Avainsana: nuoret

Terveisiä Erten lanu-neuvostosta

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tuttavallisimmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan nimillä Erte. Ertellä on kotisivut kirjastot.fi:ssä. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu kattavasti kaikkea mikä hyödyttää kirjastosi Lanu-työn suunnittelua ja henkilökunnan Lanu-työn osaamisen tukemista. Sivusto kannattaa ottaa aktiiviseen seurantaan!

Sivuilta löytyy myös ajankohtainen tietoa siitä, missä kaikessa Erte on mukana. Sivuilla tiedotetaan Seinäjoen Ertessä meneillään olevista hankkeista, projekteista, tapahtumista ja siellä on myös jaossa materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Lukupuhetta Podcastit löydät myös sivustolta.

Lastenkirjastotyön Ideakirjat ovat valmiita ja Ideakirjan olisi pitänyt tupsahtaa kesä-heinäkuun vaihteessa jokaiseen Suomen yleiseen kirjastoon. Lastenkirjastotyön Ideakirja 2023 keskittyy alle kouluikäisten kanssa tehtävään kirjastotyöhön ja erityisesti lukemisen edistämiseen. Aiheina ovat muun muassa neuvolayhteistyö, tapahtumat pikkulapsiperheille kirjastoissa, satutunnit ja nyt erittäin ajankohtainen aihe eli tekijänoikeuskysymykset. Kirjan on toimittanut Mervi Heikkilä ja julkaisijana on Seinäjoen erte.

Ertellä on työssään apuna lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston muistiot löydät Erten-sivuilta. Lanu neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Liikavainio Oulun kaupunginkirjastosta ja Mari Karvonen Kajaanin kaupunginkirjastosta.

   

Lanu-neuvoston ajankohtaiset asiat

Viimeisimmässä kokouksessa toukokuussa valitsimme tulevalle kaudelle 2023-2025 tavoitteet, jotka ovat:
1. Lasten- ja nuortenkirjastotyön sekä lukemisenedistämistyön näkyvyyden lisääminen.
2. Lasten ja nuorten kohtaaminen kirjastossa: kirjastot aidosti lanu-ystävällisiksi.
3. Loputonta kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta.
4. Erityishuomio paikallisiin piirteisiin (resurssit, vähemmistökielet).

Tavoitteen kohtiin 1 ja 3 toimenpiteinä perustetaan kaksi palkintoa, jotka vuorottelevat joka toinen vuosi. Kirjastojen tekemää lanu-työn näkyvyyttä ja lukemisedistämistyön näkyvyyttä varten perustetaan lanu-ystävällinen kirjasto -palkinto. Tämän palkinnon siis saa joka toinen vuosi jokin Suomen yleisten kirjastojen lanu-ystävällisin kirjasto. Palkintoraadissa mukana on Oulusta Laura Liikavainio, Helsingistä Mari Luolamaa, Jyväskylästä Hanna-Leena Majuri-Jantunen sekä Lahdesta Krista Tuominen (+ jäsen Bu-gruppenista).

Toinen perustettava palkinto tukee kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta ja tämä palkinto on nimeltään selkokirjapalkinto. Tämä palkinto jaetaan joka toinen vuosi lanu-selkokirjallisuutta tekevälle taholle. Palkintoraadissa mukana on Kajaanista Mari Karvonen, Porvoosta Meri Markus, Asikkalasta Päivi Joentausta sekä Lieksasta Viivi Kilpeläinen (+ jäsen Bu-gruppenista).

On alueemme kirjastojen onni, että olemme saaneet edustajan molempiin palkintoraateihin. Näin pystymme huomioimaan paremmin myös alueemme kirjastot. Lanu-neuvostossa työskentely on mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen Lanu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja nyt tulevana syksynä pääsemme ensimmäisen kerran kokoontumaan livenä Seinäjoella. Odotamme innolla ensimmäistä livetapaamista.

Loppuun vielä muutama kirjavinkki meiltä. Yritimme vinkata vain muutaman, mutta innokkaina lukijoina eivät vinkitkään pariin jääneet. Eppu Nuotion ja Sanna Pelliccionin Lappukaulatyttö (2022) saa kyyneleet valumaan silmistä. Kirja toimii myös hyvänä keskustelunherättäjänä lukuhetkessä lasten kanssa. Kirjan avulla saa puhuttua tunteista sekä Suomen historiasta ja lapsista, jotka tälläkin hetkellä joutuvat jättämään kotinsa.

