Avainsana: nuoret

Pienten kirjastojen lanu-etävinkit nro 1.

Erten etäilyt jatkuvat

Erte järjestää jälleen keväällä neljä parin tunnin mittaisia etäilyjä, joissa jaetaan paljon vinkkejä eri aiheista. Osallistu mukaan joko varsinaisena päivänä tai katso tallenne. Muista ilmoittautua, sillä tallenteen linkki lähetetään vain ilmoittautuneille.

25.1. Erten etävinkit I: Selkoa, selkoa
Ohjelma:
klo 9.30–10.15 Selkotärppejä vinkkareille, osallistujat & kehityspäällikkö, kirjailija Mervi Heikkilä, Seinäjoen Erte
klo 10.15–10.40 Ajankohtaista Selkokeskuksesta, suunnittelija Ella Airaksinen
klo 10.40–11.00 Keskustelua ja kysymyksiä
Ilmoittaudu mukaan täällä!

1.2. Pienten kirjastojen lanu-etävinkit nro 1.
Kaipaatko vertaisryhmää tai vinkkejä, miten pienessä kirjastossa voi tehdä menestyksekkäästi lasten- ja nuortenkirjastotyötä?  Erten Pienten kirjastojen lanu-etävinkit on sinua varten. Ilmoittaudu mukaan täällä ja tule h-hetkellä mukaan tai katso tallenne päivän esityksistä!
Ohjelma:
klo 9.30–9.45 Pienten kirjastojen pilotti 2021 – Mitä saatiin yhdessä aikaan? Mervi Heikkilä & osallistuneet kirjastot
klo 9.45–10.00 Keskustelua
klo 10.00–10.30 Näin meillä – lanu-työtä Luumäen ja Kangasvarren kirjastoissa Anu Kokko, kirjastonhoitaja
klo 10.30–11.00 Keskustelua ja kysymyksiä

8.3. Erten etävinkit II: Valtakunnallinen lasten ja nuorten digikokoelma
5.4. Erten etävinkit III: Aihe ilmoitetaan myöhemmin

Kirjasaari: Selkokirjat nuorten aikuisten ja aikuisten lukutaidon tukena

Koulutus järjestetään Teamsissa.

 

Jokaisesta kirjastosta löytyy selkoromaaneja, selkonovelleja, selkorunoja sekä selkotietokirjoja. Olet ehkä lukenut niistä muutaman, tai ne ovat voineet jäädä sinulle vieraiksi. Miten saisit selkokirjoista enemmän irti? Miten voisit hyödyntää selkokirjoja työpajoissa, joissa on lukemaan tottumattomia nuoria aikuisia ja aikuisia?

Tässä selkokirjakoulutuksessa tutustutaan selkokirjallisuuteen. Lisäksi saat vinkkejä ja käytännön oppia siitä, miten selkokirjaa voi käyttää sanataiteen tavoin työpajoissa ja samalla lukutaidon kehittämisessä. Koulutus on suunnattu nuorten aikuisten ja aikuisten kirjastopalveluiden parissa työskentelevälle. Kouluttajana toimii FM, selkokielen asiantuntija, sanataideohjaaja ja selkokirjailija Sanna-Leena Knuuttila.

  • kouluttaja lähettää etukäteen sanataidetehtävän (1 kpl A4), joka osallistujien pitää tulostaa mukaan koulutukseen
  • osallistujilla pitää olla käytössään mikrofoni, kameraa ei tarvita

Tähän koulutukseen ovat etusijalla osallistujat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnasta.

 

Ilmoittaudu tästä.

Koulutuksen tallenne on katsottavissa  25.2. saakka. Tallenteen katsomiseen ei tarvitse ilmoittautua.

Koska osallistujamäärä on rajattu, muistathan perua ilmoittautumisesi, jos et pääsekään koulutukseen. Peruutuksen voi tehdä Sikun koulutuskalenterissa tai sähköpostilla riikka.sirvio(a)ouka.fi.

 

Lisätietoja Mervi Vaara mervi.vaara(a)ouka.fi

Kirjasaari: Nuoret – matkalippu vuoden 2021 tarinoihin

Tapahtuma lähetetään Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

 

Ohjelma:

 

klo 11.50 Tervetuloa! / Mervi Vaara 

 

klo 12–12.45 
Vuoden 2021 lasten- ja nuortenkirjat heikosti lukevien nuorten silmin. Lukutaidon opettaja Aleksis Salusjärvi luki kaikki viime vuonna ilmestyneet kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat ja kertoo, mitä heikosti lukevat nuoret voivat saada niistä irti. Aleksis Salusjärvi on oppikirjailija, lukutaidon opettaja ja Topelius- ja Arvid Lydecken -kirjallisuuspalkintojen raadin puheenjohtaja. 

 

klo 12.45–13.30
Nuortenkirjojen vuosi 2021: Mielen vinksahduksia ja valon pilkahduksia. Kirjaston henkilökunta esittelee.  

 

klo 13.30–14 
Sanoista tekoihin – lukutaitoa sanaleikittelyllä. Toiminnallinen tuokio. Heidi Petrov: Minun kirjastoni – yhdessä enemmän -hanke, Oulun ja Raahen kaupunginkirjastot. 

