Kategoria: Ajankohtaista

”Jatkakaa samaan malliin” – Ake-toiminnan arviointi 2023

Oulun kaupunginkirjaston järjestämä Ake-toiminta sai vuoden 2022 lopulla toteutetussa arviointikyselyssä paljon kiitosta. Aken järjestämät tilaisuudet, koulutukset ja viestintä koetaan suurilta osin tärkeäksi. Ake-toiminnan positiivinen vaikutus osaamiseen nousi voimakkaasti esille myös avovastauksissa. Kyselyssä saatiin myös joitakin kehittämisehdotuksia ja listattiin osallistumisen esteitä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Ake-toiminnan suunnittelussa. 

”Vuosien varrella toimintanne on ylittänyt odotukseni todella paljon. Kiitos!” -kirjastonjohtaja, Kainuun kirjastot

Kivikkoinen koski taustalla. Naurava henkilö hypähtää kirjat käsissään.

Alueellinen kehittämistoiminta (Ake-toiminta) alkoi vuonna 2018. Oulun Ake-alueella on 38 kuntaa, jotka ovat muodostaneet kolme kirjastokimppaa, Joki-kirjastot, Kainet-kirjastot ja OUTI-kirjastot sekä Sotkamon kirjasto.

Ake-toiminnan merkitystä arvioidaan ja toimintaa suunnataan muun muassa koulutuksista ja vierailuista saadun palautteen perusteella sekä arviointikyselyn tulosten pohjalta. Vuoden 2022 lopulla toteutettiin laaja arviointikysely. Kyselyssä arvioitavana oli koko alueellinen kehittämistoiminta vuodesta 2018 alkaen. Arvioinnissa teemoina olivat Ake-toiminnan vaikuttavuus, koulutukset, etäkahvit ja verkostot sekä viestintäkanavat ja yhteistyö.

”Entiseen maakuntakirjastomalliin verrattuna alue saa huomattavasti enemmän tietoa ja tukea tekemiseen paikallisesti. Isot kiitokset!” -kirjastonjohtaja, Joki-kirjastot

Kysely oli avoinna 28.11.2022-18.12.2022 välisen ajan ja se oli suunnattu kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisissä kirjastoissa työskenteleville. Kyselyyn vastasi 113 vastaajaa ja avokysymyksiin kirjasi ajatuksiaan yhteensä 40 vastaajaa.

89-91 % vastaajista näki Ake-toiminnan vaikuttaneen merkittävästi tai jonkin verran kirjaston toimintaan, työyhteisön osaamiseen ja omaan osaamiseen. 86 % vastaajista kertoi, että Ake-toiminnalla oli merkittävästi tai jonkin verran vaikutusta kirjastojen väliseen yhteistyöhön.
Ake-toiminta oli innostanut 89 vastaajaa monin tavoin. He valitsivat kysymykseen liittyvistä esimerkeistä yhteensä 341 vaihtoehtoa. 58 vastaajaa innostui Ake-toiminnan myötä osallistumaan muihinkin koulutuksiin. Ake-toiminta on innostanut 48 vastaajaa uudistamaan toimintatapoja kirjaston sisällä ja 45 vastaajaa tarjoamaan uusia tai uudistettuja palveluja asiakkaille.

Avovastauksissa Akea pidettiin tärkeänä tukena etenkin pienille kirjastoille ja Aken monipuolista tarjontaa sekä valmiita materiaaleja kiiteltiin. Aken järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistumisen esteinä olivat aika- ja työntekijäpula sekä tarjonnan laajuus. Kaikkeen ei ehditä osallistumaan.

” Tärkeää tukea pienille kirjastoille ja resurssipulasta kärsiville kirjastoille.” -kirjastovirkailija, Kainuun kirjastot

Koulutukset ovat pidettyjä ja niille annettiin pääosin positiivista palautetta. Monipuolisuus ja asiantuntemus nousivat esille. Myös erilaiset toteuttamistavat (lähi, etä, tallenteet) olivat kaikki suosittuja. Avovastauksissa koulutuksia ilmaistiin seuraavin positiivisin sanoin:

Ake-koulutukset ovat olleet avovastauksia antaneiden mielestä kehittäviä, tärkeitä, hyvin toteutettuja, hyödyllisiä, pitkäjänteisiä, kivoja, kiinnostavia, vertaistukea, mielekkäistä, monipuolisia, inspiroivia, innostavia ja asiantuntevia.

”Ainakin TKA-koulutukset ovat olleet hyviä ja innostavia! Monipuolisesti puheenvuoroja ja asiantuntijuutta, kiinnostavia aiheita.” -kirjastonhoitaja, OUTI-kirjastot

Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia annettiin hyvin vähän suhteessa vastaajamäärään. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä toiminnan kehittämisen kannalta. Koulutusten nimeämisessä tulee olla yhtä aikaa luova ja selkeä. Koulutustoiveina esitettiin ideoita, joita koulutustarjonnassa on jo ollut. Tämä voi johtua siitä, ettei koulutusta ole huomattu tai sen sisältöä ei ole mielletty oikein. Henkilöstö myös vaihtuu ja kestoaiheet kiinnostavat jatkuvasti.