Sayaka Muratan Maan asukit (2022) puolestaan oli hyvin hämmentävä lukukokemus. Tarina jää pyörimään hyvin pitkäksi aikaa mieleen ja sitä pohtii monelta kantilta. Kirjassa seurataan 34-vuotiaan Natsukin elämää. Natsuki on aina tuntenut olevansa erilainen ja sopeutuminen japanilaiseen yhteiskuntaan tuntuu olevan hänelle hyvin vaikeaa. Oman erilaisuuden ja maailman mallin tilan Natsuki hyväksyy empimättä ja päättää selviytyä elämällä omaa, joskin hyvin erikoista polkuaan. Kirjan kuvauksessa annetaan sisältövaroitus, joka varoittaa, että kirja saattaa käännyttää lukijansa alieniksi. Maan asukit on siis hyvin outo, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!

Nadja Sumasen uusin kirja Outo lintu ystäväksi (2023) oli taattua Sumasen tyyliä. Tarina viihdytti vakavalla aiheellaan yhtä paljon kuin Sumasen edelliset Rambo (2015) ja Terveisin Seepra (2017). Hillan vanhemmat ovat eronneet ja hän on asunut vaihtelevasti isän ja äidin luona. Pian Hilla täyttää 12 vuotta ja saa itse päättää kumman luona asuu vai voisiko hän asuakin mummun luona? Päätöstä helpottaakseen hän ryhtyy tarkkailemaan lintubongausta harrastavan ystävänsä Bubon kanssa vanhempiaan ja mummuaan. Bongauksella hän toivoo saavansa selville millaisia aikuiset ovat silloin, kun hän ei ole paikalla. Vakoilu kuitenkin yllättää niin Hillan kuin Bubonkin.

Henna Ryynäsen Metsä muuttaa (2023) kirjassa Metsä kyllästyy roskaamiseen ja lähtee kiukusta kihisten etsimään uutta, puhdasta kotia ja paikkaa, jossa sitä arvostetaan. Ensimmäiseksi Metsä ottaa suunnan kohti Turkua, mutta lopulta päätyy veden kulkua seuraten merelle. Merellä kelluessaan se huomaa kuitenkin, että merikin kärsii roskista. Metsä kerää valtavan keon muovia rannalle ja jatkaa matkaa eteenpäin. Vesi vaihtuu aavikkoon, kun Metsä kulkee kuiva pölyvana perässään kohti viidakkoa. Ei ole pohjoisen Metsää luotu asumaan lämpimässä ja kosteassa viidakossa. Tähtikuvioita seuraten Metsä suuntaa kohti pohjoista ja saapuu vihdoin kotiin. Oma Metsä kullan kallis! Tarinan lisäksi kirjassa on valloittava kuvitus, jonka Henna Ryynänen on tehnyt itse. Lumoavan ihana kirja!

Parhaillaan Mari on lukemassa Mirjami Sirénin Kaupunki ilman koteja-kirjaa (2023), joka on ollut tähän asti kirjan takakannen kuvauksen mukaisesti mielikuvitusta kutkuttava, riipivän jännittävä ja kekseliäs juonivetoinen tarina Airepoliksen kaupungista, jossa uudet innovaatiot ovat ihmishenkiä tärkeämpiä. Nuorten kirjat kaipaavat poikapäähenkilöitä ja tässä kirjassa sellainen löytyy. Pääosassa tarinassa ovat Kipinä, hänen siskonsa Vanamo ja isänsä Jalava. He kaikki ovat niin uupuneita kaupungin ahdistavasta ilmapiiristä ja jatkuvasta valvonnasta, että lähtevät pakomatkalle. Kirja vaikuttaa nopealukuiselta ja koukuttavalta dystopialta ja mielenkiinnolla jään seuraamaan kuinka pakomatka etenee.

Muista myös ErTen somekanavat. Löydät ne Instagramissa @sjkerte ja facebookissa @seinäjoen erityistehtävä.

Voit olla meihin yhteydessä Erteen liittyvissä asioista: laura.liikavainio@ouka.fi ja mari.karvonen@kajaani.fi tai olla yhteydessä suoraan Erteen: erte.kirjasto@seinajoki.fi

Kesäisin terveisin,
Laura ja Mari

 

Mielen kielellä – lasten- ja nuortenkirjaseminaari

Lämpimästi tervetuloa maksuttomaan lasten- ja nuortenkirjaseminaariin kansainvälisenä lukutaidon päivänä 8.9.2023! Seminaari on nimeltään Mielen kielellä, ja se järjestetään Pasilan kirjaston auditoriossa perjantaina 8.9. klo 9.30-15.30. Seminaari striimataan myös Kirjastokaistalle.

Seminaaripäivän jälkeen tallenteet on katsottavisssa Kirjastokaistalta. Seminaarissa käsittelemme mielen hyvinvointia ja sen tukemista kirjallisuuden, lukemisen ja sanataiteen keinoin. Seminaari on suunnattu lasten- ja nuorten kirjallisuusalan ja kasvatusalan ammattilaisille, lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kiinnostuneille sekä lapsiperheiden vanhemmille.

