.

Etäkirjakahvit Teamsissa

Tänä syksynä kokeillaan kirjakahvittelua porukalla etänä. Kirjakahveilla kerrotaan kirjoista, joista osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala.

Kaikki kirjastosta tai toimipisteestä riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Kahvi/tee ei ole pakollinen.

Kirjakahvit järjestetään:

27.11. klo 9
18.12. klo 9.
""

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta

Oulun kaupunginkirjastossa on otettu käyttöön kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta. Tiekartta laadittiin Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeen toimesta keväällä 2020 ja se toimii kirjastossa tehtävän ympäristötyön tukena. Tiekartan avulla kirjaston ympäristötyö muuttuu aiempaa johdonmukaisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi.

Tiekartta sisältää vuosien 2020-22 tärkeimmät kehittämisen kohteet ja niiden yksityiskohtaisen toteuttamissuunnitelman. Se muodostuu neljästä päätavoitteesta, joita ovat:

  • ympäristötietoisuuden edistäminen
  • ympäristökuormituksen vähentäminen
  • vastuullinen rakentaminen
  • tulevaisuuden kestävä kirjasto.

Siihen sisältyy myös kaksi erityistä kehittämiskohdetta: resurssiviisas alueellinen kehittämistyö ja etäkäytäntöjen edistäminen. Keskeistä tiekartan laatimisessa oli asetettujen tavoitteiden peilaaminen kirjaston toiminnan kannalta olennaisiin YK:n Agenda 2030:n tavoitteisiin.

Kaikki YK:n Agenda 2030:n 17 tavoitetta koskevat jollakin tasolla kirjaston toimintaa. Voidaan ajatella, että kirjaston tehtävänä on kaikkien Agendan tavoitteiden osalta vähintään ajantasaisen tiedon tarjoaminen niiden aihepiireistä tasavertaisesti kaikille asiakkaille. Kestävä kirjasto 2030 -tiekartan pohjaksi valittiin kuitenkin vain ne Agendan tavoitteet, joita tiekartan tavoitteiden voidaan katsoa ilmentävän.

Tiekartassaan kirjasto sitoutuu yhteentoista Agendan tavoitteeseen:
1 Ei köyhyyttä
3 Terveyttä ja hyvinvointia
4 Hyvä koulutus
7 Edullista ja puhdasta energiaa
9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
10 Eriarvoisuuden vähentäminen
11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12 Vastuullista kuluttamista
13 Ilmastotekoja
16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
17 Yhteistyö ja kumppanuus
Tavoitteena on, että kestävä kehitys läpäisee jatkossa kaikki kirjaston toiminnot.

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta valmistui toukokuussa 2020 ja se on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Uudet tavoitteet määritellään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2023.
Lisätietoa Oulun kaupunginkirjaston ympäristötyöstä ja tiekartasta löytyy kirjaston kotisivuilta.

""

Seinäjoen LaNu-erityistehtävän kuulumisia

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä (eli ErTe) lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tässä tiivistetysti viime aikojen kuulumiset.

""Erityistehtävän verkkosivut ovat uudistuneet. Siellä on nyt koottu kaikki tarpeelliset asiat kätevästi. Muistakaa kuunnella Lukupuhetta-podcast! ErTen kuulumisia voi myös seurata heidän Facebook-ryhmästään.

Keväällä perustettiin Lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston pöytäkirjat ovat täällä.

 

Lanu-neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Similä Oulun kaupunginkirjastosta ja Sari Seitajärvi Haapaveden kaupunginkirjastosta.

Sari Seitajärvi Laura Similä

 

 

 

 

 

 

 

Lanu-neuvosto on aloittanut toimintansa etänä Korona-tilanteesta johtuen. Olemme pitäneet aloituskokouksen, jossa katsoimme kuinka lanu-neuvosto toimii. Neuvoston ensimmäisenä tehtävänä on ollut kirjaston ja koulun yhteistyösopimuksen luominen. Seinäjoen ErTen tekemää pohjatyötä on työstetty eteenpäin etäkokouksissa kesäkuussa ja elokuussa, ja niiden välillä jokaisella neuvoston jäsenellä on ollut mahdollista käsitellä ja kommentoida tekstiä. Luonnokseen voit tutustua täältä.