 

klo 14–14.30 Tauko

 

klo 14.30–15.15
Etävieraana kirjailija J.S. Meresmaa. J.S. Meresmaa on palkittu tamperelainen kirjailija, joka kirjoittaa monipuolisesti monenlaisille yleisöille, etupäässä kuitenkin nuorille. Kirjailijavierailulla hän kertoo, kuinka hänestä tuli kirjailija puolivahingossa mutta tositarkoituksella ja millaista on kirjailijan työ. 

 

klo 15.15 Kiitokset! / Mervi Vaara 

 

Ilmoittaudu tästä.

 

Lisätietoja Mervi Vaara mervi.vaara(a)ouka.fi

Älä heitä lusikkaa nurkkaan, vaan pistä se joka soppaan – Osallistu yhteistyöhön

Heidi Tuikka Kajaanin kirjastosta haastoi Sarin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Sari mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Olen Sari Seitajärvi, Haapaveden ja Pyhännän kirjastonjohtaja. Olen ollut kirjastolainen koko tämän vuosituhannen, mutta edelleen innostunut tästä työstä! Erityisesti lasten- ja nuortenkirjastotyöstä lämpenen, vaikka esimiehenä kahdessa pienessä kirjastossa työhöni kuuluukin koko kirjastotyön kirjo. Työskentelen pääasiassa Haapaveden kirjastossa, Pyhännällä lähinnä pomoilen. Tosin Pyhännälläkin pääsen välillä vinkkaamaan ja järkkäämään kirjailijavierailuja. Haapavedellä on nykyisin lasten- ja nuortenkirjastotyön päävastuu kirjastonhoitaja Susanna Harlella ja Pyhännällä kirjastovirkailijat Merja Kesti ja Teija Uusitalo tekevät suvereenisti huippua työtä. Oikeasti alkaa vihdoin toteutua haaveeni, että näissä kirjastoissa painopiste on lasten- ja nuortenkirjastotyössä.

Sinut Sari tunnetaan siitä, että olet innokkaasti mukana monessa. Mieleen tulevat ainakin Erten LaNu-neuvosto, e-aineistojen valtakunnallinen valintakampanja ja Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmä. Tästä herääkin kysymys, saatko erilaisista työryhmistä innostusta ja ideoita Haapaveden kirjastossa työskentelyyn, kuten paikallisten lasten ja nuorten kanssa toimimiseen? Mikä on parasta mitä erilaiset työryhmät antavat sinulle?
Kieltämättä olen tällä hetkellä aika monessa mukana. Tämä nykyinen aktiivisuus on kyllä silkkaa sattumaa ja omituista sikäli, että olen koko kirjastourani tehnyt lasten- ja nuortenkirjastotyötä ihan jo loogisena jatkumona edeltävälle elämälleni. Minusta lasten- ja nuortenkirjastotyö on kirjaston tärkein osa-alue, sillä mihin maailma joutuu ilman lukutaitoisia kansalaisia. Nykyisin teen konkreettista lasten- ja nuortenkirjastotyötä vähemmän kuin koskaan ennen, koska nyt meillä on siihen vihdoin myös toinen tekijä eli Susanna, joka on ihan loistava!

Parasta tällaisessa aktivismissa on verkostoituminen. On tosi hienoa kuulla kokemuksia eri puolilta Suomea. Toisaalta on lohdullista, että ongelmien määrä on jokseenkin vakio joka paikassa. Toisaalta on myös inspiroivaa kokea se ideoiden määrä, mikä tämän maan lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevissä ihmisissä itää. Sitä on aivan upeaa seurata.  On sitä paitsi huomattavasti helpompaa lähestyä kirjastoa, josta tuntee ihmisen eikä pelkästään kirjaston yhteystiedoista löytyvää nimeä ilman kasvoja. Ja kyllä, on myös kiva päästä vaikuttamaan asioihin!

Olet mukana Erten LaNu-neuvostossa. Millaista siellä on ollut työskennellä? Entäpä e-aineistojen valintakampanjassa?
Erten LaNu -neuvostossa on todella mielenkiintoista ja innostavaa olla mukana. Olen todella ylpeä tästä luottamustehtävästä. Kiitos tästä luottamuksesta! Joskus on ihan oikeasti hämmentynyt olo siitä, miten tärkeitä asioita asioita käsitellään. Näistä esimerkinä kirjaston ja perusopetuksen yhteistyösuositukset. Tällaisiinkin suosituksiin on saanut olla mukana vaikuttamassa! Työskentely LaNu-neuvostossa ei todellakaan ole ryppyotsaista ja jäykkää, vaan Teams-olosuhteista huolimatta nauru raikaa ja puhetta syntyy. Ai että olisi mahtavaa kokoustaa livenä!

