Ennakkotieto. Kellonajat viitteelliset.
Oulussa Valveella.
Avainsana: nuoret
Työpaikkana kirjasto: nuorten työntekijöiden näkemyksiä kirjastotyöstä
Aluehallintovirastot (AVI) ja Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnalliset kehittämispalvelut (VAKE) järjestävät yhteistyössä Työpaikkana kirjasto: nuorten työntekijöiden näkemyksiä kirjastotyöstä koulutuspäivän, jonka keskiössä on nimensä mukaisesti kirjastotyö nuorten kirjastolaisten näkökulmasta. Päivän aikana kuullaan mm. nuorten työntekijöiden ajatuksia kirjastotyöstä paneelikeskustelujen merkeissä.
Lähetys on katsottavissa Kirjastokaistalla.
Ohjelma:
9.00 Tervetuloa! Ylitarkastaja Kristiina Kontiainen, AVI
9.05 Nuorten kirjastolaisten ammattikuva: kyselytutkimuksen tulokset. Erityissuunnittelija Aija Laine, VAKE
9.40 Ratkaisuja ja keinoja nuorten työntekijöiden tukemiseen. Erikoistutkija Mikko Nykänen, Työterveyslaitos
10.25 – 10.40 tauko
Paneelikeskustelut, juontajana Henriika Tulivirta, VAKE
10.40 – 11.15 Paneeli 1, Nuoret työntekijät: Urho Heinonen (Vantaa), Raisa Laitala (Oulu), Miika Onkalo (Helsinki), Maria Rissanen (Tampere)
11.15 – 11.50 Paneeli 2, Nuoret johtajat: Maria Bang (Kerava), Tanja Nyman (Joensuu), Jonna Saarijärvi (Kurikka)
11.50 – 12.25 Paneeli 3, Alanvaihtajat: Katariina Ervasti (Helsingin tanssiopisto), Otto Härkönen (Lahti), Noora Mustajoki (Kittilä), Linnea Peurakoski (Espoo)
12.25 – 13.00 Pyydetyt puheenvuorot: Salla Palmi-Felin (Lahti), Nina Salmenkangas (Tampere) ja Nina Sipola (Rovaniemi), sekä verkkokeskustelun yhteenveto
Nuorten kohtaaminen ja häiriötilanteet
©: Heikki Neuvonen
Nuorten kohtaaminen ja häiriötilanteet
Paikka: Teams -etäkoulutus
Koulutuslinkki: lähetetään ilmoittautuneille ilmoittautumisen päätyttyä.
Koulutuksen aiheena on vuorovaikutus ja kommunikointi nuorten kanssa sekä heidän kanssaan syntyvien hankalien tilanteiden ratkaiseminen kirjastossa. Monessa kirjastossa nuorten tekemä ilkivalta ja haastava käyttäytyminen on lisääntynyt ja koulutus keskittyy tarjoamaan käytännönläheisiä apuja tilanteiden hallintaan sekä kuormitukseen.
Koulutuksessa keskitymme muun muassa seuraaviin sisältöihin:
– Nuorten häiriökäyttäytyminen ja sen taustatekijät
– Hankala nuori vai taidoton nuori
– Kuinka tukea nuorta oman käyttäytymisen hallinnassa
– Toimivan vuorovaikutuksen lainalaisuudet
– Kolme vaikuttamisen kanavaa: auktoriteetti/faktat/empatia
– Miksi auktoriteetti harvoin toimii nuorten kanssa, ja mikä sen sijaan toimii – Kuinka välttää valtataistelut
– Rajat ja jämäkkä kommunikointi
– Jos tilanne eskaloituu (puhejudon perusperiaatteet)
– Kuinka pitää huolta omasta jaksamisesta
Kouluttajana toimii Mika Vesala Mielenrauha Koulutuspalvelusta. Mika on koulutukseltaan luokanopettaja ja hän on työskennellyt opettajana yli kymmenen vuotta, joista erityisopettajana reilu kahdeksan vuotta.
Koulutukseen mahtuu mukaan 50 ilmoittautunutta. Mahdollisen sairastumisen tai esteen ilmetessä, muista perua ilmoittautumisesi. Koulutuksesta tulee myös tallenne, joka on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastolaisten sisäisesti katsottavissa 14 vrk.
Kaipon Lanu-verkoston tapaaminen
Kaipon Lanu-verkoston tapaaminen
Perjantai 9.12.2022, klo 9.00-16.00
Lääninhallitustalo, osoite: Linnankatu 3, 90100 Oulu.
Kaipon lanu-verkosto on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa lasten ja nuorten kirjastotyötä tekevien työntekijöiden yhteinen verkosto. Lanu-verkoston toiminnasta vastaavat Oulun Ake-tiimi sekä alueellinen Ake Lukeminen ja elämykset -tiimi.
