Raahen kaupunginkirjaston Lukuliekki -hanke

Raahessa on käynnissä mielenkiintoinen hanke: Lukuliekki. Tänään kuulemme, millaisesta hankkeesta on oikein kyse. Päästetään siis Lukuliekin koordinaattori Milla ääneen.

Voitko Milla esitellä itsesi?
Olen Milla Pekkala ja työskentelen Raahen kaupunginkirjastossa Lukuliekki -hankkeen lukukoordinaattorina.

Mikä Lukuliekki-hankkeen tavoite on?
Lukuliekki -hankkeen tavoitteena on edistää lasten lukuharrastusta, kirjallisuuden tuntemusta ja innostusta tarinoihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Tavoitteenamme on tehdä lukemisesta luontainen osa lasten ja heidän perheidensä arkielämää. Samalla myös tutustutamme lapset omaan sanalliseen maailmaansa sanataiteen avulla sekä annamme vanhemmille tietoa lapselle lukemisen tärkeydestä.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja lisätä pysyviä yhteistyömalleja kirjaston, opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kohderyhmänä hankkeessa ovat eskarilaiset sekä 1.-2.-luokkien oppilaat. Hankkeeseen ilmoittautui mukaan viisi alakoulua Raahesta.

Mistä työpäiväsi hankkeessa koostuvat?
Työssäni lukukordinaattorina organisoin Lukuliekin tapahtumia sekä ideoin ja toteutan sisältöä hankkeeseen yhdessä muiden Raahen kirjastolaisten kanssa. Lisäksi tiedotan opettajia ja varhaiskasvattajia kaikkeen lukemisen edistämiseen liittyvästä, kuten kirjallisuusdiplomeista, Kirjastoreitin oppimiskokonaisuuksista, kirjavinkkilistoista sekä valtakunnallisista tai alueellisista lukukampanjoista.

Miten Lukuliekki näkyy lapsille?
Koronasta huolimatta olemme voineet tarjota hankkeessa mukana oleville lapsille monenlaisia lukemiseen liittyviä kivoja juttuja. Itse asiassa, nyt kun me kirjastolaiset emme ole päässeet vierailemaan koululuokissa tai päiväkodeissa, on ollut pakko katsoa asioita eri vinkkelistä ja miettiä miten kirjastopalveluja saadaan parhaiten toteutettua etänä. Osa palveluista jää todennäköisesti pysyviksi, koska niihin voivat helposti osallistua sellaisetkin luokat, joiden on haastavaa päästä käymään kirjastossa koulupäivän aikana pitkän välimatkan takia. Esimerkiksi etävinkkaukset ovat olleet todella suosittuja.

Lukuliekissä olemme toteuttaneet mm. oppilaiden kanssa yhdessä ideoidun lukuhaasteen, etäsatuhetkiä, lukutuokioita, muumisuunnistuksen, iltasatupassin ja -diplomin, etävinkkauksia sekä lastenkirjailijoiden virtuaalivierailuja. On tietysti harmillista, ettemme ole voineet järjestää tapahtumia kirjastossa paikan päällä ja vuorovaikutus lasten kanssa on ollut vähäistä, mutta toivottavasti pääsemme tekemään LaNu-työtä taas pian myös kasvokkain.

Millaista palautetta olette Lukuliekistä saaneet?
Lukuliekki on otettu koululuokissa ja esikouluryhmissä ilolla vastaan, olemme saaneet paljon positiivista palautetta. Lukuhaaste ja iltasatupassi ovat aktiivisessa käytössä ja etäsatuhetket ovat olleet erittäin pidettyjä. Myös lukutuokiot ovat olleet suosittuja. Oppilaiden mielestä on ollut kivaa vaihtelua, kun lukijana on välillä joku muu, vaikka opettajat lukevatkin heille paljon.

Olen itse vielä tuore kirjastolainen, valmistuin kirjastovirkailijaksi Haapaveden opistolta vuoden 2020 keväällä. Olenkin ollut todella onnekas päästessäni työskentelemään Lukuliekin kaltaiseen hankkeeseen ja tekemään töitä erittäin ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Innostus kirjastotyöhön ja oma rakkauteni kirjoihin toimivat hyvinä motivaattoreina, ja mikäpä olisi tärkeämpi aihe kuin lasten innostaminen lukemisen pariin.

Seuraa Lukuliekkiä somessa:
Instagram: Lukuliekki_raahe

Terveisin,
Milla Pekkala
Raahen kaupunginkirjasto

 

Sallan terveiset Limingasta

Hei Salla ja tervetuloa mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Sallan haastoi mukaan Susanna Harle Haapavedeltä. Salla olet ehtinyt työskennellä hankkeissa ja monissa kirjastoissa. Aloitetaan siis esittäytymisellä.
Kiitos haasteesta, Susanna! Olen Salla Kananen ja aloitin lasten- ja nuorten kirjastotyöstä vastaavana kirjastonhoitajana Limingan kirjastossa tammikuussa -21. Odotan innolla, mitä kaikkea kivaa LaNu-työ Limingassa tuo mukanaan! Uskon, että pääsen hyvin monipuolisesti suunnittelemaan ja toteuttamaan erilaisia juttuja yhdessä muun kirjastoporukan kanssa, varsinkin sitten kun koronatilanne helpottaa. Olen aloitellut työn 1. ja 5. -luokkien kirjavinkkauksilla ja suunnittelemalla nukketeatteriesitystä.