Koulutuksiin, etäkahveihin ja verkostoitumiseen liittyvissä avovastauksissa kerrottiin usein resurssien puutteesta (yhteensä 18 vastausta). Aika- tai työntekijäpula mainittiin osallistumisen esteenä. Myös tarjonnan runsauden kerrottiin vaikuttavan osallistumiseen. Tarjontaa on paljon niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Kaikkeen ei ehditä osallistua, eikä kaikkea hoksata.

” Arjen keskellä hankala löytää aikaa ja jaksamista osallistua etätapahtumiin. Kaipaisin esimieheltäni kannustusta ajankäyttämisestä etäkahveihin tai verkostotapahtumiin.” -kirjastovirkailija, OUTI-kirjastot

Kestoaiheista on luotu valtakunnallisesti oppimiskokonaisuuksia Liboppiin, jossa opiskelu tapahtuu omaehtoisesti ja aikaan sitomatta. Liboppia oli käyttänyt vain 38 % vastaajista, joten sen markkinointia kannattaa tehostaa. Koulutusten anti on erilainen työn kaaren ja työtehtävien eri vaiheissa. Osa koki koulutusten olevan välillä liian kaukana kirjastomaailmasta, osa antoi palautetta, että ne keskittyvät liikaa kirjaston perinteiseen tehtävään.

Etäkahvit ovat onnistuneita ja mahdollistavat osallistumisen etäisyyksistä ja henkilöstömäärästä riippumatta. Erilaisten etäkahvien hyviä puolia kannattaa jatkossa korostaa ja jatkaa niiden markkinointia. Vain Ake- ja Avi-kahveille oli osallistunut yli 60 % vastaajista. Muille kahveille osallistumisprosentti oli noin 40 %. Potentiaalia siis on. Kirjastossa tavataan -päivä on olennainen henkilöstön verkostoitumispäivä kohtaamisineen. Esihenkilöille vastaava on Pohjoisen kirjastojen esihenkilöpäivät.

Kirjastotilassa rinki ihmisiä keskustelemassa paremmasta asiakaspalvelusta.

Kirjaston tehtäväkenttä on laaja, samoin tarpeet osaamisen kehittämiseen. Erilaisia tilaisuuksia oppimiseen ja verkostoitumiseen tulee olemaan jatkossakin runsaasti. Koulutuksia järjestävät Oulun Aken ohella muut Ake-toimijat, Valtakunnallinen kehittämistehtävä (Vake), Aluehallintovirastot (Avi), erilaiset järjestöt sekä kunnat. Olennaista on priorisoida tarjontaa ja pohtia tietojohtamisen näkökulmasta, mikä koulutus tai tilaisuus on juuri minun kirjastolleni tarpeellista ja kuka koulutukseen kannattaa lähettää. Esihenkilöillä on tässä suuri rooli.
Vastaajat kokivat kyselyn hyödylliseksi ja toiminnan arviointia tehdään jatkossakin koulutuspalautteiden ohella. Nyt tehty laaja kysely antaa hyvän pohjan laatia jatkossa lyhyempiä ja tarkkarajaisempia kyselyitä.

Ake-alueemme kirjastot haluavat arvioida myös kirjastotoimintaansa yhteisten kriteerien mukaan. Myöhemmin tänä vuonna on tulossa yhteinen arviointi suunnittelutiimin valitsemalla teemalla: Kokoelmien kehittäminen ja vaikutus lukutaidon edistämiseen.

Lue laajempi Arviointi-kyselyn raportti täältä.

Tulevaisuuden kirjastoammattilaisuutta kohti – Oulun Ake toimintakertomus 2021

Oulun kaupunginkirjaston Ake-toiminnassa luotiin vuonna 2021 askeleita tulevien vuosien työskentelylle. Vuoden aikana jalkautettiin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen visio, jota hyödynnetään seuraavina vuosina myös alueellisessa kehittämistyössä. Kaksivuotisen Tulevaisuuden Kirjastoammattilainen -koulutussarjan ensimmäisenä vuotena pureuduttiin kirjastotyöhön monista eri näkökulmista. Suurta suosiota sai Luetaan! Lukuiloa liikkeellä -kampanja. Tietoa Ake-toiminnasta, koulutuksista ja ajankohtaisista asioista alueelle jaettiin Kirjastossa tavataan -sivujen ohella Ake-alueen yhteisessä Teams-tiimissä, uutiskirjeissä ja etäkahveilla.