Lanu-verkosto kokoontuu joulukuussa Ouluun lääninhallitustalolla. Luvassa on koko päivän mittainen tapaaminen, jonka aikana pääsemme kuulemaan innostavia puheenvuoroja ja erilaisia onnistumisia lanu-työssä ympäri aluettamme. Tule mukaan verkostoitumaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan! Ilmoittautuminen päättyy 30.11.2022.
TÄRKEÄÄ! Kaikki osallistujat ilmoittautuvat Linnankatu 3:n sisääntuloaulan asiakaspalvelupisteessä, johon pääsee ovikelloa soittamalla. Osallistujat saavat saapuessaan näkyville kiinnitettävän vierailijakortin. Lähtiessäsi muista palauttaa vierailijakorttisi asiakaspalvelupisteeseen. Tulethan ajoissa paikalle.
Parkkipaikat: ilmaisia, koko päivän parkkipaikkoja on jonkin verran Raatintien rannassa, parkkipaikan oikeassa reunassa. Raatintien Hupisaarten puoleisessa päädyssä on myös ilmaisia parkkipaikkoja. Maksullisia parkkipaikkoja on eri puolilla kaupunkia, lähin parkkitalo on Autoheikin Pysäköintitalo.
Päivän ohjelma:
Klo 9.00–9.30 Aamukahvit ja jutustelua kollegojen kanssa.
Klo 9.30 Tervetuloa lanu-verkoston tapaamiseen. Merja Kummala-Mustonen, Pohjois-Suomen AVI
Klo 9.40 Tutustumistärskyt. Tutustutaan toisiimme pienissä porukoissa.
Klo 10.00–11.00 Kuvittajan kynästä. Oululaislähtöinen kuvittaja-lastenkirjailija Sanna Pelliccioni esittelee kuvakavalkadina kuvituksiaan ja kirjojaan, sekä kertoo tarkemmin Suomen supernaisia- ja Onni-poika -kirjasarjojen tekemisestä.
Klo 11.00–11.30 Pimeän ja valon haikuja. Hämärän ajan helpossa haikutyöpajassa tutustutaan lyhyesti haikuihin, kerätään sanoja ja kirjoitetaan oma haiku. Sanna Pelliccioni.
Klo 11.30–12.30 Lounas, omakustanteinen.
Klo 12.30–13.00 Toiminnallisia kirjastosisältöjä eskareille. Taavetin valokuvasuunnistus, Anni Lindström, Raahen kirjasto sekä Kirjasto tutuksi Kalevi-Kolo-Katin kanssa Päivi Hongisto, Utajärven kirjasto.
Klo 13.00–13.45 Mitä kirjasto voi tarjota perheen pienimmille? Kohtaamisia perheiden kanssa – loruja ja pop-uppailua, Katja Kurvinen, Oulun kaupunginkirjasto sekä Aakkoslaukku-hankkeen ideoita satuhetkiin, Mari Belt, Haapaveden kirjasto.
Klo 13.45–14.30 Iltapäiväkahvit ja jutustelua kollegojen kanssa.
Klo 14.30–15.00 Kierrän kaarran kirjaston kylille. Iin kiertävä kirjasto -toiminnan esittely. Heidi Tiri, Iin kirjasto.
Klo 15.00–15.30 Ideoita elämystapahtumien järjestämiseen. Luontoviikko, Tuija Kartimo, Haapajärven kirjasto. Ennakkotehtävän purku ja yhteistä keskustelua kirjastojen tapahtumista.
Klo 15.30–16.00 Sanat hengittävät. Kuuntele hetki. Kehonhuoltoa ja sanataidetta yhdistäviä harjoitteita ohjaa Timo Harju, kirjailija ja sanataideohjaaja. Sanataidekoulu, Oulun lastenkulttuurikeskus.
Klo 16.00 Kiitos ja hyvää kotimatkaa!
Lanu-verkoston tapaamisessa pääset tutustumaan upeaan Lääninhallitustaloon.
Ilmoittaudu tästä 30.11.2022 mennessä.
Lisätietoja: Laura Liikavainio, laura.liikavainio(a)ouka.fi ja Elina Kauppila, elina.kauppila(a)ouka.fi
Kirjasaari – kaikenlaista kirjallisuutta nuorille, vieraana Elina Pitkäkangas
Kuva: Marjaana Malkamäki
Aika: Keskiviikko 25.1.2023
Paikka: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu
Tapahtuman verkkosivu: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan
Kirjasaaren nuorten päivänä esitellään vuonna 2022 ilmestyneitä nuortenkirjoja. Esittelyssä on rakkauden huumaa, kadonneita ja murhaajia, toisia todellisuuksia ja parempaa tulevaisuutta. Kirjailijavieraaksi saamme nuortenkirjailija Elina Pitkäkankaan.
Lasten ja nuorten päivänä Valve-salissa pääsee myös tekemään itse lattiarunoja ja rakentamaan lempikirjahyllyä yhdessä muiden kirjasaarelaisten kanssa.