Hyppäsin Liminkaan suoraan Oulun kaupunginkirjastosta, jossa ehdin työskennellä muutaman kuukauden kirjastonhoitajana pääkirjaston tietopalvelussa ja sitä ennen kestävän kehityksen hankkeessa. LaNu-työstä minulla on aiempaa kokemusta Iin kirjastosta, jossa toimin useamman vuoden lasten- ja nuorten kirjastotyöstä vastaavana kirjastosihteerinä. Tehtäviini Iissä kuului monipuolisesti erilaisia LaNu-hommia: vinkkauksia, satutuokioita, kirjastonkäytön opetuksia, tapahtumien järjestämistä ja myös aineiston valintaa ja kokoelmatyötä. Toimin kahteen otteeseen myös Pelastetaan iltasatu! -hankkeen hanketyöntekijänä. Hankkeessa innostettiin lapsia ja perheitä lukuharrastuksen pariin ja kehitettiin erityisryhmien kirjastopalveluita.

Olet ollut nyt jonkin aikaa muissa töissä kirjastossa ennen kuin siirryit Liminkaan ja LaNu-työn pariin. Onko tässä ajassa ehtinyt tapahtua suuria muutoksia LaNu-rintamalla?
Koronan myötä rantautuneet etävinkkaukset ja -satutuokiot ovat minulle aivan uusi aluevaltaus. On pitänyt keksiä uusia tapoja toimia ja tehdä yhteistyötä nyt, kun kouluille ja päiväkoteihin ei ole suotavaa mennä paikanpäälle.

Entä kirjallisuudessa? Löysitkö joitakin uusia kirjallisia helmiä?
Uusia kirjoja on putkahdellut ilmoille valtavia määriä ja minulla on kovasti kiinniotettavaa. Kuvakirjat ovat erityisen lähellä sydäntäni ja olenkin bongannut muutaman uuden suosikin, kuten Deborah Marceron Purkissa, Ryan T. Higginsin Mörri hanhiemona ja Kobi Yamadan Olipa kerran idea. Niistä jokaisessa on mielestäni aivan ihana kuvitus yhdistettynä hyvään tarinaan.

 

Mitä oppeja ja työtapoja yms. olet ottanut aina mukaasi siirtyessäsi seuraavaan työhön?
Hanketyössä olen oppinut oman ajankäytön ja työn hallintaa, mistä on hyötyä työssä kuin työssä. Olen myös aika järjestelmällinen tyyppi: tykkään siitä, että langat pysyvät käsissäni ja hommat tulevat hoidetuksi ainakin melkein ajallaan.

Susanna Harle Haapavedeltä haastoi Sallan mukaan artikkelisarjaan. Susanna halusi tietää sen, mikä on mielestäsi suurin haaste, kun aloittaa LaNu-työn uudessa paikassa.
Suurin haaste uudessa työssä on mielestäni kokonaisuuden haltuun ottaminen. Tavoitteenani on tutustua Limingan kirjaston LaNu-kokoelmaan niin, että se alkaa tuntua ”omalta”. Myös yhteistyöverkostojen luominen on aluksi haaste. Jotta homma alkaisi rullata, olisi tosi tärkeää tulla tutuksi päiväkotien, koulujen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Tykkään siitä, että rakenteet ovat toimivat ja kunnossa – niiden päälle on sitten hyvä kehitellä sisältöjä.

Voitko kertoa tulevaisuuden suunnitelmista? Mitä haluaisit toteuttaa LaNu-työssäsi Limingassa a. lähitulevaisuudessa, b. sitten joskus
Monenlaisia ajatuksia ja suunnitelmia on mielessä. Limingassa suhtaudutaan kannustavasti uusiin ideoihin, joten varmasti monta mukavaa juttua pääsen jatkossa myös toteuttamaan.

  1. Lähitulevaisuudessa suunnitelmissa on toteuttaa nukketeatteriesitys yhdessä työkaverien kanssa. Haluaisin myös perustaa lastenosastolle Selkis-kokoelman erityisryhmiä varten.
  2. Limingassa ei ole erikseen nuorten aikuisten hyllyä – sellaisen haluaisin perustaa. Harkinnassa on myös jonkintasoinen lukudiplomin uudistaminen tai ainakin buustaus.

Kenet haluat haastaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista LaNu-artikkelisarjaan ja mitä haluat kysyä häneltä?
Haastan Mari Åkerfeltin Muhoksen kirjastosta.  Kysymykset Marille: Millaisena olet kokenut LaNu-työn Muhoksen kirjastossa, mikä on mukavinta ja missä on eniten haastetta? Ehtiikö lyhyessä ajassa kiinnittää huomiota kehitettäviin asioihin, ja jos ehtii, millaisia ajatuksia sinulla on tullut mieleen?

Terveisin,
Salla

Suuri Luetaan! -lukukilpailu tulee

Puolen Suomen laajuinen Suuri Luetaan! -lukukilpailu 15.3.-15.5.2021

Suuri Luetaan! -lukukilpailu alkaa ihan pian, jo 15.3.! Suuri luetaan! -lukukilpailu on laaja, puolen Suomen kokoinen kilpailu! Se järjestetään Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen kuntien päiväkodeille ja kouluille. Lukukilpailussa kilpaillaan luettujen sivujen määrillä. Luetaan! -lukukilpailussa voi lukea mitä vain, kaunokirjallisuutta, tietokirjoja ja sarjakuvia. Voit lukea paperikirjaa tai e-kirjaa tai kuunnella äänikirjaa. Luetaan! -lukukilpailun sarjojen parhaat palkitaan toukokuussa 26.5. Oulussa järjestettävän Luetaan! ja Toivon Agenda tapahtuman yhteydessä.