Äidinkielenopettajainliitto ja Suomen luokanopettajat ry. ovat myös antanut kommenttinsa yhteistyösopimuksesta. Nyt kirjaston ja koulun yhteistyösopimus on kommenttikierroksella Kuntaliitossa, Kirjastoseurassa ja Lukuliikkeessä.

Sopimuksen on tavoite valmistua marraskuussa, jonka jälkeen aloitetaan tiedottaminen kaikille Suomen kirjastoille ja kouluille. Toivottavasti työstämme on hyötyä ja kirjastot ja koulut ottavat sopimuksen omakseen. Tämä tukisi kirjastojen kouluyhteistyön suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta.

Huolimatta siitä, että on työskennelty etänä, työ on ollut mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen LaNu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja odotamme innolla ensimmäisiä livetapaamisia.

Seinäjoki järjestää myös koulutuksia. Marraskuussa on tulossa kaksipäiväinen Lukuintoa -webinaari, jonka ohjelmaan voi tutustua täällä. Seinäjoella pidettäviksi tarkoitettu Lukulystit siirtyvät vuoden 2021 syksyyn.

Terkuin

Sari ja Laura

Kokoelmat ja sisällöt voitti LibOppi-kyselyn

Kesällä alkunut kysely koko Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnan verkkokurssin sisällöstä on päättynyt. Kyselyssä eniten ääniä sai ”Kokoelmat ja sisällöt; kokoelmat asiakaspalvelussa, painetusta aineistosta digimediaan, hallitse kokonaisuus ja suosittele asiakkaalle”. Sitä äänesti 44 % yhteensä 700 vastauksen joukosta. Tässä kooste tuloksista:

LibOppiin ryhdytään suunnittelemaan opintokokonaisuutta tällä teemalla. Sen on tarkoitus olla LibOppi.fi -alustalla ensi vuoden alusta.
Oulussa vastaajia oli 33, ja arvonassa pienen lahjan voittivat:
  • Arja Nevala, Raahe
  • Elina Kanerva, Oulu
  • Aino-Stina Nieminen, Kajaani

Onnittelemme voittajia. Tarkkailkaa kuormalaatikoitanne!

Kerrotaan yhdessä kestävästä kirjastosta

Kirjasto on kestävä, kirjasto kestää. Kirjastoissa on kautta aikain tehty työtä kestävän kehityksen hyväksi. Jo kirjaston peruslähtökohta, lainaaminen, on kiertotaloutta parhaimmillaan!

Mutta tietävätkö asiakkaat ja yhteistyökumppanitkin, mitä kirjastoissa on tehty ja tehdään koko ajan ympäristöasioiden eteen? Miten kirjaston kestävän kehityksen työstä voisi viestiä helposti ja tunnistettavasti ulospäin?

Oulun kaupunginkirjaston Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeessa on kevään 2020 aikana suunniteltu Kestävä kirjasto -konsepti kirjastojen ympäristöviestinnän tueksi. Konseptiin kuuluvat logon ja julkaisupohjien ohella kaikkien jätteiden lajitteluopasteet sekä ns. hoksautustarrat, joiden avulla asiakkaita ja myös henkilökuntaa voidaan herätellä ympäristötietoiseen ajatteluun. Julkaisupohjia voidaan käyttää vaikkapa ympäristöaiheisista tapahtumista ja tilaisuuksista tiedottamiseen. Hoksautustarroilla taas viestitään mm. maltillisesta tulostamisesta tai säästeliäästä veden käyttämisestä. Tärkeintä on käyttää konseptia säännönmukaisesti kaikessa ympäristöviestinnässä – näin asiakkaiden ja henkilökunnan ympäristötietoisuus lisääntyy. Samalla myös kirjastojen ekotyö saa ansaitsemaansa huomiota ja profiili vastuullisena toimijana vahvistuu.

Kestävä kirjasto -konseptiin kuuluu myös opasteita lasten Vihreä lukutoukka -ympäristökasvatushyllyn perustamista varten. Hyllyä pilotoitiin hankkeen aikana Iin kirjastossa. Ajatuksena Vihreä lukutoukka muistuttaa Selkis-hyllyä: eri luokissa oleva ympäristöaiheinen aineisto on kerätty yhteen hyllyyn, josta asiakkaan on helppo löytää etsimänsä yhden luukun periaatteella. Hylly teettää ehkä enemmän töitä kirjaston henkilökunnalle, mutta asiakkaita se palvelee toivon mukaan hyvin.