Erillisessä hankkeessa aloitettu Pohjoisen kirjastot -verkosto kokoaa jatkossa yhteen Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen esihenkilöitä. Alueellisen kehittämistehtävän rinnalla Oulun ja Rovaniemen Ake-alueiden kirjastojen yhteistyötä on tiivistänyt samoin erillisessä hankkeessa tehty Pohjoisen eKirjaston valmistelu. Kaukolainojen antolainaus ja alueellinen tietopalvelu järjestettiin vuoden aikana kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kirjastovisio 2025

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot katsovat yhdessä tulevaisuuteen aina vuoteen 2025 asti! Vision tavoite on nostaa keskusteluun kirjastojen tulevaisuus ja määrittää kehittämisen suuntaviivoja. Visiossa kerrotaan kirjastojen toiminnasta ja kirjaston merkittävyydestä yhteiskunnassa. Kerromme Kirjastovisiosta päättäjille ja kaikille kirjastojen toiminnasta kiinnostuneille. Materiaaleina meillä on roll up -banderolli ja esitteitä, joita on esillä alueen kirjastoissa. Esitteitä jaetaan myös esimerkiksi yhteistyökumppaneille kirjastojen ulkopuolella. Asiakas- ja päättäjäviestinnässä käytämme PDF-muotoista kalvosarjaa, jossa kerrotaan kirjastoissa tehtävästä monipuolisesta työstä ja kirjastojen merkittävyydestä lähdeviittausten kera.

Visiomme tiivistetysti:

  • Kirjastosta kaikki hyvään elämään
  • Kirjasto on kunnan tunnetuin ja vaikuttavin palvelukeskus
  • Kirjasto on kunnan ennakkoluulottomin toiminnan kehittäjä
  • Kirjasto on aktiivinen yhteisön rakentaja

Kirjastovisio on osa Oulun alueellisen kehittämistehtävän toimintaa ja se on suunniteltu yhdessä kaikkien Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kanssa. Suunnittelun pohjana on käytetty lakia yleisistä kirjastoista sekä Yleisten kirjastojen neuvoston Suunta-asiakirjaa.
Visiotyön jalkauttaminen asiakkaille, päättäjille ja osaksi kirjastojen toimintaa jatkuu. Toimintaa tehdään Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa yhdessä. Tämän lisäksi alueen kirjastot vievät visiotyötä eteenpäin omassa kunnassaan. Varmaa on, että vuonna 2025 kirjastot ovat edelleen tärkeä osa kuntalaisten palveluita ja osa heidän hyvää elämäänsä!

Visiomateriaaleille on oma sivu Kirjastossa tavataan -sivustolla.

Koitelin koski ja kaksi kirjoista innostunutta ihmistä.

Lukumittari laittoi lukuiloa liikkeelle

Kaksi muuttui yhdeksi. Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaa vietettiin Oulussa 25.–26.5.2021. Tapahtuma yhdistettiin kahdesta aikaisemmin erikseen vietetystä tapahtumasta. Tapahtumaa tekivät yhteistyössä Oulun kaupunki, Unesco ASPnet -koulut ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 10 000 lasta ja nuorta.

Toukokuun tapahtumaa edelsi Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen kirjastojen yhteinen Luetaan! -lukukilpailu, jonka edistymistä pystyi seuraamaan reaaliajassa osoitteessa www.lukumittari.fi. Kilpailussa oli 5 sarjaa varhaiskasvatukselle ja alakouluun. Ryhmiä osallistui 30 eri kunnasta. Lapsia oli mukana yhteensä 3204, ryhmien kokonaismäärä oli 176. Kilpailussa luettiin yhteensä huimat yli 9 miljoonaa sivua! Kaikissa viidessä sarjassa palkittiin sarjan kaksi parasta ryhmää. Lisäksi joka sarjassa arvottiin kirjapalkinnot.

Luetaan! -tapahtumassa Oulun kaupunginkirjasto järjesti kirjailijavierailuita etänä. Haastatteluiden toteutuksessa osallistettiin oululaisia lapsia ja nuoria. Perttu Pölösen ja Esko Valtaojan haastattelut saivat suuren suosion. Kirjasto tarjosi alueen koulujen käyttöön materiaalia Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sivistystoimen kohtaamispaikalla, Supervoimia-sivustolla. Sivustolta löytyy mm. kirjavinkkejä, vinkkivideoita sekä kirjastoauto Onnelin virtuaalivierailu.

Polkuja kirjan ja tiedon äärelle -esite

Oulun Ake toteutti alueen kirjastojen käyttöön yhteisen esitteen, Polkuja kirjan ja tiedon äärelle – Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen yhteistyö kasvatuksen ja opetuksen kanssa. Esite kokoaa tietoa kirjastojen palveluista sekä keskeisimmät yhteiset verkkomateriaalit. Alun perin tavoitteena oli toteuttaa pelkästään Eväitä opiskeluun -verkkomateriaalin esite, mutta sen ympärille kasvoi kaikkia palveluita markkinoiva esite. Yhteinen esite löytyy verkosta ja sitä on painettu jonkin verran myös jaettavaksi kasvattajille ja opettajille.

Polkuja kirjan ja tiedon äärelle -esite.