Sarjoja Luetaan! -lukukilpailussa on seuraavia:
Päiväkotiryhmät, eskarit, 1.-2. luokat, 3.-4. luokat ja 5.-6. luokat

Luetaan! -lukukilpailun kampanjasivu: www.lukumittari.fi

Kampanjasivun kautta pääsee osallistumaan Luetaan! -lukukisaan lisäämällä ryhmän tai luokan tiedot. Sivustolta näet myös kilpailutilanteen.  Kampanjasivulla on myös muun muassa ohjeita tulostettavia kirjanmerkkejä. Visuaalisena ilmeenä on Luetaan! Lukuiloa liikkeellä kampanjan ilme.

Meille kirjastojen tehtäväksi jää ylläpitää puhetta lukukilpailusta. Innostetaan kuntamme päiväkodit, eskarit ja alakoulun luokat osallistumaan lukukilpailuun! Tämä on helppo toteuttaa olemalla yhteydessä alueen kouluihin. Tiedotus Luetaan! lukukilpailusta aloitetaan samana päivänä ensi viikolla kun lukukilpailukin käynnistyy.

Parhaat ryhmät ja luokat palkitaan toukokuussa 26.5. Oulussa järjestettävän Luetaan! ja Toivon Agenda tapahtuman yhteydessä. Palkintoina on yllätyslaatikoita, jotka ovat täynnä mukavaa puuhaa ja lukemista luokan yhteisiin hetkiin.

Mistä kunnasta löytyy puolen Suomen ahkerimmat lukijat?

Lisätietoja:
elina.kauppila@ouka.fi ja laura.liikavainio@ouka.fi

Terveisin,
Laura ja Elina

LaNu-työtä haapavesiläisittäin

Marita Turtinen Iin kirjastosta haastoi Susannan mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Voitko esitellä Susanna itsesi ja työsi?
Kiitos kovasti haasteesta! Nimeni on Susanna Harle ja työskentelen Haapaveden kirjastossa kirjastonhoitajana. Pääsen tekemään työssäni monenlaista asiakaspalvelusta some-hommiin. Lasten- ja nuorten kirjastotyötä teen yhdessä Sari Seitajärven kanssa. Teen kirjavinkkausta ala- ja yläkouluille, opetan tiedonhakua, pidän kirjastonkäytönopetusta ja satutuokiota. Lisäksi teen yhteistyötä koulujen kanssa ja järjestän esimerkiksi kirjastoauton mukana kirjapaketteja kyläkouluille.

Millaista LaNu-työtä teillä Haapaveden kirjastossa järjestetään?
Jos korona-aikaa ei nyt huomioida, niin meillä on satutuokioita, kirjavinkkausta, tiedonhaun opetusta ja kirjastonkäytönopetusta. Yläkoululaisille on parina vuonna järjestetty erikseen opastus verkkokirjaston käyttöön. Tiedonhaun opetuksessa meillä on käytössä tableteilla käytettävä 3DBear-ohjelma. Tänä keväänä uutena juttuna alkoi kirjaston pitämä sanataidekerho. Lisäksi järjestetään erilaisia tapahtumia ja otetaan osaa lukukampanjoihin.

Marita Turtinen Iistä haastoi sinut mukaan ja esitti sinulle kysymyksen: Mistä Susanna pidät eniten lasten- ja nuorten kirjastotyössä?
Tämä on tosi vaikea kysymys, koska siinä on niin paljon sellaista, mistä pidän. En tiedä pidänkö näistä toista enemmän, mutta pidän sen monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta, siitä kun saa tehdä lasten ja etenkin nuorten kanssa hommia ja siitä kun joku innostumaan lukemisesta tai hoksaa, että hänenkin mielenkiinnonkohteestaan on olemassa kirjoja. Minusta on myös ihana järjestää erilaisia tapahtumia. LaNu-työ on kokonaisuutena ihan parasta!

Entäpä miten näet lapsiperheiden roolin kirjastojen vetovoimatekijänä?
Lapsiperheillä on etenkin käynnistävä rooli, koska ensikosketus lukemiseen ja kirjastoihin tulee kotoa. Rooli voi muuttua lapsen kasvaessa esimerkiksi kannustavaksi tai tukevaksi, mutta se ei siirry pelkästään kirjaston tai koulun hoidettavaksi, vaan lapsiperheiden kanssa pitäisi pystyä tekemään yhteistyötä kulloisenkin roolin säilyttämiseksi. Lapsiperheillä on siis merkittävä rooli, jota me kirjastot toivottavasti pystymme tukemaan.

Mitä haluaisit toteuttaa LaNu-työssäsi, jos mitään rajoitteita (raha, henkilöstö jne.) ei olisi?
Olisi mahtavaa toteuttaa virtuaalitodellisuudessa pelattava peli, jolla lukemisen ja myös kirjaston merkitystä voisi avata eri ikäisille lapsille. Sen lisäksi, että tällä tavoin olisi mahdollista näyttää aivan uudella tavalla, miten mahtavia juttuja kirjastot ovat täynnä, pelissä sekä lapset ja nuoret että kirjaston henkilökunta saataisiin samaan tilaan, joka ei ole kummankaan omaa. Pelimaailmassa kaikki ovat pelaajia. Lisäksi olisi loputon määrä mahdollisuuksia, missä voisi lukea kirjoja tai kuunnella musiikkia. Seitsemän veljestä saisi aika erilaiset puitteet vuorenhuipulla tai lohikäärmeen luolassa, tai miksipä ei jossain historiallisessa kirjastossa. Peliin tulisi tietenkin kirjailijoita, kuvittajia ja muusikoita pelihahmoiksi. Pelin sisällä kukaan muu ei tietäisi mitä teet, eli ehkäpä se vapauttaisi kokeilemaan jotain aivan uutta?

