Avainsana: Saavutettavuus

Kirjaston tilat käyttöön myös omatoimiaikana -hankkeet puheenvuorossa

Kuntalaisia kuulemassa -hanke 

Kuntalaisia kuulemassa –hankkeessa ovat mukana Lumijoen, Pyhäjoen ja Siikajoen kirjastot. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa, miten kirjastot voisivat palveluillaan edesauttaa aktiivista kansalaisuutta, sanavapautta ja demokratian toteutumista omalla toimialueellaan. Näillä paikkakunnilla kirjastot ovat suuria kulttuuritoimijoita ja tapahtumien järjestäjiä. Tämän vuoksi hankkeen tarkoituksena on lisäksi selvittää, miten tilaisuuksien ja yhteistyön avulla voidaan edistää edellä mainittuja asioita. Hankkeen avulla pyritään myös tuomaan kuntalaisille lisätietoa siitä, miten he voivat jo nyt hyödyntää kirjaston nykyisiä tiloja ja palveluita. 

Hanke alkoi lokakuussa, jolloin lähdimme miettimään keinoja lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Toteutimme hankkeen alussa kuntalaisille kyselyn, jossa kartoitettiin heidän toiveitaan ja ideoitaan kirjaston tarjoamiin palveluihin ja tilojen hyödyntämiseen. Lisäksi mukana oli kysymyksiä liittyen kuntalaisten osallistamiseen ja osallistavaan budjetointiin. Tilojen käyttömahdollisuutta ja kirjaston käyttämistä yhteistyökumppanina esiteltiin muun muassa kuntien eläkeläisyhdistyksille. Kuntalaiskyselyn lisäksi toteutettiin nuorille suunnattu kysely, jossa annettiin 13-29-vuotiaiden nuorten kertoa omia toiveitaan kirjaston toiminnasta. 

Koronarajoitukset sotkivat suunnitelmia, sillä kokoontumisrajoitusten vuoksi kirjastoissa ei voitu järjestää tapahtumia tai asukasiltoja, joissa hanketyöntekijä ja kirjaston henkilökunta olisivat päässeet juttelemaan kasvotusten asiakkaiden kanssa. Hanke on vielä kesken, joten jatkossa on tavoitteena edistää kuntalaisten osallistamista ja lisätä demokratiaa palvelujen kehittämisessä, jotta kirjasto voisi palvella kuntalaisia mahdollisimman hyvin yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi. 


Rajakylän lukupiirinurkkaus.

Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hanke 

Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hanke on Oulun kaupunginkirjaston hanke, jossa on tarkoituksena tuoda kolmannen ja neljännen sektorin tietoisuuteen kirjastotilojen käyttömahdollisuudet, erityisesti omatoimiaikoina. Hankkeessa halutaan edistää kirjaston tiloja kokoontumiseen sekä yhteisöllisyyden ja asiakkaiden omistajuuden tunteen lisäämiseksi. Hanke tukee myös ekologista ajattelua, jossa kaupungin tiloja voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Mukana on viisi lähikirjastoa pilottikirjastoina: Jäälin, Karjasillan, Kaakkurin, Yli-Iin ja Rajakylän kirjastot. Yleisenä käsityksenä saattaa vielä olla, että kirjastoa ei voi käyttää kokoontumistilana tai, että kirjastossa täytyy olla täysin hiljaista. Hankkeessa halutaan kuitenkin korostaa, että kirjasto on asiakkaiden kirjasto ja kirjastontilat sekä käyttökulttuuri mukautuu asiakkaiden mukaiseksi. Kirjaston omatoimiaika tarjoaa todella pitkät tilojen käyttöajat ja kirjautumisjärjestelmä on ainutlaatuinen kunnan palveluissa, lisäksi tilat ovat kaikille saavutettavat. 

Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hankkeessa asetettiin pilottikirjastoihin uusia varattavia tiloja, jotka muista kirjaston varattavista tiloista poiketen voivat olla myös avoimia tiloja tai tilanosia, esim. sohvaryhmiä tai kokouspöytiä. Varattavat tilat laitettiin Varaamoon (varaamo.ouka.fi), ja tiloihin laitettiin kyltit, jossa kerrotaan, että tilanosa on varattavissa asiakkaan käyttöön. Hankkeessa laadittiin myös varattavien tilojen käyttö- ja varaussäännöt. Hankkeen aikana järjestettiin myös erilaisia kyselyjä ja tiedotustilaisuuksia, jossa tarkoituksena oli tavoittaa asiakkaita ja yhdistyksiä ja saada heiltä mielipiteitä ja kehitysideoita kirjastotilojen käytöstä. Hankkeesta jalkauduttiin mm. Nuorten Foorumi -messuille nuorille suunnatun kyselyn kanssa sekä tehtiin yhteistyötä Auttava Yhteisö ja Kestävä Kaijonharju -hankkeiden kanssa järjestämällä pop-up glögitilaisuuksia, joissa kerrottiin yhteisöllisyyteen liittyvistä hankkeistamme. Hankkeen aikana kirjaston omatoimiajalla kokoontui säännöllisesti mm. lautapelikerho ja viikonloppuisin pidettiin satutunteja. 

Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hanke loppuu helmikuun alussa, jonka jälkeen varattavat tilat jäävät käyttöön toistaiseksi. Koronatilanteen takia tilojen mainostusta ei tehty vielä sosiaalisessa mediassa paljoakaan, mutta mainostusta tehdään varmasti kevään myötä, kun pandemian tilanne alkaa paranemaan.  


