Ajankohtaista ErTessä

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on annettu lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävä. Tuttavallisimmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan nimillä Erte, Seinäjoen Erte tai tänä syksynä yleistyneellä nimellä SJK erte. Ertellä on kotisivut kirjastot.fi:ssä. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu kattavasti kaikkea mikä hyödyttää kirjastosi LaNu-työn suunnittelua ja henkilökunnan LaNu-työn osaamisen tukemista. Sivusto kannattaa ottaa aktiiviseen seurantaan.

Sivuilta löytyy myös ajankohtainen tietoa siitä, missä kaikessa Erte on mukana. Sivuilla tiedotetaan Seinäjoen Ertessä meneillään olevista hankkeista, projekteista ja siellä myös on jaossa materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Näistä esimerkkinä erilaiset kampanjat. Tulevan kesän digitaalisia lukukampanjoita on alettu ideoimaan!

vetoomus helppolukuisten nuortenkirjojen lisäämisestä

LaNu-neuvosto on tehnyt äskettäin vetoomuksen helppolukuisten nuortenkirjojen lisäämisestä. Lue lisää vetoomuksesta! Tämä vetoomus lähetettiin Suomen kustantajille sekä Selkokielityöryhmälle. Vetoomus on tärkeä, sillä helppolukuisia kirjoja julkaistaan vuosittain hyvin niukasti. Selkokirjoja julkaistaan vuosittain 20-35 nimekettä. Nuortenkirjojen osuus tästä muutenkin pienestä määrästä on vain 5-30%.

""

 

Lukupuhetta ja Läsprat Podcastit

Seinäjoen Erten -sivujen kautta pääsee lukemaan Erten blogia ja kuuntelemaan Lukupuhetta sekä Läsprat –podcasteja, joissa käsitellään laajasti lasten ja nuorten lukemiseen liittyviä asioita. Jaksot ovat hyvin mielenkiintoisia. Kannattaa kuunnella!

 

Tulevat tapahtumat

Muista nämä -otsikon alle on kerätty yhteen lasten- ja nuortenkirjastotyön ammattilaisille suunnatut ajankohtaiset tapahtumat, seminaarit, koulutukset, hankeraha-avustukset ja paljon muuta valtakunnallisesti kiinnostavaa. Esimerkiksi suositut Erten etävinkit jatkuvat. Seuraavat etävinkit ovat jo 15.11. Aiheena tuolloin on: Kirjasto ❤ nuoret – kuinka nuoret tavoitetaan? Etävinkit tallennetaan ja tallenne on katsottavissa 14 vrk. Linkki tallenteeseen lähetetään vain ilmoittautuneille, joten muista ilmoittautua!

yhteistyön mallipohjat

Kirjaston, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyönmallipohja sekä kirjaston ja perusopetuksen yhteistyönmallipohja kannattaa ottaa käyttöön jokaisessa kunnassa -jos et niitä ole jo ottanut käyttöön! Käy siis lataamassa mallipohjat, käytä niitä sellaisinaan tai muokkaa oman kuntasi tarpeisiin. Mallipohjat löytyvät:

Muista myös ErTen somekanavat. Löydät ne Instagramissa @sjkerte ja facebookissa @seinäjoen erityistehtävä.

.

Selkokielen perusteet -kurssi Libopissa

Mikä tekee tekstistä helppolukuisen? Miten kirjoitat ilmeikästä selkokieltä? Mitä sanoja kannattaa käyttää asiakaspalvelussa?

Koulutuksessa perehdytään selkokielen kirjoitusprosessiin ja -ohjeisiin. Koulutuksen jälkeen tunnet selkokielen perusteet ja osaat muokata viestintää sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä ymmärrettävämmäksi.

Koulutus on tehty yhteystyössä Vaasan Aken, Riikka Tuohimetsän ja Max Bäckmanin kanssa. Riikka Tuohimetsä on työskennellyt vuosia selkokielen parissa ja tehnyt itsekin useamman selkomukautuksen sekä kouluttanut ammattihenkilöstöä selkokielen periaatteista.

Selkekokielen perusteet -kurssi on avoin kaikille Libopin käyttäjille AKE-alueesta riippumatta. Kurssi löytyy Libopista Kirjastojen yhteiset -kurssikategoriasta. Kurssiavaimen saat Kirjasto Ake Oulu -tiimin Koulutukset-kanavalta.

Etäopiskelija

Informaatiolukutaidon koulutus kirjastolaisille

Haluatko kehittää tiedonhaun opetustasi? Pähkäiletkö digiopastamisen kiemuroita? Informaatiolukutaito auttaa ymmärtämään näitäkin kysymyksiä uudesta näkökulmasta.

Ake-kirjastojen yhteiselle koulutusalustalle Liboppiin on avattu Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnalle Informaatiolukutaidon koulutus kirjastolaisille. Olette voineet kuulla koulutuksesta jo viime vuoden puolella Digihankkeessa.

Kirjastot ovat elinikäisen oppimisen keitaita, jossa tärkeitä kansalaistaitoja voidaan edistää monin tavoin. Informaatiolukutaito on osa näitä taitoja. Voimme kirjastossa auttaa asiakkaitamme tunnistamaan paremmin tiedontarpeitaan, rajaamaan tiedonhakua ja etsimään tietoa monipuolisesti eri tiedonlähteistä. Tiedon ja tiedonlähteiden kriittinen arviointi on informaatiolukutaidon osa-alue, jossa kirjaston työntekijöiden ammattitaito on erityisesti paikallaan. Asiakaspalvelu ja kirjaston opetukset vievät näitä taitoja lähelle eri asiakasryhmiä.

