LUKUTAITOPUNTARI – lukutaitotyön itsearviointityökalu (RAKENTEILLA)
Tämä työkalu on tarkoitettu yleisten kirjastojen oman lukutaitotyön arviointiin. Työkaluun kuuluu arviointilomakkeet sekä työkirja.
HUOM. Työkalu on rakennusvaiheessa. Sisältö tulee vielä muuttumaan. Lomakkeita rakennetaan ja muokataan huhti-toukokuussa 2026 ja ne ovat välillä pois käytöstä.
Lukutaitotyön itsearvioinnin tavoitteet
- Tunnistaa kirjastoissa jo tehtävää lukutaitotyötä sekä kehittämiskohteita.
- Kehittää lukutaitotyötä kattavammaksi, suunnitelmallisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi.
- Kohdentaa lukutaitotyötä sitä eniten tarvitseville ryhmille.
- Tukea strategista suunnittelua ja resurssien käyttöä.
- Vahvistaa kirjaston yhteiskunnallisen roolin näkyvyyttä ja toimia apuna päättäjäviestinnässä.
- Edistää kirjastojen yhteistä ymmärrystä lukutaitotyön sisällöistä.
Lukutaitotyö yleisten kirjastojen toimintaympäristöissä
Lapsuudessa ja koulussa opittu lukutaito antaa pohjan lukemiselle, mutta lukutaidon ylläpitäminen ja harjaannuttaminen on elämänmittainen prosessi. Tässä kehikossa lukutaidolla tarkoitetaan monilukutaitoa, joka on taitoa lukea, ymmärtää, tulkita sekä tuottaa monimuotoisia tekstejä erilaisissa tilanteissa.
Lukutaito on edellytys elämässä pärjäämiselle ja yhteiskunnalliselle osallisuudelle. Suomi piti pitkään kärkisijaa väestön lukutaitoa mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa, mutta esim. PISA-tutkimusten tulokset ovat 2010-luvusta lähtien olleet laskusuuntaisia. Väestön lukutaito on heikentynyt ja eriytynyt. Samalla selkokielisten palveluiden tarve on kasvanut.
Kansallisessa lukutaitostrategiassa 2030 määritellään lukutaitotyö 1) pedagogiseksi lukutaidon edistämiseksi, 2) lukemisen lisäämiseksi ja lukemaan innostamiseksi sekä 3) rakenteiden luomiseksi molemmille edellä mainituille toiminnoille.
Laissa yleisistä kirjastoista lukemisen edistäminen sekä ohjauksen ja tuen tarjoaminen monipuoliseen lukutaitoon ovat kirjaston tehtäviä. Lukemisen edistäminen ja lukemaan innostaminen ovat tärkeä osa kirjastojen työtä. Nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa lukemisen edistäminen ei kuitenkaan enää riitä yleisten kirjastojen lukutaitotyöksi.
Lukutaitotyö on ohjauksen ja tuen tarjoamista monipuoliseen lukutaitoon. Lukutaito kehittyy lukemalla, mutta tueksi tarvitaan myös vuorovaikutusta, toiminnallisuutta, osallisuutta ja yhteisön tukea. Lukutaitotyössä toiminnoille asetetaan tavoitteet ja niiden saavuttamista arvioidaan säännöllisesti. Lukemisen edistäminen ja lukemaan innostaminen ovat osa lukutaitotyötä ja myös niille tulee asettaa pedagogiset ja suunnitelmalliset tavoitteet.
Lukutaitojen tukeminen on demokratiatyötä ja osa yleisten kirjastojen ikiaikaista sivistämistehtävää. Lukutaitotyötä tulee tarkastella yleisissä kirjastoissa kokonaisuutena ja pyrkiä kohdentamaan lukutaitoa tukevia toimenpiteitä niistä erityisesti hyötyville kohderyhmille.
Lukutaito on kuuma peruna, josta keskustellaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä kehikko on yksi puheenvuoro käynnissä olevaan keskusteluun, jonka lopputuloksena on toivon mukaan yhteinen näkemys lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa.
Haastamme arvioimaan, mitä suunnitelmallinen ja tavoitteellinen lukutaitotyö on. Toiminnan kriittinen tarkastelu ja kehittävä ote helpottavat strategista suunnittelua, resurssien priorisointia ja vaikuttavuuden mittaamista sekä vaikuttavaa viestintää. Antoisia hetkiä arvioinnin parissa!
-
Grünthal, Satu 2020: Lukutaito ja lukeminen. Teoksessa Tainio ym. (toim.) Suomen kieli ja kirjallisuus koulussa, Suomen ainedidaktinen tutkimusseura, Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsinki.