Valtakunnallisten lasten- ja nuorten e-aineistojen valitsijoihin pääseminen oli kyllä minun urani huippu! Aivan mahtavaa! Olen siis ollut Tampereen kaupunginkirjaston Tuija Mäen kanssa päättämässä suomenkielisten nuortenaineistojen osuutta. Se kuulostaa hirveän vaikuttavalta, mutta pitää ottaa huomioon, että valikoima ei ole kaikenkattava. Käytännössä pystymme valitsemaan tarjolla olevasta lähes kaiken hyvän. Suurin mietintä lienee aina siinä, että 30 vai 50 lisenssiä. Tai sitten me vaan ollaan Tuijan kanssa niin yksimielisiä valittavista. 😄

Mitä hyötyä yksittäiselle kirjastolle on siitä, että työtä tehdään alueellisesti, valtakunnallisesti ja erilaisissa työryhmissä?
En ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt, miksi yksin tekeminen olisi parempi vaihtoehto kuin yhteistyö. Olin nimittäin ensimmäiset työvuoteni todella yksin, uutena kirjastolaisena ja kimppojen ulkopuolella. En todellakaan toivo kenellekään sellaista tilannetta. Ideoiden kierrättäminen on järkevää! Yhdessä on useammat kädet tehdä ja ideat lentävät paremmin joukossa kuin yksinään. Yleensä hyvä idea tarvitsee monta päätä kehittyäkseen ja kasvakseen. Ja mitä laajempi yhteistyö, sitä vähemmän tulee päällekkäistä työtä. Verkostoitumisen takia suosittelisin osallistumista kaikkiin mahdollisiin yhteistyöjuttuihin, työryhmiin yms. Mitä pienempi kirjasto, sitä tärkeämpää on, että hakee omien seinien ulkopuolelta vertaisia.

Mennään sitten kirjavinkkeihin. Mikä oli ensimmäinen ja helpoin valinta aineistoiksi valtakunnallisiin e-aineistoihin? Entäpä sinun oma suosikkisi valittujen joukosta?
Ai yksi! Ihan ensimmäisenä taisin hihkua Kirjojen tyttärestä, kun olin juuri sen lukenut ja seuraavalla kerralla Kolmannesta sisaresta e-kirjana. Nämä kirjat kannattaa lukea!

 

Olet myös intohimoinen vinkkari. Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmä julkaisi äskettäin Suositukset kirjavinkkauksen järjestämiseksi yleisissä kirjastoissa. Millaisia vaikutuksia toivot Suomen kirjastoille suosituksilla olevan?
Ensisijainen toive on tietysti, että jokaisessa Suomen kunnassa lapsille ja nuorille vinkattaisiin! Mielellään paljon, mutta edes kirjavinkkaussuositusten vähimmäissuosituksen mukaisesti. Ja koska vinkkauksessa saa paitsi hyviä luku-/katsomis-/kuuntelemisvinkkejä, hyvä vinkkaustapahtuma on myös sinänsä tapahtuma, joka kannattaa kokea. Tietysti toivon sen johtavan lukemisen lisääntymiseen. Siihen, että yhä uudet lapset ja nuoret löytäisivät tarinoiden lumon ja juuri sellaista lukemista, joka sopii juuri hänelle.

Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmän kirjavinkkaus suositukset. Kannattaa tutustua!

Heidi Tuikka Kajaanista esitti Sarille kysymyksen: minkälaisia muutoksia korona-aika on tuonut LaNu-työhön?
Lähinnä hiljensi. Viime keväänä päästiin luokkiin ja osa opettajista oli heti aktiivisia pyytämään vierailuja. Lisäksi me uhkarohkeasti pidettiin Harrastustoiminnan Suomen mallin -kokeiluun kuuluvaa iltapäiväkerhoa yhdellä koululla rajatulla osallistujamäärällä. Tänä syksynäkin yritettiin, mutta nyt ei saatu kerhoa kokoon. Muutimme kerhon ikäryhmää niin, että siitä olisi saatu oikeasti kirjallinen kerho. Viime keväänä ajauduimme lähinnä askartelemaan, eikä se ei oikein luonnistu minunlaiseltani askartelupeukalo-keskellä-kämmentä-ja-askarteluideat-hukassa -ihmiseltä.

Me emme missään vaiheessa tehneet itse virtuaalisia tapahtumia, vaan jaoimme linkkejä muiden tekemiin juttuihin. Järjestimme myös Haapajärven hallinnoimasta hankkeesta kirjailijavierailuja kouluille. Ainoana muutoksena löi läpi kirjapassipalvelu luokkiin. Se ei ole meillä mikään uusi palvelu kouluille, mutta ennen koronaa sitä käytettiin aika vähän. Nyt me kokoamme kasseja lähes päivittäin: lukukasseja, aihekasseja, tietokirjakasseja…

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet Sari haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entä mitä haluat kysyä häneltä?
Voisin haastaa Merijärven Tuula Alinin ja kysyä, miten 1,5 henkilön kirjastossa ehditään paneutua lasten- ja nuortenkirjastotyöhön niin hyvin! Tuula on ollut pitkään Merijärvellä, joten se klassinen kysymys: mikä on muuttunut lasten- ja nuortenkirjastotyössä hänen työvuosiensa aikana? ​Ja kolmantena kysymyksenä, että mikä on tärkeää hyvässä lastenkirjallisuudessa?

Terveisin,
Sari

Luova luokka -seminaari 2021

Tapahtuman kuvaus:

 

Tervetuloa Luova luokka -seminaariin 18.11.2021 Ouluun! Seminaarin teemana on tänä vuonna Mitä kuuluu mediakasvatus? Tapahtumassa kuullaan puheenvuoroja ja järjestetään mielenkiintoisia työpajoja muun muassa positiivisen pedagogiikan ja robotiikan teemoista. Tilaisuuden aamupäivän osuuteen on mahdollista osallistua myös etäyhteyksien välityksellä. Ilmoittautuminen tapahtumaan aukeaa syyskuussa.

