Kerrotaan yhdessä kestävästä kirjastosta

Kirjasto on kestävä, kirjasto kestää. Kirjastoissa on kautta aikain tehty työtä kestävän kehityksen hyväksi. Jo kirjaston peruslähtökohta, lainaaminen, on kiertotaloutta parhaimmillaan!

Mutta tietävätkö asiakkaat ja yhteistyökumppanitkin, mitä kirjastoissa on tehty ja tehdään koko ajan ympäristöasioiden eteen? Miten kirjaston kestävän kehityksen työstä voisi viestiä helposti ja tunnistettavasti ulospäin?

Oulun kaupunginkirjaston Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeessa on kevään 2020 aikana suunniteltu Kestävä kirjasto -konsepti kirjastojen ympäristöviestinnän tueksi. Konseptiin kuuluvat logon ja julkaisupohjien ohella kaikkien jätteiden lajitteluopasteet sekä ns. hoksautustarrat, joiden avulla asiakkaita ja myös henkilökuntaa voidaan herätellä ympäristötietoiseen ajatteluun. Julkaisupohjia voidaan käyttää vaikkapa ympäristöaiheisista tapahtumista ja tilaisuuksista tiedottamiseen. Hoksautustarroilla taas viestitään mm. maltillisesta tulostamisesta tai säästeliäästä veden käyttämisestä. Tärkeintä on käyttää konseptia säännönmukaisesti kaikessa ympäristöviestinnässä – näin asiakkaiden ja henkilökunnan ympäristötietoisuus lisääntyy. Samalla myös kirjastojen ekotyö saa ansaitsemaansa huomiota ja profiili vastuullisena toimijana vahvistuu.

Kestävä kirjasto -konseptiin kuuluu myös opasteita lasten Vihreä lukutoukka -ympäristökasvatushyllyn perustamista varten. Hyllyä pilotoitiin hankkeen aikana Iin kirjastossa. Ajatuksena Vihreä lukutoukka muistuttaa Selkis-hyllyä: eri luokissa oleva ympäristöaiheinen aineisto on kerätty yhteen hyllyyn, josta asiakkaan on helppo löytää etsimänsä yhden luukun periaatteella. Hylly teettää ehkä enemmän töitä kirjaston henkilökunnalle, mutta asiakkaita se palvelee toivon mukaan hyvin.

Kestävä kirjasto -viestintälinjan lisäksi hankkeessa laadittiin ohjeet etäkokousten ja -koulutusten järjestämistä ja niihin osallistumista varten. Myös lasten ja nuorten ympäristöaiheisista kirjoista tehtiin lukuvinkkilistoja.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti AKE-alueemme kirjastojen käytettävissä. Ilmeen on suunnitellut graafinen suunnittelija Riitta Marjusaari Monetralta. Vihreä lukutoukka on Susanna Harlen käsialaa. Ne löytyvät Teamsista Kirjasto AKE Oulu -tiimin Yleinen-kanavan tiedostoista Kestävä kehitys -kansiosta. On erittäin suotavaa ja toivottavaa, että kirjastot ottavat matskut haltuunsa ja käyttävät niitä monipuolisesti viestintänsä apuna. Kukaan ei tiedä kirjaston ympäristötyöstä, jos siitä ei itse viestitä ulospäin. Viedään yhdessä viestiä kestävästä kirjastosta eteenpäin! Meillä on, mistä kertoa.

Salla Kananen
Hanketyöntekijä

Lukuviikko 20.–26.4.2020

Lukukeskuksen järjestämä Lukuviikko järjestetään tänä vuonna huhtikuussa, viikolla 17. Teemana on Luovuutta ilmassa. Tarinat eri muodoissaan ruokkivat mielikuvitusta ja herättävät kiinnostuksen lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Lukukeskus haastaa kaikki kirjastot mukaan järjestämään omia kirjavinkkaustapahtumiaan viikon aikana. Kirjastot voivat tiedottaa niistä sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lukuviikko tai #lukuviikko2020. Lukukeskus huomioi valtakunnallisessa viestinnässä tietoonsa tulleet tapahtumat.