Koulutukset

Kirjastohenkilökunnan osaamisen kehittämistä jatkettiin uudella Tulevaisuuden kirjastoammattilainen -koulutuskokonaisuudella. Kokonaisuus toteutetaan vuosina 2021–2022 ja se muodostuu Oulun kaupunginkirjaston asiantuntijatiimien järjestämistä koulutuksista. Koulutuksia järjestetään seitsemän, ja vähintään viiteen koulutukseen osallistuneelle on luvassa koulutussarjan päätteeksi palkkio, joka tulee olemaan opintomatka tai tulevaisuusseminaari. Ensimmäisenä vuonna järjestettiin koulutuspäivät aiheista työhyvinvointi, tekoäly ja kokoelmat. Lisäksi järjestettiin jokavuotiset ja perinteikkäät Kirjasaari, johon aikuisten aineiston parhaimmistoa aiemmin esitellyt Kirjastosatoa sulautettiin sekä Luova luokka. Libopissa tarjottiin omina opintokokonaisuuksina Informaatiolukutaidon koulutus sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan e-aineistot -koulutus. Jatkoimme myös Libopin yhteisten suuntaviivojen laatimista toimituskunnassa yhdessä muiden Ake-kirjastojen kanssa.

Vuonna 2021 järjestettiin kaksi Kirjastossa tavataan -päivää. Molemmat päivät järjestettiin vallitsevan koronatilanteen vuoksi etänä. Toukokuun Kirjastossa Tavataan eli KiTa-päivässä jalkautimme henkilökunnalle Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen yhteisen vision Kirjastosta kaikki hyvään elämään. Vuoden toisessa KiTa-päivässä marraskuussa saimme oppia ja työkaluja kirjaston asiakkaiden osallistamiseen ja aktivointiin ryhmätilanteissa. Kouluttajina toimivat Lari Karreinen sekä Emilia Osmala Osanalta. Kirjastonjohtajille järjestettiin verkostoitumispäivä erillisessä Pohjoisen verkosto -hankkeessa.

Kaikkiaan vuonna 2021 järjestettiin 26 Ake-koulutusta, joihin osallistui 1296 henkilöä.

Alueellinen suunnittelutiimi ja kehittämistiimit

Ake Oulun toiminnan suuntaviivoja linjaa ja tukee alueellinen suunnittelutiimi. Suunnittelutiimi koostuu Ake-alueen kirjastokimppojen ja Pohjois-Suomen Avin edustajista. Alueellinen suunnittelutiimi kokoontui kuusi kertaa.

Alueelliset kehittämistiimit aloittivat toimintansa keväällä 2021. Kehittämistiimien tehtävä on alueellisen yhteistyön kehittäminen tekemällä kausittain päätettävä kehittämistehtävä. Kauden kesto on kaksi vuotta. Tiimeihin kuuluvat Oulun kehittämistiimien vetäjät, Ake-tiimin jäseniä sekä alueen kimppojen edustajia. Tehtävä voi olla esimerkiksi joku yhteinen kampanja tai kirjastojen toimintaa kehittävä asia.

Tiimejä on kaksi:

  • Ake Asiakaskokemus ja Opastuspalvelut
  • Ake Lukeminen ja Elämykset

Ake Lukeminen ja Elämykset tiimi aloitti vuonna 2021 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan lasten- ja nuortenkirjastotyöntekijöiden verkoston rakentamisen. Lanu-verkoston tavoitteena on saada lanu-työtä tekevä henkilökunta verkostoitumaan, jakamaan tietoa ja ideoita keskenään matalalla kynnyksellä.

Ake Asiakaskokemus ja opastuspalvelut -tiimin ensimmäisen kauden kehittämistehtäväksi valikoitui alueen kirjastojen asiakkaiden käyttöön tarkoitettujen etätyötilojen kartoittaminen ja viestiminen niistä asiakkaille.

AKE ETÄKAHVIT

Etätyöskentelyvälineet mahdollistivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnan yhteiset kokoontumiset rajoituksista huolimatta. Kevään etäkahveilla keskusteltiin kuukausittain ajankohtaisista teemoista kuten hankerahoitus, tilastot ja lukutaitostrategia. Syksyllä alueen kirjastoille tarjottiin tietoa ajankohtaisten asioiden lisäksi Libopista ja valmistelussa olleesta Pohjoisen eKirjastosta.

AKE ETÄKIRJAKAHVIT

Kirjastolaiset lukevat paljon kirjoja! Kaikkea ei kuitenkaan voi eikä ehdi lukea. Kirjakahveilla puhutaankin kirjoista, joita osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kirjakahvit lisäävät tietämystämme kirjoista ja näin voimmekin vinkata asiakkaillemme laajemmin kirjallisuutta. Vinkkaamme toisillemme myös elokuvia, musiikkia ja muuta aineistoa. Kirjakahveille voi tulla mukaan vain kuuntelemaan kuka vain kirjastolainen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista.

Verkostoidutaan Lanu-treffeillä

Oulun Ake edistää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa lasten ja nuorten kirjastotyötä tekevien työntekijöiden verkostoitumista ja järjestää vertaistukea Lanu-treffeillä. Viime vuoden Lanu-treffien aiheina olivat kirjallisuusdiplomi, kirjavinkkaukset, lukupiirit, mediakasvatus, mainostyöpajat, pakopelit sekä sanataidevinkit. Ake Lanu-treffit järjestettiin noin kerran kuukaudessa etänä Teamsissä. Lanu-treffeillä on edistetty myös yhteisten verkkomateriaalien, kuten Eväitä opiskeluun -sivuston ja Kirjastoreitti-sivuston käyttöä. Lanu-treffeille osallistui vuoden aikana yhteensä 230 kirjastolaista. Kaikkien Lanu-treffien tallenteet ovat myös katsottavissa Ake Oulun Teamsissä Lanu- ja kouluyhteistyön kanavalla. Samalla kanavalla jaetaan myös materiaaleja, joita kirjastot voivat hyödyntää omassa toiminnassaan.