Luova luokka -seminaarin ajankohtaisia aiheita tänä vuonna ovat uudet lukutaidot, tunteet ja media, tunnetaidot sekä positiivinen pedagogiikka. Seminaariohjelma koostuu aamupäivän neljästä mielenkiintoisesta puheenvuorosta. Iltapäivän työpajaosiossa seminaarin teemoja on mahdollista syventää käytännönläheisissä työpajoissa. Lisäksi työpajassa on mahdollisuus osallistua Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin näytökseen, ja nähdyn elokuvan teemaan liittyvään puheenvuoroon.

Mediapedagogi Jukka Haverilta kuullaan esitys mediasta opeussuunnitelmissa ja välineenä lasten omien oivallusten ja havaintojen tekemiseen. Eliisa Leskisenoja tarkastelee positiivista pedagogiikkaa erityisesti mediakasvatuksen näkökulmasta. Tommi Nevalan puheenvuorossa käsitellään kamerakynän pedagogiikan hyödyntämistä tunnetaitojen oppimisessa. Lisäksi seminaarissa on jaossa uusi Mielekästä oppimista kamerakynällä -opaskirja. Aamupäivän päätteeksi Jukka Lehtoranta opastaa ohjelmoinnilliseen ajattelun ja sen kehittämiseen.

Seminaari tarjoaa virikkeitä ja sisältöjä varhaiskasvatuksen, koulujen, nuorisotyön sekä kirjastoalan media- ja taidekasvatukseen. Seminaari järjestetään Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin yhteydessä.

Luova luokka -seminaarin järjestämisessä ovat mukana Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunginkirjasto, Valveen elokuvakoulu, Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen: http://www.kulttuurivalve.fi/luovaluokka

 

Ohjelma:

Muut tiedot:

Tilaisuus voidaan siirtää kokonaan etäyhteydelle, jos koronatilanne sitä vaatii. Jos tilaisuus siirretään kokonaan etäyhteydelle, osallistujiin ollaan yhteydessä.

Vastuuhenkilöt ja järjestäjät:

Luova luokka -seminaarin järjestämisessä ovat mukana Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunginkirjasto, Valveen elokuvakoulu, Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

Lisätietoja: tuottaja Tommi Nevala, puh. 044 703 7547, tommi.nevala(at)ouka.fi

 

ESS:

Luova luokka – mitä kuuluu mediakasvatus? 18.11.
Kouluttaja: Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, Oulun kaupunginkirjasto, Valveen elokuvakoulu, Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
Koulutuskoodi: 10 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus
Koulutuksen laatu: S Sisäinen koulutus
Koulutuslaji: 010 Seminaarit, konferenssit, kongressit
Koulutuksen kesto tunteina: 7
Koulutuksen kesto päivinä: 1
Koulutussuunnitelman mukainen… 1 On koulutussuunnitelman mukainen koulutus 

Hailuodon sivistysjohtaja Kaija Sipilän terveiset

Terveiset meille tällä viikolla kertoo Perämeren suurimman saaren, Hailuodon sivistysjohtaja Kaija Sipilä. Päivi Mäki Limingasta haastoi Kaijan mukaan ja pyysi Kaijaa kertomaan kirjaston ja koulun yhteistyötä. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittelyllä.
Olen Kaija Sipilä, Hailuodon kunnan sivistysjohtaja. Toimialueeseeni kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- liikunta- ja vapaa-aikatoimi. Oma lukemisharrastukseni ja suhteeni kirjastoon on muotoutunut jo hyvin varhain. Lapsuudenkotini oli Oulussa samassa pihapiirissä Heinäpään sivukirjaston kanssa. Siispä vietimme paljon aikaa kirjastossa, luimme ja lainasimme uusia kirjoja lähes päivittäin. Jopa niin, että kirjastonhoitaja kirjoitti rajoituksia kirjastokortteihimme. Kirjat saattoivat tulla luetuksi saman päivän aikana ja uusiin oli palo.


Kaija Sipilä.

Päivi Mäki Limingasta pyysi Kaijaa kertomaan kirjaston ja koulun yhteistyöstä. Koska Kaija toimii myös rehtorina, hän voisi avata konkreettista yhteistyötä koulun ja kirjaston kanssa. Mielenkiinnolla kuullemme siis Hailuodon kirjaston ja koulun yhteistyöstä.
Kirjasto sijaitsee koulukeskuksen pihapiirissä ja moni lapsi tai nuori menee kirjastoon koulupäivän päätyttyä. Hailuodon harrastamisen mallissa olemme ottaneet säännölliseen harrastustoimintaan lasten ja nuorten lukupiirit ja lautapelikerhoja kirjastossa. Meillä on säännöllinen kirjastopäivä, joka oli koronarajoitusten vuoksi alkuvuodesta ajoitettu niin, että kirjasto ei ole auki muulle yleisölle. Oppilaat suorittavat Lukudiplomia. Kirjastonhoitaja on aktiivinen kirjavinkkaaja kirjastossa ja hän järjestää oppilaille sopivia kirjailuvierailuja.

Lukutaito ja lukuinto ovat Suomessa heikkenemässä ja eriarvoistumassa. Miten te koulussa tuette lasten ja nuorten lukukipinän syttymistä?
Säännöllisin lukutunnein, oppilailla on mahdollisuus lukea koulun pitkällä KOULURAUHA-välitunnilla (Koulutehtävät, Lukeminen RAUhoittuminen, Harrastukset).

