Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tuttavallisimmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan nimillä Erte. Ertellä on kotisivut kirjastot.fi:ssä. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu kattavasti kaikkea mikä hyödyttää kirjastosi Lanu-työn suunnittelua ja henkilökunnan Lanu-työn osaamisen tukemista. Sivusto kannattaa ottaa aktiiviseen seurantaan!

Sivuilta löytyy myös ajankohtainen tietoa siitä, missä kaikessa Erte on mukana. Sivuilla tiedotetaan Seinäjoen Ertessä meneillään olevista hankkeista, projekteista, tapahtumista ja siellä on myös jaossa materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Lukupuhetta Podcastit löydät myös sivustolta.

Lastenkirjastotyön Ideakirjat ovat valmiita ja Ideakirjan olisi pitänyt tupsahtaa kesä-heinäkuun vaihteessa jokaiseen Suomen yleiseen kirjastoon. Lastenkirjastotyön Ideakirja 2023 keskittyy alle kouluikäisten kanssa tehtävään kirjastotyöhön ja erityisesti lukemisen edistämiseen. Aiheina ovat muun muassa neuvolayhteistyö, tapahtumat pikkulapsiperheille kirjastoissa, satutunnit ja nyt erittäin ajankohtainen aihe eli tekijänoikeuskysymykset. Kirjan on toimittanut Mervi Heikkilä ja julkaisijana on Seinäjoen erte.

Ertellä on työssään apuna lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston muistiot löydät Erten-sivuilta. Lanu neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Liikavainio Oulun kaupunginkirjastosta ja Mari Karvonen Kajaanin kaupunginkirjastosta.

   

Lanu-neuvoston ajankohtaiset asiat

Viimeisimmässä kokouksessa toukokuussa valitsimme tulevalle kaudelle 2023-2025 tavoitteet, jotka ovat:
1. Lasten- ja nuortenkirjastotyön sekä lukemisenedistämistyön näkyvyyden lisääminen.
2. Lasten ja nuorten kohtaaminen kirjastossa: kirjastot aidosti lanu-ystävällisiksi.
3. Loputonta kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta.
4. Erityishuomio paikallisiin piirteisiin (resurssit, vähemmistökielet).

Tavoitteen kohtiin 1 ja 3 toimenpiteinä perustetaan kaksi palkintoa, jotka vuorottelevat joka toinen vuosi. Kirjastojen tekemää lanu-työn näkyvyyttä ja lukemisedistämistyön näkyvyyttä varten perustetaan lanu-ystävällinen kirjasto -palkinto. Tämän palkinnon siis saa joka toinen vuosi jokin Suomen yleisten kirjastojen lanu-ystävällisin kirjasto. Palkintoraadissa mukana on Oulusta Laura Liikavainio, Helsingistä Mari Luolamaa, Jyväskylästä Hanna-Leena Majuri-Jantunen sekä Lahdesta Krista Tuominen (+ jäsen Bu-gruppenista).

Toinen perustettava palkinto tukee kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta ja tämä palkinto on nimeltään selkokirjapalkinto. Tämä palkinto jaetaan joka toinen vuosi lanu-selkokirjallisuutta tekevälle taholle. Palkintoraadissa mukana on Kajaanista Mari Karvonen, Porvoosta Meri Markus, Asikkalasta Päivi Joentausta sekä Lieksasta Viivi Kilpeläinen (+ jäsen Bu-gruppenista).

On alueemme kirjastojen onni, että olemme saaneet edustajan molempiin palkintoraateihin. Näin pystymme huomioimaan paremmin myös alueemme kirjastot. Lanu-neuvostossa työskentely on mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen Lanu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja nyt tulevana syksynä pääsemme ensimmäisen kerran kokoontumaan livenä Seinäjoella. Odotamme innolla ensimmäistä livetapaamista.

Loppuun vielä muutama kirjavinkki meiltä. Yritimme vinkata vain muutaman, mutta innokkaina lukijoina eivät vinkitkään pariin jääneet. Eppu Nuotion ja Sanna Pelliccionin Lappukaulatyttö (2022) saa kyyneleet valumaan silmistä. Kirja toimii myös hyvänä keskustelunherättäjänä lukuhetkessä lasten kanssa. Kirjan avulla saa puhuttua tunteista sekä Suomen historiasta ja lapsista, jotka tälläkin hetkellä joutuvat jättämään kotinsa.