Karjasillan varattava sohvaryhmä soveltuu esimerkiksi erilaisten kerhojen kokoontumiseen.

Kirjastojen monet mahdollisuudet  

Kirjasto on ennen koronaa tarjonnut asiakkailleen monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Korona-aika on pakottanut ihmiset pysähtymään, jonka vuoksi on syntynyt ymmärrys, että ihmiset pärjäävät paljon vähemmällä kuin he ovat ehkä osanneet ajatellakaan. Hankkeissa olemme huomanneet, kuinka kirjaston peruspalveluiden suosio ei ole laskussa ja monet kirjastonkäyttäjät kaipaavatkin kirjastolta nimenomaan kirjoja ja hiljaisuutta tapahtumien ja tilaisuuksien lisäksi. Siksi onkin tärkeää sekä edistää kirjastojen toiminnan kehittämistä että pitää peruspalveluita arvostuksessa ja saatavana. On tärkeää huolehtia, että palvelut pysyvät saavutettavina ja yhdenvertaisina kaikille käyttäjille, myös niille, jotka käyttävät kirjastoa vain omatoimiaikana.  

Molemmissa hankkeissa on ollut tavoitteena saada asiakkaat ja eri yhteisöt ja järjestöt tietoisiksi siitä, että kirjaston tarjoamia tiloja voidaan hyödyntää myös omatoimiaikana. Omatoimiajan osallisuutta ja tilojen hyödyntämistä voi suunnitella yhdessä asiakkaiden kanssa ja pyrkiä osallistamisen jatkuvuuteen. Esimerkkinä ja rohkaisuna asiakkaille kirjaston henkilökuntaan kuuluva henkilö voisi järjestää vaikkapa omaan harrastukseen tai muuhun mielenkiinnonkohteeseen liittyvän tapahtuman omatoimiaikana, joka sitten voitaisiin nostaa esiin kirjaston somekanavissa. Vaihtoehtoisesti yhteistyötä voisi tehdä yhden tai kahden yhdistyksen kanssa, jotka sitoutuvat tiiviiseen yhteistyöhön tilojen mainostamiseksi ja kokoontumisten järjestämiseksi. Tällä tavalla asiakkaat huomaisivat, että kirjaston tiloja voi hyödyntää myös palveluaikojen ulkopuolella. Näihin omatoimiajalla järjestettäviin tapahtumiin ja tilojen käyttöön on hyvä luoda yhdessä asiakkaiden kanssa pelisäännöt, joihin molempien osapuolien on helppo sitoutua. Näitä toimintamalleja hyödynnettiin jonkin verran hankkeissa, mutta täyteen potentiaaliin kokeilut pääsisivät ilman kokoontumisrajoituksia, jotka piinasivat hankkeita. 

Kirjaston tilojen maksutonta käyttöä voisi myös rajoituksien salliessa markkinoida enemmän, sillä monelle ihmisille tulee edelleen yllätyksenä, että kirjaston tilojen varaaminen on suurimmaksi osaksi täysin ilmaista ja ne ovat kenen tahansa käytettävissä. Tosin on myös muistettava kertoa asiakkaille, että koska kirjasto on tarkoitettu kaikille, on kirjastossa järjestettävien tapahtumien ja tilaisuuksien oltava myös omatoimiajalla maksuttomia. Tästä syystä asiakkaiden itse järjestämät tapahtumat omatoimiaikana kirjaston tiloissa eivät saa estää muita asiakkaita käyttämästä kirjastoa normaalisti. Asiakkaille on hyvä muistuttaa, että myös omatoimiaikana järjestettävissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa on noudatettava yleisten kirjastojen arvoja. Nämä kaikki on hyvä kirjata sääntöihin, joihin sitoudutaan tiloja käyttäessä.  
 
Uusien tilojen käyttöönotossa on oltava pitkäjänteisiä, että asiakkaat saavat mahdollisuuden löytää palvelut ja sisäistää kirjaston monipuoliset käyttömahdollisuudet. Kirjaston henkilökunta voi myös aktiivisesti edesauttaa tilojen käyttöönottoa muistamalla suositella kokoontumistiloja tilanteissa, jossa kokoontumistiloja etsitään. 

Anniina Jounila
Hanketyöntekijä, Kuntalaisia kuulemassa -hanke
Pyhäjoki 

Maija Koivulampi
Hanketyöntekijä, Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hanke
Oulu 

Terkkuja Marilta Muhoksen kirjastosta

Tällä kertaa LaNu-artikkelisarjaa kirjoittaa Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta. Marin haastoi mukaan Salla Kananen Limingan kirjastosta. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittäytymisellä.

Voitko Mari esitellä itsesi meille?
Kiitos Sallalle haasteesta ja terveisiä Liminkaan. Olen Mari Åkerfelt ja työskentelen tällä hetkellä Muhoksen kirjastossa. Aloitin viime marraskuussa ensin osa-aikaisena projektityöntekijänä Tukena tulevaisuuteen -hankkeessa ja maaliskuun alusta olen toiminut osan aikaa viikosta lisäksi kirjastonhoitajan sijaisena lasten- ja nuortenkirjastotyössä. Kumpaankin työnkuvaan kuuluu LaNu-työtä ja työtehtävät menevätkin osin päällekkäin. Tukena tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa luoda lukemiskulttuuria ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymistä. Tällä hetkellä suunnittelen Lukeminen & leikkiminen -teemaista vierailua MLL:n etäperhekahvilaan ja kouluyhteistyön puolella tiedonhaunopastuksia ja vinkkauksia.