Lukuviikon päätapahtuma Kirjavinkkausmaraton järjestetään Seinäjoen kirjastolla keskiviikkona 22.4. Päivällä kirjavinkkari suosittelee koululaisille kiinnostavia teoksia. Illan vinkkaustapahtuma on suunnattu aikuisille. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston tapahtumissa kirjastoautot menevät koko päiväksi koululle ja kirjavinkkausta järjestetään usean vinkkaajan voimin kaikille oppilaille.

Lukukeskus on tehnyt tapahtumia varten erilaisia materiaaleja. Lukuviikon juliste perustuu Sanna Pellicionin hurmaavaan kuvitukseen. Julisteen voi ladata A3-koossa. Hyödynnä myös Lukuviikon logo ja banneri.

Reijo ja Jenni kirjavinkkaamassa.

Superpäivät

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jossa esittellää  edellisen vuoden parhaimmat lasten- ja nuortenkirjat sekä muuta aineistoa. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien, mutta tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä 4.-5.2.2020. Koskelan lähikirjaston Helka Mäkelä kirjoitti artikkelin päivien kulusta.

Kirjasaari, lapset

Hyvä muutos, että Kirjasaari on jaettu kahdelle päivälle niin ei tule infoähkyä. Laituriin mahtuu aineisto paremmin esille kuin Pakkalan saliin, samalla voi jutella ja kysyä tarkentavia kysymyksiä teoksista ja katsella muuta aineistoa, jota ei ehditä kaikelle yleisölle esitellä. Myös top 5 -laput ovat hyviä valmiita vinkkilappuja, joita voi kerätä koko sarjan, jos ei ehdi koko tapahtumaa seuraamaan.

Esittelyt menivät vanhaan, mutta hyvään totuttuun tapaan. Teoksia oli valittu sopiva määrä kullekin varattuun aikaan nähden. Jotkin teokset eivät kuitenkaan päässeet valaistuksesta johtuen dokumenttikameralla näytettynä täysin oikeuksiinsa. Mukava huomata, että myös kokeneemmilla vinkkareilla tulee hetkiä, jolloin jotkin sanat eivät meinaa tulla mieleen. Se ei kuitenkaan menoa haitannut.

Päivän sana oli selvästikin super: oli senioreita, sankareita, siskoja ja naisia. Myös kiusaaminen, ympäristönsuojelu, älylaitteiden käyttö ja tunnetaidot olivat isosti viime vuonna ilmestyneissä teoksissa esillä.

Lauri Hirvonen esitteli teostensa syntyprosessia valaisevalla tavalla näyttämällä piirros- ja tekstiesimerkkejä siitä, miten nopeastikin eri vaiheissa muutoksia tulee. Suomen kieltäkin opiskellut Hirvonen kertoo kirjoittavansa alkuhahmotelmia englanniksi, ettei tekstistä tulisi liian kuvailevaa vaan että kuvakirjojen ydinasiat kulkisivat muutamalla lauseella eteenpäin.

Kirjailija Lauri Hirvonen.

Visuaalisesti maailmaa hahmottavan Hirvosen piirrosaiheet pompahtavat mieleen tuokiokuvina mistä tahansa arkielämän tilanteesta, vaikka jääkaapissa olevasta kurkkupurkista.

 

Kirjasaari, nuoret

Päivän ehdottomasti vaikuttavinta antia oli nuorten ja nuorten aikuisten sukupuoli-identiteettiin liittyvät puheenvuorot. Riina Mattila, Rovaniemellä kirjastossa työskentelevä kirjailija, on julkaissut kaksi uraauurtavaa teosta. Palkittu Järistyksiä vuodelta 2017 kertoo Mattilan mukaan hänen omaan kokemuksiinsa pohjautuen rakkaustarinan nuorista, jotka eivät koe perinteisiä sukupuolirooleja omikseen. Siinä käsitellään myös lapsen ja vanhempien välistä suhdetta toisiinsa. Hyväksytyksi tulemisen teema on vahvasti läsnä.

