Lukutaitotyön itsearviointikehikko (RAKENTEILLA)

Tämä itsearviointikehikko on työkalu kirjaston oman lukutaitotyön arviointiin.

HUOM. Tämä sivusto ja täältä löytyvät itsearviointikehikot ovat rakennusvaiheessa ja sisällöt tulevat muuttumaan vielä ennen käyttöönottoa.

Lukutaitotyön itsearvioinnin tavoitteet

Itsearviointikehikon tarkoitus tarkoitus on herätellä miettimään, mitä voisi tehdä lukutaitotyön nimissä ja mitä sen vaikutukset voisivat olla. Kehikon tarkoitus on auttaa kirjastoja jäsentämään lukutaitotyötä ja sen myötä helpottaa sen kehittämisessä omassa kirjastossa.

Lukutaitotyön itsearviointikehikon tuloksilla pystyy näyttämään kirjaston yhteiskunnallisen vaikutuksen, eli esittämään konkreettisesti, miten kirjaston tekemä lukutaitotyö näkyy yhteiskunnassa. Taulukon pohjalta täytettävää työkirjaa voi käyttää myös apuvälineenä kirjaston tekemän lukutaitotyön ja sen tarvitseman resurssitarpeen sanoittamisessa päättäjille tai muille tahoille.

Lukutaitotyö yleisten kirjastojen toimintaympäristöissä

Lapsuudessa opittu mekaaninen lukutaito antaa pohjan lukemiselle, mutta lukutaidon ylläpitäminen ja harjaannuttaminen on elämänmittainen prosessi. Yhä moninaisempien tekstien tulkitseminen ja arvioiminen on keskeistä nykymaailmassa. Tekstit ovat yhä enenevässä määrin myös digitaalisessa muodossa, ja ne voivat sisältää kuvia, videoita ja ääntä. Tässä itsearviointikehikossa lukutaidolla tarkoitetaan monilukutaitoa, joka on kimppu erilaisia taitoja.

Laissa yleisistä kirjastoista lukemisen edistäminen ja ohjauksen ja tuen tarjoaminen monipuoliseen lukutaitoon ovat eri tehtäviä. Lukemisen edistämistä ja lukemaan innostamista tehdään yleisissä kirjastoissa jo nyt laajasti ja ansiokkaasti, ja sillä on pitkät perinteet. Runsas ja monipuolinen lukeminen kehittää erityisesti lukusujuvuutta, joka on edellytys monipuoliselle lukutaidolle.

Haasteen lukutaitotyön hahmottamiseen tuo se, että samanniminen toiminto voi olla joko lukemisen edistämistä tai lukutaitotyötä – tai molempia. Tämä kehikko haastaa arvioimaan, mitä lukutaitotyö on, mitkä kirjastosi toiminnoista ovat lukutaitotyötä ja mitkä niistä voisivat olla lukutaitotyötä fokusta tarkentamalla. Lukutaitotyössä huomio on taitojen kehittämisessä. Lukutaito kehittyy hitaasti, ja siihen tarvitaan usein vuorovaikutusta, toiminnallisuutta, osallisuutta ja yhteisön tukea. Lukutaitotyössä toiminnoille asetetaan tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti.

Suomi piti pitkään kärkisijaa väestön lukutaitoa mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta esim. PISA-tutkimusten tulokset ovat 2000-luvulla olleet selkeästi laskusuuntaisia. Muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa väestön lukutaito on tutkimusten mukaan rapautunut ja tarve esimerkiksi selkokielisille palveluille on kasvanut merkittävästi, eikä lukemisen edistäminen enää riitä kirjaston lukutaitotyöksi. Lukuintoa ei ole mahdollista sytyttää, jos lukutaito itsessään on niin heikko, että lukeminen on työlästä ja hankalaa. Lukutaitotyötä tulisi tarkastella yleisissä kirjastoissa omana kokonaisuutenaan ja pyrkiä kohdentamaan lukutaitoa tukevia toimenpiteitä niistä erityisesti hyötyville kohderyhmille.

Tämä itsearviointikehikko on työkalu kirjaston oman lukutaitotyön arviointiin. Kyselyn vastaukset jäävät vain kyseisen kirjaston käyttöön eikä niitä kerätä. Vastaukset voi tallentaa lopuksi PDF-tiedostona.

Lukutaitotyön itsearviointikehikko suositellaan täytettäväksi vuosittain. Arviointi voidaan tehdä esimerkiksi keväällä nykytilanteen kartoittamiseksi ja apuvälineeksi suunniteltaessa tulevan kauden toimintaa. Ensimmäisellä täyttökerralla on syytä tutustua kaikkiin osioihin kokonaiskuvan kartoittamiseksi.

Toimintoja suositellaan kehitettävän asteittain, esimerkiksi valitsemalla 1-2 kohderyhmää vuosittain kirjaston resurssit huomioiden. Osiota 1 on syytä tarkastella vuosittain. Osioon 1 vastaa kirjaston päivittäisestä toiminnasta vastaava henkilö. Muut osiot täyttää kyseistä työtä tekevä henkilö tai työtä tekevä tiimi yhdessä.

Kehikossa on käytössä ABC-portaikko.

A-luokassa on kirjaston lukutaitotyön ydintoiminnot, joiden tulisi toteutua jokaisessa kirjastossa. A-luokan väittämiin tulisi pystyä vastaamaan vähintään ”Toteutuu suunnitelmallisesti”.

B-luokassa on tärkeitä lukutaitotyön toimintoja, joita on hyvä tehdä resurssien salliessa, oma toimintaympäristö huomioiden.

C-luokkaan on koottu esimerkkejä, jotka monipuolistavat ja syventävät lukutaitotyötä. Kaikkea ei tarvitse tehdä, vaan kohtia voi jättää myös huomioimatta. Tärkeintä on tuntea oma toimintaympäristö ja suunnitella työ vastaamaan sen tarpeisiin mahdollisimman hyvin.