Matkalla digiä opastamaan

Digituki on sähköisen asioinnin, palvelujen ja laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Valtakunnallisesti digitukea kehittää Digi- ja väestötietovirasto. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tarjoaa tukea digitukijoille ja kokoaa materiaalia niin digitukijan osaamisen kehittämiseen kuin digitukemiseen.

Digiopastajan ei tarvitse osata kaikkea, olennaista on kyky etsiä ja soveltaa tietoa. Opastajalle suunnattua tukimateriaalia löytyy valtavasti. Linkkejä tukimateriaaleihin on koottu Kirjastossa tavataan -sivuston Digitukijalle-osioon. Linkki löytyy artikkelin lopusta.

Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämällä Suomidigi.fi -sivustolla on oma osionsa Taitoja digituen antajalle, jonka avulla DVV tukee digitukijoiden osaamisen kehittämistä. Sivustolta löydät muun muassa linkit aiemmin järjestettyjen webinaarien tallenteisiin ja tietoja digituen antajan kursseista, tulevista webinaareista ja tapahtumista. Jokaisen digitukijan on hyvä tutustua ainakin Digituen eettiseen ohjeistukseen.

Suomidigi.fi -Taitoja tuen antajalle. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

DVV, Digituen eettinen ohjeistus. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

Digiosaamisen ja digituen kehittäminen on ollut viime vuosina useiden hankkeiden, webinaarien ja tapahtumien aiheena valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Näissä on luotu ja luodaan edelleen verkostoja digituen antamiseen sekä järjestetään erilaisia webinaareja ja tapahtumia. Toiminnan myötä on syntynyt pysyviä rakenteita digiopastamisen verkostoiksi.

Digituen järjestämistä ja antamista ohjaa lainsäädäntö. Ohjaavia lakeja ovat kuntalaki, hallintolaki, digipalvelulaki, tiedonhallintalaki ja kirjastolaki. Lakien tarkoituksena on, että kuntien palvelut ovat kaikkien saatavilla ja niiden käyttöön on tarjolla yhdenvertaista opastusta, neuvontaa ja tukea. Digituen antajina toimivat monet eri tahot: viranomaiset, kunnat/kaupungit, kansalaisopistot, pankit, hankkeet, kirjastot.

Digitukea tarvitaan

Digi arkeen -neuvottelukunta järjesti helmikuussa 2021 pyöreän pöydän keskustelun aiheena Osaaminen ja taidot digitaalisessa yhteiskunnassa. Keskustelussa pyrittiin luomaan ymmärrys digitaitojen oppimispolusta läpi elämän. Loppuraportissa keskustelu tiivistettiin kahdeksaan johtopäätökseen.

  1. Tiettyyn ikäryhmään kuuluminen ei määritä digitaitoja.
  2. Turvallisen digipalvelujen käytön opettelu ja opettaminen tulee aloittaa perheissä jo varhain. Vanhempien digitaidot vaikuttavat lasten oppimiseen.
  3. Nuoret tarvitsevat erityisesti lisää osaamista medialukutaidoissa, tietoturvassa, yksityisyyden suojassa ja oman datan arvon ymmärtämisessä
  4. Aikuiset tarvitset tukea erityisesti jatkuvaan oppimiseen ja digitaitojen ylläpitoon
  5. Ikääntyneiden osalta tulee vahvistaa mahdollisuutta saada tukea digitaitojen kehittämiseen esimerkiksi vertaistuen keinoin.
  6. Digitaitojen kehittäminen on jatkuva prosessi.
  7. Digitaitojen ja -osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä on yhdistettävä yhteiskunnan eri toimijoiden vastuut ja resurssit.
  8. Ihmisiä tulee kannustaa digipalvelujen käyttöön ja tuoda esiin niiden hyödyt.

Digi arkeen neuvottelukunnan loppuraportti. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

Kirjastossa tavataan -sivustolla on sivu, joka kokoaa Digitukijalle hyödyllisiä sivustoja yhteen paikkaan.

Tutustu Digitukijalle -sivuun. Avautuu uuteen välilehteen.

