Avainsana: digi
Tulevaisuuden kirjastoammattilainen: Opi ja opeta diginä – ei ikinä?
Tervetuloa Tulevaisuuden kirjastoammattilainen: Opi ja opeta diginä – ei ikinä? -koulutukseen!
Mikä on verkko-oppimisen ja -opettamisen nykyhetki ja tulevaisuus? Miten kirjastot voivat hyödyntää verkko-opetusteknologioita omassa toiminnassaan? Tule mukaan oppimaan, harjoittelemaan ja keskustelemaan!
Koulutus järjestetään etänä Teamsissa. Varmistathan, että käytössäsi on mikrofoni, jotta pääset osallistumaan keskusteluun.
Ohjelma:
8.40 Yhteyden testausta
9.00 Tervetuloa!
9.05 Oppiminen erilaisissa oppimisympäristöissä. Kirsi Viitanen, Eduta Oy. Luennon tavoitteena on kehittää kirjastojen työntekijöiden oppimisen ohjaamisen ja tukemisen liittyviä taitoja erilaisissa oppimisympäristöissä.
10.10 Keskustelua päivän aiheesta kirjastokontekstissa ja yhteenveto.
11.00 Lounas
12.00 Iltapäivän aloitus
12.05 Tulevaisuus opetusteknologioissa ja tämän hetken hyödylliset sovellukset, Matleena Laakso – johdanto ja sovellusten esittely
13.30 Kahvitauko
13.50 Sovellusten harjoittelua käytännössä.
Matleena Laakso on harjoitusten ajan käytettävissä ohjaajana teams-kokouksessa, voit kysyä neuvoa milloin vain. Tehtäviä voi tehdä yksin tai yhdessä, jos teitä on useampi saman koneen äärellä. Varaa mukaan koulutukseen tietokone tai mobiililaite, jolla voit harjoitella.
15.00 Kysymyksiä ja yhteenveto päivästä, Matleena Laakso & Taru Tanska
15.30 Loppusanat
Kirsi Viitanen, Eduta Oy, on täydennyskouluttaja ja työyhteisökehittäjä, joka on toiminut etenkin opetuksen ja oppilaitosten kehittämisessä.
Matleena Laakso on digipedagoginen asiantuntija ja kouluttaja. Hän on pitkään toiminut täydennyskouluttajana opetusalan, koulutusorganisaatioiden, kirjastojen ja julkishallinnon koulutuksissa. Matleena on myös aktiivinen bloggaaja, jonka blogista löytyy valtavasti hyödyllistä tietoa. Matleenan blogi.
Tallenne on katsottavissa kuukauden ajan koulutuksen jälkeen. Tallennetta varten ei tarvitse ilmoittautua.
Ilmoittaudu koulutukseen tästä linkistä viimeistään 21.3.
Lisätietoja: Taru Tanska taru.tanska(a)ouka.fi
ESS-koodit:
Kouluttaja: Oulun kaupunginkirjasto
Koulutuskoodi: 10 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus
Koulutuksen laatu: S Sisäinen koulutus
Koulutuslaji: 196 Kirjastoalan koulutus
Koulutuksen kesto tunteina: 7 (1 päivä)
Koulutussuunnitelman mukainen… 1 On koulutussuunnitelman mukainen koulutus
Matkalla digiä opastamaan
Digituki on sähköisen asioinnin, palvelujen ja laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Valtakunnallisesti digitukea kehittää Digi- ja väestötietovirasto. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tarjoaa tukea digitukijoille ja kokoaa materiaalia niin digitukijan osaamisen kehittämiseen kuin digitukemiseen.
Digiopastajan ei tarvitse osata kaikkea, olennaista on kyky etsiä ja soveltaa tietoa. Opastajalle suunnattua tukimateriaalia löytyy valtavasti. Linkkejä tukimateriaaleihin on koottu Kirjastossa tavataan -sivuston Digitukijalle-osioon. Linkki löytyy artikkelin lopusta.
Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämällä Suomidigi.fi -sivustolla on oma osionsa Taitoja digituen antajalle, jonka avulla DVV tukee digitukijoiden osaamisen kehittämistä. Sivustolta löydät muun muassa linkit aiemmin järjestettyjen webinaarien tallenteisiin ja tietoja digituen antajan kursseista, tulevista webinaareista ja tapahtumista. Jokaisen digitukijan on hyvä tutustua ainakin Digituen eettiseen ohjeistukseen.