Digitukikonttori

Digipulmissa Ake-alueen henkilöstöä auttoi lähes viikoittain Teamsissa järjestetty digitukikonttori. Digitukikonttoreilla keskusteltiin mieltä askarruttavista digipulmista aina eri ohjelmien käytöstä ja pikanäppäinkomennoista digihyvinvointiin. Loppukeväästä käytiin viidessä osiossa läpi Medialukutaito julkishallinnossa -koulutus ja keskusteltiin koulutuksen annista. Digitukikonttoreilla oli vuoden aikana yhteensä 143 kävijää.

Digivuoren valloittajat

Asiakkaille suunnatun Digivuoren valloittajat -oppimiskokonaisuuden suunnittelu ja työstäminen aloitettiin. Verkkoon sijoittuva oppimateriaali on tarkoitettu itsenäiseen digitaitojen opiskeluun.

Digivuoren valloittajat -oppimiskokonaisuus.

Vankilayhteistyötä koronan keskellä

Yhteistyö alueen vankiloiden kanssa oli vielä vuonna 2021 osa alueellista kehittämistehtävää. Kirjaston poistoista kerättiin Oulun ja Pelson vankiloihin soveltuvaa kirjallisuutta. Oulun vankilassa järjestettiin joulukuussa lukupiiri, jossa luettiin ääneen novelleja ja askarreltiin poistokirjoista. Hetki tarinalle -iltasatukurssi järjestettiin yhden kerran etänä. Koronan vuoksi toimintaa jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Vankilakirjastotoiminnan toteuttamiseksi valmistellut linjaukset ja periaatteet vankilassa tapahtuvalle kirjastotoiminnalle jäivät odottamaan Oikeusministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä rahoitusmallista.

WEBINAARISARJA KIRJASTOTYÖSTÄ VASTAAVILLE RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖILLE

Joensuun, Kuopion ja Oulun alueellisen kehittämistehtävän kirjastot järjestivät yhteistyössä kirjastoalan koulutusta vankiloille. Koulutukset järjestettiin etäyhteyden avulla Teamsissa. Viisiosainen koulutussarja sisälsi esittelyt Monikielisen kirjaston, Kriminologisen kirjaston ja Celian palveluista sekä Hämeenlinnan vankilakirjaston suunnittelusta ja toteutuksesta. Kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuo suositteli kirjoja kiven sisään ja kirjastonjohtaja Leena Sallas Helsingistä kertoi lukupiirien järjestämisestä vankilassa. Kirjaston kokoelmatyöstä olivat kertomassa kirjastonhoitajat Kirsi Kallioniemi ja Anne Ollanketo Oulun kaupunginkirjastosta. Koulutuksiin osallistui sekä Rikosseuraamuslaitoksen että yleisten kirjaston vankilayhteistyötä tekevää henkilökuntaa.

Matkalla digiä opastamaan

Digituki on sähköisen asioinnin, palvelujen ja laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Valtakunnallisesti digitukea kehittää Digi- ja väestötietovirasto. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tarjoaa tukea digitukijoille ja kokoaa materiaalia niin digitukijan osaamisen kehittämiseen kuin digitukemiseen.

Digiopastajan ei tarvitse osata kaikkea, olennaista on kyky etsiä ja soveltaa tietoa. Opastajalle suunnattua tukimateriaalia löytyy valtavasti. Linkkejä tukimateriaaleihin on koottu Kirjastossa tavataan -sivuston Digitukijalle-osioon. Linkki löytyy artikkelin lopusta.

Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämällä Suomidigi.fi -sivustolla on oma osionsa Taitoja digituen antajalle, jonka avulla DVV tukee digitukijoiden osaamisen kehittämistä. Sivustolta löydät muun muassa linkit aiemmin järjestettyjen webinaarien tallenteisiin ja tietoja digituen antajan kursseista, tulevista webinaareista ja tapahtumista. Jokaisen digitukijan on hyvä tutustua ainakin Digituen eettiseen ohjeistukseen.

Suomidigi.fi -Taitoja tuen antajalle. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

DVV, Digituen eettinen ohjeistus. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

Digiosaamisen ja digituen kehittäminen on ollut viime vuosina useiden hankkeiden, webinaarien ja tapahtumien aiheena valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Näissä on luotu ja luodaan edelleen verkostoja digituen antamiseen sekä järjestetään erilaisia webinaareja ja tapahtumia. Toiminnan myötä on syntynyt pysyviä rakenteita digiopastamisen verkostoiksi.