Seminaarissa pidetään kolme puheenvuoroa:

  • Lastenpsykiatri, tietokirjailija Raisa Cacciatore:
    “Lukeminen mielenterveyden kannattelijana fyysisestä ja psyykkisestä näkökulmasta”
  • Kuvittaja, lastenkirjailija Katri Kirkkopelto:
    “Mollistavia mietteitä, kuvakirjoja suurella tunteella. Kuvakirjailijan puheenvuoro.”
  • Toimintaterapeutti, nuortenkirjailija Nadja Sumanen:
    “Mitä sinulle soisin – fiktiivisen nuoren elämä, taakat ja tarpeet terapeutti-kirjailijan kuvaamana”

Puheenvuorojen lisäksi seminaarissa tulee olemaan paneelikeskustelu, jossa kuvittaja, lastenkirjailija Mira Mallius, psykologi, lastenkirjailija Julia Pöyhönen ja sanataiteen opettaja, lastenkirjailija Maami Snellman keskustelevat sanataiteesta, mielen hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja tunnetaidoista lasten- ja nuortenkirjoissa. Tarkempi aikataulu julkaistaan myöhemmin elokuussa.

Ilmottautuminen

Ilmoittaudu osallistujaksi paikan päälle: https://forms.gle/ZLTbYf1Fb7r4gHzX8

Striimiin osallistujien ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, mutta lomakkeella voi lähettää myös kysymyksiä puhujille.

Seminaarin järjestää IBBY Finland ry. IBBY Finland on lasten- ja nuortenkirjallisuuden ystävien järjestö, joka tekee vapaaehtoisvoimin töitä lukuilon, lukemisen ja laadukkaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolesta sekä kotimaassa että ulkomailla.

Liity jäseneksi ja astu lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailmaan!

https://ibbyfinland.fi/

Yhteistyössä Kirjastokaista ja Pasilan kirjasto.

Lisätiedot:
Demi Aulos
IBBY Finland ry:n puheenjohtaja
demi.aulos(a)gmail.com

Kohtaa nuori kirjastossa – lisätään yhdessä hyvinvointia!

Kohtaa nuori kirjastossa – lisätään yhdessä hyvinvointia!

Kuinka vahvistamme nuorten ja aikuisten välistä vuoropuhelua julkisissa tiloissa? Entä kuinka teemme kirjastosta nuorille turvallisen ja viihtyisän paikan olla? Kirjastojen ja nuorisotyön ammattilaiset voivat yhdessä edistää nuorten hyvinvointia ja merkityksellisyyden kokemista. Kirjastot tiloina tarjoavat ainutlaatuisen paikan nuorten kohtaamiseen sekä eri-ikäisten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Luodaan kirjastoista aidosti yhteistä elävää tilaa!

 

Eri toimialojen välinen yhteistyö ja osaamisen hyödyntäminen tarjoavat eväitä nuorten kohtaamiseen julkisessa tilassa ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen kirjastoissa.  Pohditaan yhdessä, kuinka nuoret kohdataan seinättömissä tiloissa. Entä miten heidät sitoutetaan kirjaston sääntöihin? Kontaktin ottaminen on ammattilaisen vastuulla, kuinka siis aloitan.

 

Aluehallintovirastot järjestävät valtakunnallisen koulutuksen kirjastotoimen ja nuorisotoimen ammattilaisille ja vapaaehtoisille, jotka haluavat löytää uusia näkökulmia nuorten kohtaamiseen, yhdessä tekemiseen ja yhteisöllisyyden lisäämiseen.

 

Aika: 28.9.2023 kello 12:15–15.00

Paikka: Microsoft Teams, linkki lähetetään ilmoittautuneille

Ilmoittautuminen: https://avi.fi/tapahtuma/-/c/1332158

 

Tilaisuus tallennetaan.

Ohjelma: 

Klo 12:15 Tervetuloa! Ylitarkastaja Marko Ojala, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

klo 12:20 Kolmas työ – yhteisillä rajapinnoilla toimiminen. Toiminnanteoreettinen katsaus yhteisen työn edellytyksiin. Kirsi Purhonen, väitöskirjatutkija TAU/Kasvatustieteen ja kulttuurin tiedekunta ja päätoiminen tuntiopettaja, TAMK/Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu

klo 13:00 Kohtaamisen voima ja mahdollisuudet. Asiantuntija Elina Marjamäki, MIELI Suomen Mielenterveys ry

klo 13:30 Tauko

klo 13:45 Nuorten kohtaaminen julkisessa tilassa. Projektikoordinaattori Taina Worster – Nuorten Palvelu ry

klo 14:15 Case-esimerkit

  • Tampereen Koilliskeskuksen kirjasto, Niina Tuominen ja Mira Siekkinen
  • Kirkkonummen Pääkirjasto Kirjastotalo Fyyri, Piritta Numminen ja Päivi Sorvari
  • Seinäjoen Nurmon kirjasto ja Nuoppari, Marika Kiukkonen

klo 15:00 Koulutus päättyy

Lisätiedot:

 

ylitarkastaja Mervi Hotokka

mervi.hotokka@avi.fi, p. 0295 016 594

 

ylitarkastaja Marko Ojala,

marko.ojala@avi.fi, p. 0295 016 175

Työpaikkana kirjasto: nuorten työntekijöiden näkemyksiä kirjastotyöstä

Aluehallintovirastot (AVI) ja Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnalliset kehittämispalvelut (VAKE) järjestävät yhteistyössä Työpaikkana kirjasto: nuorten työntekijöiden näkemyksiä kirjastotyöstä koulutuspäivän, jonka keskiössä on nimensä mukaisesti kirjastotyö nuorten kirjastolaisten näkökulmasta. Päivän aikana kuullaan mm. nuorten työntekijöiden ajatuksia kirjastotyöstä paneelikeskustelujen merkeissä.

Lähetys on katsottavissa Kirjastokaistalla.

Ohjelma:

9.00 Tervetuloa! Ylitarkastaja Kristiina Kontiainen, AVI

9.05 Nuorten kirjastolaisten ammattikuva: kyselytutkimuksen tulokset. Erityissuunnittelija Aija Laine, VAKE

9.40 Ratkaisuja ja keinoja nuorten työntekijöiden tukemiseen. Erikoistutkija Mikko Nykänen, Työterveyslaitos

10.25 – 10.40 tauko

Paneelikeskustelut, juontajana Henriika Tulivirta, VAKE

10.40 – 11.15 Paneeli 1, Nuoret työntekijät: Urho Heinonen (Vantaa), Raisa Laitala (Oulu), Miika Onkalo (Helsinki), Maria Rissanen (Tampere)

11.15 – 11.50 Paneeli 2, Nuoret johtajat: Maria Bang (Kerava), Tanja Nyman (Joensuu), Jonna Saarijärvi (Kurikka)

11.50 – 12.25 Paneeli 3, Alanvaihtajat: Katariina Ervasti (Helsingin tanssiopisto), Otto Härkönen (Lahti), Noora Mustajoki (Kittilä), Linnea Peurakoski (Espoo)

12.25 – 13.00 Pyydetyt puheenvuorot: Salla Palmi-Felin (Lahti), Nina Salmenkangas (Tampere) ja Nina Sipola (Rovaniemi), sekä verkkokeskustelun yhteenveto

Nuorten kohtaaminen ja häiriötilanteet

©: Heikki Neuvonen

 

Nuorten kohtaaminen ja häiriötilanteet

Paikka: Teams -etäkoulutus
Koulutuslinkki: lähetetään ilmoittautuneille ilmoittautumisen päätyttyä.

Koulutuksen aiheena on vuorovaikutus ja kommunikointi nuorten kanssa sekä heidän kanssaan syntyvien hankalien tilanteiden ratkaiseminen kirjastossa. Monessa kirjastossa nuorten tekemä ilkivalta ja haastava käyttäytyminen on lisääntynyt ja koulutus keskittyy tarjoamaan käytännönläheisiä apuja tilanteiden hallintaan sekä kuormitukseen.

Koulutuksessa keskitymme muun muassa seuraaviin sisältöihin:
– Nuorten häiriökäyttäytyminen ja sen taustatekijät
– Hankala nuori vai taidoton nuori
– Kuinka tukea nuorta oman käyttäytymisen hallinnassa
– Toimivan vuorovaikutuksen lainalaisuudet
– Kolme vaikuttamisen kanavaa: auktoriteetti/faktat/empatia
– Miksi auktoriteetti harvoin toimii nuorten kanssa, ja mikä sen sijaan toimii – Kuinka välttää valtataistelut
– Rajat ja jämäkkä kommunikointi
– Jos tilanne eskaloituu (puhejudon perusperiaatteet)
– Kuinka pitää huolta omasta jaksamisesta

Kouluttajana toimii Mika Vesala Mielenrauha Koulutuspalvelusta. Mika on koulutukseltaan luokanopettaja ja hän on työskennellyt opettajana yli kymmenen vuotta, joista erityisopettajana reilu kahdeksan vuotta.

Koulutukseen mahtuu mukaan 50 ilmoittautunutta. Mahdollisen sairastumisen tai esteen ilmetessä, muista perua ilmoittautumisesi. Koulutuksesta tulee myös tallenne, joka on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastolaisten sisäisesti katsottavissa 14 vrk.