Onko teillä koululla erilaisia lukukampanjoita, -kilpailuja tai lukuhaasteita?
Jonkin verran, lähinnä luokkakohtaisia haasteita ja tavoitteita. Kirjoja on tarjolla myös luokissa ja koulun käytävillä hyllyissä.

Hailuodossa asuu vakituisesti alle 1000 henkeä. Millainen merkitys Hailuodon kirjastolla on kuntalaisten pitovoimana?
Hailuodossa kirjasto on aktiivisen kirjastonhoitajan ansiosta todellinen monitoimitalo. Kirjastossa järjestetään mm. kirjailijavierailuja, tuolijumppaa vanhuksille, digiopastusta esim. verkkopankin käytössä, kerhotoimintaa lapsille ja nuorille, elokuvailtoja ja -iltapäiviä, verkkokoulutuksia. Kävijämäärä on kasvanut tasaisesti. Hailuodon väkiluku kesäisin jopa kolminkertaiseksi vapaa-ajan asukkaiden myötä ja kirjasto on myös heille säännöllinen kohtaamispaikka ja palveluntarjoaja.

Näin kesäkuussa lomien alettua monella oppilaalla ja aikuisella on aikaa myös lukemiselle. Onko sinulla antaa artikkelin lukijoille jokin hyvä kirjavinkki?
Suosittelen tietenkin tuoreen hailuotolaisen esikoiskirjailijan Liisa Louhelan upeaa teosta: Kaikkeus on meidän. Se on elävästi kirjoitettu, ajankohtaiseen aiheeseen tarttuva, ajattelemisen aihetta antava tarina. Itseäni viehätti myös kirjailijan murrekieli.

Lapsille ja nuorille suosittelen Siri Kolun ja Salla Simukan tuotantoa. He olivat meillä etäyhteyden kautta vierailulla toukokuun alussa ja oppilaat esittivät suoraan kysymyksiä heille. Etätapaaminen onnistui mainiosti!

Kiitos artikkelista Kaija Sipilä! Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä?
Haastan mukaan Hailuodon maaliskuussa työnsä aloittaneen kulttuurisihteerimme Sanna Roukalan. Kysyn häneltä hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan sekä kirjaston ja kulttuuripalveluiden kehittämismahdollisuuksia LaNu-toiminnassa pienessä kunnassa.

Terveisin,
Kaija Sipilä

 

Toivon tähtikarttoja: etävieraana Esko Valtaoja

Vierailijalivestriimi klo 10.00–10.45

Vierailijana Esko Valtaoja

Haastattelijoina Panelisteina ja kysymysten esittäjinä Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijoita sekä Oulun Englanninkielisen Leikkikoulun lapsia.
Kiimingin lukion opiskelijat Milla Pekkala ja Mimosa Joenväärä juontavat.

Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaan saapuu kirjailijavieraaksi suomalaisten suosikkitutkija Esko Valtaoja, tähtitieteen emeritusprofessori Turun yliopistosta.  Tällä kertaa hän vastaa kysymyksiin, jotka askarruttavat oululaisia lapsia ja nuoria.

Useita tietokirjoja kirjoittanut Valtaoja on palkittu mm. Tieto-Finlandia-palkinnolla, Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Mensan palkinnolla. Valtaoja on hyvin suosittu puhuja ja taitava popularisoimaan tieteellistä tietoa. Tulevaisuuteen toiveikkaasti suhtautuvan emeritusprofessorin luennot käsittelevät usein tulevaisuuden näkymiä rohkaisevasta näkökulmasta.

 

Ilmoittautumista ei tarvita. Vierailu striimataan osoitteessa www.supervoimia.fi.

Terkkuja Marilta Muhoksen kirjastosta

Tällä kertaa LaNu-artikkelisarjaa kirjoittaa Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta. Marin haastoi mukaan Salla Kananen Limingan kirjastosta. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittäytymisellä.

Voitko Mari esitellä itsesi meille?
Kiitos Sallalle haasteesta ja terveisiä Liminkaan. Olen Mari Åkerfelt ja työskentelen tällä hetkellä Muhoksen kirjastossa. Aloitin viime marraskuussa ensin osa-aikaisena projektityöntekijänä Tukena tulevaisuuteen -hankkeessa ja maaliskuun alusta olen toiminut osan aikaa viikosta lisäksi kirjastonhoitajan sijaisena lasten- ja nuortenkirjastotyössä. Kumpaankin työnkuvaan kuuluu LaNu-työtä ja työtehtävät menevätkin osin päällekkäin. Tukena tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa luoda lukemiskulttuuria ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymistä. Tällä hetkellä suunnittelen Lukeminen & leikkiminen -teemaista vierailua MLL:n etäperhekahvilaan ja kouluyhteistyön puolella tiedonhaunopastuksia ja vinkkauksia.