Suomidigi.fi -Taitoja tuen antajalle. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
DVV, Digituen eettinen ohjeistus. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Digiosaamisen ja digituen kehittäminen on ollut viime vuosina useiden hankkeiden, webinaarien ja tapahtumien aiheena valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Näissä on luotu ja luodaan edelleen verkostoja digituen antamiseen sekä järjestetään erilaisia webinaareja ja tapahtumia. Toiminnan myötä on syntynyt pysyviä rakenteita digiopastamisen verkostoiksi.
Digituen järjestämistä ja antamista ohjaa lainsäädäntö. Ohjaavia lakeja ovat kuntalaki, hallintolaki, digipalvelulaki, tiedonhallintalaki ja kirjastolaki. Lakien tarkoituksena on, että kuntien palvelut ovat kaikkien saatavilla ja niiden käyttöön on tarjolla yhdenvertaista opastusta, neuvontaa ja tukea. Digituen antajina toimivat monet eri tahot: viranomaiset, kunnat/kaupungit, kansalaisopistot, pankit, hankkeet, kirjastot.
Digitukea tarvitaan
Digi arkeen -neuvottelukunta järjesti helmikuussa 2021 pyöreän pöydän keskustelun aiheena Osaaminen ja taidot digitaalisessa yhteiskunnassa. Keskustelussa pyrittiin luomaan ymmärrys digitaitojen oppimispolusta läpi elämän. Loppuraportissa keskustelu tiivistettiin kahdeksaan johtopäätökseen.
- Tiettyyn ikäryhmään kuuluminen ei määritä digitaitoja.
- Turvallisen digipalvelujen käytön opettelu ja opettaminen tulee aloittaa perheissä jo varhain. Vanhempien digitaidot vaikuttavat lasten oppimiseen.
- Nuoret tarvitsevat erityisesti lisää osaamista medialukutaidoissa, tietoturvassa, yksityisyyden suojassa ja oman datan arvon ymmärtämisessä
- Aikuiset tarvitset tukea erityisesti jatkuvaan oppimiseen ja digitaitojen ylläpitoon
- Ikääntyneiden osalta tulee vahvistaa mahdollisuutta saada tukea digitaitojen kehittämiseen esimerkiksi vertaistuen keinoin.
- Digitaitojen kehittäminen on jatkuva prosessi.
- Digitaitojen ja -osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä on yhdistettävä yhteiskunnan eri toimijoiden vastuut ja resurssit.
- Ihmisiä tulee kannustaa digipalvelujen käyttöön ja tuoda esiin niiden hyödyt.
Digi arkeen neuvottelukunnan loppuraportti. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Kirjastossa tavataan -sivustolla on sivu, joka kokoaa Digitukijalle hyödyllisiä sivustoja yhteen paikkaan.
Tutustu Digitukijalle -sivuun. Avautuu uuteen välilehteen.
Digihumaus (ent. Keväthumaus)
Digihumaus 2021
- mitä on onnellisuus digitaalisessa yhteiskunnassa?
- millainen on tulevaisuuden digitaalinen yhteiskunta?
- mitä digitalisoituva yhteiskunta meiltä edellyttää?
- millaiset uudet digitaaliset toimintatavat ovat tulleet jäädäkseen?
- kuinka suuren digiloikan kestämme ja missä menee ihmisen muutoskyvyn raja?
- onko Suomi aiempaa valmiimpi digitaaliseen yhteiskuntaan?
LaNu-työtä Limingassa
Tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä käsittelevään artikkelisarjaan Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki. Sinut haastoi mukaan Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä. Mika esitti myös kysymyksen sinulle. Ennen kuin päästään sinne saakka, tahtoisimme tietää kuka olet ja mitä teet työksesi? Mistä työpäiväsi koostuvat?
Olen Oulusta oppini saanut, pitkän linjan lasten ja nuorten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin parissa toimiva moniottelija. Työskentelen nyt neljättä vuotta Limingan sivistysjohtajana. Tittelistäni huolimatta vastaan myös hyvinvointipalveluista. Sivistyksen ja hyvinvoinnin (sihy) kokonaisuuteen kuuluvat varhaiskasvatus, opetus- ja nuorisopalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut sekä vapaa sivistystyö eli Lakeusopiston sateenvarjon alle sijoittuvat Lakeuden kansalaisopisto ja Limingan seudun musiikkiopisto. Limingan asukkaista noin 40 % on alle 19-vuotiaita, joten luonnollisesti sivistysjohtajan työpäivät kuluvat lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioiden parissa, mikä tekee tästä työstä erityisen hienoa.