Ilmoittaudu viimeistään 17.3.2023 mennessä tästä linkistä.

Kaipon Lanu-verkoston tapaaminen

Kaipon Lanu-verkoston tapaaminen

Perjantai 9.12.2022, klo 9.00-16.00
Lääninhallitustalo, osoite: Linnankatu 3, 90100 Oulu.

Kaipon lanu-verkosto on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa lasten ja nuorten kirjastotyötä tekevien työntekijöiden yhteinen verkosto. Lanu-verkoston toiminnasta vastaavat Oulun Ake-tiimi sekä alueellinen Ake Lukeminen ja elämykset -tiimi.

Lanu-verkosto kokoontuu joulukuussa Ouluun lääninhallitustalolla. Luvassa on koko päivän mittainen tapaaminen, jonka aikana pääsemme kuulemaan innostavia puheenvuoroja ja erilaisia onnistumisia lanu-työssä ympäri aluettamme. Tule mukaan verkostoitumaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan! Ilmoittautuminen päättyy 30.11.2022.

TÄRKEÄÄ! Kaikki osallistujat ilmoittautuvat Linnankatu 3:n sisääntuloaulan asiakaspalvelupisteessä, johon pääsee ovikelloa soittamalla. Osallistujat saavat saapuessaan näkyville kiinnitettävän vierailijakortin. Lähtiessäsi muista palauttaa vierailijakorttisi asiakaspalvelupisteeseen. Tulethan ajoissa paikalle. 

Parkkipaikat: ilmaisia, koko päivän parkkipaikkoja on jonkin verran Raatintien rannassa, parkkipaikan oikeassa reunassa. Raatintien Hupisaarten puoleisessa päädyssä on myös ilmaisia parkkipaikkoja. Maksullisia parkkipaikkoja on eri puolilla kaupunkia, lähin parkkitalo on Autoheikin Pysäköintitalo.

Päivän ohjelma: 

Klo 9.00–9.30 Aamukahvit ja jutustelua kollegojen kanssa.  

Klo 9.30 Tervetuloa lanu-verkoston tapaamiseen. Merja Kummala-Mustonen, Pohjois-Suomen AVI 

Klo 9.40 Tutustumistärskyt. Tutustutaan toisiimme pienissä porukoissa. 

Klo 10.00–11.00 Kuvittajan kynästä. Oululaislähtöinen kuvittaja-lastenkirjailija Sanna Pelliccioni esittelee kuvakavalkadina kuvituksiaan ja kirjojaan, sekä kertoo tarkemmin Suomen supernaisia- ja Onni-poika -kirjasarjojen tekemisestä. 

Klo 11.00–11.30 Pimeän ja valon haikuja. Hämärän ajan helpossa haikutyöpajassa tutustutaan lyhyesti haikuihin, kerätään sanoja ja kirjoitetaan oma haiku. Sanna Pelliccioni. 

Klo 11.30–12.30 Lounas, omakustanteinen. 

Klo 12.30–13.00 Toiminnallisia kirjastosisältöjä eskareille. Taavetin valokuvasuunnistus, Anni Lindström, Raahen kirjasto sekä Kirjasto tutuksi Kalevi-Kolo-Katin kanssa Päivi Hongisto, Utajärven kirjasto. 

Klo 13.00–13.45 Mitä kirjasto voi tarjota perheen pienimmille? Kohtaamisia perheiden kanssa – loruja ja pop-uppailua, Katja Kurvinen, Oulun kaupunginkirjasto sekä Aakkoslaukku-hankkeen ideoita satuhetkiin, Mari Belt, Haapaveden kirjasto. 

Klo 13.45–14.30 Iltapäiväkahvit ja jutustelua kollegojen kanssa. 

Klo 14.30–15.00 Kierrän kaarran kirjaston kylille. Iin kiertävä kirjasto -toiminnan esittely. Heidi Tiri, Iin kirjasto. 

Klo 15.00–15.30 Ideoita elämystapahtumien järjestämiseen. Luontoviikko, Tuija Kartimo, Haapajärven kirjasto. Ennakkotehtävän purku ja yhteistä keskustelua kirjastojen tapahtumista. 

Klo 15.30–16.00 Sanat hengittävät. Kuuntele hetki. Kehonhuoltoa ja sanataidetta yhdistäviä harjoitteita ohjaa Timo Harju, kirjailija ja sanataideohjaaja. Sanataidekoulu, Oulun lastenkulttuurikeskus. 

Klo 16.00 Kiitos ja hyvää kotimatkaa! 

Lanu-verkoston tapaamisessa pääset tutustumaan upeaan Lääninhallitustaloon.

