LUKUTAITOPUNTARI – lukutaitotyön itsearviointityökalu
Tämä työkalu on tarkoitettu yleisten kirjastojen oman lukutaitotyön arviointiin. Työkaluun kuuluu arviointilomakkeet sekä työkirja.
HUOM. Työkalua hienosäädetään touko-kesäkuussa. Sivuston/lomakkeiden kaikki toiminnot eivät ole vielä käytössä.
Jos sinulla herää kysymyksiä liittyen työkaluun, voit olla yhteydessä paivi.iinatti(at)ouka.fi tai akeoulu(at)ouka.fi.
Lukutaitotyön itsearvioinnin tavoitteet
- Tunnistaa kirjastoissa jo tehtävää lukutaitotyötä sekä kehittämiskohteita.
- Kehittää lukutaitotyötä kattavammaksi, suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi.
- Kohdentaa lukutaitotyötä sitä eniten tarvitseville ryhmille.
- Tukea strategista suunnittelua ja resurssien käyttöä.
- Vahvistaa kirjaston yhteiskunnallisen roolin näkyvyyttä ja toimia apuna päättäjäviestinnässä.
- Edistää kirjastojen yhteistä ymmärrystä lukutaitotyön sisällöistä.
Lukutaitotyö yleisten kirjastojen toimintaympäristöissä
Lapsuudessa ja koulussa opittu lukutaito antaa pohjan lukemiselle, mutta lukutaidon ylläpitäminen ja harjaannuttaminen on elämänmittainen prosessi. Tässä kehikossa lukutaidolla tarkoitetaan monilukutaitoa, joka on taitoa lukea, ymmärtää, tulkita sekä tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa tilanteissa.
Lukutaito on edellytys elämässä pärjäämiselle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Suomi piti pitkään kärkisijaa väestön lukutaitoa mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta esim. PISA-tutkimusten tulokset ovat 2010-luvusta lähtien olleet laskusuuntaisia. Väestön lukutaito on heikentynyt ja eriytynyt. Samalla selkokielisten palveluiden tarve on kasvanut.
Kansallisessa lukutaitostrategiassa 2030 määritellään lukutaitotyö 1) pedagogiseksi lukutaidon edistämiseksi, 2) lukemisen lisäämiseksi ja lukemaan innostamiseksi sekä 3) rakenteiden luomiseksi molemmille edellä mainituille toiminnoille.
Laissa yleisistä kirjastoista lukemisen edistäminen sekä ohjauksen ja tuen tarjoaminen monipuoliseen lukutaitoon ovat kirjaston tehtäviä. Lukemisen edistäminen ja lukemaan innostaminen ovat tärkeä osa kirjastojen lukutaitotyötä ja niille tulee asettaa pedagogiset ja suunnitelmalliset tavoitteet. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa lukemisen edistäminen ei kuitenkaan enää riitä yleisten kirjastojen lukutaitotyöksi. Lukutaito kehittyy lukemalla, mutta tueksi tarvitaan myös vuorovaikutusta, toiminnallisuutta, osallisuutta ja yhteisön tukea. Lukutaitotyössä toiminnoille asetetaan tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti.
Lukutaitojen tukeminen on demokratiatyötä ja osa yleisten kirjastojen ikiaikaista sivistämistehtävää. Lukutaitotyötä tulee tarkastella yleisissä kirjastoissa kokonaisuutena ja pyrkiä kohdentamaan lukutaitoa tukevia toimenpiteitä niistä erityisesti hyötyville kohderyhmille.
Lukutaito on kuuma peruna, josta keskustellaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä kehikko on yksi puheenvuoro käynnissä olevaan keskusteluun, jonka lopputuloksena on toivon mukaan yhteinen näkemys lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa.
Haastamme arvioimaan, mitä suunnitelmallinen ja tavoitteellinen lukutaitotyö on. Toiminnan kriittinen tarkastelu ja kehittävä ote helpottavat strategista suunnittelua, resurssien priorisointia ja vaikuttavuuden mittaamista sekä vaikuttavaa viestintää. Antoisia hetkiä arvioinnin parissa!
-
Grünthal, Satu 2020: Lukutaito ja lukeminen. Teoksessa Tainio ym. (toim.) Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa, Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsinki.
Kansallinen lukutaitostrategia 2030. Kansallinen lukutaitostrategia 2030. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kansallinen-lukutaitostrategia-2030
Suomen Kirjastoseura: Suositus lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa. https://suomenkirjastoseura.fi/suositus-lukutaitotyosta-yleisissa-kirjastoissa/
Opetushallitus: Kansainväliset koulutusarvioinnit. https://www.oph.fi/fi/kansainvaliset-koulutusarvioinnit
Selkokielen tarvearvio 2025 https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2025/05/selkokielen_tarvearvio_2025_saavutettava.pdf
Arviointilomakkeet
- Lukutaitotyötä suositellaan arvioitavaksi vuosittain. Arviointi voidaan tehdä esimerkiksi keväällä nykytilanteen kartoittamiseksi ja apuvälineeksi suunniteltaessa tulevan kauden toimintaa. Ensimmäisellä kerralla on syytä tutustua kaikkiin osioihin kokonaiskuvan kartoittamiseksi.
- Toimintoja suositellaan kehitettävän asteittain, esimerkiksi valitsemalla 1-2 kohderyhmää vuosittain kirjaston resurssit huomioiden.
- Saat vastaukset itsellesi lisäämällä sähköposti-kenttään oman tai kirjastosi sähköpostiosoitteen. Vastaukset tulevat kopiona kirjaamaasi sähköpostiosoitteeseen.
- Arviointilomakkeiden alapuolelta löytyy Lukutaitotyön kehittämisen työkirja, jota voi hyödyntää arvioinnin tulosten jäsentämisessä ja toiminnan kehittämisessä.
Lukutaitotyön resurssit ja rakenteet
Tähän ryhmään kuuluviin arviointilomakkeisiin vastaa kirjaston päivittäisestä toiminnasta vastaava henkilö.
Ikäryhmät
Tähän ryhmään kuuluviin arviointilomakkeisiin vastaavat kyseisen kohderyhmän kanssa työtä tekevät henkilöt tai työtä tekevä tiimi yhdessä.
Muut kohderyhmät
Tähän ryhmään kootaan arviointilomakkeita, joissa keskitytään yhteen osa-alueeseen laajemmin.
Huom. tässä ryhmässä esiintyvien kokonaisuuksien kysymyksiä on myös ikäryhmittäin jaotelluissa arviointilomakkeissa.
Kehitetään yhdessä!
Heräsikö idea laajemmasta lukutaitotyön kokonaisuudesta, jonka arviointilomakkeen tänne voisi lisätä? Otamme mielellämme vastaan ideoita kokonaisuuksista ja myös valmiita kysymyspatteristoja (esim. hankkeessa tuotettuja), joiden pohjalta tehdä lomakkeita.
Laita viestiä paivi.iinatti(at)ouka.fi tai akeoulu(at)ouka.fi ja jutellaan lisää!
Lukutaitotyön kehittämisen työkirja
Nyt on aika koota yhteen lomakkeen täyttämisen herättämiä ajatuksia. Mitä teette hyvin, mitä haluatte parantaa?
Työkirjan tarkoitus on auttaa jäsentämään ajatuksia ja ideoita konkreettisiksi tavoitteiksi ja auttaa luomaan suunnitelma näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Voitte myös käyttää muuta teille sopivaa omaa tapaa seurata toimintanne kehittämistä.
Sivuston kuvat: Harri Tarvainen, Sanna Krook ja Juha M. Kinnunen.