Meitä kiinnostaa erityisesti millaista yhteistyötä te teette Limingassa kirjaston henkilökunnan kanssa osana sivistystointa? Miten te suunnittelette toimintaanne yhdessä?
Limingan kirjastopalveluiden asioita, kuten muitakin sihy-asioita, suunnitellaan ja valmistellaan monialaisena tiimityönä. Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevalan kanssa teen yhteistyötä sekä sihyn johtotiimissä että sihyn esimiestiimissä. Olemme pitäneet tärkeänä, että kaikkien vastuualueiden toiminta on meille yhteistä ja tiedämme kaikki niin varhaiskasvatuksen avoimen kerhotoiminnan kehittämisestä kuin kirjaston digituesta ikäihmisille. Kirjaston kehittämisasioita käsitellään erityisesti Kulttuurin kehittäminen -tiimissä, jossa on kirjasto- ja kulttuurijohtajan lisäksi myös kirjaston henkilökunnan edustus. Toimin tiimin vetäjänä. Tämä tiimi suunnitteli ja toteutti esimerkiksi Limingan ensimmäisen lasten ja nuorten kirjallisuusfestivaalin, Limmi-festin, joka järjestettiin syksyllä 2019. Kaikkein mieluiten teen yhteistyötä henkilökunnan kanssa juuri konkreettisten kehittämishankkeiden ja tapahtumien parissa. Tosin yksiköiden tiimitapaamiset ja kokoukset ovat myös hyviä foorumeita osallistua eri vastuualueiden toiminnan suunnitteluun.
Miten kirjastojen toiminta näkyy teidän työssänne?
Limingan kirjasto on aktiivinen toimija ja kaiken aikaa onkin meneillään kehittämishankkeita ja toiminnan suunnittelua. Tämä näkyy työssäni muun muassa tiiviinä vuoropuheluna kirjasto- ja kulttuurijohtajan kanssa. Luonnollisesti kirjastopalveluiden, kuten muidenkin vastuualueiden, toimintaa johdetaan osana talousarvioprosessia: suunnitellaan resursseja ja toimintaa, toteutetaan toimintaa ja arvioidaan toiminnan onnistumista. Ylipäänsä kirjaston tila- ja henkilöstöresurssiin liittyvät asiat, kuten tällä hetkellä Tupoksen kirjaston uusien tilojen suunnittelu ja lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaavan kirjastonhoitajan rekrytointi, ovat mieluisia työtehtäviä.
Nyt päästään Mika Penttilän sinulle esittämään kysymykseen. Millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin?
Kirjaston lainausmääristä laskettuina Liminka on Suomen neljänneksi lukevin kunta. Tämä ei kuitenkaan oikeuta lepäämään laakereilla. Kouluilta tulee huolestuttavia viestejä lasten ja nuorten lukutaidon rapistumisesta. Olemme juuri palkanneet Liminkaan lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaavan kirjastonhoitajan kehittämään kirjaston, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyötä.
Uuden kirjastotyöntekijän aloittaessa siintää tulevaisuudessa jo näkymä lukemisen edistämisestä myös osana neuvolatyötä. Itse kuulun siihen lukuisaan joukkoon, joka vannoo varhaisen vaikuttamisen nimeen. Uskon, että lukemisen merkityksen avaaminen pienten lasten vanhemmille jo neuvolassa ja perheen yhteisen lukuinnostuksen sytyttäminen on seuraava tärkeä askel Limingassa lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi.
Olemme myös halunneet tehdä lukemista sekä lasten ja nuorten kirjallisuutta ja kuvittamista näkyväksi Limingan Limmi-festin kautta. Karnevaalityyppinen, mutta silti asiapitoinen Limmi-festi keräsi syyskuussa 2019 Lakeustalolle noin viisisataan lasta ja nuorta, isiä ja äitejä lukemiseen kannustaviin työskentelypisteisiin, saduttamaan, kuuntelemaan lasten- ja nuortenkirjailijoiden puheenvuoroja ja seuraamaan muuta kulttuuriohjelmaa. Opetushallituksen Lukuliike oli mukana tapahtumassa. Seuraavan Limmi-festin suunnittelu on jo alkanut, ja Limmi-festi tullee olemaan myös osana Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen tapahtumia.