Olet Mari opiskellut viime vuosina Oulun yliopistolla. Tiesitkö jo opiskeluvaiheessa haluavasi työskennellä kirjastossa? Entä LaNu-työn parissa?
Minusta piti alun perin tulla opettaja ja opiskelinkin luokanopettajaksi. Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja ja työ kirjastossa kiinnostanut, mutta se tuntui alkuun liian kaukaiselta sivupolulta opettajaopintoihin nähden. Sitten näin yliopistolla mainoksen Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoista, joissa oli yhdistetty kasvatustieteen ja informaatiotutkimuksen opintoja samaan tutkintokokonaisuuteen. En hakenut siihen mukaan, mutta ajatus jäi elämään ja aloitin myöhemmin informaatiotutkimuksen sivuaineena. Opintojen aikana ymmärrys pedagogisen koulutuksen merkityksestä kirjastotyössä kasvoi, eikä sivupolku ollutkaan enään niin kaukana kuin olin luullut.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö tuntuu kirjaston eri työtehtävistä itselleni läheisimmältä ja luontevimmalta, ja olenkin tosi iloinen, että saan tehdä sitä tällä hetkellä työkseni. Pidän työstä lasten ja nuorten kanssa, luen mielelläni lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja LaNu-työssä pääsen hyödyntämään esimerkiksi taito- ja taidekasvatusopinnoissa saamaani oppia.

Näetkö itsesi työskentelevän jossain muualla kuin kirjastossa, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa?
Toivon ainakin, että lasten- ja nuortenkirjallisuudella olisi rooli omassa työssäni myös tulevaisuudessa. Pidän asioiden yhdistelemisestä ja esimerkiksi opettajana haluaisin kytkeä kirjallisuutta monella tapaa osaksi opetusta. Olen kiinnostunut kieleen liittyvistä ilmiöistä ja mielestäni kirjallisuus on paras tapa havainnoida kieltä ja kehittää kielitietoisuutta. Toisaalta kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvä esteettinen ja kokemuksellinen puoli on minulle myös tärkeää. Olen ollut harjoittelussa sanataidekoulussa ja sanataidekasvatuksen tapa lähestyä kieltä, kirjallisuutta, lukemista ja kirjoittamista taiteena kiehtoo minua. Mielelläni työskentelisin lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa esimerkiksi taidekasvatuksen ja lastenkulttuurin kentällä.  Ja on minulla vielä salainen haave oman lastenkirjan kirjoittamisesta.

Siirrytään seuraavaksi Sallan haasteeseen. Mari työskentelet Muhoksen kirjastossa. Millaisena olet kokenut LaNu-työn Muhoksen kirjastossa, mikä on mukavinta ja missä on eniten haastetta?
Haastavinta on ollut aloittaa työt koronarajoitusten aikaan, kun en oikeastaan ole päässyt näkemään, mitä LaNu-työ Muhoksella normaalitilassa on käytännössä ollut. Kohtaamiset lasten ja nuorten kanssa ovat olleet vähissä, ja suunnittelu ilman varmuutta kohtaamisesta vähentää konkreettisen työn tuntua. Viime viikkoina olen vihdoin päässyt tapaamaan koululuokkia, mikä tuntuu kyllä palkitsevalta pitkän talven jälkeen.

Omia ideoita on päässyt toteuttamaan melko vapaasti ja luovasti omia taitoja soveltaen. Pienellä paikkakunnalla myös uusiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen on sujunut luontevasti, vaikka Koronan takia ei ollakaan tavattu kasvotusten. Loppukeväältä odotan erityisesti päiväkotien kanssa toteutetun taideprojektin näyttelyä, jossa nähdään mm. Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema ihana Mielikuvituksen kukkanen, sekä nuorisotoimen kanssa suunniteltua yläkoulun välituntitapahtumaa, jonne viemme pop up -kirjaston.

Mari ja myyrä sekä Mielikuvituksen kukkanen -teos, joka on  Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema. Se on esillä Taiteillaan kevät! -näyttelyssä Muhoksen kirjastossa.

Ehtiikö lyhyessä ajassa kiinnittää huomiota kehitettäviin asioihin, ja jos ehtii, millaisia ajatuksia sinulla on tullut mieleen?
Koska aloitin ensin projektityöntekijänä, näkökulmani nykyiseen sijaisuuteen lasten- ja nuortenkirjastotyön parissa on jo lähtökohtaisesti erilainen, kuin jos kyseessä olisi vain tämä kevään sijaisuus. Hankkeen puitteissa olemme esimerkiksi suunnitelleet kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyön raameja, mikä luo pohjaa LaNu-työlle ensi vuodelle ja toivottavasti pidemmällekin tulevaisuuteen. Kirjastoauton merkitys LaNu-työssä on etäisyyksien takia keskeinen ja kirjastoauto vieraileekin säännöllisesti kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla vähintään joka toinen viikko. Palveluiden saavutettavuuteen ja selkeyteen voisi kuitenkin etsiä vielä enemmän ratkaisuja. Myös perhepäivähoidossa olevat lapset vierailevat kirjastoautossa ja olemme suunnitelleet satutuokioiden ottamista mukaan kirjastoautoreitille heitä ajatellen.

Kirjaston näyttelytilaa olisi tarkoitus jatkossa hyödyntää enemmän LaNu-työssä ja yhteistyökuvioissa ja siihen onkin nyt toukokuussa tulossa yhteistyössä päiväkotien kanssa toteutettava näyttelyprojekti.

LaNu-työn kehittäminen on myös ajankohtaista Muhoksella, sillä kuntaan tehdään yhteistä kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Lisäksi kulttuurikeskus Koivu ja tähti, jossa kirjastokin sijaitsee, on lähivuosina menossa remonttiin, mikä on samalla mahdollisuus ajatella LaNu-työtäkin uusiksi tiloista lähtien.