Olet Mari opiskellut viime vuosina Oulun yliopistolla. Tiesitkö jo opiskeluvaiheessa haluavasi työskennellä kirjastossa? Entä LaNu-työn parissa?
Minusta piti alun perin tulla opettaja ja opiskelinkin luokanopettajaksi. Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja ja työ kirjastossa kiinnostanut, mutta se tuntui alkuun liian kaukaiselta sivupolulta opettajaopintoihin nähden. Sitten näin yliopistolla mainoksen Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoista, joissa oli yhdistetty kasvatustieteen ja informaatiotutkimuksen opintoja samaan tutkintokokonaisuuteen. En hakenut siihen mukaan, mutta ajatus jäi elämään ja aloitin myöhemmin informaatiotutkimuksen sivuaineena. Opintojen aikana ymmärrys pedagogisen koulutuksen merkityksestä kirjastotyössä kasvoi, eikä sivupolku ollutkaan enään niin kaukana kuin olin luullut.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö tuntuu kirjaston eri työtehtävistä itselleni läheisimmältä ja luontevimmalta, ja olenkin tosi iloinen, että saan tehdä sitä tällä hetkellä työkseni. Pidän työstä lasten ja nuorten kanssa, luen mielelläni lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja LaNu-työssä pääsen hyödyntämään esimerkiksi taito- ja taidekasvatusopinnoissa saamaani oppia.

Näetkö itsesi työskentelevän jossain muualla kuin kirjastossa, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa?
Toivon ainakin, että lasten- ja nuortenkirjallisuudella olisi rooli omassa työssäni myös tulevaisuudessa. Pidän asioiden yhdistelemisestä ja esimerkiksi opettajana haluaisin kytkeä kirjallisuutta monella tapaa osaksi opetusta. Olen kiinnostunut kieleen liittyvistä ilmiöistä ja mielestäni kirjallisuus on paras tapa havainnoida kieltä ja kehittää kielitietoisuutta. Toisaalta kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvä esteettinen ja kokemuksellinen puoli on minulle myös tärkeää. Olen ollut harjoittelussa sanataidekoulussa ja sanataidekasvatuksen tapa lähestyä kieltä, kirjallisuutta, lukemista ja kirjoittamista taiteena kiehtoo minua. Mielelläni työskentelisin lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa esimerkiksi taidekasvatuksen ja lastenkulttuurin kentällä.  Ja on minulla vielä salainen haave oman lastenkirjan kirjoittamisesta.

Siirrytään seuraavaksi Sallan haasteeseen. Mari työskentelet Muhoksen kirjastossa. Millaisena olet kokenut LaNu-työn Muhoksen kirjastossa, mikä on mukavinta ja missä on eniten haastetta?
Haastavinta on ollut aloittaa työt koronarajoitusten aikaan, kun en oikeastaan ole päässyt näkemään, mitä LaNu-työ Muhoksella normaalitilassa on käytännössä ollut. Kohtaamiset lasten ja nuorten kanssa ovat olleet vähissä, ja suunnittelu ilman varmuutta kohtaamisesta vähentää konkreettisen työn tuntua. Viime viikkoina olen vihdoin päässyt tapaamaan koululuokkia, mikä tuntuu kyllä palkitsevalta pitkän talven jälkeen.

Omia ideoita on päässyt toteuttamaan melko vapaasti ja luovasti omia taitoja soveltaen. Pienellä paikkakunnalla myös uusiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen on sujunut luontevasti, vaikka Koronan takia ei ollakaan tavattu kasvotusten. Loppukeväältä odotan erityisesti päiväkotien kanssa toteutetun taideprojektin näyttelyä, jossa nähdään mm. Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema ihana Mielikuvituksen kukkanen, sekä nuorisotoimen kanssa suunniteltua yläkoulun välituntitapahtumaa, jonne viemme pop up -kirjaston.

Mari ja myyrä sekä Mielikuvituksen kukkanen -teos, joka on  Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema. Se on esillä Taiteillaan kevät! -näyttelyssä Muhoksen kirjastossa.

Ehtiikö lyhyessä ajassa kiinnittää huomiota kehitettäviin asioihin, ja jos ehtii, millaisia ajatuksia sinulla on tullut mieleen?
Koska aloitin ensin projektityöntekijänä, näkökulmani nykyiseen sijaisuuteen lasten- ja nuortenkirjastotyön parissa on jo lähtökohtaisesti erilainen, kuin jos kyseessä olisi vain tämä kevään sijaisuus. Hankkeen puitteissa olemme esimerkiksi suunnitelleet kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyön raameja, mikä luo pohjaa LaNu-työlle ensi vuodelle ja toivottavasti pidemmällekin tulevaisuuteen. Kirjastoauton merkitys LaNu-työssä on etäisyyksien takia keskeinen ja kirjastoauto vieraileekin säännöllisesti kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla vähintään joka toinen viikko. Palveluiden saavutettavuuteen ja selkeyteen voisi kuitenkin etsiä vielä enemmän ratkaisuja. Myös perhepäivähoidossa olevat lapset vierailevat kirjastoautossa ja olemme suunnitelleet satutuokioiden ottamista mukaan kirjastoautoreitille heitä ajatellen.

Kirjaston näyttelytilaa olisi tarkoitus jatkossa hyödyntää enemmän LaNu-työssä ja yhteistyökuvioissa ja siihen onkin nyt toukokuussa tulossa yhteistyössä päiväkotien kanssa toteutettava näyttelyprojekti.