Digituen järjestämistä ja antamista ohjaa lainsäädäntö. Ohjaavia lakeja ovat kuntalaki, hallintolaki, digipalvelulaki, tiedonhallintalaki ja kirjastolaki. Lakien tarkoituksena on, että kuntien palvelut ovat kaikkien saatavilla ja niiden käyttöön on tarjolla yhdenvertaista opastusta, neuvontaa ja tukea. Digituen antajina toimivat monet eri tahot: viranomaiset, kunnat/kaupungit, kansalaisopistot, pankit, hankkeet, kirjastot.

Digitukea tarvitaan

Digi arkeen -neuvottelukunta järjesti helmikuussa 2021 pyöreän pöydän keskustelun aiheena Osaaminen ja taidot digitaalisessa yhteiskunnassa. Keskustelussa pyrittiin luomaan ymmärrys digitaitojen oppimispolusta läpi elämän. Loppuraportissa keskustelu tiivistettiin kahdeksaan johtopäätökseen.

  1. Tiettyyn ikäryhmään kuuluminen ei määritä digitaitoja.
  2. Turvallisen digipalvelujen käytön opettelu ja opettaminen tulee aloittaa perheissä jo varhain. Vanhempien digitaidot vaikuttavat lasten oppimiseen.
  3. Nuoret tarvitsevat erityisesti lisää osaamista medialukutaidoissa, tietoturvassa, yksityisyyden suojassa ja oman datan arvon ymmärtämisessä
  4. Aikuiset tarvitset tukea erityisesti jatkuvaan oppimiseen ja digitaitojen ylläpitoon
  5. Ikääntyneiden osalta tulee vahvistaa mahdollisuutta saada tukea digitaitojen kehittämiseen esimerkiksi vertaistuen keinoin.
  6. Digitaitojen kehittäminen on jatkuva prosessi.
  7. Digitaitojen ja -osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä on yhdistettävä yhteiskunnan eri toimijoiden vastuut ja resurssit.
  8. Ihmisiä tulee kannustaa digipalvelujen käyttöön ja tuoda esiin niiden hyödyt.

Digi arkeen neuvottelukunnan loppuraportti. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

Kirjastossa tavataan -sivustolla on sivu, joka kokoaa Digitukijalle hyödyllisiä sivustoja yhteen paikkaan.

Tutustu Digitukijalle -sivuun. Avautuu uuteen välilehteen.

Kainuun kirjamessut järjestetään marraskuussa

Kainuulaiset kirjallisuusalan toimijat ja Kainuun liitto ovat koonneet voimansa ja suunnitelleet Kainuun ensimmäiset kirjamessut kirjailija Risto Kormilaisen aloitteesta ja Kuhmon vuoden 2020 kirjamessujen innoittamina.

Kainuun ensimmäiset kirjamessut järjestetään Kuhmossa 19.–20.11.2021 osana Kuhmon Römppäviikon tapahtumaa. Tapahtumapaikkana ovat perjantaina 19.11. Kuhmon kaupunginkirjasto ja lauantaina 20.11. Kuhmo-talo. Kirjamessujen tilaisuudet ovat maksuttomia ja terveysturvallisesti järjestetty. Tutustu kirjamessujen ohjelmaan!

Kainuun ensimmäisillä kirjamessuilla esiintyy kainuulaisia ja Kainuusta lähtöisin olevia kauno- ja tietokirjailijoita mm. Terhi Törmälehto, Risto Oikarinen, Liisa Louhela, Jorma Kettunen, Pekka Kämäräinen, Paavo Enroth, Tarja Leinonen, Risto Kormilainen, Minna Kettunen, Esko Piippo ja Jouni Laaksonen. Kirjailijat esittelevät uusia kauno- ja tietokirjoja teemojen vaihdellessa luonnosta ja sota-ajasta naispappeihin. Kirjamessuilla kuullaan myös Jyrki Korpuan luento Kalevala ja populaarikulttuuri sekä Tiina Piilolan luento Mytologiat ja populaarikulttuuri: Kalevalan naiset ennen ja nyt. Lauantaina Kuhmo-talon aulassa kustantajat, kirjailijaseurat, SpotLit -hanke ja Unescon kirjallisuuskaupunki esittelevät toimintaansa. Lastenkirjailija Veera Salmi vierailee perjantaina Tuupalan yhtenäiskoululla ilahduttaen kolmannen luokan oppilaita Puluboi ja poni -lastenkirjojen tarinoilla.

Kainuun kirjamessujen ohjelmaa on myös Kajaanissa, Ristijärvellä ja Sotkamossa. Kajaanin kirjastossa 19.11. klo 15.00 Minna Komulainen ja Kulttura järjestävät lastentapahtuman. Samana päivänä klo 17.00 Kajaanin kirjastossa on Silja Keräsen ja Satu-Maarit Myllyniemen kirjailijavierailut. Ristijärven kirjasto järjestää ke 17.11. klo 17.00 kirjailija Rakel Liehun virtuaalivierailun. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 8.–12.11. Sotkamon kirjastossa on myös kirjamessujen ohjelmaa: 17.11. klo 17.30 Päivi Myllysen kirjailijavierailu.

Unescon kirjallisuuskaupunki Kuhmo toivottaa kirjallisuuden ystävät lämpimästi tervetulleeksi Kainuun ensimmäisille kirjamessuille!