Teemme kovaa kyytiä hankehakemusta Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen malli -pilottihankkeeseen. Harrastava Liminka (HaLi) -mallissa on tarjolla lukemiseen kannustavaa harrastustoimintaa. Tarjolla on myös kerhoja oppilaille, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta lukemiseen. Nämä kerhot, kuten Lukukipinä ja Sanojen taikaa, on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Limingan kirjastotyöntekijöiden kanssa.
Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on toteutettu erilaisia lukuhaasteita, järjestetty teemapäiviä, osallistuttu tempauksiin ja osallistettu myös huoltajia lukemisen edistämiseen. Onnistuneilla kirjavinkkauksilla luodaan lukuinnostusta. Kirjaston koordinoiman Lukuintoa pojille ja miehille -hankkeen kautta on houkuteltu lukemisen pariin poikia ja miehiä, jotka lukevat vähän. Järjestämällä tapahtumia ja kirjavinkkauksia vähän lukeville pojille ja miehille on parhaassa tapauksessa laajennettu myös lukevien miesten lukutottumuksia. Hankkeessa on esitelty pojille ja miehille laaja-alaisesti kirjastoissa tarjolla olevaa aineistoa, rohkaistu poikia ja miehiä lukemaan ja myös esittelemään muille lukijoille kirjallisuuden eri lajeja. Hankkeella on haluttu antaa pojille lukevan miehen mallia.
Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Kirjaston lasten- ja nuortenpalvelut ovat olleet tärkeä osa lapsuuttani ja nuoruuttani. Varmaan jo ennen lukioikää olin lukenut kotikyläni sivukirjaston koko lasten ja nuorten aineiston. Lapsuudessa syntynyt rakkaus lukemiseen ja kirjoihin on säilynyt. Olen aina pitänyt myös ääneen lukemisesta, ja pojalleni olekin lukenut ääneen Harry Potterit ja Sinuhe Egyptiläisen. Opettajana ollessani olen hakenut materiaaleja ja ideoita kirjaston lasten- ja nuortenpalveluista. Opettajanurani alkupuolella olen vastannut myös koulukirjaston toiminnasta ja hyödyntänyt siinä tehtävässä yleisten kirjastojen lasten- ja nuortenpalveluita. Olen seurannut ylpeänä lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittymistä. Niillä on suuri merkitys lasten lukutaidon ja sen mukana koulumenestyksen vahvistamisessa.
Kiitos artikkelista Päivi Mäki! Kukin artikkelin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista ja/tai kunnista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Kiitokset vielä haasteesta Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilälle! Haastan seuraavaksi Hailuodon sivistysjohtaja/rehtori Kaija Sipilän ja kysyn häneltä, millaista yhteistyötä Hailuodon koulussa tehdään Hailuodon kirjaston lasten- ja nuortenpalveluiden kanssa.
Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki (oikealla) Limmi-festivaalilla seuranaan Tatu ja Patu sekä OPH:n Lukuliikkeen koordinaattori Pia Lumme. Kuva Arimo Eklund.
Älä ongi vaan opeta onkimaan – verkkokeskustelu 10.11.-24.11.
”Älä ongi vaan opeta onkimaan”
Valtakunnallinen koulutussarja ohjausosaamisen kehittämiseksi kaikille digituen toimijoille ja digituen parissa työskenteleville marraskuussa 2020!
Pohjois-Karjalan digituen hanke on valmistellut yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Access-hankkeen ja ETAIROS-hankkeen kanssa kolmen koulutussarjan kokonaisuuden digituen ohjausosaamisen kehittämiseksi. Tutustu tarkemmin ohjelmaan mukana olevasta liitteestä!
Ilmoittautuminen webinaareihin ja verkkokeskusteluun on nyt avoinna. Kaikki digituen toimijat ovat lämpimästi tervetulleita! Tapahtumat ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittaudu viimeistään 1.11.2020 https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/8441cdd6-7d15-4292-a01d-6f338453d2ff?displayId=Fin2062689
Lisätietoja koulutussarjasta: Jaana Hiltunen, projektisuunnittelija, Pohjois-Karjalan digituki-hanke, jaana.hiltunen(a)pohjois-karjala.fi, p. 050 528 0729
Miten toimia avoimesti, myötätuntoisesti ja vastavuoroisesti digiohjaustilanteissa?