Kestävä kirjasto -viestintälinjan lisäksi hankkeessa laadittiin ohjeet etäkokousten ja -koulutusten järjestämistä ja niihin osallistumista varten. Myös lasten ja nuorten ympäristöaiheisista kirjoista tehtiin lukuvinkkilistoja.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti AKE-alueemme kirjastojen käytettävissä. Ilmeen on suunnitellut graafinen suunnittelija Riitta Marjusaari Monetralta. Vihreä lukutoukka on Susanna Harlen käsialaa. Ne löytyvät Teamsista Kirjasto AKE Oulu -tiimin Yleinen-kanavan tiedostoista Kestävä kehitys -kansiosta. On erittäin suotavaa ja toivottavaa, että kirjastot ottavat matskut haltuunsa ja käyttävät niitä monipuolisesti viestintänsä apuna. Kukaan ei tiedä kirjaston ympäristötyöstä, jos siitä ei itse viestitä ulospäin. Viedään yhdessä viestiä kestävästä kirjastosta eteenpäin! Meillä on, mistä kertoa.

Salla Kananen
Hanketyöntekijä

Lukuviikko 20.–26.4.2020

Lukukeskuksen järjestämä Lukuviikko järjestetään tänä vuonna huhtikuussa, viikolla 17. Teemana on Luovuutta ilmassa. Tarinat eri muodoissaan ruokkivat mielikuvitusta ja herättävät kiinnostuksen lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Lukukeskus haastaa kaikki kirjastot mukaan järjestämään omia kirjavinkkaustapahtumiaan viikon aikana. Kirjastot voivat tiedottaa niistä sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lukuviikko tai #lukuviikko2020. Lukukeskus huomioi valtakunnallisessa viestinnässä tietoonsa tulleet tapahtumat.

Lukuviikon päätapahtuma Kirjavinkkausmaraton järjestetään Seinäjoen kirjastolla keskiviikkona 22.4. Päivällä kirjavinkkari suosittelee koululaisille kiinnostavia teoksia. Illan vinkkaustapahtuma on suunnattu aikuisille. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston tapahtumissa kirjastoautot menevät koko päiväksi koululle ja kirjavinkkausta järjestetään usean vinkkaajan voimin kaikille oppilaille.

Lukukeskus on tehnyt tapahtumia varten erilaisia materiaaleja. Lukuviikon juliste perustuu Sanna Pellicionin hurmaavaan kuvitukseen. Julisteen voi ladata A3-koossa. Hyödynnä myös Lukuviikon logo ja banneri.

Reijo ja Jenni kirjavinkkaamassa.

Superpäivät

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jossa esittellää  edellisen vuoden parhaimmat lasten- ja nuortenkirjat sekä muuta aineistoa. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien, mutta tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä 4.-5.2.2020. Koskelan lähikirjaston Helka Mäkelä kirjoitti artikkelin päivien kulusta.

Kirjasaari, lapset

Hyvä muutos, että Kirjasaari on jaettu kahdelle päivälle niin ei tule infoähkyä. Laituriin mahtuu aineisto paremmin esille kuin Pakkalan saliin, samalla voi jutella ja kysyä tarkentavia kysymyksiä teoksista ja katsella muuta aineistoa, jota ei ehditä kaikelle yleisölle esitellä. Myös top 5 -laput ovat hyviä valmiita vinkkilappuja, joita voi kerätä koko sarjan, jos ei ehdi koko tapahtumaa seuraamaan.

Esittelyt menivät vanhaan, mutta hyvään totuttuun tapaan. Teoksia oli valittu sopiva määrä kullekin varattuun aikaan nähden. Jotkin teokset eivät kuitenkaan päässeet valaistuksesta johtuen dokumenttikameralla näytettynä täysin oikeuksiinsa. Mukava huomata, että myös kokeneemmilla vinkkareilla tulee hetkiä, jolloin jotkin sanat eivät meinaa tulla mieleen. Se ei kuitenkaan menoa haitannut.