Kenet haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Minä haluaisin haastaa Salla Kanasen, joka on vastikään siirtynyt tekemään LaNu-työtä Liminkaan. Minun kysymykseni hänelle on: Mikä on mielestäsi suurin haaste, kun aloittaa LaNu-työn uudessa paikassa?

Terveisin,
Susanna Harle
Haapaveden kirjasto

Kirjapöllön huhuiluja – terveisiä YA-kirjallisuuden parista

YA, NA, Young Adult, nuoret aikuiset – unohtuiko jokin termi? Tällä viikolla kuulemme Heidi Petrovin terveiset Oulusta. Heidi tunnetaan YA-kirjallisuuden ystävänä ja samanaiheisen blogin kirjoittajana. Onkin mielenkiintoista kuulla näistä lisää!
Tervetuloa mukaan Heidi LaNu-artikkelisarjaan. Voitko esitellä itsesi?
Olen Heidi Petrov ja toimin kirjastovirkailijana Tuiran kirjastossa. Kuulun Oulun kaupunginkirjaston lukemisen edistämisen tiimiin. Olen vinkannut pääosin yläkoululaisille, sillä nuortenkirjat ovat minulle tutuimpia, mutta vastuualueeseeni kuuluu myös alakoulun 5-6-luokkalaiset. Mielelläni kyllä vinkkaan kirjoja kaikenikäisille koululaisille. Lisäksi olen esitellyt nuortenkirjoja Oulun kaupunginkirjaston Kirjasaaressa jo kolmena vuotena ja olen yksi Oulun nuorten Instagram-kanava Kirjastogramin päivittäjistä. Sinne teen lähinnä kirjavinkkejä. Nyt harmillisesti koronarajoitusten myötä koululuokkien vinkkauksia ei juuri ole ollut, mutta tarkoituksenani on tehdä kevään aikana etävinkkauksia kouluille tarpeen mukaan.

Sinut tunnetaan intohimoisena YA-kirjallisuuden harrastajana. Mikä YA-kirjallisuudessa viehättää? YA-kirjallisuudessa tuodaan rohkeasti ja monipuolisesti esiin erilaisia hankaliakin teemoja ja aiheita, kuten mielenterveysongelmia, väkivaltaa ja perheen sisäisiä ongelmia. Vaikka aiheet on rankkoja, ne käsitellään kevyellä ja toiveikkaalla tavalla. Nuoruus on mielestäni kiehtovin ja mielenkiintoisin vaihe ihmisen elämässä, ja siihen pohjautuvat kirjat jaksavat kiinnostaa minua aina. Etenkin nuori rakkaus on ainutkertaisen ihanaa! Aikuisten kaunokirjallisuudessa sorrutaan usein liialliseen paatokseen, kielellisiin koukeroihin ja vakavuuteen. YA-kirjallisuus ei missään nimessä ole huonompaa kirjallisuutta ja sitä voi ja kannattaa aikuistenkin rohkeasti lukea. Esimerkiksi Yhdysvalloissa YA-kirjallisuudella on paljon aikuislukijoita, ja Suomessakin tämä ilmiö on yleistynyt. Ensimmäinen lukemani YA-kirja oli Stephenie Meyerin Houkutus, jonka jälkeen paluuta ei ollut. Tämä tapahtui kymmenisen vuotta sitten ja olen siitä asti lukenut pääosin YA:ta.

Hyödynnätkö YA-tuntemustasi töissä? Miten?
YA-tuntemuksestani on toki ollut hyötyä töissäni, kun nuoret asiakkaat ovat pyytäneet kirjavinkkejä. Myös kollegani kyselevät minulta usein vinkkejä. Vinkkauksiin ja Kirjasaareen valmistautuminen käy helposti, koska luen joka tapauksessa vapaa-ajallani aika lailla kaikki vuoden aikana suomeksi ilmestyneet YA-kirjat.

Pidät vapaa-aikanasi blogia. Kerro jotain blogin kirjoittamisesta.
Aloitin Kirjapöllön huhuiluja -blogini pitämisen vuonna 2014. Päätin heti alussa profiloida blogini YA-painotteiseksi, mutta olen kirjoittanut siellä jonkin verran  myös lastenkirjoista ja pääosin aikuisten jännitys-, kauhu- ja scifikirjoista. Alussa blogini oli lukupäiväkirja, mutta myöhemmin blogitekstit alkoivat olla enemmän kirja-arvostelun luonteisia. Blogini on ollut aktiivinen koko tämän ajan, ja bloggauksia kirjoitan keskimäärin neljä kuukaudessa. Osallistun mielellään myös erilaisiin lukuhaasteisiin – olenpa yhden sellaisen järjestänyt itsekin – ja olen ollut alusta saakka mukana Blogistanian kirjallisuuspalkintoäänestyksessä, jossa siis blogiyhteisö valitsee omat suosikkinsa vuoden kirjoista. Viime vuoden palkinnot äänestettiin tänä vuonna 13. helmikuuta. Blogistanian Kuopus 2020 palkinto meni J.S. Meremaan kirjalle Dodo.