Lattiarunoutta ja lempikirjoja
Lasten ja nuorten päivänä Valve-salissa pääsee myös tekemään itse lattiarunoja ja rakentamaan lempikirjahyllyä yhdessä muiden kirjasaarelaisten kanssa.
Rakenna runo ja sujauta hyllyyn lapsuutesi lempikirja tai jokin uunituore suosikkisi. Päivän kuluessa lattialla nähdään vaihtuvien runojen näyttely ja hyllyyn kertyy koko joukko kirjasaarelaisten lempilukemistoa. Lattiarunot ja lempikirjat tarjoilee Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu.
Ohjelma
9.30-10.00 Aamukahvit ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.
10-10.10 Tervetuloa! Mervi Vaara, Oulun kaupunginkirjasto.
10.10-11.00 Rakkauden huumaa ja muita käännekohtia – nuorten kaunokirjallisuutta. Eeva-Maria Alatalo, Oulun kaupunginkirjasto
11.00-11.10 Historiaa, nykyaikaa ja toisia todellisuuksia – selkokirjoja nuorille. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto
11.10-11.30 Kokemuksia ja suoraa puhetta aikuistuvalle nuorelle – tietokirjoja. Jenni Backman, Oulun kaupunginkirjasto
11.30-12.30 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin.
12.30-12.40 Heartstopper – ja siinäkö se? Sarjakuvia ja mangaa. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto
12.40-13.15 Muinaishistoriasta kohti parempaa (?) tulevaisuutta – scifiä ja fantasiaa yläkoululaisille. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto
13.15-14 Kirjailijavieraana Elina Pitkäkangas.
Hänen uusin teoksensa Sang on eeppinen romaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa. Kun ihmisarvoa määrittää raha ja onnellisuutta perhe, mitä jää jäljelle, kun ne riistetään? Sang on vuoden 2022 Topelius-palkintoehdokkaana.
14-14.30 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE.
14.30-15 Kadonneiden ja murhaajien jäljillä – jännitystä ja kauhua yläkouluikäisille. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto
15.00 Kiitokset! Mervi Vaara.
Päivän kirjalistat tulevat verkkosivuille myöhemmin.
Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana
Anita ja Leena Reisjärveltä kirjastoista haastoivat naapurinsa Haapajärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Haapajärvellä lanutyötä tekevät Mia Niemelä ja Tuija Kartimo. Koulujen kanssa tehdään paljon erilaisia yhteistyökuviota. Tuotamme kouluille vinkkauksia, kirjastonkäytön opetusta ja kaikenlaista toimintaa pop-up kirjastosta ryhmäytymispäivien toimintapisteisiin. Päiväkodeille ja muille lapsiryhmille tehdään erilaisia satu-aiheisia juttuja ja vinkkauksia. Tuija ja Miia ovat helposti innostuvia ja heittäytyviä ammattilaisia. Mikään idea ei ole liian nolo. ”Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana.”
Tuija ja Mia Haapajärven kirjastosta
Mitä kuuluu Haapajärven kirjastoon. Mitä teillä on tekeillä tällä hetkellä?
Kun kirjoitamme tätä, on huhtikuun alku ja lukuviikko. Tähän viikkoon on kuulunut pop-up kirjastoa, kirjailijavierailua, lastentapahtumien suunnittelua, kirjavinkkausta ja jopa ensi kesän suunnittelua. Joten hyvää kuulu, on kiva tekemisen meininki. Olemme pystyneet toteuttamaan kaikki kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset jutut, sekä lisäksi koulut ovat olleet koko lukuvuoden aktiivisia ja pyytäneet meitä erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan mukaan. Koronahiljaisuuden jälkeen tämä on oikein mukavaa. Myös nuorisoa on alkanut pyörimään kirjastossa taas vanhaan malliin.
Kevät lähestyy kovaa vauhtia. Näkyykö se kirjastossa esimerkiksi kouluryhmien lisääntyneessä kirjaston käytössä?
Meillä koululuokkien ohjatut käynnit painottuvat selvästi syksyyn, keväällä ryhmät käyvät omatoimisesti ja itsenäisesti. Lukudiplomien palautus lähestyy ja siihen ollaan annettu viime hetken vinkkejä. Meidän ajatukset ovat jo vähän kääntyneet kesään ja kesäisiin lanu-tempauksiin.
haapajärvisiä koululaisia ryhmäkäynnillä
Mitä kirjoja luette parhaillaan?
Me luemme monipuolisesti kaikkia genrejä. Kuuntelemme ja lukemme sujuvasti ristiin rastiin lasten, nuorten ja aikuisten kirjoja. Tuijalla on kuuntelussa tällä hetkellä Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset ja luettavana Janet Skeslien Charlesin Kirjasto Pariisin sydämessä.
Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset kertoo syrjäisestä Arranmoren saaresta, jota uhkaa pimeä tuho. Kirjan päähenkilö Fionn on ollut saaren Myrskynvartija vain alle puoli vuotta, kun tuhannet hirvittävät sielunvaanijat saapuvat. Kadonneet merenväkiset on Myrskynvartijan saari kirjan jatko-osa. Sarjan molemmat osat ovat hyvin vauhdikasta fantasiaa! Janet Skeslien Charlesin Kirjasto Pariisin sydämessä on tositapahtumien inspiroima herkkä lukuromaani Pariisin amerikkalaisesta kirjastosta ja sen urheista työntekijöistä toisen maailmansodan aikana.
Tuijan kirjat: Kadonneet merenväkiset ja Kirjasto Pariisin sydämessä
Mialla kuunneltavana on tällä hetkellä Pierre Lemaitren Tuhon lapset ja luettavana Colson Whiteheadin Harlem Shuffle. Tuhon lapset on Pierre Lemaitren maailmanmenestystrilogian itsenäinen päätösosa. Tarinan keskushenkilö on trilogian aloitusosasta Näkemiin taivaassa tuttu Louise Belmont. Päätösosan alkaessa eletään huhtikuuta 1940. Perhesalaisuus, hienot henkilöhahmot, vahva kerronta ovat tämän kirjan ydin. Colson Whiteheadin uudessa kirjassa sukelletaan 1960-luvun Harlemiin. Ray Carney on peräisin rikollisesta suvusta, mutta ahkeroi elättääkseen perheensä huonekalumyyjänä. Perheeseen on tulossa toinen lapsi, ja rahasta on pulaa. Ray tulee temmatuksi sukulaistensa bisneksiin mukaan. Romaanissa keikutaan rehellisyyden, rikosten ja julkisivun puhtaana pitämisen välimaastoissa.
Miian kirjat: Tuhon lapset ja Harlem Shuffle
Mikä on kirjastonne paras paikka?
Kirjastomme paras paikka on ehdottomasti yläkerran uusi ”kirjakorneri” Saimme muutaman seinän kaadettua, ja ostettiin uusia tuoleja. Tätä tyhjää tilaa ei täytetä hyllyillä, vaan ajatus on, että sitä voisi käyttää oleskeluun ja ehkä jopa tapahtumiin. Laittaisimme siihen punaisen maton, mutta siivoojat ei tykkää.
Mitä touhuatte Haapajärven kirjastossa kesällä?
Ideatyöpaja on täydessä touhussa kesää varten. Olemme useana vuonna järjestäneet toiminnallisen suunnistuksen Haapajärven keskustassa. Tätä olisi jälleen tarkoitus jatkaa uuden mysteerin avulla. Lisäksi osallistumme vuosittain kaupungin järjestämään Teepiknik tapahtumaan omalla toiminnallisella pisteellä. Kaiken tämän ohella kesä on jo kovaa valmistautumista seuraavaa lukuvuotta varten. Lukudiplomien uudistaminen ja vinkkauskirjojen lueskelu on kesällä jo kovasti käynnissä.
Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastetaan Kalajoki. Mitä kuuluu Kalajoelle? Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri teidän kirjastossa? Näkyvätkö matkailijat kirjaston arjessa miten? Tarjoatteko erityisesti heille toimintaa?
Kalajoen artikkeliin palaamme syksyllä.
Kesäterveisin,
Mia ja Tuija
Terkkuja Reisjärveltä
Tuula Merijärven kirjastoista haastoi Reisjärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos haasteesta Tuula! Reisjärven kirjastossa työskentelee kaksi kirjastolaista: Kirjastotoimenjohtaja Anita Aho ja kirjastovirkailija Leena Partanen. LaNu-yhteistyötä tehdään alakoulun ja varhaiskasvatuksen kanssa mm. koululle säännöllisin välein vaihdettavalla siirtokokoelmalla ja toivottujen teemojen mukaisilla kirjapaketeilla. Kirjastolla puolestaan pyrimme pitämään lastenkirjoista näyttelyä ajankohtaisista asioista.
Mitä kuuluu Reisjärven kirjastoon?
Viime vuosi oli iso voimanponnistus kahdessa suuressa projektissa: Omatoimikirjaston perustaminen ja kirjastokimppaan liittyminen. Näiden toimintojen sisäistämistä tapahtuu vieläkin sekä henkilökunnassa että varsinkin asiakkaissa. Opastusta uusiin toimintoihin annetaan päivittäin. Koronavuodet ovat olleet hankalia kirjastoissa, mutta toisaalta koronavuodet antoivat meille aikaa perehtyä noihin isoihin projekteihin. Nyt toivotaan, että päästään pian normaalitoimintaan ja saadaan sekä lainaluvut että kävijämäärät nousuun. Toistaiseksi eletään vielä varovasti ”normaalia kirjastoarkea”.