Kansallinen lukutaitostrategia 2030. Kansallinen lukutaitostrategia 2030. https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/kansallinen-lukutaitostrategia-2030
Suomen Kirjastoseura: Suositus lukutaitotyöstä yleisissä kirjastoissa. https://suomenkirjastoseura.fi/suositus-lukutaitotyosta-yleisissa-kirjastoissa/
Opetushallitus: Kansainväliset koulutusarvioinnit. https://www.oph.fi/fi/kansainvaliset-koulutusarvioinnit
Selkokielen tarvearvio 2025 https://selkokeskus.fi/wp-content/uploads/2025/05/selkokielen_tarvearvio_2025_saavutettava.pdf
Arviointilomakkeet
- Lukutaitotyötä suositellaan arvioitavaksi vuosittain. Arviointi voidaan tehdä esimerkiksi keväällä nykytilanteen kartoittamiseksi ja apuvälineeksi suunniteltaessa tulevan kauden toimintaa. Ensimmäisellä kerralla on syytä tutustua kaikkiin osioihin kokonaiskuvan kartoittamiseksi.
- Toimintoja suositellaan kehitettävän asteittain, esimerkiksi valitsemalla 1-2 kohderyhmää vuosittain kirjaston resurssit huomioiden.
- Saat vastaukset itsellesi lisäämällä sähköposti-kenttään oman tai kirjastosi sähköpostiosoitteen. Vastaukset tulevat kopiona kirjaamaasi sähköpostiosoitteeseen.
- Arviointilomakkeiden alapuolelta löytyy Lukutaitotyön kehittämisen työkirja, jota voi hyödyntää arvioinnin tulosten jäsentämisessä ja toiminnan kehittämisessä.
Lukutaitotyön mahdollistavat arviointilomakkeet
Tähän ryhmään kuuluviin arviointilomakkeisiin vastaa kirjaston päivittäisestä toiminnasta vastaava henkilö.
Ikäryhmittäin jaotellut arviointilomakkeet
Tähän ryhmään kuuluviin arviointilomakkeisiin vastaavat kyseistä työtä tekevät henkilöt tai työtä tekevä tiimi yhdessä.
Laajempiin kokonaisuuksiin liittyvät arviointilomakkeet
Tähän ryhmään on koottu arviointilomakkeita, joissa keskitytään yhteen osa-alueiseen laajemmin.
Huom. tässä ryhmässä esiintyvien osa-alueiden kysymyksiä on myös ikäryhmittäin jaotelluissa arviointilomakkeissa.
Lukutaitotyön kehittämisen työkirja
Nyt on aika koota mitä ajatuksia kysymyksiin vastaaminen herätti. Mitä teette hyvin, mitä haluatte parantaa.
Työkirjan tarkoitus on jäsentää kyselylomakkeiden herättämiä ajatuksia ja ideoita konkreettisiksi tavoitteiksi ja auttaa luomaan suunnitelma näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Voitte myös käyttää muuta teille sopivaa omaa tapaa seurata toimintanne kehittämistä.
Sivuston kuvat: Harri Tarvainen, Sanna Krook ja Juha M. Kinnunen.
Itsearviointilomakkeet
-
Lukutaitotyötä suositellaan arvioitavaksi vuosittain. Arviointi voidaan tehdä esimerkiksi keväällä nykytilanteen kartoittamiseksi ja apuvälineeksi suunniteltaessa tulevan kauden toimintaa. Ensimmäisellä kerralla on syytä tutustua kaikkiin osioihin kokonaiskuvan kartoittamiseksi.
Toimintoja suositellaan kehitettävän asteittain, esimerkiksi valitsemalla 1-2 kohderyhmää vuosittain kirjaston resurssit huomioiden. Osiota 1 on syytä tarkastella vuosittain. Osioon 1 vastaa kirjaston päivittäisestä toiminnasta vastaava henkilö. Muut osiot täyttää kyseistä työtä tekevä henkilö tai työtä tekevä tiimi yhdessä.
Saat vastaukset itsellesi lisäämällä sähköposti-kenttään oman tai kirjastosi sähköpostiosoitteen. Vastaukset tulevat kopiona kirjaamaasi sähköpostiosoitteeseen.
Kehikossa on käytössä ABC-portaikko.
- A-luokassa on kirjaston lukutaitotyön ydintoiminnot, joiden tulisi toteutua jossain muodossa jokaisessa kirjastossa.
- B-luokassa on tärkeitä lukutaitotyön toimintoja, joita on hyvä tehdä resurssien salliessa, oma toimintaympäristö huomioiden.
- C-luokkaan on koottu esimerkkejä, jotka monipuolistavat ja syventävät lukutaitotyötä. Kaikkea ei tarvitse tehdä, vaan kohtia voi jättää myös huomioimatta. Tärkeintä on tuntea oma toimintaympäristö ja suunnitella työ vastaamaan sen tarpeisiin mahdollisimman hyvin.