Voitteko vinkata meille jonkun hyvän kirjan, jota on mukava lukea näin keväällä?
Kevät on minulle toisinaan levotonta ja melankolista aikaa, joten kaipaan lohdullista luettavaa. Sellaiseksi sopii hyvin Paula Nivukosken Onnelliset aakkoset, jossa Nivukosken kirjoittamat runomaiset tekstit yhdistyvät Tove Janssonin kuvituksiin. Kirjasta voi lukea vaikka yhden aakkosen joka ilta ja jäädä sitä maistelemaan sanoja ja niiden luomia mielikuvia.

Toinen vinkkini on Karoliina Pertamon Lintunaapurini. Tämä kaunis lasten tietokirja on saanut minut kiinnostumaan kotipihallani viihtyvistä linnuista ja niiden puuhista.

   

Kenet haluaisitte haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluaisitte kysyä häneltä?
Heitetään haaste vaihteeksi Kainuuseen. Heidi Tuikka Kajaanin kaupunginkirjastosta ottaa haasteen vastaan. Mari haluaa kysyä Heidiltä, millaista yhteistyötä heillä tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa. Heidin terveiset saamme kuulla syksyllä.

Terveisin,
Mari Muhoksen kirjastosta

Aino-Stinan terveiset Kajaanista

Eeva-Maria Alatalo siirsi vuoron LaNu-artikkelisarjan kirjoittamisessa Tyrnävälle ja Kajaaniin. Elinan terveiset Tyrnävältä olemme saaneet jo lukea, ja tänään vuorossa on Aino-Stina Kajaanista.
Aino-Stina tässä hei! Työskentelen Kajaanissa kirjastovirkailijana lähinnä Lehtikankaan sivukirjastossa, mutta viikottain myös pääkirjastolla. Pyöritän yhdessä kollegoideni kanssa monitoimitalon yhteydessä olevan kirjaston välillä vilkastakin arkea. Lisäksi olen mukana Kirjastopolun kehittämistyössä. Kajaanissa olen asunut vajaan vuoden, mutta sitä ennen työskentelin Turussa tarjoilijana.

Eevis halusi tietää, minkä koet LaNu-työssä haastavimpana? Entä parhaana?
Ehdottomasti parasta LaNu-työssä on nuorten kanssa käydyt keskustelut. Se on valtavan innostavaa, kun teini-ikäisten kanssa syntyy mielenkiintoinen keskustelu kirjojen tai jonkin arkipäiväisen asian ympärille ja nuori on oikeasti kiinnostunut käymään sen juuri kirjastolaisen kanssa. Haastavaa on löytää etenkin yläkouluikäisille kiinnostavaa luettavaa, vaikka hyllyt pursuavat mainioita vaihtoehtoja. Myös kirjastoon ja lukemaan houkutteleminen tuntuu välillä haastavalta, kun muita virikkeitä nuorillakin on niin paljon.

Mitä yhteistyökumppaneita kirjastolla kannattaa olla LaNu-työssä mukana?
Mielestäni kaupungin nuorisotyö on olennainen yhteistyökumppani LaNu-työssä. Nuorisotyöllä on valtavasti tietoa nuorten liikkeistä ja nuorisotyö on nuorille läheisempi kumppani kuin kirjasto. Tietenkin myös koulujen ja päiväkotien kanssa on hyvä tehdä tiiviisti töitä.

Kannattaisiko kirjastojen tehdä yhteistyötä laajemmin muiden toimijoiden kanssa? Mitkä seikat voivat olla esteenä yhteistyön puuttumiseen?
Uskon, että erilaisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö olisi hedelmällistä kaikin puolin. Esimerkiksi paikalliset urheiluseurat voisivat olla mielekäs kumppani LaNu-työnkin kannalta.  Lopulta taivas on rajana tässäkin asiassa, isompi este taitaa olla erilaiset resurssit puolin ja toisin sekä se, että keksii millä tavalla yhteistyö olisi kummallekin osapuolelle kannattava. Pitäisi osata rohkeammin myös heittää ajatuksia ilmaan ja kysyä, että ruvetaanko yhteistyöhön.

Mikä on suurin onnistumisesi LaNu-työssä?
Kääk, onnistumiset! Eihän niitä ikinä muista kun kysytään! Huisilta ainakin tuntui, kun ensimmäisen etäkirjavinkkauksen aikana eräs oppilas oli piirtänyt minusta kuvan, ja kiitoksia esittelystä sateli niin opettajalta kuin oppilailta ja kiitokset ylsivät kirjastoautoon asti.

Voitteko vinkata meille jonkun hyvän kirjan jota on mukava lukea näin kevään tullessa?
Tällä hetkellä fiilistelen täysillä Ann-Christin Antellin Puuvillatehtaan varjossa! Kuuntelin sen juuri äänikirjana ja kuvittelin itseni kulkemaan entiseen kotikaupunkiini yhdessä Jennyn kanssa. Suosittelen historiasta ja Turusta kiinnostuneille.