Koulutuksessa opit, miten informaatiolukutaito ilmenee kirjastoissa monella eri tavalla ja miten voit kehittää informaatiolukutaidon osaamista niin yksilönä kuin yhteisöllisesti.

Suosittelemme koulutusta kaikille kirjastolaisille etenkin, jos toimit kouluyhteistyössä tai digiopastamisen parissa. Toivomme koulutuksen keskustelualueelle vireää keskustelua aiheesta, kommentteja ja toisten ideoiden tsemppausta.

Koulutuksen ovat tuottaneet Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja Täydentävien opintojen keskuksen tutkijat ja opettajat. Koulutuksen arvioitu kesto on 6 tuntia.

Mikä on Liboppi

Liboppi on Moodle-alustalla toimiva Suomen Ake-kirjastojen yhteinen verkko-oppimisympäristö. Alusta käyttää koulutuksista nimeä kurssi. Liboppi antaa mahdollisuuden osallistua koulutukseen itsellesi parhaaksi katsomalla ajalla. Sinun ei tarvitse liikkua koulutustilaisuuteen toiselle paikkakunnalle ja voit pätkiä koulutuksen sopiviin kokonaisuuksiin. Liboppiin voi rekisteröityä kuka tahansa vapaasti, mutta koulutukset ja kurssit on suunnattu kirjastojen henkilökunnille. Tämän vuoksi koulutuksiin/kursseille pääsyyn tarvitaan kurssiavain. Kurssiavaimet saat Kirjasto Ake Oulun Teamsistä Koulutukset-kanavalta. Rekisteröitymisen jälkeen voit valita verkko-oppimisympäristöstä sinulle sopivan kurssin ja kirjautua oppimaan uusia asioita. Alimpana on ohje rekisteröitymiseen.

Koulutuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan voit aloittaa koulutuksen silloin kun sinulle sopii. Kun olet suorittanut koulutuksen, muista antaa palautetta. Palautelinkki löytyy koulutuksen lopusta.

Kouluttaudu omaan tahtiin

Koulutusten kesto riippuu henkilöstä. Koulutuksen kuvauksessa on arvio koulutuskokonaisuuteen kuluvasta ajasta. Muista, että voit suorittaa koulutuksen itsellesi sopivissa pätkissä. Kannattaa kuitenkin luoda itselle suuntaa antava aikataulu, jotta koulutuksen suorittaminen ei unohdu. Käy valitsemasi kokonaisuus läpi rauhassa ja omaan tahtiisi. Pyydä lupa koulutuksen suorittamiseen esihenkilöltäsi.

Muita koulutuksia Libopissa

Libopista löydät myös koulutuskokonaisuuden e-palveluista: Kirjastojen E-aineistot Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Tämän koulutuskokonaisuuden avulla voit vahvistaa omaa osaamistasi e-aineistojen opastamisessa. Suunnitteilla on tuoda Liboppiin lisää alueemme omia ja valtakunnallisia koulutuksia. Pysy kuulolla.

Näin pääset Liboppi verkko-oppimisympäristöön

  1. Mene osoitteeseen liboppi.fi.
  2. Paina kirjaudu.
  3. Jos sinulla ei ole tunnuksia liboppiin, paina ”Tee uusi tunnus tai palauta vanha”.
  4. Katso avautuvalta sivulta ohjeet tunnuksen luomiseen. Tarvitset tunnuksen luomiseen sähköpostiosoitteen.
  5. Ensimmäisellä kerralla kirjautuessasi avautuva esittely käy läpi Moodle-työpöydän keskeiset toiminnot.
  6. Pääset katsomaan kursseja valitsemalla yläpalkista Sivuston etusivu.
  7. Libopissa on sekä valtakunnallisia kursseja että alueellisia kursseja. Valitse Alueelliset kurssit -kohdasta Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu
  8. Valitse haluamasi kurssi/koulutus painamalla ”Enter this course”.
  9. Osassa koulutuksissa vaaditaan kurssiavain. Löydät kurssiavaimet Kirjasto Ake Oulun Teamsistä Koulutukset-kanavalta.
  10. Aloita koulutus. Voit suorittaa koulutuksen useassa erässä siten kuin sinulle sopii.

Kouluyhteistyötä oululaisittain

Tämän viikon artikkeli kertoo kouluyhteistyöstä ja siitä meille kertoo Ake-tiimiläinen Elina Kauppila. Elina mistä työpäiväsi koostuvat?
Työskentelen Oulun kaupunginkirjastossa vastaavana informaatikkona. Työssäni koordinoin Oulun kirjastojen kouluyhteistyötä ja Kirjastoreitti-toimintaa. Ake-työssä vastuullani on myös kouluyhteistyö. Vastaan myös erilaisten opetusmateriaalien tuottamisesta sekä oppimisympäristöihin tehtävistä materiaaleista. Viime vuosina olen ollut useamman lukukampanjan ja haasteen vastaavana. Ylläpidän myös kouluyhteistyön verkkosivustoja eli Kirjastoreitti-sivustoa sekä Eväitä opiskeluun -sivustoa. Työssäni olen ennakkoluuloton uuden kokeilija, kehittäjä ja markkinoija. Oulun kirjastojen kouluyhteistyön toimintaympäristö on laaja, koulujen toimipisteitä on noin 80 ja perusasteen oppilaita on noin 23 500. Oulun kirjastoissa käy vuosittain yli 1300 ryhmää lapsia ja nuoria osallistuen vinkkauksiin, tiedonhaun opetuksiin ja kirjastotoiminnan esittelyyn. Korona-aika on tuonut tähänkin muutoksen. Kirjastojen kouluyhteistyö sisältää näiden lisäksi myös kirjallisuusdiplomin, erilaiset lukuhaasteet sekä verkosta löytyvät oppimiskokonaisuudet alakouluun, yläkouluun ja lukioon. Kaikki materiaalit löytyvät Oulun kirjastojen kouluyhteistyön sivustoilta eli Kirjastoreitti-sivuilta sekä Eväitä opiskeluun -sivustolta.