LaNu-työn kehittäminen on myös ajankohtaista Muhoksella, sillä kuntaan tehdään yhteistä kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Lisäksi kulttuurikeskus Koivu ja tähti, jossa kirjastokin sijaitsee, on lähivuosina menossa remonttiin, mikä on samalla mahdollisuus ajatella LaNu-työtäkin uusiksi tiloista lähtien.

Voitteko vinkata meille jonkun hyvän kirjan, jota on mukava lukea näin keväällä?
Kevät on minulle toisinaan levotonta ja melankolista aikaa, joten kaipaan lohdullista luettavaa. Sellaiseksi sopii hyvin Paula Nivukosken Onnelliset aakkoset, jossa Nivukosken kirjoittamat runomaiset tekstit yhdistyvät Tove Janssonin kuvituksiin. Kirjasta voi lukea vaikka yhden aakkosen joka ilta ja jäädä sitä maistelemaan sanoja ja niiden luomia mielikuvia.

Toinen vinkkini on Karoliina Pertamon Lintunaapurini. Tämä kaunis lasten tietokirja on saanut minut kiinnostumaan kotipihallani viihtyvistä linnuista ja niiden puuhista.

   

Kenet haluaisitte haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluaisitte kysyä häneltä?
Heitetään haaste vaihteeksi Kainuuseen. Heidi Tuikka Kajaanin kaupunginkirjastosta ottaa haasteen vastaan. Mari haluaa kysyä Heidiltä, millaista yhteistyötä heillä tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa. Heidin terveiset saamme kuulla syksyllä.

Terveisin,
Mari Muhoksen kirjastosta

Kouluyhteistyötä oululaisittain

Tämän viikon artikkeli kertoo kouluyhteistyöstä ja siitä meille kertoo Ake-tiimiläinen Elina Kauppila. Elina mistä työpäiväsi koostuvat?
Työskentelen Oulun kaupunginkirjastossa vastaavana informaatikkona. Työssäni koordinoin Oulun kirjastojen kouluyhteistyötä ja Kirjastoreitti-toimintaa. Ake-työssä vastuullani on myös kouluyhteistyö. Vastaan myös erilaisten opetusmateriaalien tuottamisesta sekä oppimisympäristöihin tehtävistä materiaaleista. Viime vuosina olen ollut useamman lukukampanjan ja haasteen vastaavana. Ylläpidän myös kouluyhteistyön verkkosivustoja eli Kirjastoreitti-sivustoa sekä Eväitä opiskeluun -sivustoa. Työssäni olen ennakkoluuloton uuden kokeilija, kehittäjä ja markkinoija. Oulun kirjastojen kouluyhteistyön toimintaympäristö on laaja, koulujen toimipisteitä on noin 80 ja perusasteen oppilaita on noin 23 500. Oulun kirjastoissa käy vuosittain yli 1300 ryhmää lapsia ja nuoria osallistuen vinkkauksiin, tiedonhaun opetuksiin ja kirjastotoiminnan esittelyyn. Korona-aika on tuonut tähänkin muutoksen. Kirjastojen kouluyhteistyö sisältää näiden lisäksi myös kirjallisuusdiplomin, erilaiset lukuhaasteet sekä verkosta löytyvät oppimiskokonaisuudet alakouluun, yläkouluun ja lukioon. Kaikki materiaalit löytyvät Oulun kirjastojen kouluyhteistyön sivustoilta eli Kirjastoreitti-sivuilta sekä Eväitä opiskeluun -sivustolta.

Omaat Elina pitkän työuran kouluyhteistyöstä vastaavana informaatikkona Oulun kaupunginkirjastossa jo ennen Ake-työn aloittamista. Kerrotko jotain tämän työn kehityksestä ja siitä, miten Oulussa on järjestetty kouluyhteistyö?
Oulun kirjastoissa on tehty upeaa työtä koulujen kanssa jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2008 saakka kouluyhteistyön pedagogisen rungon on muodostanut Kirjastoreitti, joka on myös osa oppilaan kulttuuripolkua. Koulujen kirjasto-opettajat muodostavat yhteistyöverkoston, jonka kautta tavoitamme opettajia ja teemme myös yhteistyötä Kirjastoreitin sisältöjen suunnittelussa. Kirjastoreitti on myös mukana perusasteen opetussuunnitelmassa, mikä on entisestään vahvistanut yhteistyötä. Vahvan kivijalan kouluyhteistyölle luovat kirjaston vinkkarit, jotka tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten lukemaan innostamisen parissa. Kouluille jalkautuvat vinkkarit ovatkin paras mainos kirjastolle. Tänä vuonna kouluille on menty verkon kautta, etävinkkaukset ovat hyvä lisä palveluihimme. Viime vuosikymmenen aikana Oulussa on panostettu kouluyhteistyön viestintään ja näkyvyyteen verkossa. Myös erilaisia verkkomateriaaleja on tuotettu koulujen käyttöön. Tiedonhaun opetuksia voidaan siis järjestää myös itseopiskelu-materiaalien avulla. Näiden parissa opimme koko ajan uutta. Ne eivät tietenkään korvaa kirjaston henkilökunnan pitämiä tiedonhaun opetuksia, mutta ovat hyvä tuki ja lisä. Materiaaleihin liittyviä videoita voivat opettajat katsoa luokassa oppilaiden kanssa ennen kirjastovierailuja. Kun ryhmä on jo hieman orientoitunut aiheeseen ennen kirjastoon tuloa, menee oppikin paremmin perille.  