LaNu-työtä Limingassa

Tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä käsittelevään artikkelisarjaan Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki. Sinut haastoi mukaan Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä. Mika esitti myös kysymyksen sinulle. Ennen kuin päästään sinne saakka, tahtoisimme tietää kuka olet ja mitä teet työksesi? Mistä työpäiväsi koostuvat?
Olen Oulusta oppini saanut, pitkän linjan lasten ja nuorten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin parissa toimiva moniottelija. Työskentelen nyt neljättä vuotta Limingan sivistysjohtajana. Tittelistäni huolimatta vastaan myös hyvinvointipalveluista. Sivistyksen ja hyvinvoinnin (sihy) kokonaisuuteen kuuluvat varhaiskasvatus, opetus- ja nuorisopalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut sekä vapaa sivistystyö eli Lakeusopiston sateenvarjon alle sijoittuvat Lakeuden kansalaisopisto ja Limingan seudun musiikkiopisto. Limingan asukkaista noin 40 % on alle 19-vuotiaita, joten luonnollisesti sivistysjohtajan työpäivät kuluvat lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioiden parissa, mikä tekee tästä työstä erityisen hienoa.

Meitä kiinnostaa erityisesti millaista yhteistyötä te teette Limingassa kirjaston henkilökunnan kanssa osana sivistystointa? Miten te suunnittelette toimintaanne yhdessä?
Limingan kirjastopalveluiden asioita, kuten muitakin sihy-asioita, suunnitellaan ja valmistellaan monialaisena tiimityönä.  Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevalan kanssa teen yhteistyötä sekä sihyn johtotiimissä että sihyn esimiestiimissä. Olemme pitäneet tärkeänä, että kaikkien vastuualueiden toiminta on meille yhteistä ja tiedämme kaikki niin varhaiskasvatuksen avoimen kerhotoiminnan kehittämisestä kuin kirjaston digituesta ikäihmisille.  Kirjaston kehittämisasioita käsitellään erityisesti Kulttuurin kehittäminen -tiimissä, jossa on kirjasto- ja kulttuurijohtajan lisäksi myös kirjaston henkilökunnan edustus. Toimin tiimin vetäjänä. Tämä tiimi suunnitteli ja toteutti esimerkiksi Limingan ensimmäisen lasten ja nuorten kirjallisuusfestivaalin, Limmi-festin, joka järjestettiin syksyllä 2019. Kaikkein mieluiten teen yhteistyötä henkilökunnan kanssa juuri konkreettisten kehittämishankkeiden ja tapahtumien parissa. Tosin yksiköiden tiimitapaamiset ja kokoukset ovat myös hyviä foorumeita osallistua eri vastuualueiden toiminnan suunnitteluun.

Miten kirjastojen toiminta näkyy teidän työssänne?
Limingan kirjasto on aktiivinen toimija ja kaiken aikaa onkin meneillään kehittämishankkeita ja toiminnan suunnittelua. Tämä näkyy työssäni muun muassa tiiviinä vuoropuheluna kirjasto- ja kulttuurijohtajan kanssa. Luonnollisesti kirjastopalveluiden, kuten muidenkin vastuualueiden, toimintaa johdetaan osana talousarvioprosessia: suunnitellaan resursseja ja toimintaa, toteutetaan toimintaa ja arvioidaan toiminnan onnistumista. Ylipäänsä kirjaston tila- ja henkilöstöresurssiin liittyvät asiat, kuten tällä hetkellä Tupoksen kirjaston uusien tilojen suunnittelu ja lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaavan kirjastonhoitajan rekrytointi, ovat mieluisia työtehtäviä.

Nyt päästään Mika Penttilän sinulle esittämään kysymykseen. Millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin?  
Kirjaston lainausmääristä laskettuina Liminka on Suomen neljänneksi lukevin kunta. Tämä ei kuitenkaan oikeuta lepäämään laakereilla. Kouluilta tulee huolestuttavia viestejä lasten ja nuorten lukutaidon rapistumisesta. Olemme juuri palkanneet Liminkaan lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaavan kirjastonhoitajan kehittämään kirjaston, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyötä.

Uuden kirjastotyöntekijän aloittaessa siintää tulevaisuudessa jo näkymä lukemisen edistämisestä myös osana neuvolatyötä. Itse kuulun siihen lukuisaan joukkoon, joka vannoo varhaisen vaikuttamisen nimeen. Uskon, että lukemisen merkityksen avaaminen pienten lasten vanhemmille jo neuvolassa ja perheen yhteisen lukuinnostuksen sytyttäminen on seuraava tärkeä askel Limingassa lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi.