Taina Hyvönen
Kuhmon kirjastotoimenjohtaja

Maksupääte, pankkikortti ja kirjaston kirjoja

Joki-kirjastot edelläkävijöitä myöhästymismaksujen poistajina

Asiakkailta perittävät myöhästymismaksut, kansankielellä sakot, istuvat sitkeästi kirjastojen käytänteissä, vaikka kirjastolain henki ohjaa vahvasti maksuttomiin palveluihin. Kirjastoissa pelätään, että aineisto ei kierrä tehokkaasti, ellei asiakkaalle ole luvassa keppiä ja maksuja myöhästymisestä. Onko todella näin?

Maksuttomuus on ajankohtainen asia. Kirjastoseuran Aspa-työryhmä pohtii parhaillaan maksuttomuutta. Maksuista luopumista mietitään kirjastojen johtoryhmissä eri puolilla Suomea ja lehtitietojen mukaan myös Ruotsissa. Mallia voisi ottaa vaikkapa Yhdysvalloista, missä monet isot kirjastot ovat ilmoittaneet luopuvansa myöhästymismaksuista. Maksuja pidetään tehottomana ja vanhanaikaisena keinona nopeuttaa aineiston kiertoa.

Kun entiset Kiri- ja Tiekkö-kirjastot sekä Reisjärven kirjasto toukokuussa 2021 yhdistyivät Joki-kirjastoiksi, myöhästymismaksut jätettiin historiaan. Taisimme olla ajan hermolla, vaikka ajatus oli enemmänkin sisäsyntyinen.

Kun Joki-kirjastojen yhteisiä käytänteitä sorvattiin keväällä 2021, maksuista keskusteltiin monessa Teams-palaverissa ja kompromisseja viilattiin. Kiri-kirjastoissa ja Reisjärven kirjastossa sakkoja ei kerätty ennen yhdistymistäkään ja siellä oli pärjätty. Tiekkö-kirjastoissa taas myöhästymismaksut olivat käytössä.

Lain henki ohjaajana

Maksuttomuuden puolesta painoi kirjastolain henki. Monessa kirjastossa koettiin, että perittävistä maksuista kertyy niin pieni puro, että sillä ei ole merkitystä kirjaston talouteen. Pikemminkin rahan pyöritys teettää työtä, koska verkkomaksaminen ei ole vielä käytössä, eikä kaikissa kirjastoissa ole mahdollista maksaa kortilla.

Ylivieska on asukasluvultaan Joki-kirjastoihin kuuluvista kunnista suurin ja meillä maksuista kertyi jo aika merkittävä summa tasapainottamaan tiukkaa budjettia. Silti myöhästymismaksujen perään ei jääty nyyhkimään, kun niistä yhdessä päätettiin luopua. Haluttiin myös profiloitua asiakasystävällisinä kirjastoina, joissa maksuja ei peritä.

Rahaa kertyy muistutuksista ja noutamattomista varauksista

Mutta maksuttomuus ei ole koko totuus. Laki sallii, että voimme periä maksuja noutamatta jätetyistä varauksista ja esimerkiksi muistutusten lähettämisestä aiheutuneista kustannuksista. Käytännössä asiakas ei osaa näitä erotella, vaan kirjastoon maksetaan ”sakkoja”, olivatpa ne sitten muistutusmaksuja, noutamattoman varauksen maksuja tai entisiä myöhästymismaksuja.

Muistutusten hintaa hilattiin vähän ylöspäin, kun myöhästymismaksuista luovuttiin. Samalla luovuttiin myös Tiekössä aiemmin käytössä olleesta maksukatosta.

Asiakkaat tuskin huomaavat ja aineisto kiertää

Kun uusia käytänteitä on takana viitisen kuukautta, kokemukset ovat kahtiajakoiset. Asiakkaat tuskin ovat huomanneet muutosta. Ainakin olemme saaneet hyvin vähän palautetta.

Kiri-kirjastoissa ja Reisjärvellä muutos ei olekaan ollut suuri. Reisjärvellä esimerkiksi rahavirrat ovat kasvaneet, kun aiemmin siellä ei ollut mitään maksuja. Tiekön puolella rahantulo on monessa kirjastossa vähentynyt, mutta esimerkiksi Ylivieskassa kertyy maksutuottoja suurin piirtein saman verran kuin ennenkin.

Koronapandemia maustaa soppaa jonkin verran. Samoin vanhoilla säännöillä kertyneet maksut, joita vielä kerätään. Lopullinen totuus ja kokemukset kertyvät ajan myötä.

Etukäteen mietittiin, mitä päättäjät sanovat? Tulojakin pitäisi saada. Uudet säännöt ja maksut eivät kuitenkaan herättäneet päättäjissä intohimoista keskustelua maksujen puolesta. Jatkossa varmasti keskustellaan, pitäisikö meidän luopua myös muista maksuista. Mielipiteitä liikkuu laidasta laitaan.

Entä kiertääkö aineisto? Kyllä kiertää. Emme ole huomanneet muutosta.