Elina Kauppila.

Entäpä kouluyhteistyön kehittäminen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa. Mitä haluat nostaa esille?
Toivon, että saamme luotua yhteisen verkoston, jossa lanu-työtä tekevät voivat olla toistensa tukena organisaatiorajat ylittäen. Ake Oulu Teamsin kanavalla onkin meillä jo hyvä alku yhteistyölle. Siellä on jaettu mm. kirjavinkkejä. Vinkkauksia, opetuksia ja kouluille viestintää voi suunnitella myös yhdessä. Usein joku toinen naapurikirjastossa pähkäilee samoja asioita. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa pitää myös kehittämispäiviä, missä tulisimme paremmin tutuksi ihan kasvotustenkin. Ake Pikatreffeillä olemmekin tavanneet verkossa ja tutustuneet erilaisiin kouluyhteistyön asioihin ja kuulleet kokemuksia ja työtapoja eri puolilta aluetta. Olisi aivan mahtavaa saada ideat ja ajatukset liikkeelle, niin että yhteistyön voima jylläisi alueemme kirjastoissa oikein kunnolla. Toivon, että pystymme myös panostamaan alueen kirjastojen yhteisiin verkkopalveluihin ja verkosta löytyviin materiaaleihin. Ne olisivat hyvänä tukena kirjastoissa tehtävän työn lisäksi. Tavoitteena on myös toteuttaa yhteinen esite alueen kirjastoille, jonka avulla olisi helppo markkinoida kirjaston palveluita kouluille. 

Kouluyhteistyön toimimisen kannalta on monia tärkeitä seikkoja. Mitä seuraavat asiat merkitsevät kouluyhteistyössä?
Suunnitelmallisuus, sopiminen, yhteistyö.
Kirjaston ja koulujen yhteistyössä suunnitelmallisuus on hyvin tärkeää. Suurissa kunnissa, kuten Oulussa, jossa on paljon kouluja, on se erityisen tärkeää, jotta taataan tasavertaiset kirjastopalvelut kaikille lapsille ja nuorille. Kun yhteistyöstä sovitaan hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua, sujuu kaikki hyvin ja helposti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat yleensä hyvin täynnä ja mitä aikaisemmin vinkkaukset ja opastukset saadaan sinne sovitettua, niin sen parempi. Kuntatasolla on myös hyvä sopia yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Tähän meillä on nyt hyvä apuvälinekin, kun Kirjaston ja perusopetuksen yhteistyön valtakunnallinen mallipohja on valmistunut. Näin sekä kirjasto että opetus sitoutuvat lasten ja nuorten lukutaitojen edistämiseen ja voidaan sopia tarkemmin myös yhteistyön sisällöistä. Yhteistyötä tarvitaan kouluyhteistyön kannalta kirjaston työntekijöiden sekä eri kuntien kirjastojen välillä. Mitä enemmän hyödynnämme yhteistä verkostoa, parviälyä ja yhdessä tuotettuja materiaaleja, sitä vähemmän resursseja kouluyhteistyön toteuttamiseen sitoutuu. Myös pienissä kirjastopisteissä yksin työskentelevien työntekijöiden kannalta yhteistyö on tärkeää. Vertaistukea voi siis löytyä verkon kautta, vaikka naapurikunnan kirjastosta.  

Opettajat ovat minusta kirjaston tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Heidän kauttaan kirjastot tavoittavat helposti ja ilman suuria kustannuksia lähes koko ikäluokan ja yhteistyön vaikutukset ulottuvat usein koteihin saakka. Opettajaverkosto on siis kullan kallis ja näitä kontakteja kannattaa kirjastoissa vaalia. Kirjaston ei kannata yksin suunnitella tarjontaa kouluille, vaan se on hyvä tehdä yhteistyössä opettajien kanssa. Silloin kun kirjaston tarjonta kohtaa opetuksen tarpeet, on lopputulos palkitsevin ja luo usein pohjaa pitkäaikaiselle yhteistyölle. Opettajilta saa usein sellaisia vinkkejä, joita kirjastossa ei tule edes ajatelleeksi. Yhteistyötä olisi ihana tehdä enemmän myös lasten ja nuorten kanssa. He kuitenkin ovat se kohderyhmä, jolle palvelut lopulta tehdään. Lasten ja nuorten ilo on paras palkkio tehdystä työstä! Esimerkiksi idea 300 minuutin lukuhaasteeseen  tuli Jäälin alakoulun oppilaskunnalta ja he ideoivatkin aivan loistavan lukuhaasteen, joka on jäänyt elämään pysyvänä tarjontana kouluille. Haasteen jatko-osissakin olemme tehneet yhteistyötä eri ikäisten nuorten kanssa. Tämän lukuhaasteen julkaiseminen ja sen suuri suosio eri puolilla Suomea onkin yksi kirjastourani kohokohdista ja suurista ilonaiheista. 

Kenet Elina haluat haastaa mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entä mitä haluat kysyä häneltä liittyen lanu-työhön?
Viime syksyn aikana olemme tehneet yhteistyötä Iin kirjaston kanssa ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat. Haastankin tähän artikkelisarjaan mukaan Marita Turtisen Iin kirjastosta. Mitä sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston? Mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä? Kerro jokin huippuhetki viime vuosilta 😊

Terveisin,
Elina Kauppila
Oulun kaupunginkirjasto

 

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus

Aluehallintovirasto järjestää webinaarin videoiden ja äänilähetysten saavutettavuudesta keskiviikkona 20.1.2020 klo 9:00-13:00.