Reisjärven kirjasto liittyi viime vuonna Joki-kirjastokimppaan. Meitä kiinnostaakin monet seikat kirjastokimppaan liittymisestä. Joki-kirjastokimpassa yhdistyivät kaksi aiempaa kirjastokimppaa sekä Reisjärven kirjasto.
Toukokuussa tulee vuosi kimppaan liittymisestä, eikä katumuksen hetkiä toistaiseksi ole tullut. Keskustelu ja yhteistyö kimpan sisällä toimii hienosti. Meille on tietenkin tullut paljon uutta opittavaa järjestelmässä ja käytänteissä. Olimme mukana suunnittelussa alusta asti ja olihan se mielenkiintoista ja haastavaa. Yhteistyö suunnitteluvaiheessa(kin) toimi tosi hienosti kirjastojen kesken.
Onko kimpassa olo muuttanut teidän työtänne? Miten se näkyy käytännössä?
Järjestelmään liittyvät toiminnot esimerkiksi tiedonhaussa, varausten teossa ja hyllyvarausten näkymässä olivat meille uudelleen opeteltavia asioita, sillä aikaisemmin teimme näitä vain omassa yksikössä.
Mikä on ollut parasta kimppaan liityttyänne?
Uuden verkkokirjaston tarjoamat mahdollisuudet asiakkaille ja yhteisen kuljetusrenkaan käynnistyminen aineiston kuljettamiseen.
Aineiston kuljetuskassit ovat lähtövalmiina.
Tulivatko jotkin asiat yllätyksenä teille kimpan myötä?
Kunnassa kimppaan liittymisen ennakoitiin tuovan kustannussäästöjä. Näinhän ei tosiasiassa tapahdu: vaikka yhteisessä kirjastojärjestelmässä meille hiukan tuli säästöjä niin vähintään vastaavan verran kustannuksia tuli jossain muussa kohtaa, kuten esimerkiksi juuri kuljetusyhteistyössä. Myös järjestelmän toiminnoissa oli aluksi yllättävän paljon pikkuvikoja.
Puhutteko ja vinkkaatteko työkavereiden kesken kirjoja vaikkapa kahvitauolla? Onko teillä jokin kirja, minkä olette kaikki lukeneet ja pitäneet siitä erityisesti?
Kahden henkilön kirjastossa ei ole yhteisiä kahvitaukoja. Yleensä toinen päivystää, joten vuorottelemme tauoissa. Lisäksi meillä on aivan erilainen kirjamaku. Mutta toki on joitain yhteisiäkin kirjailijoita, esimerkiksi Kristin Hannahin ja Jojo Moyesin tuotantoa olemme lukeneet molemmat. Samoin luonto- ja retkeilyaiheisia kirjoja.
Mitä Lanu-toimintaa toivoisitte kaikissa kirjastoissa järjestettävän? Entäpä mikä vaatii vähiten ennakkotyötä ja olisi näin ollen helppo toteuttaa kaikissa kirjastoissa?
Satu- tai tarinatuokioita toivoisimme järjestettävän. Tosin tällä hetkellä se on hankalaa edes omassa kirjastossa nykyisten työvuorojen puitteissa, sillä olemme yhtä aikaa töissä vain muutaman tunnin päivässä.
Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastamme naapurista Haapajärven kirjastosta lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevän.
Terveisin,
Anita ja Leena
Terveisiä Merijärveltä!
Lanu-artikkelisarjassa saamme kuulla Tuulan terveiset Merijärveltä. Sari Seitajärvi Haapaveden ja Pyhännän kirjastoista haastoi Tuulan mukaan artikkelisarjaan. Aloitetaan tuttuun tapaan esittelyllä:
Olen kirjastosihteeri Tuula Alin-Biari Musafiri ja olen työskennellyt pitkään Merijärven kirjastossa. Koska henkilökuntaa on vain yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen, ei ole ollut koskaan kovin paljon mahdollisuuksia panostaa johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Itselläni lasten- ja nuortenkirjastotyö on ollut kuitenkin aina lähellä sydäntä ja olen kokenut sen tärkeäksi, joten siihen on keskitetty voimavaroja kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan.
Lasten- ja nuortenkirjastotyö on käytännönkin sanelemaa, sillä olemme samassa pihassa kunnan ainoan koulukeskuksen ja uuden päiväkodin kanssa. Naapurustosta löytyy myös toinen päiväkoti, ja kaikista näistä koostuu merkittävä osa kirjaston käyttäjistä.
Mitä Merijärven kirjastoon kuuluu tällä hetkellä?
Merijärven kirjastossa ollaan tiukoilla töiden kanssa, kuten varmasti monessa muussakin kirjastossa. Ollaan opeteltu myös uutta elämää Joki-kirjastoissa, ja on opittu jälleen kerran miten paljon hyödymme kimpassa mukana olemisesta.
Merijärvellä tehdään Lanu-työtä ja ilmeisen hyvin, sillä Sari halusi tietää miten 1,5 henkilön kirjastossa ehditään paneutua lasten- ja nuortenkirjastotyöhön niin hyvin!