Omaat Elina pitkän työuran kouluyhteistyöstä vastaavana informaatikkona Oulun kaupunginkirjastossa jo ennen Ake-työn aloittamista. Kerrotko jotain tämän työn kehityksestä ja siitä, miten Oulussa on järjestetty kouluyhteistyö?
Oulun kirjastoissa on tehty upeaa työtä koulujen kanssa jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2008 saakka kouluyhteistyön pedagogisen rungon on muodostanut Kirjastoreitti, joka on myös osa oppilaan kulttuuripolkua. Koulujen kirjasto-opettajat muodostavat yhteistyöverkoston, jonka kautta tavoitamme opettajia ja teemme myös yhteistyötä Kirjastoreitin sisältöjen suunnittelussa. Kirjastoreitti on myös mukana perusasteen opetussuunnitelmassa, mikä on entisestään vahvistanut yhteistyötä. Vahvan kivijalan kouluyhteistyölle luovat kirjaston vinkkarit, jotka tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten lukemaan innostamisen parissa. Kouluille jalkautuvat vinkkarit ovatkin paras mainos kirjastolle. Tänä vuonna kouluille on menty verkon kautta, etävinkkaukset ovat hyvä lisä palveluihimme. Viime vuosikymmenen aikana Oulussa on panostettu kouluyhteistyön viestintään ja näkyvyyteen verkossa. Myös erilaisia verkkomateriaaleja on tuotettu koulujen käyttöön. Tiedonhaun opetuksia voidaan siis järjestää myös itseopiskelu-materiaalien avulla. Näiden parissa opimme koko ajan uutta. Ne eivät tietenkään korvaa kirjaston henkilökunnan pitämiä tiedonhaun opetuksia, mutta ovat hyvä tuki ja lisä. Materiaaleihin liittyviä videoita voivat opettajat katsoa luokassa oppilaiden kanssa ennen kirjastovierailuja. Kun ryhmä on jo hieman orientoitunut aiheeseen ennen kirjastoon tuloa, menee oppikin paremmin perille.  

Elina Kauppila.

Entäpä kouluyhteistyön kehittäminen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa. Mitä haluat nostaa esille?
Toivon, että saamme luotua yhteisen verkoston, jossa lanu-työtä tekevät voivat olla toistensa tukena organisaatiorajat ylittäen. Ake Oulu Teamsin kanavalla onkin meillä jo hyvä alku yhteistyölle. Siellä on jaettu mm. kirjavinkkejä. Vinkkauksia, opetuksia ja kouluille viestintää voi suunnitella myös yhdessä. Usein joku toinen naapurikirjastossa pähkäilee samoja asioita. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa pitää myös kehittämispäiviä, missä tulisimme paremmin tutuksi ihan kasvotustenkin. Ake Pikatreffeillä olemmekin tavanneet verkossa ja tutustuneet erilaisiin kouluyhteistyön asioihin ja kuulleet kokemuksia ja työtapoja eri puolilta aluetta. Olisi aivan mahtavaa saada ideat ja ajatukset liikkeelle, niin että yhteistyön voima jylläisi alueemme kirjastoissa oikein kunnolla. Toivon, että pystymme myös panostamaan alueen kirjastojen yhteisiin verkkopalveluihin ja verkosta löytyviin materiaaleihin. Ne olisivat hyvänä tukena kirjastoissa tehtävän työn lisäksi. Tavoitteena on myös toteuttaa yhteinen esite alueen kirjastoille, jonka avulla olisi helppo markkinoida kirjaston palveluita kouluille. 

Kouluyhteistyön toimimisen kannalta on monia tärkeitä seikkoja. Mitä seuraavat asiat merkitsevät kouluyhteistyössä?
Suunnitelmallisuus, sopiminen, yhteistyö.
Kirjaston ja koulujen yhteistyössä suunnitelmallisuus on hyvin tärkeää. Suurissa kunnissa, kuten Oulussa, jossa on paljon kouluja, on se erityisen tärkeää, jotta taataan tasavertaiset kirjastopalvelut kaikille lapsille ja nuorille. Kun yhteistyöstä sovitaan hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua, sujuu kaikki hyvin ja helposti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat yleensä hyvin täynnä ja mitä aikaisemmin vinkkaukset ja opastukset saadaan sinne sovitettua, niin sen parempi. Kuntatasolla on myös hyvä sopia yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Tähän meillä on nyt hyvä apuvälinekin, kun Kirjaston ja perusopetuksen yhteistyön valtakunnallinen mallipohja on valmistunut. Näin sekä kirjasto että opetus sitoutuvat lasten ja nuorten lukutaitojen edistämiseen ja voidaan sopia tarkemmin myös yhteistyön sisällöistä. Yhteistyötä tarvitaan kouluyhteistyön kannalta kirjaston työntekijöiden sekä eri kuntien kirjastojen välillä. Mitä enemmän hyödynnämme yhteistä verkostoa, parviälyä ja yhdessä tuotettuja materiaaleja, sitä vähemmän resursseja kouluyhteistyön toteuttamiseen sitoutuu. Myös pienissä kirjastopisteissä yksin työskentelevien työntekijöiden kannalta yhteistyö on tärkeää. Vertaistukea voi siis löytyä verkon kautta, vaikka naapurikunnan kirjastosta.  