Riina Mattila.Toinen teos, vuonna 2019 ilmestynyt Eloonjäämisoppi, kertoo omaelämäkerrallisesti seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen traumojen käsittelystä. Aiheesta ei Mattilan tutkimuksen mukaan ollut julkaistu Suomessa aiemmin kokemusperäistä tekstiä. Pienkustantamo Kosmoksen julkaisemasta teoksesta Mattila on saanut palautetta terapeuteilta ja muilta traumoja kokeneilta, mistä johtuen hän on kokenut onnistuneensa kohderyhmille välitettävän tiedon välittämisessä. Isoa myyntimenestystä hän ei kaipaakaan.

Rankoista aiheista huolimatta Mattila kertoi kirjailijahaastattelussa henkilökohtaisista asioista tyynen rauhallisesti. Omien sanojensa mukaan hän ei jää vatvomaan muiden mielipiteitä vaan kokee kirjoittamisen voimaannuttavana tapana käsitellä asioita. Tutuista asioista on helppo kirjoittaa ja puhua, koska ei tarvitse keksiä niitä omasta päästä.

Myös Eeva-Maria Alatalon esittelemissä nuorten kirjoissa on käsitelty ulkopuolisuuden ja samanhenkisyyden teemaa: muotimaailman rumuus; rakkaustarina muslimitytöstä, joka kokee olevansa ihmisten vihan kohteena, kunnes koulun urheilutähti kiinnostuu hänestä; afroamerikkalainen runoilija X, jonka haluttaisiin pysyvän hiljaa; ylipainoinen nörtti, joka ystävystyy tikunlaihan nuoren kanssa sekä äidin itsemurhasta toipuminen ryhtymällä stand up -koomikoksi.

Lyhyen kahvitauon jälkeen Anne Alarto puolestaan esitteli tietokirjoja, joihin lukeutuvat seksikirja pojille, ”jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä”, Homopojan opas, norjalaisten nuorten naisten kokemasta väheksynnästä ja syrjinnästä ronskisti kirjoitettu Tyttövoimaa! Ensiapupakkaus, jossa nostetaan esille myös tyttöjen lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä Malalan Meidän oli paettava, joka sisältää tarinoita tyttöjen yksityisestä kokemuksesta pakolaisuudesta. Muita mielenkiintoisia aiheita olivat avaruus, taruhevoset ja arkeologia.

Loppuaika meni kiireentuntuisesti fantasian, scifin, jännityksen, kauhun ja maagisen realismin parissa. Parhaiten tästä osiosta jäi mieleen Nauhoitettava ennen käyttöä, jossa aikamatkustetaan VHS-soittimen avulla 2000-luvun alun Tuiraan ja muualle Ouluun.

Helka Mäkelä
kirjastovirkailija
Oulun kaupunginkirjasto

Lukioihin uusi opetussuunnitelma

Onko kirjastosi mukana? – Lukioiden opetussuunnitelmat uudistuvat v. 2021

Lukioiden uuden opetussuunnitelman perusteet julkaistiin marraskuussa 2019. Tällä hetkellä kunnat työstävät paikallisia osuuksia opetussuunnitelman perusteiden ympärille ja uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa lukioissa elokuussa 2021. Uuden opetussuunnitelman laatimisessa on huomioitu, että korkeakouluihin eteneviltä lukiolaisilta kaivataan vahvempaa osaamista lähteiden kriittisen tulkitsemisen taidoissa ja keskenään ristiriitaisten lähteiden tulkinnassa. Kirjastojen erityisosaaminen tiedonhaussa ja tiedon arvioinnissa on tärkeää nostaa esiin, jotta myös lukion opettajat osaavat hyödyntää tätä entistä paremmin opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Uusi opetussuunnitelma painottaa opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämistä ja jatko-opintovalmiuksia. Uudessa opetussuunnitelmassa opintoja lasketaan opintopisteinä ja kurssien sijaan opettajilla on käytössä eri oppiaineiden moduuleja, joista rakennetaan eri laajuisia opintojaksoja. Yhteen opintojaksoon voidaan yhdistellä eri oppiaineiden moduuleja ja näin toteuttaa laaja-alaisempaa opetusta. Kuusi laaja-alaisen osaamisen osa-aluetta läpileikkaavat kaiken opetuksen ja toimivat opetuksen yhteisinä tavoitteina.