 

Ilmoittaudu tästä 30.11.2022 mennessä.

Lisätietoja: Laura Liikavainio, laura.liikavainio(a)ouka.fi ja Elina Kauppila, elina.kauppila(a)ouka.fi

 

 

 

 

Kirjasaari – kaikenlaista kirjallisuutta nuorille, vieraana Elina Pitkäkangas

Kuva: Marjaana Malkamäki

Aika: Keskiviikko 25.1.2023
Paikka: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu

Tapahtuman verkkosivu: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan

Kirjasaaren nuorten päivänä esitellään vuonna 2022 ilmestyneitä nuortenkirjoja. Esittelyssä on rakkauden huumaa, kadonneita ja murhaajia, toisia todellisuuksia ja parempaa tulevaisuutta. Kirjailijavieraaksi saamme nuortenkirjailija Elina Pitkäkankaan.

Lasten ja nuorten päivänä Valve-salissa pääsee myös tekemään itse lattiarunoja ja rakentamaan lempikirjahyllyä yhdessä muiden kirjasaarelaisten kanssa.

Lattiarunoutta ja lempikirjoja

Lasten ja nuorten päivänä Valve-salissa pääsee myös tekemään itse lattiarunoja ja rakentamaan lempikirjahyllyä yhdessä muiden kirjasaarelaisten kanssa.

Rakenna runo ja sujauta hyllyyn lapsuutesi lempikirja tai jokin uunituore suosikkisi. Päivän kuluessa lattialla nähdään vaihtuvien runojen näyttely ja hyllyyn kertyy koko joukko kirjasaarelaisten lempilukemistoa. Lattiarunot ja lempikirjat tarjoilee Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu.

Ohjelma

9.30-10.00 Aamukahvit ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

10-10.10 Tervetuloa! Mervi Vaara, Oulun kaupunginkirjasto.

10.10-11.00 Rakkauden huumaa ja muita käännekohtia – nuorten kaunokirjallisuutta. Eeva-Maria Alatalo, Oulun kaupunginkirjasto

11.00-11.10 Historiaa, nykyaikaa ja toisia todellisuuksia – selkokirjoja nuorille. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto

11.10-11.30 Kokemuksia ja suoraa puhetta aikuistuvalle nuorelle – tietokirjoja. Jenni Backman, Oulun kaupunginkirjasto

11.30-12.30 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin.

12.30-12.40 Heartstopper – ja siinäkö se? Sarjakuvia ja mangaa. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto

12.40-13.15 Muinaishistoriasta kohti parempaa (?) tulevaisuutta – scifiä ja fantasiaa yläkoululaisille. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto

13.15-14 Kirjailijavieraana Elina Pitkäkangas.
Hänen uusin teoksensa Sang on eeppinen romaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa. Kun ihmisarvoa määrittää raha ja onnellisuutta perhe, mitä jää jäljelle, kun ne riistetään? Sang on vuoden 2022 Topelius-palkintoehdokkaana. 

14-14.30 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE.

14.30-15 Kadonneiden ja murhaajien jäljillä – jännitystä ja kauhua yläkouluikäisille. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto

15.00 Kiitokset! Mervi Vaara.

Päivän kirjalistat tulevat verkkosivuille myöhemmin.

Ilmoittaudu tästä paikan päälle.

Ilmoittaudu tästä etäosallistujaksi.

Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana

Anita ja Leena Reisjärveltä kirjastoista haastoivat naapurinsa Haapajärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Haapajärvellä lanutyötä tekevät Mia Niemelä ja Tuija Kartimo. Koulujen kanssa tehdään paljon erilaisia yhteistyökuviota. Tuotamme kouluille vinkkauksia, kirjastonkäytön opetusta ja kaikenlaista toimintaa pop-up kirjastosta ryhmäytymispäivien toimintapisteisiin. Päiväkodeille ja muille lapsiryhmille tehdään erilaisia satu-aiheisia juttuja ja vinkkauksia. Tuija ja Miia ovat helposti innostuvia ja heittäytyviä ammattilaisia. Mikään idea ei ole liian nolo. ”Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana.”


Tuija ja Mia Haapajärven kirjastosta

Mitä kuuluu Haapajärven kirjastoon. Mitä teillä on tekeillä tällä hetkellä?
Kun kirjoitamme tätä, on huhtikuun alku ja lukuviikko. Tähän viikkoon on kuulunut pop-up kirjastoa, kirjailijavierailua, lastentapahtumien suunnittelua, kirjavinkkausta ja jopa ensi kesän suunnittelua. Joten hyvää kuulu, on kiva tekemisen meininki. Olemme pystyneet toteuttamaan kaikki kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset jutut, sekä lisäksi koulut ovat olleet koko lukuvuoden aktiivisia ja pyytäneet meitä erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan mukaan. Koronahiljaisuuden jälkeen tämä on oikein mukavaa. Myös nuorisoa on alkanut pyörimään kirjastossa taas vanhaan malliin.