Opettajat ovat minusta kirjaston tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Heidän kauttaan kirjastot tavoittavat helposti ja ilman suuria kustannuksia lähes koko ikäluokan ja yhteistyön vaikutukset ulottuvat usein koteihin saakka. Opettajaverkosto on siis kullan kallis ja näitä kontakteja kannattaa kirjastoissa vaalia. Kirjaston ei kannata yksin suunnitella tarjontaa kouluille, vaan se on hyvä tehdä yhteistyössä opettajien kanssa. Silloin kun kirjaston tarjonta kohtaa opetuksen tarpeet, on lopputulos palkitsevin ja luo usein pohjaa pitkäaikaiselle yhteistyölle. Opettajilta saa usein sellaisia vinkkejä, joita kirjastossa ei tule edes ajatelleeksi. Yhteistyötä olisi ihana tehdä enemmän myös lasten ja nuorten kanssa. He kuitenkin ovat se kohderyhmä, jolle palvelut lopulta tehdään. Lasten ja nuorten ilo on paras palkkio tehdystä työstä! Esimerkiksi idea 300 minuutin lukuhaasteeseen  tuli Jäälin alakoulun oppilaskunnalta ja he ideoivatkin aivan loistavan lukuhaasteen, joka on jäänyt elämään pysyvänä tarjontana kouluille. Haasteen jatko-osissakin olemme tehneet yhteistyötä eri ikäisten nuorten kanssa. Tämän lukuhaasteen julkaiseminen ja sen suuri suosio eri puolilla Suomea onkin yksi kirjastourani kohokohdista ja suurista ilonaiheista. 

Kenet Elina haluat haastaa mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entä mitä haluat kysyä häneltä liittyen lanu-työhön?
Viime syksyn aikana olemme tehneet yhteistyötä Iin kirjaston kanssa ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat. Haastankin tähän artikkelisarjaan mukaan Marita Turtisen Iin kirjastosta. Mitä sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston? Mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä? Kerro jokin huippuhetki viime vuosilta 😊

Terveisin,
Elina Kauppila
Oulun kaupunginkirjasto

 

Digihanke loppusuoralla

Digihanke on nyt loppusuoralla.  Koronan aiheuttama sulku ja etätöihin siirtyminen vaikutti hankkeen toimintaan merkittävällä tavalla. Jouduimme perumaan isot koulutustapahtumat kevään ja syksyn osalta ja siirtymään etätyöskentelyyn. Hankkeen informaatikko Timo Kuru on käynyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta nyt kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa kaksi kertaa.

Timo Kuru Kajaanissa.

Kunnissa järjestyissä koulutuksissa olemme eri puolilla aluetta opiskelleet hyvin monenlaisia asioita. Olemme käyneet perusasioita digiopastuksesta, vaikeita asiakaskohtaamisia ja mitä moninaisempia ongelmia lävitse. Sosiaalisen median käyttö oli vuonna 2020 kartalla kirjastojen sulun vuoksi, jonka johdosta some-suunnitelmia mietittiin uusiksi monissa kirjastoissa ja aika näyttää onnistuvatko kirjastot tavoittamaan asiakkaat somessa.

Etätyöhön ja uusiin toimintatapoihin oli opetteleminen, mutta saimme Ake työntekijöiden kanssa nopeasti kasattua suunnitelman siitä miten digihanke jatkaa toimintaansa sulun yli keväällä. Tästä suunnittelusta syntyivät muun muassa digihankkeen webinaarit, jotka olivat erittäin suosittuja.

Ensimmäisten kahden webinaarin osallistujamäärä yllätti meidät kaikki ja jouduin siirtymään kirjastolle pitämään webinaareja parempien yhteyksien takia. Webinaareihin osallistui parhaimmillaan jopa sata ihmistä, joka on melkein kolmasosa alueen henkilöstöstä. Tajusimme myös aloittaa webinaarien tallentamisen ja tallenteet löytyvätkin ainakin toistaiseksi Kirjasto AKE Oulu -Teamsin digihanke-kanavalta. Valitettavasti emme pystyneet tarjoamaan kaikille kaikkea, varsinkin webinaarien ja koulutusten pohjaoletuksena oli matala lähtötaso, joka tietysti tarkoitti että edistyneemmän eivät aina saaneet tarpeeksi irti koulutuksesta. Syksyllä 2020 oli tarkoitus järjestää korkeamman tason koulutuksia, mutta sekin jäi koronan jalkoihin. Toivottavasti näitä koulutuksia voidaan järjestää tulevina vuosina. Olkaa siis aktiivisesti yhteydessä AKE työntekijöihin ja esittäkää toivomuksia. Kaikkia koulutuksia ei voida järjestää rajallisilla resursseilla, mutta toivoa aina saa ja se on jopa suotavaa.

Käymieni keskustelujen perusteella totean, että digituen tarve tulee kasvamaan alueella tällä vuosikymmenellä. Maailman digitalisoituminen vaikuttaa väistämättömältä ja kirjastolla tulee olemaan merkittävä rooli, kun kansalaiset navigoivat myrskyssä digimerellä. Haluan vielä korostaa, että kenenkään ei tarvitse olla digitaitojen puolesta ammattilainen.  Myöntäkää vain rohkeasti jos ette tiedä, sillä digituki on yhteistä tiedonhakua asiakkaan kanssa.