Osa-alueet ovat:

  • hyvinvointiosaaminen
  • vuorovaikutusosaaminen
  • monitieteinen ja luova osaaminen
  • yhteiskunnallinen osaaminen
  • eettisyys ja ympäristöosaaminen
  • globaali- ja kulttuuriosaaminen

Oulun kaupunginkirjasto on mukana Oulun paikallisen opetussuunnitelman laatimistyössä. Kirjastoreitti toimii Oulussa kirjaston ja lukion yhteistyön pohjana. Kirjastoreitin mukaisesti lukion 1. vuoden opiskelijat käyvät kirjastovierailulla, jonka aikana muun muassa opetetaan tiedonhankintataitoja ja tutustutaan Eväitä opiskeluun -sivustoon. Opetussuunnitelmatyössä mukana oleminen vahvistaa kirjaston ja lukion yhteistyötä ja luo sille vakaamman pohjan. Oulussa kirjastoyhteistyö tullaan mainitsemaan opetussuunnitelman paikallisessa osassa ja esiin tullaan nostamaan kirjaston erityisosaamista, sekä sitä miten kirjastoyhteistyö tukee opetusta ja esimerkiksi lukemaan innostamista ja lukutaitoa.

Paikallinen opetussuunnitelmatyö on jo aloitettu eri puolilla Suomea ja opetussuunnitelman paikallisten osuuksien tulee olla valmiita keväällä 2021. Kirjastojen kannattaakin aktivoitua paikallisen opetussuunnitelmatyön suhteen mahdollisimman pian, sillä opetussuunnitelma muodostaa pedagogisen pohjan kirjastojen ja lukioiden yhteistyölle.

Lisää tietoa uudesta opetussuunnitelmasta löydät Opetushallituksen verkkosivuilta.

Raisa Laitala
informaatikko
Oulun kaupunginkirjasto

KiTa-sivua muokataan

Kirjastossa tavataan -sivustoa ollaan muokkaamassa. Erillisestä Materiaalipankki-sivusta luovutaan ja materiaalit siirretään Kirjasto tavataan -sivulle. Tavoitteena on saada yksinkertaisempi rakenne, ja sivuston parempi käytettävyys.

Pyydämme kärsivällisyyttä muokkauksen ajaksi. Uudesta sivustosta voi laittaa palautetta sähköpostilla: akeoulu(@)ouka.fi.

Suunnitteluryhmän kokouksen muistio

Alueellisen kehittämistehtävän suunnitteluryhmässä linjataan vuosittain suuntaviivat alueelliselle kehittämistoiminnalle, ja siellä on edustus kaikista alueen kimpoista. Suunnitteluryhmän vuoden viimeinen kokous oli 13.12.2019.

Kokouksen muistio on luettavissa täällä. Käsiteltäviä asioita oli mm. vuoden täydennyskoulutussuunnitelman runko, Ake-työryhmien muutokset, KiTa-päivien ajankohdat, AKE-hankehakemuksen pääkohdat sekä alueellisen e-kirjaston laajentamisen selvittäminen.

Suunnitteluryhmän omalta sivulta löytyy tarkempaa tietoa ryhmän tehtävästä, kokoonpanoista sekä aikaisemmat pöytäkirjat.