Terveisin,
Aino-Stina

Sallan terveiset Limingasta

Hei Salla ja tervetuloa mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Sallan haastoi mukaan Susanna Harle Haapavedeltä. Salla olet ehtinyt työskennellä hankkeissa ja monissa kirjastoissa. Aloitetaan siis esittäytymisellä.
Kiitos haasteesta, Susanna! Olen Salla Kananen ja aloitin lasten- ja nuorten kirjastotyöstä vastaavana kirjastonhoitajana Limingan kirjastossa tammikuussa -21. Odotan innolla, mitä kaikkea kivaa LaNu-työ Limingassa tuo mukanaan! Uskon, että pääsen hyvin monipuolisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia juttuja yhdessä muun kirjastoporukan kanssa, varsinkin sitten kun koronatilanne helpottaa. Olen aloitellut työn 1. ja 5. -luokkien kirjavinkkauksilla ja suunnittelemalla nukketeatteriesitystä.

Hyppäsin Liminkaan suoraan Oulun kaupunginkirjastosta, jossa ehdin työskennellä muutaman kuukauden kirjastonhoitajana pääkirjaston tietopalvelussa ja sitä ennen kestävän kehityksen hankkeessa. LaNu-työstä minulla on aiempaa kokemusta Iin kirjastosta, jossa toimin useamman vuoden lasten- ja nuorten kirjastotyöstä vastaavana kirjastosihteerinä. Tehtäviini Iissä kuului monipuolisesti erilaisia LaNu-hommia: vinkkauksia, satutuokioita, kirjastonkäytön opetuksia, tapahtumien järjestämistä ja myös aineiston valintaa ja kokoelmatyötä. Toimin kahteen otteeseen myös Pelastetaan iltasatu! -hankkeen hanketyöntekijänä. Hankkeessa innostettiin lapsia ja perheitä lukuharrastuksen pariin ja kehitettiin erityisryhmien kirjastopalveluita.

Olet ollut nyt jonkin aikaa muissa töissä kirjastossa ennen kuin siirryit Liminkaan ja LaNu-työn pariin. Onko tässä ajassa ehtinyt tapahtua suuria muutoksia LaNu-rintamalla?
Koronan myötä rantautuneet etävinkkaukset ja -satutuokiot ovat minulle aivan uusi aluevaltaus. On pitänyt keksiä uusia tapoja toimia ja tehdä yhteistyötä nyt, kun kouluille ja päiväkoteihin ei ole suotavaa mennä paikanpäälle.

Entä kirjallisuudessa? Löysitkö joitakin uusia kirjallisia helmiä?
Uusia kirjoja on putkahdellut ilmoille valtavia määriä ja minulla on kovasti kiinniotettavaa. Kuvakirjat ovat erityisen lähellä sydäntäni ja olenkin bongannut muutaman uuden suosikin, kuten Deborah Marceron Purkissa, Ryan T. Higginsin Mörri hanhiemona ja Kobi Yamadan Olipa kerran idea. Niistä jokaisessa on mielestäni aivan ihana kuvitus yhdistettynä hyvään tarinaan.

 

Mitä oppeja ja työtapoja yms. olet ottanut aina mukaasi siirtyessäsi seuraavaan työhön?
Hanketyössä olen oppinut oman ajankäytön ja työn hallintaa, mistä on hyötyä työssä kuin työssä. Olen myös aika järjestelmällinen tyyppi: tykkään siitä, että langat pysyvät käsissäni ja hommat tulevat hoidetuksi ainakin melkein ajallaan.

Susanna Harle Haapavedeltä haastoi Sallan mukaan artikkelisarjaan. Susanna halusi tietää sen, mikä on mielestäsi suurin haaste, kun aloittaa LaNu-työn uudessa paikassa.
Suurin haaste uudessa työssä on mielestäni kokonaisuuden haltuun ottaminen. Tavoitteenani on tutustua Limingan kirjaston LaNu-kokoelmaan niin, että se alkaa tuntua ”omalta”. Myös yhteistyöverkostojen luominen on aluksi haaste. Jotta homma alkaisi rullata, olisi tosi tärkeää tulla tutuksi päiväkotien, koulujen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tykkään siitä, että rakenteet ovat toimivat ja kunnossa – niiden päälle on sitten hyvä kehitellä sisältöjä.

Voitko kertoa tulevaisuuden suunnitelmista? Mitä haluaisit toteuttaa LaNu-työssäsi Limingassa a. lähitulevaisuudessa, b. sitten joskus
Monenlaisia ajatuksia ja suunnitelmia on mielessä. Limingassa suhtaudutaan kannustavasti uusiin ideoihin, joten varmasti monta mukavaa juttua pääsen jatkossa myös toteuttamaan.

  1. Lähitulevaisuudessa suunnitelmissa on toteuttaa nukketeatteriesitys yhdessä työkaverien kanssa. Haluaisin myös perustaa lastenosastolle Selkis-kokoelman erityisryhmiä varten.
  2. Limingassa ei ole erikseen nuorten aikuisten hyllyä – sellaisen haluaisin perustaa. Harkinnassa on myös jonkintasoinen lukudiplomin uudistaminen tai ainakin buustaus.

Kenet haluat haastaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista LaNu-artikkelisarjaan ja mitä haluat kysyä häneltä?
Haastan Mari Åkerfeltin Muhoksen kirjastosta.  Kysymykset Marille: Millaisena olet kokenut LaNu-työn Muhoksen kirjastossa, mikä on mukavinta ja missä on eniten haastetta? Ehtiikö lyhyessä ajassa kiinnittää huomiota kehitettäviin asioihin, ja jos ehtii, millaisia ajatuksia sinulla on tullut mieleen?

Terveisin,
Salla