Videoiden ja äänilähetysten saavutettavuus puhuttaa lain piiriin kuuluvia toimijoita. Kuinka toteutetaan saavutettava podcast? Tarvitseeko livelähetykset tekstittää? Mitä on kuvailutulkkaus? Näihin ja muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin saat vastaukset webinaarissamme.

Webinaarin ohjelma:

1. Aloitus

  • Alkusanat
  • Digipalvelulain vaatimukset (videot ja äänilähetykset), Eetu Komsi / AVI

2. Yhdenvertaisuus demokraattisessa yhteiskunnassa (9.20–9.45)

  • Anne Ketola / Tampereen yliopisto
  • Merja Heikkonen / VANE

3. Videoiden ja äänilähetysten tekstitys (9.50–10.30)

  • Tiina Vahtokari, Mari Ampuja-Valaja / Hämeenlinnan kaupunki
  • Sami Virtanen / Kuuloliitto
  • Katri Heinonen / Lingsoft

4. Kuvailutulkkaus (10.35–11.00)

  • Maija Hirvonen / Tampereen yliopisto
  • Heikki Ekola / Näkövammaisten liitto

TAUKO 11.00–11.30

5. Viittomakielinen sisältö & Livelähetysten kirjoitustulkkaus (11.35–12.00)

  • Marika Ronnberg / Kuurojen liitto
  • Sirpa Laurén / Via

6. Saavutettavuus ja tekoäly (12.05–12.30)

  • Minna Pöntys / YLE

7. Yleisökysymysten läpikäynti (12.35–12.55)

  • Eetu Komsi / Saavutettavuuden valvonnan yksikkö

Tilaisuudessa on viittomakielentulkkaus ja kirjoitustulkkaus.

Kirjastopalvelujen esteettömyys ja saavutettavuus

Kirjaston esteettömyys- ja saavutettavuussuunnitteluun on monia tulokulmia. Aluehallintovirastojen kesällä 2020 julkaisemassa peruspalvelujen arvioinnissa kiinnitettiin huomiota mm. kirjastopalvelujen käyttäjäryhmiin ja heidän erilaisiin tarpeisiinsa. Samoin huomioitiin tarpeet kirjastotilojen muuntelulle sekä kohderyhmäsensitiiviselle viestinnälle. Myös fyysisen tilan ja digitaalisten aineistojen väliseen suhteeseen kiinnitettiin huomiota.

Tässä koulutuspäivässä lähestymme aihepiiriä viidellä alustuksella sekä paneelikeskustelulla. Tervetuloa mukaan!

Ohjelma

10.00                  Tervetuloa koulutuspäivään

10.10                  Esteettömyysselvitykset
Eija Yli-Halkola, Mikkelin kaupunki
Case-puheenvuoro: Oulun kaupunginkirjasto

11.00                  Kirjastoautojen esteettömyys
Ville-Pekka Nummi, Tampereen kaupunginkirjast
Sanna Kuosa, Lahden kaupunginkirjasto

11.30                  Lounastauko

12.15                  Kohderyhmäajattelu saavutettavuuden suunnittelussa
Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto

13.00                  Opasteet ja esteettömyys
Mari Haatainen, Mikkelin kaupunginkirjasto

13.15                  Esteettömyys fyysisen tilan rakentamisessa
Jarkko Rantamäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
Kommenttipuheenvuoro: Marjo Kivi, Avaava Oy

13.45                  Tauko

14.00                  Paneelikeskustelu: tilajärjestelyt, aineistot ja viestintä
Virpi Launonen, Mari Haatainen, Marjo Kivi, Jaakko Tiinanen, ja Jarkko Rantamäki

 

Tilaisuuden suoralähetys: https://www.kirjastokaista.fi/live/

Screen.io-keskusteluseinä tilaisuuden aikana: https://avi.screen.io/esteeton2021/

 

Suora ilmoittautuminen: http://bit.ly/esteeton2021

Tapahtuma avin koulutuskalenterissa: https://avi.fi/tapahtuma/-/c/737325

Terveisiä Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalta

Tällä viikolla saamme artikkelin Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilältä. On aina mielenkiintoista kuulla, miltä kirjastojen tekemä LaNu-työ näyttää kuntasektorilla. Mika Penttilä, tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä esittelevään artikkelisarjaan.

Voitko esitellä itsesi meille?
Olen Mika Penttilä, oululaisittain sanottuna avojalakanen oululainen. Työuran varrella olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Nykyisessä tehtävässä olen toiminut vuodesta 2012 lukien.

Miksi lapsiin ja nuoriin kohdistuva kirjastotyö on tärkeää kirjastoissa?
Näen asian tärkeänä monestakin eri syystä. Yksi tärkeimmistä syistä on lasten ja nuorten lukutaidon kehittäminen. On myös tärkeää edistää lasten ja nuorten oikeutta tietoon, kulttuuriseen kehitykseen sekä tarjota tiloja monipuoliseen oppimis- ja harrastusympäristöön.

Entäpä missä asemassa lasten ja nuorten kirjastotyö on kuntasektorilla?
Mielestäni lasten ja nuorten kirjastotyö on erittäin hyvässä asemassa. Kirjaston rooli tunnistetaan ja tunnustetaan myös julkisessa keskustelussa. Kehittämistyötä toki tarvitaan ja on tärkeää, että tätä kirjaston sektoria kehitetään koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Kirjastopalvelut ylipäätään ovat vuodesta toiseen kuntalaisten asiakastyytyväisyyskyselyissä niitä tärkeimpiä kunnallisia palveluita. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa myös lasten ja nuorten kirjastotyötä.