Laura Similä Limingan kirjastossa

Skeittilautoja ja ihmekojeita – vierailu Lumijoen ja Limingan kirjastoissa

Oulun Ake-työryhmästä Riikka Sirviö ja Laura Similä kävivät tutustumassa Lumijoen ja Limingan kirjastoihin marraskuussa. Olipas mukava käydä katsomassa, mitä muihin kirjastoihin kuuluu!

Alueelliseen kehittämistehtävän yksi tavoite on edistää alueen kirjastojen keskinäistä yhteistyötä. Yksi osa tätä on tutustua kirjastojen toimintaan tutustumiskäynneillä. Oulun Ake-työryhmä kiertää jokaisessa alueen kunnassa seuraavan parin-kolmen vuoden aikana.

Ensimmäisenä suuntasimme Lumijoelle, jossa meidät otettiin innolla koko kirjaston väen voimin vastaan. Lumijoella on töissä kaksi henkilöä, mutta innokkuutta siellä oli sitäkin enemmän.

Lumijoen kirjasto

Oli mukava huomata, että vähällä väellä ja kaiken muun työn ohella kirjastosta löytyi innostusta toteuttaa jos jonkin moista. Se juttu, mikä Lumijoelta jäi yksittäisenä kivana asiana, oli lainattavat skeittilaudat. Niitä oli lainattavissa useita kappaleita tietysti kypärien kera.

Lounaan jälkeen suuntasimme Liminkaan. Limingan kirjaston tilat ovat kyllä mahtavat! Aineistot oltiin järjestetty mielenkiintoisesti ja erilaisia lukusoppeja löytyi niiden keskeltä. Kuvittelin jo jääväni niihin lukemaan tuntikausiksi.

Limingan kirjasto.

Limingan lainattavien esineiden kirjo oli myös laaja: lumikenkiä, koripalloja ja jalkapalloja sekä kausikortteja paikallisiin urheilupeleihin. Kyllä meiltä yleisistä kirjastoista löytyy lainattavia esineitä laidasta laitaan. Perinteisen aineiston lisänä se onkin hieno juttu.

Lasten tekemä ihmekone.Syksyisillä Limmi Festeillä Limingan kirjastossa olivat vierailleet Tatu ja Patu. Lapset olivat festien aikana rakentaneet superhienon ihmekojeen. Tässäpä onkin idea, jota on helppo toteuttaa omassa kirjastossa askarrellen kierrätysmateriaaleista lasten kanssa.

Lapset olivat myös miettineet tarkkaan Limingan kirjaston ihmekojeelle käyttötarkoitukset.

 

 

 

 

Parasta antia vierailujen aikana oli tutustua Lumijoen ja Limingan kirjastolaisiin. Yhteydenpito ja yhdessä tekeminen helpottuvat heti kun me alueella tunnemme toisemme. Toki vierailun aikana esittelimme paljon Ake-toimintaa ja kerroimme kuulumisia, mutta päivän paras anti oli kuulla, mitä alueella tapahtuu. Seuraavaksi suuntaamme Ritun kanssa Iihin joulukuun aikana. Odotamme innolla!

Laura Similä
Kirjastonhoitaja

Keskustelutilaisuun kirjastossa.

Etäkahvien kuulumisia

Ake Oulun etäkahvit hörpättiin keskiviikkona 13.11. ja aiheena oli asiakasraadit, asiakkaiden osallistaminen ja kuulemistilaisuudet. Kahveilla oli enimmillään reilut kymmenen osallistujaa. Hieman kärsimme teknisistä ongelmista, mutta useimmilla kaikki toimi hyvin.

Alla on pikatiivistelmä keskusteluista. Jos haluatte lisätietoja tai tarkempia materiaaleja näistä tapahtumista, niin olkaa vain yhteydessä suoraan järjestäjään tai Ake-tiimiin: akeoulu(a)ouka.fi.

Seuraavat etäkahvit järjestetään keskiviikkona 11.12. klo 9.30. Aiheena on silloin uudet e-aineistot ja keskustelua johtaa e-informaatikko Ritu Nikola. Katsotaan myös kevään tulevia aiheita. Etäkahvien oma sivu on täällä.