Päivän sana oli selvästikin super: oli senioreita, sankareita, siskoja ja naisia. Myös kiusaaminen, ympäristönsuojelu, älylaitteiden käyttö ja tunnetaidot olivat isosti viime vuonna ilmestyneissä teoksissa esillä.

Lauri Hirvonen esitteli teostensa syntyprosessia valaisevalla tavalla näyttämällä piirros- ja tekstiesimerkkejä siitä, miten nopeastikin eri vaiheissa muutoksia tulee. Suomen kieltäkin opiskellut Hirvonen kertoo kirjoittavansa alkuhahmotelmia englanniksi, ettei tekstistä tulisi liian kuvailevaa vaan että kuvakirjojen ydinasiat kulkisivat muutamalla lauseella eteenpäin.

Kirjailija Lauri Hirvonen.

Visuaalisesti maailmaa hahmottavan Hirvosen piirrosaiheet pompahtavat mieleen tuokiokuvina mistä tahansa arkielämän tilanteesta, vaikka jääkaapissa olevasta kurkkupurkista.

 

Kirjasaari, nuoret

Päivän ehdottomasti vaikuttavinta antia oli nuorten ja nuorten aikuisten sukupuoli-identiteettiin liittyvät puheenvuorot. Riina Mattila, Rovaniemellä kirjastossa työskentelevä kirjailija, on julkaissut kaksi uraauurtavaa teosta. Palkittu Järistyksiä vuodelta 2017 kertoo Mattilan mukaan hänen omaan kokemuksiinsa pohjautuen rakkaustarinan nuorista, jotka eivät koe perinteisiä sukupuolirooleja omikseen. Siinä käsitellään myös lapsen ja vanhempien välistä suhdetta toisiinsa. Hyväksytyksi tulemisen teema on vahvasti läsnä.

Riina Mattila.Toinen teos, vuonna 2019 ilmestynyt Eloonjäämisoppi, kertoo omaelämäkerrallisesti seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen traumojen käsittelystä. Aiheesta ei Mattilan tutkimuksen mukaan ollut julkaistu Suomessa aiemmin kokemusperäistä tekstiä. Pienkustantamo Kosmoksen julkaisemasta teoksesta Mattila on saanut palautetta terapeuteilta ja muilta traumoja kokeneilta, mistä johtuen hän on kokenut onnistuneensa kohderyhmille välitettävän tiedon välittämisessä. Isoa myyntimenestystä hän ei kaipaakaan.

Rankoista aiheista huolimatta Mattila kertoi kirjailijahaastattelussa henkilökohtaisista asioista tyynen rauhallisesti. Omien sanojensa mukaan hän ei jää vatvomaan muiden mielipiteitä vaan kokee kirjoittamisen voimaannuttavana tapana käsitellä asioita. Tutuista asioista on helppo kirjoittaa ja puhua, koska ei tarvitse keksiä niitä omasta päästä.

Myös Eeva-Maria Alatalon esittelemissä nuorten kirjoissa on käsitelty ulkopuolisuuden ja samanhenkisyyden teemaa: muotimaailman rumuus; rakkaustarina muslimitytöstä, joka kokee olevansa ihmisten vihan kohteena, kunnes koulun urheilutähti kiinnostuu hänestä; afroamerikkalainen runoilija X, jonka haluttaisiin pysyvän hiljaa; ylipainoinen nörtti, joka ystävystyy tikunlaihan nuoren kanssa sekä äidin itsemurhasta toipuminen ryhtymällä stand up -koomikoksi.

Lyhyen kahvitauon jälkeen Anne Alarto puolestaan esitteli tietokirjoja, joihin lukeutuvat seksikirja pojille, ”jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä”, Homopojan opas, norjalaisten nuorten naisten kokemasta väheksynnästä ja syrjinnästä ronskisti kirjoitettu Tyttövoimaa! Ensiapupakkaus, jossa nostetaan esille myös tyttöjen lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä Malalan Meidän oli paettava, joka sisältää tarinoita tyttöjen yksityisestä kokemuksesta pakolaisuudesta. Muita mielenkiintoisia aiheita olivat avaruus, taruhevoset ja arkeologia.