Blogin kirjoittaminen on minun henkireikäni ja rakas harrastukseni. Mietin usein jo kirjaa lukiessani, mitä asioita blogiarvioissani painotan ja merkkaan sopivat sitaattikohdat ylös. Itse blogiteksti syntyy usein spontaanisti, annan vain mieleni virrata ja kirjoitan tuntemuksistani ja huomioista. Lisäksi pisteytän kirjani arvosteluasteikolla 1-5. Osaan ilmeisesti valita yleensä itselleni hyvää luettavaa, sillä hyvin harvoin arvosana putoaa alle kolmosen. Parasta bloggaamisessa on aktiivinen blogiyhteisö: me käymme paljon keskustelua omissa somekanavissamme ja olemme järjestäneet tapaamisia esimerkiksi Helsingin kirjamessujen yhteyteen. Mukavaa on myös se, kun itse kirjailija lukee bloggaukseni ja antaa palautetta tai jakaa postaustani somessaan.

Voin hyödyntää blogiani myös työssäni: vinkkauksiin valmistautuminen helpottuu, kun voin käyttää tekstejä apuna ja herätellä muistiani lukemistani kirjoista. Blogiani saa vapaasti hyödyntää muutkin kirjastotyössä.

http://adelheid79.blogspot.fi
Instagram: kirjapollonhuhuiluja
Twitter: kirjapollon_huh

Mitkä viisi YA-kirjaa kaikkien kirjaston työntekijöiden tulisi lukea?
Tällainen valinta on aina yhtä vaikea tehdä! Näin spontaanisti voisin listata nämä:

        1. Stephenie Meyerin Houkutus –  koska se on kaikkien YA-kirjojen äiti. Pakahduttavaa paranormaalia romantiikkaa.
        2. Sarah Crossanin Kuunnousu. Kaunis, koskettava säeromaani. Niitä harvoja kirjoja, joka on saanut minut itkemään.
        3. Rainbow Rowellin Eleanor & Park. Aivan hulvaton, omintakeinen kuvaus nuoresta, epäsuhtaisesta parista.
        4. Holly Bournen Syitä itkeä julkisesti. Aito kuvaus satuttavasta rakkaudesta. (Kaikki Bournen YA-kirjat kannattaa lukea!)
        5. Lauren Oliverin Delirium – rakkaus on harhaa. Tämä on mainio YA-dystopia maailmasta, jossa rakkaus on määritelty sairaudeksi.

Sitten viimeiseksi haaste. Kenet haluat haastaa mukaan kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaan ja mitä haluat kysyä häneltä?
Haastan mukaa Eeva-Maria Alatalon Oulun kaupunginkirjastosta. Millä lailla Eevis valmistaudut vinkkauksiin? Tarviiko kokenut vinkkari tukilappuja vai meneekö muistista?

Terveisin,
Heidi Petrov
Oulun kaupunginkirjasto

 

Yhteistyötä iiläisittäin

Elina Kauppila Oulun Ake-tiimistä haastoi Maritan mukaan kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaa. Tervetuloa Marita mukaan. Voitko esitellä itsesi sekä työnkuvasi varsinkin LaNu-puolella?
Kiitos haasteesta! Olen Marita Turtinen ja työskentelen Iin kirjastossa kirjastonhoitajana. Pienessä kirjastossa työnkuvat ovat monipuolisia. Vastuualueinani on Kuivaniemen sivukirjaston päivittäinen toiminta sekä lasten- ja nuortenkirjastotyö ja sen kehittäminen. Teen yhteistyötä eri tahojen, kuten koulujen, kanssa. Pidän vinkkauksia, tiedonhaun opetuksia, kirjastonkäytön opastuksia sekä satutuokioita. Olen myös mukana järjestämässä tapahtumia ja lukukampanjoita.

Onko kaikille LaNu-ryhmille yhtä mukavaa ja helppoa vinkata, opettaa tiedonhakua ja pitää muita opastuksia? Mikä ikäryhmä on suosikkisi?
Teen mielelläni lasten- ja nuortenkirjastotyötä eri ikäryhmien kanssa, suosikki-ikäryhmää ei ole. Lasten ryhmät ovat yleensä innostuneita ja vuorovaikutus toimii. Nuorten ryhmäkäynneille pyrin miettimään jonkun koukun, jolla saisi pidettyä mielenkiinnon yllä. Esimerkiksi tällä hetkellä ollaan järjestelemässä yläkouluikäisille etävierailua, jossa on mukana myös kirjailija. Tarkoitus on keskustella kirjoista ja antaa lukuvinkkejä.

Elina Kauppila Oulun Ake-tiimistä haastoi Maritan mukaan: mitä haluat kysyä Maritalta liittyen lanu-työhön Iissä?
Viime syksyn aikana Oulu ja Ii ovat tehneet yhteistyötä ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat.

Mitä Marita sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston?
Kirjastojen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. On hyvä jakaa tietoa, taitoa ja toimivia käytänteitä. Yhdistämällä voimavarat saadaan tehtyä yhdessä enemmän. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen verkosto mahdollistaa ja vahvistaa toiminnan kehittämistä koko alueellamme.

Entäpä mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä?
Lasten ja nuorten kohtaaminen. Jokainen vinkkari varmasti tunnistaa sen ilon pilkahduksen, kun vinkattu kirja löytää lukijansa tai lukija löytää mieluisan kirjan. Pidän lasten- ja nuortenkirjastotyössä myös sen monipuolisuudesta.

Kenet haluat haastaa mukaa kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä?
Haastan mukaan LaNu-artikkelisarjaan Susanna Harlen Haapaveden kirjastosta. Mistä Susanna sinä pidät eniten lasten- ja nuortenkirjastotyössä?

