaava henkilö. Muut osiot täyttää kyseistä työtä tekevä henkilö tai työtä tekevä tiimi yhdessä.
-
Itsearviointikehikon tarkoitus tarkoitus on herätellä miettimään, mitä voisi tehdä lukutaitotyön nimissä ja mitä sen vaikutukset voisivat olla. Kehikon tarkoitus on auttaa kirjastoja jäsentämään lukutaitotyötä ja sen myötä helpottaa sen kehittämisessä omassa kirjastossa. Lukutaitotyön itsearviointikehikon tuloksilla pystyy näyttämään kirjaston yhteiskunnallisen vaikutuksen, eli esittämään konkreettisesti, miten kirjaston tekemä lukutaitotyö näkyy yhteiskunnassa. Taulukkoa voi käyttää myös apuvälineenä kirjaston tekemän lukutaitotyön ja sen tarvitseman resurssitarpeen sanoittamisessa päättäjille tai muille tahoille.
Kyselyssä on käytössä ABC-portaikko.
Huom. lomakkeelta löytyvät pisteet voi jättää pilotissa huomiotta.
- A-luokassa on kirjaston lukutaitotyön ydintoiminnot, joiden tulisi toteutua jokaisessa kirjastossa. A-luokan väittämiin tulisi pystyä vastaamaan vähintään ”Toteutuu suunnitelmallisesti”.
- B-luokassa on tärkeitä lukutaitotyön toimintoja, joita on hyvä tehdä resurssien salliessa, oma toimintaympäristö huomioiden.
- C-luokkaan on koottu esimerkkejä, jotka monipuolistavat ja syventävät lukutaitotyötä. Kaikkea ei tarvitse tehdä, vaan kohtia voi jättää myös huomioimatta. Tärkeintä on tuntea oma toimintaympäristö ja suunnitella työ vastaamaan sen tarpeisiin mahdollisimman hyvin.
-
Pilotointi suoritetaan 1.-13.10. Pilottikirjastoina toimivat Kuusamon, Tyrnävän, Sotkamon, Ristijärven, Ylivieskan ja Haapajärven kirjastot.
Toivomme pilottiin osallistuvan kommentoivan itsearviointikehikkoa ensisijaisesti alla olevan lomakkeen kautta. Jokainen kehikkoa testaava henkilö voi kommentoida vastaamalla lomakkeella itse, eli jokaisesta kirjastosta voi tulla useampiakin vastauksia. Jos kommentoitavaa tulee myöhemmin mieleen, lomakkeen voi täyttää uudelleen.
HOX! Kommentointilomaketta on suositeltavaa täyttää samalla, kun täyttää arviointikehikkoa. Ensifiilikset-osion jälkeen kommenttilomake on jaettu samoihin osioihin kuin itse itsearviointikehikko.
Jos tulee kysyttävää pilotoinnin aikana, ota yhteys:
Päivi Iinatti, paivi.iinatti@ouka.fi, 040 5683 484 (lomalla 8.-13.10.)
Mikko Paajala, mikko.paajala@ouka.fi, 050 316 6602
Sivuston kuvat: Harri Tarvainen, Sanna Krook, Juha M. Kinnunen ja Ilkka Vuorinen/Kirjastot.fi.
Arvioinnin tulokset (EI MUKANA PILOTISSA, JÄTÄ HUOMIOTTA)
-
A-kysymykset (max. 48p.)
A-luokassa on kirjaston lukutaitotyön ydintoiminnot, joiden tulisi toteutua jokaisessa kirjastossa.
36-48: Hyvä.
22-35: Välttävä.
0-21: Heikko.
Jos kuitenkin sait jostakin A-luokan kysymyksestä 0 pistettä, asia vaatii välitöntä huomiota.
B-kysymykset (max. 40p.)
B-luokassa on tärkeitä lukutaitotyön toimintoja.
30-40: Hyvä.
20-29: Välttävä.
0-19: Heikko.
C-kysymykset (max. 24p.)
C-luokassa on toimintoja, jotka monipuolistavat ja syventävät lukutaitotyötä.
18-24: Hyvä.
12-17: Välttävä.
0-11: Heikko
-
A-kysymykset (max. 16p.)
A-luokassa on kirjaston lukutaitotyön ydintoiminnot, joiden tulisi toteutua jokaisessa kirjastossa.
12-16: Hyvä.
8-11: Välttävä.
0-7: Heikko.
Jos kuitenkin sait jostakin A-luokan kysymyksestä 0 pistettä, asia vaatii välitöntä huomiota.
B-kysymykset (max. 60p.)
B-luokassa on tärkeitä lukutaitotyön toimintoja.
45-60: Hyvä.
30-44: Välttävä.
0-29: Heikko.
C-kysymykset (max. 40p.)
C-luokassa on toimintoja, jotka monipuolistavat ja syventävät lukutaitotyötä.
30-40: Hyvä.
20-29: Välttävä.
0-19: Heikko
-
–
-
–
-
–
-
–
-
–
-
–