Loppuaika meni kiireentuntuisesti fantasian, scifin, jännityksen, kauhun ja maagisen realismin parissa. Parhaiten tästä osiosta jäi mieleen Nauhoitettava ennen käyttöä, jossa aikamatkustetaan VHS-soittimen avulla 2000-luvun alun Tuiraan ja muualle Ouluun.

Helka Mäkelä
kirjastovirkailija
Oulun kaupunginkirjasto

Lukioihin uusi opetussuunnitelma

Onko kirjastosi mukana? – Lukioiden opetussuunnitelmat uudistuvat v. 2021

Lukioiden uuden opetussuunnitelman perusteet julkaistiin marraskuussa 2019. Tällä hetkellä kunnat työstävät paikallisia osuuksia opetussuunnitelman perusteiden ympärille ja uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa lukioissa elokuussa 2021. Uuden opetussuunnitelman laatimisessa on huomioitu, että korkeakouluihin eteneviltä lukiolaisilta kaivataan vahvempaa osaamista lähteiden kriittisen tulkitsemisen taidoissa ja keskenään ristiriitaisten lähteiden tulkinnassa. Kirjastojen erityisosaaminen tiedonhaussa ja tiedon arvioinnissa on tärkeää nostaa esiin, jotta myös lukion opettajat osaavat hyödyntää tätä entistä paremmin opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Uusi opetussuunnitelma painottaa opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämistä ja jatko-opintovalmiuksia. Uudessa opetussuunnitelmassa opintoja lasketaan opintopisteinä ja kurssien sijaan opettajilla on käytössä eri oppiaineiden moduuleja, joista rakennetaan eri laajuisia opintojaksoja. Yhteen opintojaksoon voidaan yhdistellä eri oppiaineiden moduuleja ja näin toteuttaa laaja-alaisempaa opetusta. Kuusi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta läpileikkaavat kaiken opetuksen ja toimivat opetuksen yhteisinä tavoitteina.

Osa-alueet ovat:

  • hyvinvointiosaaminen
  • vuorovaikutusosaaminen
  • monitieteinen ja luova osaaminen
  • yhteiskunnallinen osaaminen
  • eettisyys ja ympäristöosaaminen
  • globaali- ja kulttuuriosaaminen

Oulun kaupunginkirjasto on mukana Oulun paikallisen opetussuunnitelman laatimistyössä. Kirjastoreitti toimii Oulussa kirjaston ja lukion yhteistyön pohjana. Kirjastoreitin mukaisesti lukion 1. vuoden opiskelijat käyvät kirjastovierailulla, jonka aikana muun muassa opetetaan tiedonhankintataitoja ja tutustutaan Eväitä opiskeluun -sivustoon. Opetussuunnitelmatyössä mukana oleminen vahvistaa kirjaston ja lukion yhteistyötä ja luo sille vakaamman pohjan. Oulussa kirjastoyhteistyö tullaan mainitsemaan opetussuunnitelman paikallisessa osassa ja esiin tullaan nostamaan kirjaston erityisosaamista, sekä sitä miten kirjastoyhteistyö tukee opetusta ja esimerkiksi lukemaan innostamista ja lukutaitoa.

Paikallinen opetussuunnitelmatyö on jo aloitettu eri puolilla Suomea ja opetussuunnitelman paikallisten osuuksien tulee olla valmiita keväällä 2021. Kirjastojen kannattaakin aktivoitua paikallisen opetussuunnitelmatyön suhteen mahdollisimman pian, sillä opetussuunnitelma muodostaa pedagogisen pohjan kirjastojen ja lukioiden yhteistyölle.

Lisää tietoa uudesta opetussuunnitelmasta löydät Opetushallituksen verkkosivuilta.

Raisa Laitala
informaatikko
Oulun kaupunginkirjasto

KiTa-sivua muokataan

Kirjastossa tavataan -sivustoa ollaan muokkaamassa. Erillisestä Materiaalipankki-sivusta luovutaan ja materiaalit siirretään Kirjasto tavataan -sivulle. Tavoitteena on saada yksinkertaisempi rakenne, ja sivuston parempi käytettävyys.

Pyydämme kärsivällisyyttä muokkauksen ajaksi. Uudesta sivustosta voi laittaa palautetta sähköpostilla: akeoulu(@)ouka.fi.