Digitukiverkostojen merkitys korostaa jatkuvasti kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että kirjastot osaavat ohjata asiakkaan verkostossa eteenpäin ns. oikealle luukulle. Kirjastojen ei ole tarkoitus ottaa digitukea täysin omille hartioilleen, vaan sitä tulee tehdä yhteistyössä muiden tukipalvelujen kanssa. Asiakkaan lähettäminen digitukiverkoston toisen jäsenen luo saattaa monesta perinteisestä asiakaspalvelijasta tuntua vieraalta ajatukselta ja jopa huonolta asiakaspalvelulta. Olemme tottuneet palvelemaan asiakkaan alusta loppuun asti ja tekemään kaiken itse. Asiakkaan kannalta on kuitenkin parasta, että hän saa mahdollisimman asiantuntevaa palvelua ja kirjaston kannalta on parasta että emme joudu yksin kantamaan vastuuta kaikesta digituesta.

Lopuksi toivon, että koulutuksista on ollut teille apua ja ainakin luottamus omiin taitoihinne on kasvanut. Olen todennut käyntieni aikana, että osaamista löytyy paljon enemmän kuin luottamusta omiin kykyihin. Varsinkin asiakaspalvelusta keskustellessa on tullut selväksi miten korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua kirjastoistamme saa. Kiitoksia kaikille koulutuksista ja osallistumisesta etä- tai lähikoulutuksiin. Näemme vielä muutamassa kirjastossa marraskuussa ja sitten joulun alla olevissa Ari Haasion työpajoissa sekä jäljellä olevissa webinaareissa.

Timo Kuru
Informaatikko

E-aineistojen kurssi LibOpissa

Digihanke on tuottanut Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnalle yhteisen kurssin ”E-aineistot Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa” LibOppi.fihin, jonka avulla voi opetella, kerrata ja harjoitella yhteisten e-aineistojen käyttöä. Koska Liboppiin voi tehdä tunnukset kuka vain, kurssin voivat suorittaa myös kirjastojen harjoittelijat, sijaiset tai muut määräaikaiset työntekijät. Lisätiejoja Libopin käyttöönotosta voit lukea tästä artikkelista.

Kurssia suoritetaan omaan tahtiin ja sen tekemiseen menee jokaisella hieman eri määrä aikaa, riippuen siitä miten tarkasti opiskelija aiheeseen perehtyy. Kurssi on rakennettu niin, että sen voi tehdä yhtenä kokonaisuutena tai siitä voi valita osia. Kurssin suorittamista ei valvota, mutta jos tarvitset apua tai sinulla on kysyttävää kurssiin liittyen voit ottaa yhteyttä digihankkeen työntekijään Timo Kuruun, yhteystiedot alla.

 

Liittymisohjeet

Ensimmäiseksi käyttäjä tarvitsee tunnukset LibOppiin. Tällä videolla näytän miten ne tehdään. Kurssin löydät hakemalla sitä sen koko nimellä ylhäällä oikealla olevasta hakupalkista. Myös muilla alueilla on samanniminen kurssi, joten muista valita nimenomaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kurssi.:

Kun olet löytänyt kurssin ilmoittaudu sille painamalla painiketta ”Enter this Course”:

Kun olet kurssin sisällä paina oikeasta laidasta näppäintä ”lisää minut tälle kurssille”:

Sinulle avautuu näkymä, jossa itserekisteröityminen opiskelija kohdassa painat kohtaa ” lisää minut kurssialueelle”:

Nyt voit aloittaa kurssin suorittamisen. Tässä vielä kurssin oppimistavoitteet ja Timon yhteystiedot. Ota tarvittaessa yhteyttä.

 

Kurssin OPPIMISTAVOITTEET

Tunnen monipuolisesti e-aineistopalveluita. Osaan opastaa asiakasta käyttämään e-kirjoja, lukemaan e-lehtiä, kuuntelemaan musiikkia ja e-äänikirjoja sekä katsomaan elokuvia e-aineistopalveluiden kautta.

  • Hahmotan, mitä välineitä, sovelluksia ja tunnuksia aineistojen käyttämiseen tarvitaan.
  • Hahmotan, miten aineistoja voi käyttää suoraan selaimessa.
  • Osaan opastaa asiakkaalle e-aineistojen käyttöä niin mobiililaitteella kuin kirjaston tietokoneellakin.
  • Osaan auttaa asiakasta lataamaan laitteelleen tarvittavat sovellukset.
  • Osaan auttaa asiakasta hakemaan häntä kiinnostavaa aineistoa.
  • Osaan auttaa asiakasta lainaamaan, palauttamaan ja varaamaan halutun aineiston.
  • Osaan opastaa asiakkaalle, miten e-äänikirjaa kuunnellaan.
  • Osaan opastaa asiakkaalle, miten e-kirjaa luetaan.
  • Osaan opastaa asiakkaalle e-lehtipalveluiden käytön.
  • Olen tutustunut muihin e-aineistopalveluihin ja osaan vinkata niitä asiakkaalle.

Timo Kuru
timo.kuru@ouka.fi
050 316 7623

Liboppi.fi – uusi henkilökunnan oppimisympäristö

Alueelliset kehittämistehtävää hoitavat kirjastot ovat yhdessä valtakunnallisen kehittämistehtävän kanssa ovat suunnitelleen viime syksystä lähtien sähköistä oppimisympäristöä yleisten kirjastojen henkilökunnan osaamisen lisäämiseksi. Oppimisympäristöä käytetään osana kirjastojen täydennyskoulutusta, ja sen avulla tuetaan omatoimista ja pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä.

Liboppi on alun perin Turun Aken kehittämä ja yhä ylläpitämä oppimisympäristö. Se on rakennettu Moodle-alustalle, joka on ilmainen, avoimen lähdekoodin oliopohjainen virtuaalinen oppimisalusta. Sitä käytetään useissa suomalaisissa korkeakouluissa. Alustan valinnasta ja ylläpidosta on tehty PowerPoint-esitys.

