Lukutaitotyön itsearviointikehikko (RAKENTEILLA)

Tämä itsearviointikehikko on työkalu kirjaston oman lukutaitotyön arviointiin.

HUOM. Tämä sivusto ja täältä löytyvät itsearviointikehikot ovat rakennusvaiheessa ja sisällöt tulevat muuttumaan vielä ennen käyttöönottoa.

Lukutaitotyö yleisten kirjastojen toimintaympäristöissä

Lapsuudessa ja koulussa opittu lukutaito antaa pohjan lukemiselle, mutta lukutaidon ylläpitäminen ja harjaannuttaminen on elämänmittainen prosessi. Yhä moninaisempien tekstien tulkitseminen, arvioiminen ja tuottaminen on keskeistä nykymaailmassa. Luemme kirjoja ja somepäivityksiä, lähetämme viestejä, kirjoitamme töissä raportteja, katsomme uutisia. Tekstit eivät ole vain kirjoitusta, vaan ne voivat olla myös digitaalisessa muodossa ja sisältää kuvia, videota tai ääntä.

Suomi piti pitkään kärkisijaa väestön lukutaitoa mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta esim. PISA-tutkimusten tulokset ovat 2010-luvusta lähtien olleet laskusuuntaisia. Väestön lukutaito on heikentynyt ja eriytynyt. Samalla selkokielisten palveluiden tarve on kasvanut.

Kansallisessa lukutaitostrategiassa 2030 määritellään lukutaitotyö 1) pedagogiseksi lukutaidon edistämiseksi, 2) lukemisen lisäämiseksi ja lukemaan innostamiseksi sekä 3) rakenteiden luomiseksi molemmille edellä mainituille toiminnoille.

Laissa yleisistä kirjastoista lukemisen edistäminen sekä ohjauksen ja tuen tarjoaminen monipuoliseen lukutaitoon ovat kirjaston tehtäviä. Lukemisen edistämistä ja lukemaan innostamista tehdään yleisissä kirjastoissa laajasti ja ansiokkaasti, ja niillä on pitkät perinteet. Runsas ja monipuolinen lukeminen kehittää lukutaitoa, joten lukemisen edistäminen on tärkeää. Muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa pelkkä lukemisen edistäminen ei kuitenkaan enää riitä yleisten kirjastojen lukutaitotyöksi.

Lukutaitotyö on ohjauksen ja tuen tarjoamista monipuoliseen lukutaitoon. Lukutaito kehittyy lukemalla, mutta tueksi tarvitaan myös vuorovaikutusta, toiminnallisuutta, osallisuutta ja yhteisön tukea. Lukutaitotyössä toiminnoille asetetaan tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti. Lukemisen edistäminen ja lukemaan innostaminen ovat osa lukutaitotyötä, kun niille asetetaan suunnitelmalliset, pedagogiset tavoitteet.

Kirjastojen on tärkeää kiinnittää huomiota lukutaitotyöhön, koska lukutaito on edellytys elämässä pärjäämiselle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Lukutaitojen tukeminen on siis myös demokratiatyötä ja osa yleisten kirjastojen ikiaikaista sivistämistehtävää. Lukutaitotyötä tulisi tarkastella yleisissä kirjastoissa kokonaisuutena ja pyrkiä kohdentamaan lukutaitoa tukevia toimenpiteitä niistä erityisesti hyötyville kohderyhmille.

Lukutaito on kuuma peruna, josta keskustellaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Yleisten kirjastojen lukutaitotyö puhuttaa kirjastoväkeä laajasti ja sitä kehitetään parhaillaan eri tahojen toimesta ympäri maata. Tämä kehikko on yksi puheenvuoro käynnissä olevaan keskusteluun, jonka lopputuloksena on toivon mukaan yhteinen näkemys lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa.

Tässä kehikossa lukutaidolla tarkoitetaan monilukutaitoa, joka on taitoa lukea, ymmärtää, tulkita sekä tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa tilanteissa. Monilukutaito on kattokäsite, joka sisältää erilaisia lukutaitoja, kuten peruslukutaidon, medialukutaidon ja kuvalukutaidon. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta voi pärjätä arjen luku- ja kirjoitustaitoja vaativissa tehtävissä.

Haastamme arvioimaan, mitä suunnitelmallinen ja tavoitteellinen lukutaitotyö on, mitkä kirjastosi toiminnoista ovat lukutaitotyötä ja mitkä niistä voisivat olla lukutaitotyötä fokusta tarkentamalla. Toiminnan kriittinen tarkastelu ja kehittävä ote helpottavat strategista suunnittelua, resurssien priorisointia ja vaikuttavuuden mittaamista sekä vaikuttavaa viestintää. Antoisia hetkiä arvioinnin parissa!

Lukutaitotyön kehittämisen työkirja

Tähän tekstiä ja ohjeita työkirjan käyttöön.

Sivuston kuvat: Harri Tarvainen, Sanna Krook ja Juha M. Kinnunen.