 

Juho Sarkkinen, Oulu: Kaukovainion lähikirjaston pikakuulemiset

  • Palauteporinat -lähikirjastokonsepti
  • erittäin matala kynnys, kuullaan asikkaita, luodaan kirjastolle kasvot
  • Tarjolla kahvit ja keksit
  • 20 kävijää muutamassa päivässä
  • saatiin rakentavaa palautetta, toimintaa kehitetään niiden perusteella
  • pientä mainontaa, normaalien kanavien lisäksi mm. Facebookin paikallisryhmään lähikauppaan

Ari Koistinen, Kajaani: Suorat sanat –tilaisuudet

  • Kaupunkistrategiassa asiakkaiden osallistaminen
  • Hyde Park -mallia kokeiltiin, nyt ohjattu keskustelu
  • asiantuntija alustaa, esim. kaupungin johtoryhmästä
  • oikeata keskustelua, palaute otetaan vastaan
  • nostaa kirjaston roolia kaupungin johdon silmissä
  • asiakkaita paikalla 4 – 40
  • vuoden aikana pidetty n. 10 kertaa
  • nyt vähän ideat vähissä
  • myös laajempia keskusteluaiheita, mm. ilmastokysymys

Tuomas Kumpula, Kajaani: Nuorten osaston suunnittelu

  • yläkoulun luokka kutsuttu paikalle
  • toiveita tiloista, huonekaluista, laitteista
  • myös kokoelmaan liittyvää palautetta: uutuuskirjoja enemmän esille

Laura Similä, Oulu: Lasten osallistaminen tilasuunnittelussa

  • luettiin satu, annettiin muovailuvaha, piirustuksia
  • erilaista näkemystä kirjastosta

Outi Lintula, Pyhäjoki: Pudasjärven ja Pyhäjoen Kuten haluatte -hanke

  • uusien kirjastotilojen suunnittelu
  • työpajoja, nettikysely, paperikysely kirjastossa, osallistuminen eri messuille
  • eri ammattirymiltä hyviä ideoita
  • ideat eivät rajoitu tiloihin, myös toiminnan kehittäminen
  • Pudasjärvellä uusia yhteyksiä: alakoululuokka halusi tulla mukaan
  • asiakkaat kokeneet osallistumisen merkitykselliseksi

Anette Karjalainen, Suomussalmi: Suorat sanat Suomusalmi

  • idea lainattu Kajaanista
  • kaksi kertaa järjestetty
  • nuoria ei paljoa paikalla, mutta hyvä keskustelu
  • Hyvä elämä -aihe: 20 henkeä paikalla (kirkon edustaja lämmitelijänä)

Maija Karvosenoja, Oulu: Walk In -työpajat

  • neljä asiakasiltaa pääkirjastolla ja Yli-Iissä
  • matala kynnys: kolme pientä kysymystä, esim. kerro joku kokemus kirjastosta
  • kerätään pyykinarulle
  • esim. tilatoiveita, palvelulupauksen testaus
  • nuorten toiveisiin Yli-Iissä on vastattu, saaneet 2500 € omaan sisustamiseen
  • sisäänheittäjä tarvitaan, myös pullakahvit pakolliset
  • 1 – 2 h kesto
  • 60 – 70 vastausta jokaisesta työpajasta