Terveisin
Marita Turtinen
Iin kirjasto

Kirjaston materiaalia perheille

Sotkamon kirjasto neuvolassa

Sotkamon lastenneuvolassa järjestetään noin kymmenen kertaa vuodessa ryhmäneuvola. Ryhmäneuvola on tarkoitettu perheille, joilla on noin kymmenen kuukauden ikäinen vauva.  Neuvolan ajatuksena on tutustuttaa saman ikäisten vauvojen vanhemmat toisiinsa. Kirjastonhoitajan vierailua toivottiin neuvolan puolelta.

Alkuun neuvolassa oli mukana myös ensihoitajaksi opiskeleva henkilö, joka kertoi lasten ensiavusta. Muutaman kerran vieraili päivähoidon päällikkö kertomassa päivähoidosta. Satunnaisesti on sitten myöhemmin ollut muitakin opiskelijoita puhumassa esim. päihteettömyydestä. Pääsääntöisesti viime vuosien aikana olen ollut ainoa vierailija ryhmäneuvolassa. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, etteivät käyntini ole ihan turhia olleet, kun aina pyydetään uudestaan. Terveydenhoitaja kertoo myös lasten ruokailusta, nukkumisesta yms. ajankohtaisista asioista.

Kirjaston materiaalia perheille

Minun käyntini on muodostunut seuraavanlaiseksi:
– esittelen itseni ja kerron omat lapseni ja lapsenlapseni (eli kokemusta lapsille lukemisesta riittää!)
– minulla on mukana vauvojen kirjoja, jotka ovat vapaasti luettavissa ja maisteltavissa neuvolan aikana
– kerron missä kirjasto on ja miten kirjastoauto kiertää
– kerron kirjahankinnan painopisteistä, eli, vakuutan että lastenkirjoja hankitaan riittävästi ja niiden kuntoa seurataan (samalla ”kiellän” korjaamasta revenneitä kirjaston kirjoja itse)
– esittelen kirjaston nettisivut, verkkokirjaston sekä ’Lue lapselle’ –sivuston.
– mainitsen lapsen kielen kehityksen suuntaviivoja ja kannustan lukemaan, loruilemaan ja laulamaan lapsen kanssa
– lopuksi tai välilläkin loruilemme yhdessä jonkun helpon lorun tai laulamme yhdessä
– yritän viritellä keskustelua lukemisesta kyselemällä vaikkapa omia lapsuudenaikaisia suosikkikirjoja tai omia kokemuksia aikaisempien lasten kanssa lukemisesta – joskus syntyy vilkkaitakin keskusteluja

Ryhmässä on vaihteleva määrä vauvoja – muutama äiti on sitten tullut kirjastoon ’siksi kun sinä käskit’, eli on sillä ollut vaikutusta kirjaston käyttöön.

Helena Voutilainen
kirjastonhoitaja
helena.voutilainen (a) sotkamo.fi

Uutiskirje 7/2018

Uutiskirje 7/2018
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Alueella tapahtuu –sivun päivittäminen

Alueella tapahtuu –blogisivu on meidän yhteinen kanava, jossa voitte kertoa kuulumisia alueelta. Sivulla julkaistaan myös Ake Oulun uutiskirjeet. Suunnitteluryhmä on jakanut sivun päivitysvastuuta alueelle seuraavasti:

tammi-maaliskuu Tiekkö
huhti-kesäkuu OUTI
heinä-syyskuu Kainet ja Sotkamo
loka-joulukuu Kiri ja Reisjärvi


Katso ohje bloggauksiin ja niiden lähettämiseen.

KiTa-sivusto on vielä osin rakenteilla ja sen materiaalipankki-puolta kohtasi pieni tekninen haaste, joka poisti näkyvistä osan materiaaleista. Haasteen selättäminen vie ensi vuoden puolelle. Voit kuitenkin käyttää kaikkea sivustolta tällä hetkellä löytyvää materiaalia ja ideoita hyväksesi jo nyt.

Mikä eKirjasto? -koulutukset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjasto julkaistaan 8.2.2019. Osa e- palveluista on uusia ja Alueellinen eKirjasto –hanke/ Oulun kaupunginkirjasto järjestää koulutuksia neljällä paikkakunnalla. Tule kouluttautumaan eKirjaston palveluihin, jotta osaat kertoa niistä myös asiakkaille ja saamme yhteiset e-aineistot käyttöön sujuvasti.

koulutuspaikat
ke 16.1. Oulu
ti 22.1. Kuusamo
ke 23.1. Kajaani
to 24.1. Kajaani
ke 30.1. Ylivieska
to 31.1. Ylivieska
ti 5.2. Oulu

Ilmoittaudu nopeasti, joihinkin paikkoihin on osallistujamaksimi. Kaikki koulutukset ovat klo 9.30-16.00 ja ohjelma on sama. Oulussa, Kajaanissa ja Ylivieskassa järjestetään kaksi koulutuspäivää kussakin, jotta mahdollisimman moni pystyy osallistumaan. Jos et pääse paikalle, katso Oulun koulutus 5.2. joko suorana tai tallenteena ja tee e-palveluihin liittyvät työpajatehtävät. Tallenne ja linkki etätehtäviin tulee koulutusarkistoon.
Lisätieto: Ota työpajaosuuksia varten mukaan oma mobiililaite, mikäli mahdollista, sekä oma kirjastokortti ja PIN-koodi.

eKirjaston markkinointi

Yhteistä materiaalia eKirjaston markkinointiin on tekeillä. Materiaalit tulevat Kita-sivujen materiaalipankkiin. Tästä lisää tammikuun uutiskirjeessä.

Opi digitaitoja -itseopiskelumateriaali

Tammikuussa julkaistaan Kita-sivuston koulutuskalenterin alla Opi digitaitoja 1 ja 2 itseopiskelukokonaisuudet. Tavoitteena on kuukausittain kerrata ja oppia asiakaspalvelussa tarvittavia digitaitoja.