Olemme myös halunneet tehdä lukemista sekä lasten ja nuorten kirjallisuutta ja kuvittamista näkyväksi Limingan Limmi-festin kautta. Karnevaalityyppinen, mutta silti asiapitoinen Limmi-festi keräsi syyskuussa 2019 Lakeustalolle noin viisisataan lasta ja nuorta, isiä ja äitejä lukemiseen kannustaviin työskentelypisteisiin, saduttamaan, kuuntelemaan lasten- ja nuortenkirjailijoiden puheenvuoroja ja seuraamaan muuta kulttuuriohjelmaa. Opetushallituksen Lukuliike oli mukana tapahtumassa. Seuraavan Limmi-festin suunnittelu on jo alkanut, ja Limmi-festi tullee olemaan myös osana Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen tapahtumia.

Teemme kovaa kyytiä hankehakemusta Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen malli -pilottihankkeeseen. Harrastava Liminka (HaLi) -mallissa on tarjolla lukemiseen kannustavaa harrastustoimintaa. Tarjolla on myös kerhoja oppilaille, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta lukemiseen. Nämä kerhot, kuten Lukukipinä ja Sanojen taikaa, on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Limingan kirjastotyöntekijöiden kanssa.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on toteutettu erilaisia lukuhaasteita, järjestetty teemapäiviä, osallistuttu tempauksiin ja osallistettu myös huoltajia lukemisen edistämiseen. Onnistuneilla kirjavinkkauksilla luodaan lukuinnostusta. Kirjaston koordinoiman Lukuintoa pojille ja miehille -hankkeen kautta on houkuteltu lukemisen pariin poikia ja miehiä, jotka lukevat vähän. Järjestämällä tapahtumia ja kirjavinkkauksia vähän lukeville pojille ja miehille on parhaassa tapauksessa laajennettu myös lukevien miesten lukutottumuksia. Hankkeessa on esitelty pojille ja miehille laaja-alaisesti kirjastoissa tarjolla olevaa aineistoa, rohkaistu poikia ja miehiä lukemaan ja myös esittelemään muille lukijoille kirjallisuuden eri lajeja. Hankkeella on haluttu antaa pojille lukevan miehen mallia.

Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Kirjaston lasten- ja nuortenpalvelut ovat olleet tärkeä osa lapsuuttani ja nuoruuttani. Varmaan jo ennen lukioikää olin lukenut kotikyläni sivukirjaston koko lasten ja nuorten aineiston. Lapsuudessa syntynyt rakkaus lukemiseen ja kirjoihin on säilynyt. Olen aina pitänyt myös ääneen lukemisesta, ja pojalleni olekin lukenut ääneen Harry Potterit ja Sinuhe Egyptiläisen. Opettajana ollessani olen hakenut materiaaleja ja ideoita kirjaston lasten- ja nuortenpalveluista. Opettajanurani alkupuolella olen vastannut myös koulukirjaston toiminnasta ja hyödyntänyt siinä tehtävässä yleisten kirjastojen lasten- ja nuortenpalveluita. Olen seurannut ylpeänä lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittymistä. Niillä on suuri merkitys lasten lukutaidon ja sen mukana koulumenestyksen vahvistamisessa.

Kiitos artikkelista Päivi Mäki! Kukin artikkelin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista ja/tai kunnista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Kiitokset vielä haasteesta Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilälle! Haastan seuraavaksi Hailuodon sivistysjohtaja/rehtori Kaija Sipilän ja kysyn häneltä, millaista yhteistyötä Hailuodon koulussa tehdään Hailuodon kirjaston lasten- ja nuortenpalveluiden kanssa.

 Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki (oikealla) Limmi-festivaalilla seuranaan Tatu ja Patu sekä OPH:n Lukuliikkeen koordinaattori Pia Lumme. Kuva Arimo Eklund.

Open Space -työpaja

Digidigi Kalajoella

Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Kita-päivä kalajoella 9.5.2019

Kevään Kirjastossa tavataan –päivä järjestettiin Kalajoella, uudessa hienossa pääkirjastossa. Paikalla oli 125 kirjastoammattilaista Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Päivän aloitti Kalajoen kirjaston palvelupäällikkö Joni Rahja, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän kertoi Kalajoen kirjaston uudesta pääkirjastosta, joka on kaupungin keskustassa. Sijainti ja lisääntyneet aukioloajat ovat kaksinkertaistaneet asiakasmäärät ja lainausmäärät ovat kasvaneet neljänneksellä. Asiakkaat ovat ottaneet myös uudet lainaus- ja palautusautomaatit omakseen, yli 60 % aineistosta lainataan automaatilla. Tämä on mahdollistanut myös henkilökunnan työtehtävien siirtämisen rutiineista kirjastoammatillisiin tehtäviin.3D-tulostettu esine kädessä

Kirjastoon päästiin myös tutustumaan. Ja uudet toiminnot, kuten Virta-Sali, jossa voi järjestää tapahtumia sekä kahvila, varattava monitoimitila, 3D-tulostin ja avovarasto, herättivät ihastusta.