Hanne Uusitalo, Tyrnävä: Juurilla-hanke

  • AVI:n rahoittama hanke, kesto 13kk. Päättyy 15.11.2019
  • Tavoitteena edistää kuntalaisten aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä niin, että kirjastosta tulisi kuntalaisille luonteva paikka osallistua ja vaikuttaa.
  • Porinapaikat: ihmisten luonnollisissa kokoontumispaikoissa, kuten tapahtumissa ja erilaisten ryhmien kokouksissa kalasteltiin kuntalaisilta keskustelunaiheita Kansalaiskeskusteluja varten.
  • Kansalaiskeskustelut: Kirjastossa järjestettiin jonkun teeman ympärille keskittyviä, kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa keskustelua alustivat aiheeseen perehtyneet puhujat.
  • Kantapaikka: Kirjastoon hankittiin tabletteja asiakaskäyttöön -> pääsy tietoon ja mahdollisuus vaikuttaa verkossa.
  • Lisäksi järjestettiin monenlaista muuta kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen tähtäävää toimintaa.
  • Onnistuttiin kohtauttamaan kuntalaisia ja kunnan viranhaltijoita ja rakentamaan siltoja eri toimijoiden välille.
  • Syntyi hyvää yhteistyötä (esim. yläkoululaiset apuohjaajina eläkeläisten digiopastuksissa)
  • Viihteellisemmät tapahtumat keräsivät hyvin väkeä kirjastoon, mutta Kansalaiskeskustelujen osallistujamäärä jäi vähäiseksi -> keskustelut kytkettiin osaksi muita tapahtumia, jolloin tavoitettiin isompi yleisö.
Koulutusryhmä.

Ake-koulutustyöryhmä Oulussa

Alueellisen kehittämistehtävän valtakunnallinen täydennyskoulutusryhmä kokoontui Oulussa 5.11.2019. Paikalla oli edustusta jokaiselta Ake-alueelta, valtakunnallisesta kehittämistehtävästä sekä AVI:sta. Päivän ohjelmaa oli kuuntelemassa noin 25 henkeä.

 Kirjastotoimen ylitarkastaja Merja Kummala-Mustonen Pohjois-Suomen AVI:sta kertoi aluehallintovirastojen uudesta hankesivustosta aviavustukset.fi. Sivustolla on ohjeita hankkeiden hakemiseen ja tilastotietoa hankkeiden rahoituksesta. Myös uusien hankkeiden tiivistelmät kootaan tänne. Peruspalveluiden arviointi on käynnissä ja tänä vuonna tarkastelussa on kirjastotilat. Kyselyt ovat vastattavana 15.11. saakka. Lisäksi Merja kertoi uudesta yhdessä varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa haettavana olevasta erityisavustuksesta lukutaidon vahvistamiseksi. Lisätietoja siitä on täällä.

Lounais-Suomen AVI:n ylitarkastaja Päivi Jokitalo on keskittynyt osaamisen kehittämiseen ryhmässä. Hän kertoi AVI:en järjestämistä tulevista koulutuksista sekä mahdollisesta opintomatkasta syksyllä 2020. Suurimpia koulutuksia ovat:

  • Lakipäivä, 29.11. Helsinki
  • TEAviisari, 6.2. Tampere
  • Saavutettavuuspäivä, 22.4.2020. Helsinki
  • Ake-koordinaattorikoulutus käynnistyy keväällä
  • Peruspalveluiden arviointipäivä 9.9., Helsinki

Asko Autio Turun kaupunginkirjastosta kertoi Turun Aken käyttöönottamasta Moodle-pohjaisesta Liboppi.fi –oppimisalustasta, joka on tarkoitettu kirjastojen henkilökunnan itseopiskeluun. Sisältöinä on tarkoitus olla suurempia opintokokonaisuuksia – aluksi digitaalisiin työvälineisiin ja digitukeen. Sivustolle kootaan myös eri ulkopuolisten tahojen tuottamia jo olemassa olevia materiaaleja kokonaisuuksiksi. Myös Lapin kaikki kirjastot ovat päättäneet ottaa järjestelmän käyttöön kaikille kirjastojen henkilökunnalle.

Asko Autio esittelemässä Turun oppimisympäristöä.

Päivän ryhmätöissä pohdittiin Moodlen käyttöönottamisen mahdollisuuksia, muita digitaalisia oppimisympäristöjä, sekä erilaisten sisältöjen tuottamisen ja sen koordinoinnin vastuita. Työtä jatketaan pienemmällä työryhmällä talvella ja tällä suurella porukalla kokoonnutaan keväällä Rovaniemellä.