Kevät lähestyy kovaa vauhtia. Näkyykö se kirjastossa esimerkiksi kouluryhmien lisääntyneessä kirjaston käytössä?
Meillä koululuokkien ohjatut käynnit painottuvat selvästi syksyyn, keväällä ryhmät käyvät omatoimisesti ja itsenäisesti. Lukudiplomien palautus lähestyy ja siihen ollaan annettu viime hetken vinkkejä. Meidän ajatukset ovat jo vähän kääntyneet kesään ja kesäisiin lanu-tempauksiin.


haapajärvisiä koululaisia ryhmäkäynnillä

Mitä kirjoja luette parhaillaan?
Me luemme monipuolisesti kaikkia genrejä. Kuuntelemme ja lukemme sujuvasti ristiin rastiin lasten, nuorten ja aikuisten kirjoja. Tuijalla on kuuntelussa tällä hetkellä  Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset ja luettavana Janet Skeslien Charlesin  Kirjasto Pariisin sydämessä.

Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset kertoo syrjäisestä Arranmoren saaresta, jota uhkaa pimeä tuho. Kirjan päähenkilö Fionn on ollut saaren Myrskynvartija vain alle puoli vuotta, kun tuhannet hirvittävät sielunvaanijat saapuvat.  Kadonneet merenväkiset on Myrskynvartijan saari kirjan jatko-osa. Sarjan molemmat osat ovat hyvin vauhdikasta fantasiaa! Janet Skeslien Charlesin Kirjasto Pariisin sydämessä on tositapahtumien inspiroima herkkä lukuromaani Pariisin amerikkalaisesta kirjastosta ja sen urheista työntekijöistä toisen maailmansodan aikana.

 
Tuijan kirjat: Kadonneet merenväkiset ja Kirjasto Pariisin sydämessä

Mialla kuunneltavana on tällä hetkellä Pierre Lemaitren Tuhon lapset ja luettavana Colson Whiteheadin Harlem Shuffle. Tuhon lapset on Pierre Lemaitren maailmanmenestystrilogian itsenäinen päätösosa. Tarinan keskushenkilö on trilogian aloitusosasta Näkemiin taivaassa tuttu Louise Belmont. Päätösosan alkaessa eletään huhtikuuta 1940. Perhesalaisuus, hienot henkilöhahmot, vahva  kerronta ovat tämän kirjan ydin. Colson Whiteheadin uudessa kirjassa sukelletaan 1960-luvun Harlemiin. Ray Carney on peräisin rikollisesta suvusta, mutta ahkeroi elättääkseen perheensä huonekalumyyjänä. Perheeseen on tulossa toinen lapsi, ja rahasta on pulaa. Ray tulee temmatuksi sukulaistensa bisneksiin mukaan. Romaanissa keikutaan rehellisyyden, rikosten ja julkisivun puhtaana pitämisen välimaastoissa.

 
Miian kirjat: Tuhon lapset ja Harlem Shuffle

Mikä on kirjastonne paras paikka?
Kirjastomme paras paikka on ehdottomasti yläkerran uusi ”kirjakorneri” Saimme muutaman seinän kaadettua, ja ostettiin uusia tuoleja. Tätä tyhjää tilaa ei täytetä hyllyillä, vaan ajatus on, että sitä voisi käyttää oleskeluun ja ehkä jopa tapahtumiin. Laittaisimme siihen punaisen maton, mutta siivoojat ei tykkää.

Mitä touhuatte Haapajärven kirjastossa kesällä?
Ideatyöpaja on täydessä touhussa kesää varten. Olemme useana vuonna järjestäneet toiminnallisen suunnistuksen Haapajärven keskustassa. Tätä olisi jälleen tarkoitus jatkaa uuden mysteerin avulla. Lisäksi osallistumme vuosittain kaupungin järjestämään Teepiknik tapahtumaan omalla toiminnallisella pisteellä. Kaiken tämän ohella kesä on jo kovaa valmistautumista seuraavaa lukuvuotta varten. Lukudiplomien uudistaminen ja vinkkauskirjojen lueskelu on kesällä jo kovasti käynnissä.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastetaan Kalajoki. Mitä kuuluu Kalajoelle? Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri teidän kirjastossa? Näkyvätkö matkailijat kirjaston arjessa miten? Tarjoatteko erityisesti heille toimintaa?

Kalajoen artikkeliin palaamme syksyllä.