Digidigi-teeman ensimmäinen puhuja oli Jari Laru Oulun Yliopistolta, joka puhui tekoälyn ja tukiälyn nykyisistä mahdollisuuksista ja tulevaisuuden potentiaalista. Herättävä puheenvuoro, josta riitti puhetta lounaalla.

Seuraava puhuja, Päivi Litmanen-Peitsala toi digiä jo lähemmäs käytännön kirjastoarkea. Hän kertoi, mitkä ovat Yleisten kirjaston neuvoston suositukset annettavasta digituesta sekä tulevasta Ake-kirjastoille myönnettävästä erillismäärärahasta, jolla on tarkoitus määritellä asiakkaille annettavan digituen osaamistarpeet ja järjestää koulutusta kirjastojen henkilökunnalle. Hanke kestää syksystä ensi vuoden loppuun.

Päivi Litmanen-Peitsala puhumassa yleisölle

Pikaporinoissa oli nopeita puheenvuoroja. Ritu Nikola kertoi syksyn Ake-alueelle järjestettävistä digiohjaamiskoulutuksista. Riikka Sirviö kertoi, minkälaista digiopastusta Oulun kaupunginkirjasto on järjestänyt viime aikoina, Anne Ollanketo maakunnallisen digitukipilotin viimeisistä kuulumista ja Kari Rönkä hyvin käytännönläheiset toimintaohjeet digituen antamisesta.

Työpajan aiheita paperilapuillaIltapäivän viimeinen osio oli Laura Similän fasilitoimat open space –työpajat. Ryhmäkeskustelujen aiheena olivat osallistujien päättämät. Aiheita oli laidasta laitaan, mm. puhuttiin digituen antamisen mahdollisuuksista pienissä kirjastoissa, osaamistarpeista ja jopa siitä, onko digituki kirjaston tehtävä.

Kokonaisuutena koulutuspäivää pidettiin ajatuksia herättävänä. Päivän mittaan lähestyttiin korkealentoisesta tulevaisuuden visiosta koko ajan sitä, mitä digituki tarkoittaa jokapäiväisessä kirjastotyössä ja mitä se vaatii meiltä kirjastoammattilaisilta.

Koulutuksen esitykset ovat katsottavissa koulutusarkistossa.

Uutiskirje 2/2019 Lue 10 minuuttia uimalasit päässä

Uutiskirje 2/2019
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Vake vieraili oulussa

Valtakunnallista kehittämistehtävää (Vake) hoitava kirjasto Helsinki vieraili Oulussa Ake-kirjastokierroksellaan 12.2.2019. Keskustelimme Vaken suunnitelmista sekä esittelimme Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-alueen toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Vake ja Ake-kirjastot sekä ministeriön edustaja tapasivat puolestaan Helsingissä Oodissa 20.2.2019. Kävimme yhdessä läpi Ake-toimintaan varatun avustusmäärärahan käyttöä, sekä saimme ilouutisena kuulla, että Valtionvarainministeriö on luvannut yleisille kirjastoille 860 000 euroa digituen kehittämiseen tälle ja ensi vuodelle. Raha jaetaan Ake-kirjastoille, jotka käyttävät määrärahan oman alueensa kirjastojen henkilökunnan digituen osaamisen kehittämiseen. Samaisessa tilaisuudessa Heidi Karhu kertoi muille Ake-kirjastoille myös meidän Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjasto-hankkeesta. 20.2. kokoontumisen muistio löytyy täältä.