Itse kyllä vierastan tässä yhteydessä tuota ”hyvin” -sanaa! Ehkä se kauempaa katsottuna vain näyttää siltä. Tähän aiheeseen liittyviä koulutuksia seuratessa itselle tulee haikea ja surullinenkin olo, kun näkee mitä kaikkea olisi mahdollista tehdä – jos olisi mahdollista!
Olet Tuula ollut pitkään töissä Merijärvellä ja ehtinyt nähdä ja kokea tänä aikana monen moista. Mikä on muuttunut Lasten- ja nuortenkirjastotyössä sinun työvuosiesi aikana?
Ensimmäisenä tulee mieleen lasten kuvakirjat: niissä on nykyään ihania kuvituksia ja käytetään paljon värejä. Se kertoo siitä, että lastenkirjaa ja sen lukijaa arvostetaan. Toivottavasti ei koskaan palata niihin ankeisiin vuosiin, jolloin lastenkin kirjojen piti olla ensisijaisesti ”realistisia”!
Meillä oli aikoinaan useita yläkouluikäisiä nuoria, jotka lainasivat säännöllisesti ison kasan kirjoja. Nyt sellaisia ei enää ole, ja nuorten lukuinnostuksen ja sen myötä lukutaidon on nähty jo pitkään hiipuvan kaikkialla Suomessa. Onneksi tähän on havahduttu, ja töitä tehdään niin kirjastoissa kuin kouluissakin, että tilanne saataisiin paranemaan.
Mikä viime aikoina lukemasi kirja on tehnyt sinuun suuren vaikutuksen?
Viime aikoina olen lukenut eniten dekkareita, joita tähän voisi luetella useampiakin. Viime vuonna vaikutuin myös Tarja Halosen elämäkerrasta Erään aktivistin tarina, jota voin kyllä suositella.
Kirja, jota haluan suositella aina uudelleen on Barbro Lindgrenin ja Eva Erikssonin Satu pikkuisesta setämiehestä. Kirjan ensimmäinen lause kuuluu: ” Olipa kerran pieni setämies, hyvin yksinäinen pieni setämies. Kukaan ei välittänyt hänestä, vaikka hän oli kovin kiltti. Toisten mielestä hän oli liian lyhyt. Ja sen vuoksi hän muka näytti tyhmältä.” Kirjan viimeinen lause kuuluu: ” Eikä pikku setämiehen tarvinnut tuntea itseään enää milloinkaan yksinäiseksi.” Mitä tapahtui näiden lauseiden välissä? Kannattaa lukea! Kirja ei ole uusi, mutta sen aihe on nyt korona-aikanakin erittäin ajankohtainen. Kirja sopii luettavaksi myös silloin, jos aiheena on kiusaaminen.
Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalla seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet Tuula haluat haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä haluat kysyä häneltä?
Voisin haastaa Reisjärven kirjaston. He eivät ole olleet aikaisemmin mukana kirjastokimpassa, joten nyt he voisivat kertoa tuntemuksiaan ja kokemuksiaan yhtenä Joki-kirjastona.
Terveisin,
Tuula
Pienten kirjastojen lanu-etävinkit nro 1.
Erten etäilyt jatkuvat
Erte järjestää jälleen keväällä neljä parin tunnin mittaisia etäilyjä, joissa jaetaan paljon vinkkejä eri aiheista. Osallistu mukaan joko varsinaisena päivänä tai katso tallenne. Muista ilmoittautua, sillä tallenteen linkki lähetetään vain ilmoittautuneille.
25.1. Erten etävinkit I: Selkoa, selkoa
Ohjelma:
klo 9.30–10.15 Selkotärppejä vinkkareille, osallistujat & kehityspäällikkö, kirjailija Mervi Heikkilä, Seinäjoen Erte
klo 10.15–10.40 Ajankohtaista Selkokeskuksesta, suunnittelija Ella Airaksinen
klo 10.40–11.00 Keskustelua ja kysymyksiä
Ilmoittaudu mukaan täällä!
1.2. Pienten kirjastojen lanu-etävinkit nro 1.
Kaipaatko vertaisryhmää tai vinkkejä, miten pienessä kirjastossa voi tehdä menestyksekkäästi lasten- ja nuortenkirjastotyötä? Erten Pienten kirjastojen lanu-etävinkit on sinua varten. Ilmoittaudu mukaan täällä ja tule h-hetkellä mukaan tai katso tallenne päivän esityksistä!