Tehtävien valinnassa on hyödynnetty kirjastoilta saatuja koulutustoiveita ja asiakkailta usein kuultuja neuvontapyyntöjä. Ensimmäisessä osassa käytetään pääosin kirjastonkoneita ja laitteita, toisessa älylaitteita kuten tablettia tai älykännykkää. Varmistakaa, että kirjastossanne on välineet tehdä tehtävät. Samaa välinettä voi käyttää asiakkaiden opastamiseen. Lisätietoa seuraavassa uutiskirjeessä.

Kaiva kalenteri esille ja merkkaa jo tiedossa olevia kevään koulutuksia:

Mikä alueellinen eKirjasto – yhteiset e-aineistot käyttöön
Koulutukset Kajaanissa, Kuusamossa, Oulussa ja Ylivieskassa. Katso aikataulu koulutuskalenterista. Koulutuksen järjestää Alueellinen eKirjasto -hanke, Oulun kaupunginkirjasto

Rati riti ralla – hyvinvointia musiikista
25.1.2019 klo 09:30 – 15:00 Oulun pääkirjasto, Pakkalan sali ja tapahtumatila Laituri
Koulutuksen järjestää Musiikin hyvinvointivaikutukset kirjastopalveluissa-hanke, Limingan kirjasto, Oulun kaupunginkirjasto

Kirjasaari
6.2.2019 klo 9.00-15.45 Oulun pääkirjasto, Pakkalan sali. Mahdollista osallistua myös etänä.
Vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjasatoa. Kirjailijavieraana Magdalena Hai. Ohjelma julkaistaan tammikuussa.

Kirjastosatoa
13.2.2019 klo 13-20 Oulun pääkirjastossa
Uudistettu Kirjastosatoa esittelee aikuisten vuoden 2018 kirjallisuuden ja musiikin parhaimmistoa. Mukana ovat ennennäkemättömänvahvasti lauta- ja konsolipelit. Osallistujat voivat tutustua kirjastonaineistoon niitä esittelevillä pisteillä. Halutessaan voi myös arpoa itselleenvinkin. Tapahtuma on avoin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastojentyöntekijöille ja kirjastojen asiakkaille.

KiTa-päivä
Sokerina pohjalla: KiTa-päivä Kalajoella 9.5.2019. Kirjastossa tavataan, tullaan tutuiksi ja suunnataan yhdessä kohti tulevaisuutta. Kaikki joukolla mukaan.

Nyt tuli nälkävuoden mittainen uutiskirje tästä vuoden viimeisimmästä. Kiitos, kun jaksoit lukea ja olet mukana! Muista @vinkkaamo!

 

Uutiskirje 6/2018

Uutiskirje 6/2018
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Alueellinen eKirjasto

Alueellinen eKirjasto –hanke aloitti toimintansa heinäkuun alussa ja kaikki Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot ovat sitoutuneet mukaan yhteiseen eKirjastoon. Tällä hetkellä eKirjaston e-aineistopalvelukokonaisuutta koostetaan ja yhteistä alustaa rakennetaan. eKirjasto julkaistaan asiakkaille Lainan-päivänä 8.2.2019. Alueellinen eKirjasto tulee tarjoamaan samat e-aineistopalvelut sisältöineen kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen asiakkaille.

Alkuvuodesta 2019 järjestetään yhteensä kuusi koulutuspäivää Kajaanissa, Oulussa ja Ylivieskassa. Kaikkien koulutuspäivien sisältö on sama ja kaikki koulutuspäivät ja paikat ovat avoimia kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnan jäsenille. Koulutuksissa käydään läpi alueellisen eKirjaston sisältämät e-aineistopalvelut ja niihin liittyvät sovellukset sekä niiden käytön mahdollistavat laitteet. Tarkemmat tiedot koulutuksista löydät koulutuskalenterista.

eKirjaston markkinointi suunnitellaan koko alueelle ja voitte käyttää jaettavia markkinointimateriaaleja omassa asiakasmarkkinoinnissanne. Suunnitteilla oleviin markkinointimateriaaleihin kuuluvat muun muassa e-aineistopalveluiden markkinoinnin vuosikello sekä eKirjaston julisteet ja flyerit. Markkinointimateriaalit jaetaan Materiaalipankin kautta. Käynnistetään eKirjaston markkinointi yhdessä tammikuussa 2019, jotta asiakkaamme löytävät tarjoamamme e-aineistopalvelut mahdollisimman laajasti. eKirjaston etenemisestä, e-aineistokoulutuksista ja e-aineistojen markkinointimateriaaleista tullaan tiedottamaan lisää myös myöhemmin.

Vinkkaamon joulukalenteri

Vinkkaamon  ikioman joulukalenterin ensimmäinen luukku avautuu 1.12. lauantaiaamuna klo 9.00 vinkkaamon Instagramissa. Joulukalenteri on tänä vuonna tehty Oulun kaupunginkirjastossa.

Arvoituksellisessa joulukalenterissa jokaisen luukun takana piileksii emojien takana kirja. Hoksasitko? Älä kuitenkaan paljasta kirjan nimeä, vaan kirjoita kommenttiin jotain arvaamastasi kirjasta! Kirjaston henkilökuntakin voi osallistua kirjojen arvailuun. Luukkuun piiloutunut kirja paljastetaan aina illalla klo 20.