Liboppiin voi tehdä jo nyt käyttäjätunnuksen ja tutustua oppimisympäristöön. Ensi vuodelle tuotetaan kaikille kirjastolaisille yhteinen oppimiskokonaisuus. Tavoitteena on, että kaikki kirjastoissa työskentelevät suorittavat kyseisen verkkokurssin ensi vuoden aikana.

Verkkokurssin aiheeseen voi jokainen kirjastossa työskentelevä olla mukana vaikuttamassa. Äänestä alla olevista aiheista oma suosikkisi.  Äänestysaika on 22.6. – 31.8, ja aiheet ovat seuraavat:

  • Asiakaspalvelun perusteet: Erilaisten asiakasryhmien kohtaaminen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen.
  • Kokoelmat ja sisällöt: Kokoelmat asiakaspalvelussa: painetusta aineistosta digimediaan, hallitse kokonaisuus ja suosittele asiakkaalle.
  • Mediakasvatus ja monilukutaito: Informaatiolukutaito eri kanavissa, tiedontulkinta ja muuttuva informaatioympäristö.
  • Oppimaan oppiminen: Itsetuntemus ja oman osaamisen kehittäminen, minä oppijana.
  • Palvelusuunnittelu ja palvelumuotoilu: Muotoile kirjaston palvelut vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
  • Pelit ja virtuaalitodellisuus: Pelikulttuuri ja pelit kirjastojen kokoelmissa ja palveluissa, VR ja AR.
  • Saavutettavuus ja hakeutuvat kirjastopalvelut: Kirjastopalvelujen saavutettavuus verkossa, tilassa ja hakeutuen, selkokielinen viestintä.
  • Tapahtumatuotanto ja markkinoint: Kirjastojen tapahtumatuotanto, ja niihin liittyvä viestintä ja markkinointi monikanavaisesti.
  • Tekijänoikeus ja lainsäädäntö: Kirjastot ja tekijänoikeus, tekijänoikeus verkossa ja tilassa.
  • Tiedonhaku ja tiedonlähteet: Verkkotiedonlähteet, hakukoneet ja tietokannat osana neuvontatyötä.
  • Työhyvinvointi: Miten huolehdin omasta jaksamisesta ja olen mukana luomassa hyvinvoivaa työyhteisöä.

Eniten ääniä saanut aihe valitaan yhteiseksi ensi vuoden oppimiskokonaisuudeksi. Äänestys toteutetaan kaikilla AKE- alueilla samaan aikaan ja osallistujien kesken arvotaan palkintoja. Kyselyn järjestää ja vastaukset käsittelee Liboppi-toimituskunta, jossa Oulun Ake-alueen edustajana toimii Mikko Paajala.

Linkki äänestykseen.

Reijo ja Jenni kirjavinkkaamassa.

Superpäivät

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jossa esittellää  edellisen vuoden parhaimmat lasten- ja nuortenkirjat sekä muuta aineistoa. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien, mutta tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä 4.-5.2.2020. Koskelan lähikirjaston Helka Mäkelä kirjoitti artikkelin päivien kulusta.

Kirjasaari, lapset

Hyvä muutos, että Kirjasaari on jaettu kahdelle päivälle niin ei tule infoähkyä. Laituriin mahtuu aineisto paremmin esille kuin Pakkalan saliin, samalla voi jutella ja kysyä tarkentavia kysymyksiä teoksista ja katsella muuta aineistoa, jota ei ehditä kaikelle yleisölle esitellä. Myös top 5 -laput ovat hyviä valmiita vinkkilappuja, joita voi kerätä koko sarjan, jos ei ehdi koko tapahtumaa seuraamaan.

Esittelyt menivät vanhaan, mutta hyvään totuttuun tapaan. Teoksia oli valittu sopiva määrä kullekin varattuun aikaan nähden. Jotkin teokset eivät kuitenkaan päässeet valaistuksesta johtuen dokumenttikameralla näytettynä täysin oikeuksiinsa. Mukava huomata, että myös kokeneemmilla vinkkareilla tulee hetkiä, jolloin jotkin sanat eivät meinaa tulla mieleen. Se ei kuitenkaan menoa haitannut.

Päivän sana oli selvästikin super: oli senioreita, sankareita, siskoja ja naisia. Myös kiusaaminen, ympäristönsuojelu, älylaitteiden käyttö ja tunnetaidot olivat isosti viime vuonna ilmestyneissä teoksissa esillä.

Lauri Hirvonen esitteli teostensa syntyprosessia valaisevalla tavalla näyttämällä piirros- ja tekstiesimerkkejä siitä, miten nopeastikin eri vaiheissa muutoksia tulee. Suomen kieltäkin opiskellut Hirvonen kertoo kirjoittavansa alkuhahmotelmia englanniksi, ettei tekstistä tulisi liian kuvailevaa vaan että kuvakirjojen ydinasiat kulkisivat muutamalla lauseella eteenpäin.

Kirjailija Lauri Hirvonen.

Visuaalisesti maailmaa hahmottavan Hirvosen piirrosaiheet pompahtavat mieleen tuokiokuvina mistä tahansa arkielämän tilanteesta, vaikka jääkaapissa olevasta kurkkupurkista.