Kesäterveisin,
Mia ja Tuija

Terkkuja Reisjärveltä

Tuula Merijärven kirjastoista haastoi Reisjärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos haasteesta Tuula! Reisjärven kirjastossa työskentelee kaksi kirjastolaista: Kirjastotoimenjohtaja Anita Aho ja kirjastovirkailija Leena Partanen. LaNu-yhteistyötä tehdään alakoulun ja varhaiskasvatuksen kanssa mm. koululle säännöllisin välein vaihdettavalla siirtokokoelmalla ja toivottujen teemojen mukaisilla kirjapaketeilla. Kirjastolla puolestaan pyrimme pitämään lastenkirjoista näyttelyä ajankohtaisista asioista.

Mitä kuuluu Reisjärven kirjastoon?
Viime vuosi oli iso voimanponnistus kahdessa suuressa projektissa: Omatoimikirjaston perustaminen ja kirjastokimppaan liittyminen. Näiden toimintojen sisäistämistä tapahtuu vieläkin sekä henkilökunnassa että varsinkin asiakkaissa. Opastusta uusiin toimintoihin annetaan päivittäin. Koronavuodet ovat olleet hankalia kirjastoissa, mutta toisaalta koronavuodet antoivat meille aikaa perehtyä noihin isoihin projekteihin. Nyt toivotaan, että päästään pian normaalitoimintaan ja saadaan sekä lainaluvut että kävijämäärät nousuun. Toistaiseksi eletään vielä varovasti ”normaalia kirjastoarkea”.

Reisjärven kirjasto liittyi viime vuonna Joki-kirjastokimppaan. Meitä kiinnostaakin monet seikat kirjastokimppaan liittymisestä. Joki-kirjastokimpassa yhdistyivät kaksi aiempaa kirjastokimppaa sekä Reisjärven kirjasto.
Toukokuussa tulee vuosi kimppaan liittymisestä, eikä katumuksen hetkiä toistaiseksi ole tullut. Keskustelu ja yhteistyö kimpan sisällä toimii hienosti. Meille on tietenkin tullut paljon uutta opittavaa järjestelmässä ja käytänteissä. Olimme mukana suunnittelussa alusta asti ja olihan se mielenkiintoista ja haastavaa. Yhteistyö suunnitteluvaiheessa(kin) toimi tosi hienosti kirjastojen kesken.

Onko kimpassa olo muuttanut teidän työtänne? Miten se näkyy käytännössä?
Järjestelmään liittyvät toiminnot esimerkiksi tiedonhaussa, varausten teossa ja hyllyvarausten näkymässä olivat meille uudelleen opeteltavia asioita, sillä aikaisemmin teimme näitä vain omassa yksikössä.

Mikä on ollut parasta kimppaan liityttyänne?
Uuden verkkokirjaston tarjoamat mahdollisuudet asiakkaille ja yhteisen kuljetusrenkaan käynnistyminen aineiston kuljettamiseen.

Aineiston kuljetuskassit ovat lähtövalmiina.

Tulivatko jotkin asiat yllätyksenä teille kimpan myötä?
Kunnassa kimppaan liittymisen ennakoitiin tuovan kustannussäästöjä. Näinhän ei tosiasiassa tapahdu: vaikka yhteisessä kirjastojärjestelmässä meille hiukan tuli säästöjä niin vähintään vastaavan verran kustannuksia tuli jossain muussa kohtaa, kuten esimerkiksi juuri kuljetusyhteistyössä. Myös järjestelmän toiminnoissa oli aluksi yllättävän paljon pikkuvikoja.

Puhutteko ja vinkkaatteko työkavereiden kesken kirjoja vaikkapa kahvitauolla? Onko teillä jokin kirja, minkä olette kaikki lukeneet ja pitäneet siitä erityisesti?
Kahden henkilön kirjastossa ei ole yhteisiä kahvitaukoja. Yleensä toinen päivystää, joten vuorottelemme tauoissa. Lisäksi meillä on aivan erilainen kirjamaku. Mutta toki on joitain yhteisiäkin kirjailijoita, esimerkiksi Kristin Hannahin ja Jojo Moyesin tuotantoa olemme lukeneet molemmat. Samoin luonto- ja retkeilyaiheisia kirjoja.

   

Mitä Lanu-toimintaa toivoisitte kaikissa kirjastoissa järjestettävän? Entäpä mikä vaatii vähiten ennakkotyötä ja olisi näin ollen helppo toteuttaa kaikissa kirjastoissa?
Satu- tai tarinatuokioita toivoisimme järjestettävän. Tosin tällä hetkellä se on hankalaa edes omassa kirjastossa nykyisten työvuorojen puitteissa, sillä olemme yhtä aikaa töissä vain muutaman tunnin päivässä.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastamme naapurista Haapajärven kirjastosta lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevän.

Terveisin,
Anita ja Leena