Lukutaitotyön itsearviointikehikko -pilotti
Lukutaitotyön määritelmä
Lapsuudessa opittu mekaaninen lukutaito antaa pohjan lukemiselle, mutta lukutaidon ylläpitäminen ja harjaannuttaminen on elämänmittainen prosessi. Yhä moninaisempien tekstien tulkitseminen ja arvioiminen on keskeistä nykymaailmassa. Tieto- ja kaunokirjalliset tekstit ovat yhä enenevässä määrin myös digitaalisessa muodossa, ja ne voivat sisältää tekstin lisäksi kuvia, videoita ja ääntä.
Tässä itsearviointikehikossa lukutaidolla tarkoitetaan monilukutaitoa, joka on kimppu erilaisia taitoja.
Laissa yleisistä kirjastoista lukemisen edistäminen ja ohjauksen ja tuen tarjoaminen monipuoliseen lukutaitoon ovat eri tehtäviä. Haasteen lukutaitotyön hahmottamiseen tuo se, että samanniminen toiminto voi olla joko lukemisen edistämistä tai lukutaitotyötä. Tämä kehikko haastaa arvioimaan, mitä lukutaitotyö on, mitkä kirjastosi toiminnoista ovat lukutaitotyötä ja mitkä niistä voisivat olla lukutaitotyötä fokusta tarkentamalla.
Lukutaitotyötä arvioitaessa täytyy muistaa, että runsas ja monipuolinen lukeminen ei sinänsä kohenna kuin teknistä lukutaitoa. Lukutaitotyössä huomio on taitojen kehittämisessä. Lukutaito kehittyy hitaasti, ja siihen tarvitaan usein vuorovaikutusta, toiminnallisuutta, osallisuutta ja yhteisön tukea. Kehittyminen lukijana voi tapahtua esimerkiksi ohjatun keskustelun myötä. Lukutaitotyössä toiminnoille asetetaan tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti.
Ohjeet itsearviointikehikon täyttämiseen
Tämä itsearviointikehikko on työkalu kirjaston oman lukutaitotyön arviointiin. Kyselyn vastaukset jäävät vain kyseisen kirjaston käyttöön eikä niitä kerätä. Vastaukset voi tallentaa lopuksi PDF-tiedostona.
Lukutaitotyön itsearviointikehikko suositellaan täytettäväksi vuosittain. Arviointi voidaan tehdä esimerkiksi keväällä nykytilanteen kartoittamiseksi ja apuvälineeksi suunniteltaessa tulevan kauden toimintaa. Ensimmäisellä täyttökerralla on syytä tutustua kaikkiin osioihin kokonaiskuvan kartoittamiseksi.
Toimintoja suositellaan kehitettävän asteittain, esimerkiksi valitsemalla 1-2 kohderyhmää vuosittain paikalliset resurssit huomioiden. Osiota 1 on syytä tarkastella vuosittain. Osioon 1 vastaa kirjaston päivittäisestä toiminnasta vastaava henkilö. Muut osiot täyttää kyseistä työtä tekevä henkilö tai työtä tekevä tiimi yhdessä.
Kyselyssä on käytössä ABC-portaikko. A-luokassa on kirjaston lukutaitotyön ydintoiminnot, joiden tulisi toteutua jokaisessa kirjastossa. B-luokassa on tärkeitä lukutaitotyön toimintoja, joita on hyvä tehdä resurssien salliessa. C-luokkaan on koottu tehtäviä, jotka monipuolistavat ja syventävät lukutaitotyötä.
Arvioinnin tulokset
-
A-kysymykset (max. 48p.)
A-luokassa on kirjaston lukutaitotyön ydintoiminnot, joiden tulisi toteutua jokaisessa kirjastossa.
36-48: Hyvä.
22-35: Välttävä.
0-21: Heikko.
Jos kuitenkin sait jostakin A-luokan kysymyksestä 0 pistettä, asia vaatii välitöntä huomiota.
B-kysymykset (max. 40p.)
B-luokassa on tärkeitä lukutaitotyön toimintoja.
30-40: Hyvä.
20-29: Välttävä.
0-19: Heikko.
C-kysymykset (max. 24p.)
C-luokassa on toimintoja, jotka monipuolistavat ja syventävät lukutaitotyötä.
18-24: Hyvä.
12-17: Välttävä.
0-11: Heikko
-
A-kysymykset (max. 16p.)
A-luokassa on kirjaston lukutaitotyön ydintoiminnot, joiden tulisi toteutua jokaisessa kirjastossa.
12-16: Hyvä.
8-11: Välttävä.
0-7: Heikko.
Jos kuitenkin sait jostakin A-luokan kysymyksestä 0 pistettä, asia vaatii välitöntä huomiota.
B-kysymykset (max. 60p.)
B-luokassa on tärkeitä lukutaitotyön toimintoja.
45-60: Hyvä.
30-44: Välttävä.
0-29: Heikko.
C-kysymykset (max. 40p.)
C-luokassa on toimintoja, jotka monipuolistavat ja syventävät lukutaitotyötä.
30-40: Hyvä.
20-29: Välttävä.
0-19: Heikko
-
–
-
–
-
–
-
–
-
–
-
–
Sivuston kuvat: Harri Tarvainen, Sanna Krook ja Juha M. Kinnunen.