e-kirjasto

Alkuvuoden aikana järjestettiin yhteensä seitsemän Mikä alueellinen eKirjasto – yhteiset e-aineistot käyttöön –koulutusta. Koulutukset järjestettiin tammi-helmikuun aikana Kuusamossa, Kajaanissa, Ylivieskassa ja Oulussa. Yhteensä koulutuksiin osallistui etänä ja paikan päällä melkein 250 alueen kirjastojen henkilökunnan jäsentä. Koulutuksen tallenne, esitysten diat ja työpajatehtävät löytyvät Koulutusarkistosta.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen eKirjasto julkaistiin asiakkaille Lainan päivänä 8.2.2019. Monissa alueen kirjastoissa opastettiin tuolloin asiakkaita e-aineistopalveluidemme käyttöön. E-aineistojemme käyttöluvut ovat lähteneet varsinkin e-kirjojen osalta hyvään kasvuun, mutta lisäkasvulle on vielä tilaa. Muistakaa jatkaa siis loistavaa e-aineistojen markkinointityötä ja tuoda e-aineistoja esiin päivittäisissä asiakaskohtaamisissa. Näin asiakkaamme löytävät parhaiten tarjoamamme hienot palvelut! E-aineistojen markkinointimateriaaleja löydät käyttöösi Materiaalipankista.

lue 300 minuuttia hauskasti

300 minuutin lukuhaaste on oululaisen Jäälin koulun oppilaiden ideoima hauska lukuhaaste. Lukuhaasteessa luetaan 10 minuuttia kerrallaan erilaisilla tyyleillä. Voit lukea esimerkiksi taskulampun valossa, uimalasit päässä, hassulla äänellä tai villasukat jalassa. Kun on suorittanut kaikki lukutavat, on lukenut yhteensä 300 minuuttia.

Haastetta voi käyttää missä päin Suomea tahansa. Tulostakaa haastetta esille kirjastoihin ja vinkatkaa kouluja ja eskareita kivasta lukuhaasteesta. Mikäli otatte haasteen käyttöön, olisi kiva jos somettaisitte siitä tunnisteella #lukuhaaste300. Koulun oppilaat seuraavat jännityksellä minne saakka haaste leviääkään. Lukuhaasteen tulostettavat julisteet ja haastelappu löytyvät KiTa-sivujen Ideavarastosta.

Lukuvinkkejä voit katsoa vaikka Kirjasaaren ja Kirjastosatoa 2018 -tapahtumien listoilta. Käy myös katsomassa Kirjastosadon tapahtumatallenteet Anneli Kannosta Minna Rytisaloon.

Kirjastosatoa yleiskuva

Alueellisten Työryhmien terveiset

Alueellinen arviointityöryhmä puntaroi toteuttamaansa Zef-kyselyä, jossa kysyttiin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntapäättäjiltä heidän käsityksistään kirjastopalveluista. Analyysiä tukee osaltaan keväällä alkava amk-opiskelijan opinnäyte, joka vertaa tuloksia aiempiin kahteen kuntapäättäjäkyselyyn sekä v. 2018 valtakunnalliseen käyttäjäkyselyyn. Seuraavaksi arviointikohteeksi on alustavasti ryhmässä sovittu kirjastojen yhteistyötahojen kartoitus ja arviointi.

Alueellinen lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittämistyöryhmä eli Ake LaNu –työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 12.4. Työryhmän kokoontuminen on viimeinen tällä kokoonpanolla. Lisää tietoa työryhmän toiminnasta löydät täältä.

AKE Asko-tiimi eli asiakaskokemuksen alueellinen kehittämistyöryhmä on aloittanut toimintansa alkuvuodesta 2019. Asiakaskokemuksen kehittämistyöryhmässä keskitytään henkilökunnan kouluttamiseen asiakkaan kohtaamisessa ja selvitetään mahdollisuuksia mentoroinnin/kyläilyn järjestämiseen kuntien kirjastojen henkilökunnan välillä. Työryhmä pyrkii järjestämään vuosittain kaksi asiakaspalveluun liittyvää koulutusta, yhden kevät- ja syyskaudella.

AKE Asko -työryhmää vetää Minna Männikkö Oulun kaupunginkirjastosta. Työryhmän jäsenet ovat Arja Nevala OUTI-kirjastoista, Sirkka Seppälä Kiri-kirjastoista, Heidi Tuikka Kainet-kirjastoista, Pirjo Tuomimäki Tiekkö-kirjastoista sekä Isa Kotilaine Oulun kaupunginkirjastosta. Kokouksia pidetään noin 4 kertaa vuodessa. Tiimi kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa.

Aurinkoisin terveisin,
Heidi ja AKE-työryhmä