Lukutaito on Suomessa eriarvoistumassa. Meillä on vielä paljon lukevia lapsia ja nuoria, mutta lukutaito näyttää menevän koko ajan huonompaan suuntaan. Miten tähän lukutaidon rappeutumiseen ja eriarvoistumiseen tulee puuttua?
On erittäin hyvä, että tästä asiasta on ryhdytty puhumaan julkisesti. Mielestäni tilannekuvaa pitää syventää ja toimenpiteitä kohdentaa nimenomaan niihin lapsiin ja nuoriin, joilla lukutaito on heikkoa. Toimenpiteet nimenomaan tähän joukkoon ovat olennaisia unohtamatta myöskään niitä lapsia ja nuoria, joilla lukutaito on hyvä. Lukutaito on kuitenkin välttämätön edellytys jatko-opinnoissa ja elämässä pärjäämisessä yleensäkin. Yhteistyö kotien, koulujen ja kirjastojen välillä on erittäin tärkeää.

Millaisena näet kirjastojen aseman tässä työssä?
Kirjastot tiloina ja kirjastolaiset ammattitaidollaan ovat keskeisiä toimijoita lukutaidon edistämisessä. Mielenkiintoisesti sisustetut tilat, monipuoliset aineistot, niiden esille laitto, lasten ja nuorten aito kohtaaminen ovat tärkeitä elementtejä lukutaidon edistämisessä.

Mitä vaikuttavuutta kirjastojen tekemällä LaNu-työllä on kuntasektorilla?
Kuntien yksi perustehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kirjaston tavoitteena taas on muun ohella edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Tähän perustuen LaNu-työ on vaikuttavaa ja tärkeää, mutta myös välttämätöntä.

Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Olen ollut kirjastojen suurkäyttäjä. Lapsena ja nuorena lukeminen oli yksi lempipuuhiani. Omien lasten ollessa pieniä meillä oli tapana lukea lapsille joka ilta iltasatu ja muutoinkin paljon. Kannustimme vaimoni kanssa lapsia lukemisen äärelle käymällä usein kirjastoissa. Kirjastojen kirjat ja muut palvelut olivat meillä suuressa käytössä. Lukuharrastus on säilynyt itsellä myös aikuisiällä, tosin tänä päivänä luen ja kuuntelen enemmän sähköisiltä alustoilta. Välillä on kyllä mukava ottaa oikea kirjakin käteen.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, Oulun kaupunki

Kiitos artikkelista Mika Penttilä! Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Haluaisin haastaa seuraavaksi Limingan kunnan sivistysjohtaja Päivi Mäen osallistumaan seuraavaksi ja kysyä häneltä millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan Päivin artikkelia.

 

Taitoja digituen antajalle -webinaari: Kuulovammaisena digituessa: miten huomioida asiakkaan tarpeet

Taitoja digituen antajalle -webinaarisarja päivittää digitukijoiden osaamista kuukausittain

Tiedote

Digi- ja väestötietovirasto järjestää kerran kuussa webinaareja digitukijoille. Marraskuussa käynnistyvät webinaarit käsittelevät julkisten sähköisten asiointipalveluiden opastamista, eri asiakasryhmien huomioimista digituessa ja muita digituen antamiseen käytännöllisesti liittyviä teemoja.

Kaikki digitukijat ovat tervetulleita osallistumaan maksuttomiin webinaareihin. Webinaareista saa ajankohtaista tietoa käytännön työn tueksi ja pääsee myös kysymään kouluttajilta tarkentavia kysymyksiä.

Webinaarit ovat suomeksi, mutta niiden tallenteet julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi tekstitettyinä. Tallenteet julkaistaan osoitteessa suomidigi.fi/digituki. 

Vinkki digituen toimijoille: kokoa oma verkostosi linjoille seuraamaan webinaaria. Järjestä verkostosi kanssa keskustelutilaisuus, jossa voitte yhdessä purkaa webinaarin teemaa ja sen soveltamista omassa työssänne.

 

Miten osallistun:

  • Webinaareihin ei tarvitse ilmoittautua.
  • Webinaareihin osallistutaan osoitteessa dvv.fi/digitukilive. Voit valita osallistutko tietokoneen, puhelimen tai muun digilaitteen kautta. (Osoite ei vielä toimi)
  • Webinaarissa kysymykset ja kommentit esitetään kirjoittamalla
  • Tietoa webinaarisarjasta kootusti osoitteessa suomidigi.fi/digituki

 

Taitoja digituen antajalle -webinaarit:

  • 17.11. klo 14-15 Poliisin sähköisen asiointipalvelun opastaminen, tarkastaja Timo Perälä (Poliisihallitus)
  • 1.12. klo 14-15 Nimiasiat -asiointipalvelun opastaminen, lakimies Eeva Niemenmaa (Digi- ja väestötietovirasto)
  • 19.1. klo 14-15 Muuttoilmoitus-palvelun opastaminen, ryhmäpäällikkö Anne Sänkiaho (Digi- ja väestötietovirasto)
  • 26.1. klo 14-15 Kuulovammaisena digituessa: miten huomioida asiakkaan tarpeet, projektikoordinaattori Hanna Rantala (Kuuloliitto)

 

Lisätietoa digituki@dvv.fi

Virtuaaliset Esko-kahvit: Kirjastopalveluja kotiin

Tervetuloa mukaan Esteettömät kirjastopalvelut Esko -työryhmän ensimmäisille virtuaalisille aamukahveille perjantaina 20.11. klo 9-10.30.