 

Kirjasaari, nuoret

Päivän ehdottomasti vaikuttavinta antia oli nuorten ja nuorten aikuisten sukupuoli-identiteettiin liittyvät puheenvuorot. Riina Mattila, Rovaniemellä kirjastossa työskentelevä kirjailija, on julkaissut kaksi uraauurtavaa teosta. Palkittu Järistyksiä vuodelta 2017 kertoo Mattilan mukaan hänen omaan kokemuksiinsa pohjautuen rakkaustarinan nuorista, jotka eivät koe perinteisiä sukupuolirooleja omikseen. Siinä käsitellään myös lapsen ja vanhempien välistä suhdetta toisiinsa. Hyväksytyksi tulemisen teema on vahvasti läsnä.

Riina Mattila.Toinen teos, vuonna 2019 ilmestynyt Eloonjäämisoppi, kertoo omaelämäkerrallisesti seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen traumojen käsittelystä. Aiheesta ei Mattilan tutkimuksen mukaan ollut julkaistu Suomessa aiemmin kokemusperäistä tekstiä. Pienkustantamo Kosmoksen julkaisemasta teoksesta Mattila on saanut palautetta terapeuteilta ja muilta traumoja kokeneilta, mistä johtuen hän on kokenut onnistuneensa kohderyhmille välitettävän tiedon välittämisessä. Isoa myyntimenestystä hän ei kaipaakaan.

Rankoista aiheista huolimatta Mattila kertoi kirjailijahaastattelussa henkilökohtaisista asioista tyynen rauhallisesti. Omien sanojensa mukaan hän ei jää vatvomaan muiden mielipiteitä vaan kokee kirjoittamisen voimaannuttavana tapana käsitellä asioita. Tutuista asioista on helppo kirjoittaa ja puhua, koska ei tarvitse keksiä niitä omasta päästä.

Myös Eeva-Maria Alatalon esittelemissä nuorten kirjoissa on käsitelty ulkopuolisuuden ja samanhenkisyyden teemaa: muotimaailman rumuus; rakkaustarina muslimitytöstä, joka kokee olevansa ihmisten vihan kohteena, kunnes koulun urheilutähti kiinnostuu hänestä; afroamerikkalainen runoilija X, jonka haluttaisiin pysyvän hiljaa; ylipainoinen nörtti, joka ystävystyy tikunlaihan nuoren kanssa sekä äidin itsemurhasta toipuminen ryhtymällä stand up -koomikoksi.

Lyhyen kahvitauon jälkeen Anne Alarto puolestaan esitteli tietokirjoja, joihin lukeutuvat seksikirja pojille, ”jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä”, Homopojan opas, norjalaisten nuorten naisten kokemasta väheksynnästä ja syrjinnästä ronskisti kirjoitettu Tyttövoimaa! Ensiapupakkaus, jossa nostetaan esille myös tyttöjen lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä Malalan Meidän oli paettava, joka sisältää tarinoita tyttöjen yksityisestä kokemuksesta pakolaisuudesta. Muita mielenkiintoisia aiheita olivat avaruus, taruhevoset ja arkeologia.

Loppuaika meni kiireentuntuisesti fantasian, scifin, jännityksen, kauhun ja maagisen realismin parissa. Parhaiten tästä osiosta jäi mieleen Nauhoitettava ennen käyttöä, jossa aikamatkustetaan VHS-soittimen avulla 2000-luvun alun Tuiraan ja muualle Ouluun.

Helka Mäkelä
kirjastovirkailija
Oulun kaupunginkirjasto

Koulutusryhmä.

Ake-koulutustyöryhmä Oulussa

Alueellisen kehittämistehtävän valtakunnallinen täydennyskoulutusryhmä kokoontui Oulussa 5.11.2019. Paikalla oli edustusta jokaiselta Ake-alueelta, valtakunnallisesta kehittämistehtävästä sekä AVI:sta. Päivän ohjelmaa oli kuuntelemassa noin 25 henkeä.

 Kirjastotoimen ylitarkastaja Merja Kummala-Mustonen Pohjois-Suomen AVI:sta kertoi aluehallintovirastojen uudesta hankesivustosta aviavustukset.fi. Sivustolla on ohjeita hankkeiden hakemiseen ja tilastotietoa hankkeiden rahoituksesta. Myös uusien hankkeiden tiivistelmät kootaan tänne. Peruspalveluiden arviointi on käynnissä ja tänä vuonna tarkastelussa on kirjastotilat. Kyselyt ovat vastattavana 15.11. saakka. Lisäksi Merja kertoi uudesta yhdessä varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa haettavana olevasta erityisavustuksesta lukutaidon vahvistamiseksi. Lisätietoja siitä on täällä.

Lounais-Suomen AVI:n ylitarkastaja Päivi Jokitalo on keskittynyt osaamisen kehittämiseen ryhmässä. Hän kertoi AVI:en järjestämistä tulevista koulutuksista sekä mahdollisesta opintomatkasta syksyllä 2020. Suurimpia koulutuksia ovat:

  • Lakipäivä, 29.11. Helsinki
  • TEAviisari, 6.2. Tampere
  • Saavutettavuuspäivä, 22.4.2020. Helsinki
  • Ake-koordinaattorikoulutus käynnistyy keväällä
  • Peruspalveluiden arviointipäivä 9.9., Helsinki

Asko Autio Turun kaupunginkirjastosta kertoi Turun Aken käyttöönottamasta Moodle-pohjaisesta Liboppi.fi –oppimisalustasta, joka on tarkoitettu kirjastojen henkilökunnan itseopiskeluun. Sisältöinä on tarkoitus olla suurempia opintokokonaisuuksia – aluksi digitaalisiin työvälineisiin ja digitukeen. Sivustolle kootaan myös eri ulkopuolisten tahojen tuottamia jo olemassa olevia materiaaleja kokonaisuuksiksi. Myös Lapin kaikki kirjastot ovat päättäneet ottaa järjestelmän käyttöön kaikille kirjastojen henkilökunnalle.