Mainostakaa ja linkittäkää Vinkkaamon joulukalenteria omilla somesivuillanne. Joulukalenteri syntyi tuumasta toimeen tarttuen, ensi kesäksi voimme koota hyvissä ajoin Vinkkaamon kesävinkit yhteisvoimin.

Pohjoinen lukuhaaste

Outi-kirjastot ovat kehittämässä Pohjoista lukuhaastetta, jonka julkaisu tapahtuu viikolla 3/2019. Lukuhaaste on nimetty Pohjoiseksi lukuhaasteeksi, jotta voitte helposti hyödyntää sitä kaikissa Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastoissa. Lukuhaasteesta tulee 25-kohtainen ja sen ohessa julkaistaan Outi-Finnassa myös vinkkejä eri haastekohtien suorittamiseen. Lukuhaasteelle luodaan Facebook-ryhmä ja Vinkkaamossa julkaistaan vinkkejä #pohjoinenlukuhaaste. Verkkoversion lisäksi suunnitellaan tulostettava bingo-muotoinen lukuhaaste kirjastoissa jaettavaksi.

Yhteiset materiaalit tulevat alkuvuodesta jakoon Kirjastossatavataan.fi-sivulle. Lisätietoja Pohjoisesta lukuhaasteesta antaa Minna Halonen minna.halonen(at)ii.fi

Ideavarasto

KiTa-sivujen materiaalipankissa on Ideavarasto, josta löydät ideoita ja vinkkejä kirjastosi toimintaan. Toivomme Ideavaraston muotoutuvan paikaksi, jossa kaikki alueen kirjastot jakavat omia käytäntöjään ja ideoitaan. Ilmoita siis oman kirjastosi hyvä idea mukaan Ideavarastoon tällä lomakkeella. Voit laittaa julkaistavaksi esim. tapahtumareseptin, ryhmäkäynnin tuntisuunnitelman, kampanjan, kilpailun, hyvän käytänteen tai mitä vain ideoita joita haluat jakaa.

Iloa ja innostusta lähettävät Oulun suunnasta
Raisa Laitala
Riikka Sirviö
Ritva Nikola

Uutiskirje 5/2018

Uutiskirje 5/2018
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Kirjastonjohtajien verkostoitumistapaaminen

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisten kirjastojen johtajien verkostoitumistapaaminen pidettiin 3.-4-10.18 Paljakassa. Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui 27 henkilöä, joista kunnankirjaston johtajia oli 22, lisäksi mukana oli Avilta kirjastotoimentarkastaja Merja Kummala-Mustonen ja Ake-työntekijöitä. Päivien tunnelma oli eloisa ja iloinen.

Paljakassa perustettiin Ake suunnitteluryhmä, jonka tehtävä on miettiä yhteisiä linjoja ja tapoja tehdä yhteistyötä. Suunnitteluryhmässä on edustus kaikista neljästä kimpasta ja yksittäisistä kirjastoista mukana on Sotkamo. Suunnitteluryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran marraskuun lopulla. KiTa-päivät järjestetään jatkossa kaksi kertaa vuodessa, seuraava KiTa-päivä pidetään Kalajoella. Kirjastonjohtajien verkostoitumistapaaminen pidetään jatkossa aina syyskuussa.

Kirjastossa tavataan – alueellinen yhteistyö. Heidi Karhun esitys.

Torstaina työskenneltiin fasilitaattori-kirjastonhoitaja Maija Karvosenojan ohjaamana ja mietittiin yhdessä mitä alueellinen kehittämistehtävä tarkoittaa, miten se näkyy kirjastoissa ja mitä siltä odotetaan. Yhteistyön pohjaksi syntyi viisi teemaa: Viestintä, tasa-arvoiset palvelut, verkostoituminen, koulutukset ja osallistaminen. Suunnitteluryhmä lähtee jatkotyöstämään ryhmätöiden koostetta ja sitä käytetään alueellisen kehittämistyön pohjana.

Katso koonti ryhmätöistä

Perjantaiaamun Jouni Pääkkölä aloitti pohdinnalla yleisten kirjastojen yhteisestä suunnasta. Voisiko meillä tulevaisuudessa olla yhteinen kehittämissuunnitelma, yhteinen asiakaspalvelutavoite, yhteinen osaamistavoite tai yhteinen Finna?

Yhteistyö! Jouni Pääkkölän esitys

Alueellisen eKirjasto-hankkeen hanketyöntekijä Raisa Laitala kertoi kuulumiset hankkeen etenemisestä ja sovimme yhdessä kirjastonjohtajien kanssa yhteisen eKirjaston tavoitteista ja perustamisesta. Alueellinen eKirjasto aloittaa näillä näkymin toimintansa helmikuussa 2019. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisille kirjastoille on lähetetty erillinen kutsu sitoutua mukaan toimintaan.

Alueellinen eKirjasto Raisa Laitalan esitys

Merja Kummala-Mustonen piti Paljakassa hanke-infon ja tämän jälkeen hankkeita pohdittiin ryhmissä. Päivän saldona kotiin viemisiksi lähti yhteisiä hankeideoita muun muassa lasten, nuorten ja lapsiperheiden lukemaan innostamisen tueksi, kirjaston prosessien kehittämisestä ja suunnittelusta. Hankehakemukset tulee jättää viimeistään 3.12.18. Muistattehan jättää hakemukset ajoissa!

Kirjasto edistää lasten lukutaitoa ja lukemista. Merja Kummala-Mustosen esitys

Muistathan liittyä postituslistalle! Lähetämme vielä tämän vuoden aikana uutiskirjeen suoraan kirjastojen sähköpostiin, mutta jatkossa tiedot kulkevat postituslistan kautta.

Syysterveisin
Heidi Karhu