Aamukahvien aiheena Kirjastopalvelut kotiin:

8.45 Linja avataan ja testataan yhteydet
9.00 Tervetuloa! Esteettömät kirjastopalvelut Esko -työryhmä esittäytyy
9.10 Case Turku: OmaKirjasto, kirjasto aina kotona
9.30 Case Helsinki: Joustoasiakkuus – vaihtoehto kirjaston kotipalvelulle
9.50 Case Nurmes: Kyläyhteisö kirjaston kumppanina?
10.10 Keskustelua, terveisiä ja ensi kertaa varten aihetoiveita työryhmälle
10.30 Tilaisuus loppuu

Aamukahveille pääset liittymään tästä linkistä 20.11.2020 klo 8.45 alkaen.

Voit osallistua tilaisuuteen alusta alkaen tai hypätä mukaan sinulle sopivassa kohdassa. Aamukahveilla on tarkoitus lyhyiden alustusten pohjalta keskustella, kysellä ja ideoida yhdessä, ei vain kuunnella luentoja. Esimerkkimme ovat eri puolilla Suomea käytössä olevia palveluita, joiden avulla tarjotaan kirjatopalveluja niillekin, jotka kirjastoon eivät pääse. Aamukahveille ovat tervetulleita kaikki kiinnostuneet!

Ota siis koneen ääreen kuppi kahvia ja tule mukaan!

Aamukahvien ohjelma alkaa klo 9. Jos ehdit paikalle sen jälkeen, liitythän webinaariin mikrofoni suljettuna.
Jos sinulla on kahvien aikana kysymyksiä, voit laittaa ne chattiin, valvojamme seuraavat chattiruutua kahvien ajan. Myös nostamalla käden voit pyytää puheenvuoroa.

Jos sinulla on ongelmia liittyä webinaariin perjantaina, laita sähköpostia info @ fla.fi, laita viestiin mukaan puhelinnumerosi, niin selvitetään tilanne yhdessä.

 

Suomen kirjastoseuran Esko-työryhmä edistää kirjastopalveluiden tasavertaista saatavuutta kaikille. Ryhmän painopisteenä ovat kansalaiset, jotka eivät terveydentilansa vuoksi pääse itse kirjastoon. Se yhdistää kirjastojen kotipalveluissa ja laitoskirjastoissa työskentelevät ammattilaiset järjestämällä heille ammattitaitoa tukevia koulutuspäiviä ja muita tapaamisia.

 

Tietoiskujen aineiston voit ladata osoitteessa suomenkirjastoseura.fi/tyoryhmat/esko  perjantaista 20.11. alkaen.

Lisätietoja webinaarin sisällöstä: Marja Heroja, marja.heroja(a)ouka.fi

Kynnys matala, katto korkea – sosiaalisesti saavutettava kirjasto

Kynnys matala, katto korkea – sosiaalisesti saavutettava kirjasto

Aluehallintovirasto jatkaa vuoden 2020 peruspalvelujen arvioinnin kirjastotilat-teemaa sosiaalisen saavutettavuuden koulutuspäivällä.

Aika                                                          keskiviikko 11.11.2020 kello 10.00-14.00
Paikka                                                      Adobe Connect, linkki lähetetään ilmoittautuneille.

OHJELMA

10.00 – 10.45              Saavutettavuus kirjastolain ja perustuslain valossa
Matti Muukkonen, Itä-Suomen yliopisto

10.45 – 11.30              Mitä tarkoittaa syrjinnästä vapaa kirjasto?
Jaakko Tiinanen, Espoon kaupunginkirjasto

11.30 – 12.30                                           Lounastauko

12.30 – 13.15              Kirjastotila nuoren ja nuorisotyöntekijän silmin
Kohderyhmän edustaja & Minttu Ruotsalainen, Tampereen kaupunki

13.15 – 14.00              Omakirjasto – saavutettavia palveluja kaupungin vapaa-aikatoimialan yhteistyönä
Maria Korpela ja Olli Hirvonen, Turun kaupunki/kaupunginkirjasto

 

Ohjelma sisältää alustusten ohella aikaa kysymyksille ja kommenteille.

 

Ilmoittautuminen              Ilmoittautumiset viimeistään 6.11.2020.
Ilmoittautumislinkki: http://bit.ly/kynnysmatala_kattokorkea

 

Lisätiedot
Kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, mika.mustikkamaki(at)avi.fi, 029 501 8843.

Mitä jokaisen nettisivupäivittäjän ja somettajan tulee tietää saavutettavuudesta? -webinaari

Tietoa saavutettavuuteen liittyvästä lainsäädännöstä ja käytännön vinkkejä päivittäjille

Lahden AKE järjestää to 28.5.2020 klo 9 – 11 webinaarin saavutettavuudesta. Kahden tunnin koulutuksessa käydään läpi tiiviisti se, mitä jokaisen kirjaston nettisivuja tai somea päivittävän tulee tietää saavutettavuudesta. Kouluttajana toimii Celian saavutettavuusasiantuntija Kirsi Ylänne. Ilmoittaudu mukaan täällä!

Aiheena

  • saavutettavuuslainsäädäntö ja aikataulu,
  • vinkkejä verkkosivujen päivittäjille
  • saavutettavuus ja yleisimmät dokumenttityypit (Word, Powerpoint, PDF)
  • saavutettavuuden huomioiminen sosiaalisen median julkaisuissa.