Asko Autio esittelemässä Turun oppimisympäristöä.

Päivän ryhmätöissä pohdittiin Moodlen käyttöönottamisen mahdollisuuksia, muita digitaalisia oppimisympäristöjä, sekä erilaisten sisältöjen tuottamisen ja sen koordinoinnin vastuita. Työtä jatketaan pienemmällä työryhmällä talvella ja tällä suurella porukalla kokoonnutaan keväällä Rovaniemellä.

Hoidettavat hommat hoidetaan – kirjastonjohtajat Rokualla

Osallistuin ensimmäistä kertaa AVIN ja AKE järjestämään kirjastonjohtajien tapaamiseen. Kun saavuimme Rokuan kauniseen mäntykankaiden ympäröimään eläkeläisreservaattiin, ymmärsin hyvin järjestäjien taka-ajatukset paikkaa valitessa. Ympäristö oli rauhoittava ja riittävän etäällä kaikesta hulinasta ja houkutuksista (kylpylän järjestämiä levytansseja ei voi laskea tähän kategoriaan) eli siis ihanteellinen miljöö keskittyä pohtimaan porukalla kirjastoasioita. Ja meitähän oli mahtavan iso sakki. Osallistujia oli melkein jokaisesta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastosta sekä lisäksi Oulun kaupunginkirjastosta vähän isompi kokoonpano huolehtimassa päivien kulusta ja ohjelmasta yhteistyössä Merja Kummala-Mustosen kanssa (AVI).

Ohjelma oli ajatuksella laadittu.  Kari Lämsä Oodista kertoi ison kirjaston työkulttuurista, jota pystyy soveltamaan pienissäkin kirjastoissa näppärästi. Tavoitteena on, että jokaisen on kiva tulla töihin. Johtajien homma on säästää työntekijöitä byrokratialta, mutta jokaisen tehtävä on käyttää sanoja kiitos ja anteeksi sekä kunnioittaa toista. Lämsä mainitsi, että he ovat muuttaneet myös keittiöpuheiden tyyliä. Taukohuoneessa ei puhuta asiakkaista alatyyliin kuten hulluina, narkkareina tai juoppoina vaan tilalle on otettu asialliset termit. Hänen mielestään taukohuoneen asenteet heijastuvat asiakaspalveluun.

Opimme lobbaamisen taitoja Kirjastoseuran Ville Vaarnen avulla. Jatkossa puhumme vieläkin enemmän kirjastojen puolesta, etenkin valittamatta, vaikka markkinoinnin niksinä tunteisiin vetoaminen on oiva ja laillinen keino.

Pääsimme pomppaamaan myös muusikkojen maailmaan, kun vierailevat Jukka Perko ja  Marzi Nyman virittävät paitsi sekä virittävät soittimensa Irwin Goodmanin tahtiin että myös sanallisesti pohtivat johtajuutta. Erityisesti minua viehättää Nymanin antama ajatus, että johtaja on esiheittäytyjä. Perko puhui yhteistyön sujuvuudesta. Yhteistyötä voi yrittää tehdä ojankaivuu-metodilla: Jokainen hoitaa oman osuutensa tai kuin pianoa kantaen. Kannetaan yhdessä ja ollaan vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Kolmas tapa on improvisoida yhdessä, mikä vaatinee jo uskallusta ja luottamusta.

Marzi Nyman & Jukka Perkola soittamassa.

Luonnollisesti teimme myös paljon ryhmätyötä, joka on usein kirosana, mutta Rokualla ei kiristelty hampaita eikä tussikäsi tärissyt. Tulimme tutuiksi. Kommentoimme yhdessä innolla työn iloja ja haasteita, esitimme toiveita AVIlle ja kehittelimme huimia hankeideoita. Uskon, että anomuksia satelee Merjalle joulukuun alkuun mennessä vino pino. Merja antoi hyvät eväät hakemusten tekemiseen. Hän kertoi myös valtakunnallisia kirjastokuulumisia Jouni Pääkkölän kanssa. Heidi Karhu ja Ritva ”Ritu” Nikola avasivat e-aineiston nykytilaa uusine tarpeineen. E-aineiston kuntakohtaisen määrärahan nostotarve keskustelutti meitä. Tiukan euron budjetit rajoittavat hankintaa ja toisaalta vaa´assa painavat asiakkaiden toiveet. Päätös syntyi kompromissina eli kuntakohtaista panosta nostetaan, mutta ei niin paljoa kuin aluksi esitettiin.

Kyltti, jossa kielletään sukeltaminen.

Aina ei voi esiheittäytyä! Ulla-Mari Alavieskasta ja Sari Haapavedeltä.

Pää pöristen kaikesta kuulemasta ja nähdystä poistuin Rokualta. Viikonlopun sulateltuani antia, ajattelen, että voisin vaikka olla mukana ensi vuonna Kuusamossakin.

Ja kirsikkana oman kakun päällä on se, että avauduttani ruokapäytäkeskustelussa kirjastomme pattitilanteesta, kun emme löydä hanketyöntekijää, sain jo perjantaina puhelinsoiton mahdolliselta uudelta hankeihmiseltä. Niin ne loistavat verkostot toimivat kaikkien iloksi ja avuksi.

Kiitokset teille kaikille. Oli hyvä olla yhdessä.

Ulla-Mari Kivi
kirjastotoimenjohtaja Alavieskasta

ps. Päivien esitykset ovat nähtävissä Koulutusarkistossa.