24.11.2020 klo 9-11
Miten toimia avoimesti, myötätuntoisesti ja vastavuoroisesti digiohjaustilanteissa?
Anniina Kämäräinen, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto
”Älä ongi vaan opeta onkimaan”
Valtakunnallinen koulutussarja ohjausosaamisen kehittämiseksi kaikille digituen toimijoille ja digituen parissa työskenteleville marraskuussa 2020!
Pohjois-Karjalan digituen hanke on valmistellut yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Access-hankkeen ja ETAIROS-hankkeen kanssa kolmen koulutussarjan kokonaisuuden digituen ohjausosaamisen kehittämiseksi. Tutustu tarkemmin ohjelmaan mukana olevasta liitteestä!
Ilmoittautuminen webinaareihin ja verkkokeskusteluun on nyt avoinna. Kaikki digituen toimijat ovat lämpimästi tervetulleita! Tapahtumat ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittaudu viimeistään 1.11.2020 https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/8441cdd6-7d15-4292-a01d-6f338453d2ff?displayId=Fin2062689
Lisätietoja koulutussarjasta: Jaana Hiltunen, projektisuunnittelija, Pohjois-Karjalan digituki-hanke, jaana.hiltunen(a)pohjois-karjala.fi, p. 050 528 0729
Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat tutkimusmatkailijoita, jotkut ylivarovaisia.
10.11.2020 klo 9-11
Ihmiset ovat erilaisia. Jotkut ovat tutkimusmatkailijoita, jotkut ovat ylivarovaisia.
Eija Kärnä, professori, Itä-Suomen yliopisto
”Älä ongi vaan opeta onkimaan”
Valtakunnallinen koulutussarja ohjausosaamisen kehittämiseksi kaikille digituen toimijoille ja digituen parissa työskenteleville marraskuussa 2020!
Pohjois-Karjalan digituen hanke on valmistellut yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston Access-hankkeen ja ETAIROS-hankkeen kanssa kolmen koulutussarjan kokonaisuuden digituen ohjausosaamisen kehittämiseksi. Tutustu tarkemmin ohjelmaan mukana olevasta liitteestä!
Ilmoittautuminen webinaareihin ja verkkokeskusteluun on nyt avoinna. Kaikki digituen toimijat ovat lämpimästi tervetulleita! Tapahtumat ovat osallistujille maksuttomia. Ilmoittaudu viimeistään 1.11.2020 https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/8441cdd6-7d15-4292-a01d-6f338453d2ff?displayId=Fin2062689
Lisätietoja koulutussarjasta: Jaana Hiltunen, projektisuunnittelija, Pohjois-Karjalan digituki-hanke, jaana.hiltunen(a)pohjois-karjala.fi, p. 050 528 0729
Digihankkeen webinaari: Canvan peruskäyttö
Kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastolaisille avoimet webinaarit alkavat. Käymme läpi lyhyesti ja ytimekkäästi eri aiheita aina tiistaisin ja torstaisin. Aluksi ensimmäisen viikon webinaariaikataulu, jatko ilmoitetaan myöhemmin. Linkit Teams-kokouksiin läydät Teamsistä Digihanke-kanavalta (Kirjasto AKE Oulu) ja ne lähetetään myös sähköpostitse kirjastoille.
To 16.4. klo 13-14 Canvan peruskäyttö
- Mikä Canva on
- Mitä sillä voi tehdä
- Valmiit pohjat
- Elementit
Webinaarien materiaalit löytyvät täältä.
Digihankkeen webinaari: Instagram
Kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastolaisille avoimet webinaarit alkavat. Käymme läpi lyhyesti ja ytimekkäästi eri aiheita aina tiistaisin ja torstaisin. Linkit Teams-kokouksiin läydät Teamsistä Digihanke-kanavalta (Kirjasto AKE Oulu) ja ne lähetetään myös sähköpostitse kirjastoille.
Ti 14.4. klo 13-14 Instagram
Tiina Saarela Oulun kaupunginkirjastosta perehdyttää ja vastaa kysymyksiin.
Webinaarien materiaalit löytyvät täältä.