Sayaka Muratan Maan asukit (2022) puolestaan oli hyvin hämmentävä lukukokemus. Tarina jää pyörimään hyvin pitkäksi aikaa mieleen ja sitä pohtii monelta kantilta. Kirjassa seurataan 34-vuotiaan Natsukin elämää. Natsuki on aina tuntenut olevansa erilainen ja sopeutuminen japanilaiseen yhteiskuntaan tuntuu olevan hänelle hyvin vaikeaa. Oman erilaisuuden ja maailman mallin tilan Natsuki hyväksyy empimättä ja päättää selviytyä elämällä omaa, joskin hyvin erikoista polkuaan. Kirjan kuvauksessa annetaan sisältövaroitus, joka varoittaa, että kirja saattaa käännyttää lukijansa alieniksi. Maan asukit on siis hyvin outo, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!

Nadja Sumasen uusin kirja Outo lintu ystäväksi (2023) oli taattua Sumasen tyyliä. Tarina viihdytti vakavalla aiheellaan yhtä paljon kuin Sumasen edelliset Rambo (2015) ja Terveisin Seepra (2017). Hillan vanhemmat ovat eronneet ja hän on asunut vaihtelevasti isän ja äidin luona. Pian Hilla täyttää 12 vuotta ja saa itse päättää kumman luona asuu vai voisiko hän asuakin mummun luona? Päätöstä helpottaakseen hän ryhtyy tarkkailemaan lintubongausta harrastavan ystävänsä Bubon kanssa vanhempiaan ja mummuaan. Bongauksella hän toivoo saavansa selville millaisia aikuiset ovat silloin, kun hän ei ole paikalla. Vakoilu kuitenkin yllättää niin Hillan kuin Bubonkin.

Henna Ryynäsen Metsä muuttaa (2023) kirjassa Metsä kyllästyy roskaamiseen ja lähtee kiukusta kihisten etsimään uutta, puhdasta kotia ja paikkaa, jossa sitä arvostetaan. Ensimmäiseksi Metsä ottaa suunnan kohti Turkua, mutta lopulta päätyy veden kulkua seuraten merelle. Merellä kelluessaan se huomaa kuitenkin, että merikin kärsii roskista. Metsä kerää valtavan keon muovia rannalle ja jatkaa matkaa eteenpäin. Vesi vaihtuu aavikkoon, kun Metsä kulkee kuiva pölyvana perässään kohti viidakkoa. Ei ole pohjoisen Metsää luotu asumaan lämpimässä ja kosteassa viidakossa. Tähtikuvioita seuraten Metsä suuntaa kohti pohjoista ja saapuu vihdoin kotiin. Oma Metsä kullan kallis! Tarinan lisäksi kirjassa on valloittava kuvitus, jonka Henna Ryynänen on tehnyt itse. Lumoavan ihana kirja!

Parhaillaan Mari on lukemassa Mirjami Sirénin Kaupunki ilman koteja-kirjaa (2023), joka on ollut tähän asti kirjan takakannen kuvauksen mukaisesti mielikuvitusta kutkuttava, riipivän jännittävä ja kekseliäs juonivetoinen tarina Airepoliksen kaupungista, jossa uudet innovaatiot ovat ihmishenkiä tärkeämpiä. Nuorten kirjat kaipaavat poikapäähenkilöitä ja tässä kirjassa sellainen löytyy. Pääosassa tarinassa ovat Kipinä, hänen siskonsa Vanamo ja isänsä Jalava. He kaikki ovat niin uupuneita kaupungin ahdistavasta ilmapiiristä ja jatkuvasta valvonnasta, että lähtevät pakomatkalle. Kirja vaikuttaa nopealukuiselta ja koukuttavalta dystopialta ja mielenkiinnolla jään seuraamaan kuinka pakomatka etenee.

Muista myös ErTen somekanavat. Löydät ne Instagramissa @sjkerte ja facebookissa @seinäjoen erityistehtävä.

Voit olla meihin yhteydessä Erteen liittyvissä asioista: laura.liikavainio@ouka.fi ja mari.karvonen@kajaani.fi tai olla yhteydessä suoraan Erteen: erte.kirjasto@seinajoki.fi

Kesäisin terveisin,
Laura ja Mari