Ohjelma:
klo 9.30–9.45 Pienten kirjastojen pilotti 2021 – Mitä saatiin yhdessä aikaan? Mervi Heikkilä & osallistuneet kirjastot
klo 9.45–10.00 Keskustelua
klo 10.00–10.30 Näin meillä – lanu-työtä Luumäen ja Kangasvarren kirjastoissa Anu Kokko, kirjastonhoitaja
klo 10.30–11.00 Keskustelua ja kysymyksiä
8.3. Erten etävinkit II: Valtakunnallinen lasten ja nuorten digikokoelma
5.4. Erten etävinkit III: Aihe ilmoitetaan myöhemmin
Älä heitä lusikkaa nurkkaan, vaan pistä se joka soppaan – Osallistu yhteistyöhön
Heidi Tuikka Kajaanin kirjastosta haastoi Sarin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Sari mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Olen Sari Seitajärvi, Haapaveden ja Pyhännän kirjastonjohtaja. Olen ollut kirjastolainen koko tämän vuosituhannen, mutta edelleen innostunut tästä työstä! Erityisesti lasten- ja nuortenkirjastotyöstä lämpenen, vaikka esimiehenä kahdessa pienessä kirjastossa työhöni kuuluukin koko kirjastotyön kirjo. Työskentelen pääasiassa Haapaveden kirjastossa, Pyhännällä lähinnä pomoilen. Tosin Pyhännälläkin pääsen välillä vinkkaamaan ja järkkäämään kirjailijavierailuja. Haapavedellä on nykyisin lasten- ja nuortenkirjastotyön päävastuu kirjastonhoitaja Susanna Harlella ja Pyhännällä kirjastovirkailijat Merja Kesti ja Teija Uusitalo tekevät suvereenisti huippua työtä. Oikeasti alkaa vihdoin toteutua haaveeni, että näissä kirjastoissa painopiste on lasten- ja nuortenkirjastotyössä.
Sinut Sari tunnetaan siitä, että olet innokkaasti mukana monessa. Mieleen tulevat ainakin Erten LaNu-neuvosto, e-aineistojen valtakunnallinen valintakampanja ja Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmä. Tästä herääkin kysymys, saatko erilaisista työryhmistä innostusta ja ideoita Haapaveden kirjastossa työskentelyyn, kuten paikallisten lasten ja nuorten kanssa toimimiseen? Mikä on parasta mitä erilaiset työryhmät antavat sinulle?
Kieltämättä olen tällä hetkellä aika monessa mukana. Tämä nykyinen aktiivisuus on kyllä silkkaa sattumaa ja omituista sikäli, että olen koko kirjastourani tehnyt lasten- ja nuortenkirjastotyötä ihan jo loogisena jatkumona edeltävälle elämälleni. Minusta lasten- ja nuortenkirjastotyö on kirjaston tärkein osa-alue, sillä mihin maailma joutuu ilman lukutaitoisia kansalaisia. Nykyisin teen konkreettista lasten- ja nuortenkirjastotyötä vähemmän kuin koskaan ennen, koska nyt meillä on siihen vihdoin myös toinen tekijä eli Susanna, joka on ihan loistava!
Parasta tällaisessa aktivismissa on verkostoituminen. On tosi hienoa kuulla kokemuksia eri puolilta Suomea. Toisaalta on lohdullista, että ongelmien määrä on jokseenkin vakio joka paikassa. Toisaalta on myös inspiroivaa kokea se ideoiden määrä, mikä tämän maan lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevissä ihmisissä itää. Sitä on aivan upeaa seurata. On sitä paitsi huomattavasti helpompaa lähestyä kirjastoa, josta tuntee ihmisen eikä pelkästään kirjaston yhteystiedoista löytyvää nimeä ilman kasvoja. Ja kyllä, on myös kiva päästä vaikuttamaan asioihin!
Olet mukana Erten LaNu-neuvostossa. Millaista siellä on ollut työskennellä? Entäpä e-aineistojen valintakampanjassa?
Erten LaNu -neuvostossa on todella mielenkiintoista ja innostavaa olla mukana. Olen todella ylpeä tästä luottamustehtävästä. Kiitos tästä luottamuksesta! Joskus on ihan oikeasti hämmentynyt olo siitä, miten tärkeitä asioita asioita käsitellään. Näistä esimerkinä kirjaston ja perusopetuksen yhteistyösuositukset. Tällaisiinkin suosituksiin on saanut olla mukana vaikuttamassa! Työskentely LaNu-neuvostossa ei todellakaan ole ryppyotsaista ja jäykkää, vaan Teams-olosuhteista huolimatta nauru raikaa ja puhetta syntyy. Ai että olisi mahtavaa kokoustaa livenä!
Valtakunnallisten lasten- ja nuorten e-aineistojen valitsijoihin pääseminen oli kyllä minun urani huippu! Aivan mahtavaa! Olen siis ollut Tampereen kaupunginkirjaston Tuija Mäen kanssa päättämässä suomenkielisten nuortenaineistojen osuutta. Se kuulostaa hirveän vaikuttavalta, mutta pitää ottaa huomioon, että valikoima ei ole kaikenkattava. Käytännössä pystymme valitsemaan tarjolla olevasta lähes kaiken hyvän. Suurin mietintä lienee aina siinä, että 30 vai 50 lisenssiä. Tai sitten me vaan ollaan Tuijan kanssa niin yksimielisiä valittavista. 😄
Mitä hyötyä yksittäiselle kirjastolle on siitä, että työtä tehdään alueellisesti, valtakunnallisesti ja erilaisissa työryhmissä?
En ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt, miksi yksin tekeminen olisi parempi vaihtoehto kuin yhteistyö. Olin nimittäin ensimmäiset työvuoteni todella yksin, uutena kirjastolaisena ja kimppojen ulkopuolella. En todellakaan toivo kenellekään sellaista tilannetta. Ideoiden kierrättäminen on järkevää! Yhdessä on useammat kädet tehdä ja ideat lentävät paremmin joukossa kuin yksinään. Yleensä hyvä idea tarvitsee monta päätä kehittyäkseen ja kasvakseen. Ja mitä laajempi yhteistyö, sitä vähemmän tulee päällekkäistä työtä. Verkostoitumisen takia suosittelisin osallistumista kaikkiin mahdollisiin yhteistyöjuttuihin, työryhmiin yms. Mitä pienempi kirjasto, sitä tärkeämpää on, että hakee omien seinien ulkopuolelta vertaisia.
Mennään sitten kirjavinkkeihin. Mikä oli ensimmäinen ja helpoin valinta aineistoiksi valtakunnallisiin e-aineistoihin? Entäpä sinun oma suosikkisi valittujen joukosta?
Ai yksi! Ihan ensimmäisenä taisin hihkua Kirjojen tyttärestä, kun olin juuri sen lukenut ja seuraavalla kerralla Kolmannesta sisaresta e-kirjana. Nämä kirjat kannattaa lukea!
Olet myös intohimoinen vinkkari. Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmä julkaisi äskettäin Suositukset kirjavinkkauksen järjestämiseksi yleisissä kirjastoissa. Millaisia vaikutuksia toivot Suomen kirjastoille suosituksilla olevan?
Ensisijainen toive on tietysti, että jokaisessa Suomen kunnassa lapsille ja nuorille vinkattaisiin! Mielellään paljon, mutta edes kirjavinkkaussuositusten vähimmäissuosituksen mukaisesti. Ja koska vinkkauksessa saa paitsi hyviä luku-/katsomis-/kuuntelemisvinkkejä, hyvä vinkkaustapahtuma on myös sinänsä tapahtuma, joka kannattaa kokea. Tietysti toivon sen johtavan lukemisen lisääntymiseen. Siihen, että yhä uudet lapset ja nuoret löytäisivät tarinoiden lumon ja juuri sellaista lukemista, joka sopii juuri hänelle.
Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmän kirjavinkkaus suositukset. Kannattaa tutustua!
Heidi Tuikka Kajaanista esitti Sarille kysymyksen: minkälaisia muutoksia korona-aika on tuonut LaNu-työhön?
Lähinnä hiljensi. Viime keväänä päästiin luokkiin ja osa opettajista oli heti aktiivisia pyytämään vierailuja. Lisäksi me uhkarohkeasti pidettiin Harrastustoiminnan Suomen mallin -kokeiluun kuuluvaa iltapäiväkerhoa yhdellä koululla rajatulla osallistujamäärällä. Tänä syksynäkin yritettiin, mutta nyt ei saatu kerhoa kokoon. Muutimme kerhon ikäryhmää niin, että siitä olisi saatu oikeasti kirjallinen kerho. Viime keväänä ajauduimme lähinnä askartelemaan, eikä se ei oikein luonnistu minunlaiseltani askartelupeukalo-keskellä-kämmentä-ja-askarteluideat-hukassa -ihmiseltä.
Me emme missään vaiheessa tehneet itse virtuaalisia tapahtumia, vaan jaoimme linkkejä muiden tekemiin juttuihin. Järjestimme myös Haapajärven hallinnoimasta hankkeesta kirjailijavierailuja kouluille. Ainoana muutoksena löi läpi kirjapassipalvelu luokkiin. Se ei ole meillä mikään uusi palvelu kouluille, mutta ennen koronaa sitä käytettiin aika vähän. Nyt me kokoamme kasseja lähes päivittäin: lukukasseja, aihekasseja, tietokirjakasseja…
Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet Sari haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entä mitä haluat kysyä häneltä?
Voisin haastaa Merijärven Tuula Alinin ja kysyä, miten 1,5 henkilön kirjastossa ehditään paneutua lasten- ja nuortenkirjastotyöhön niin hyvin! Tuula on ollut pitkään Merijärvellä, joten se klassinen kysymys: mikä on muuttunut lasten- ja nuortenkirjastotyössä hänen työvuosiensa aikana? Ja kolmantena kysymyksenä, että mikä on tärkeää hyvässä lastenkirjallisuudessa?
Terveisin,
Sari