Asiakkaat ovat Joki-kirjastojen yhdistymisen myötä entistäkin innokkaampia varaamaan sekä hyllyvarauksia omasta kirjastosta että seutulainoja. Varaukset työllistävät ja kuljettaminen sekä noutoilmoitusten lähettäminen maksavat. Mielestäni noutamattoman varauksen maksu on paikallaan, jotta aineisto ei seiso turhaan varaushyllyssä tai kuljetuskassissa.

Muistutuksetkin teettävät työtä ja niiden lähettäminen maksaa. Ylivieskan kirjaston asiakasmäärillä muistutusmaksut puolustavat paikkaansa, mutta kaikesta voidaan keskustella. Eihän sitä tiedä, vaikka mieli vielä muuttuisi. Lainsäätäjätkin voivat säätää toisin maksuista tulevaisuudessa, kukapa tietää.

Joki-kirjastojen puolesta
Tuulevi Borén
Ylivieskan kirjastojohtaja

.

Selkokielen perusteet -kurssi Libopissa

Mikä tekee tekstistä helppolukuisen? Miten kirjoitat ilmeikästä selkokieltä? Mitä sanoja kannattaa käyttää asiakaspalvelussa?

Koulutuksessa perehdytään selkokielen kirjoitusprosessiin ja -ohjeisiin. Koulutuksen jälkeen tunnet selkokielen perusteet ja osaat muokata viestintää sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä ymmärrettävämmäksi.

Koulutus on tehty yhteystyössä Vaasan Aken, Riikka Tuohimetsän ja Max Bäckmanin kanssa. Riikka Tuohimetsä on työskennellyt vuosia selkokielen parissa ja tehnyt itsekin useamman selkomukautuksen sekä kouluttanut ammattihenkilöstöä selkokielen periaatteista.

Selkekokielen perusteet -kurssi on avoin kaikille Libopin käyttäjille AKE-alueesta riippumatta. Kurssi löytyy Libopista Kirjastojen yhteiset -kurssikategoriasta. Kurssiavaimen saat Kirjasto Ake Oulu -tiimin Koulutukset-kanavalta.

Etäopiskelija

Informaatiolukutaidon koulutus kirjastolaisille

Haluatko kehittää tiedonhaun opetustasi? Pähkäiletkö digiopastamisen kiemuroita? Informaatiolukutaito auttaa ymmärtämään näitäkin kysymyksiä uudesta näkökulmasta.

Ake-kirjastojen yhteiselle koulutusalustalle Liboppiin on avattu Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnalle Informaatiolukutaidon koulutus kirjastolaisille. Olette voineet kuulla koulutuksesta jo viime vuoden puolella Digihankkeessa.

Kirjastot ovat elinikäisen oppimisen keitaita, jossa tärkeitä kansalaistaitoja voidaan edistää monin tavoin. Informaatiolukutaito on osa näitä taitoja. Voimme kirjastossa auttaa asiakkaitamme tunnistamaan paremmin tiedontarpeitaan, rajaamaan tiedonhakua ja etsimään tietoa monipuolisesti eri tiedonlähteistä. Tiedon ja tiedonlähteiden kriittinen arviointi on informaatiolukutaidon osa-alue, jossa kirjaston työntekijöiden ammattitaito on erityisesti paikallaan. Asiakaspalvelu ja kirjaston opetukset vievät näitä taitoja lähelle eri asiakasryhmiä.

Koulutuksessa opit, miten informaatiolukutaito ilmenee kirjastoissa monella eri tavalla ja miten voit kehittää informaatiolukutaidon osaamista niin yksilönä kuin yhteisöllisesti.

Suosittelemme koulutusta kaikille kirjastolaisille etenkin, jos toimit kouluyhteistyössä tai digiopastamisen parissa. Toivomme koulutuksen keskustelualueelle vireää keskustelua aiheesta, kommentteja ja toisten ideoiden tsemppausta.

Koulutuksen ovat tuottaneet Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja Täydentävien opintojen keskuksen tutkijat ja opettajat. Koulutuksen arvioitu kesto on 6 tuntia.

Mikä on Liboppi

Liboppi on Moodle-alustalla toimiva Suomen Ake-kirjastojen yhteinen verkko-oppimisympäristö. Alusta käyttää koulutuksista nimeä kurssi. Liboppi antaa mahdollisuuden osallistua koulutukseen itsellesi parhaaksi katsomalla ajalla. Sinun ei tarvitse liikkua koulutustilaisuuteen toiselle paikkakunnalle ja voit pätkiä koulutuksen sopiviin kokonaisuuksiin. Liboppiin voi rekisteröityä kuka tahansa vapaasti, mutta koulutukset ja kurssit on suunnattu kirjastojen henkilökunnille. Tämän vuoksi koulutuksiin/kursseille pääsyyn tarvitaan kurssiavain. Kurssiavaimet saat Kirjasto Ake Oulun Teamsistä Koulutukset-kanavalta. Rekisteröitymisen jälkeen voit valita verkko-oppimisympäristöstä sinulle sopivan kurssin ja kirjautua oppimaan uusia asioita. Alimpana on ohje rekisteröitymiseen.

Koulutuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan voit aloittaa koulutuksen silloin kun sinulle sopii. Kun olet suorittanut koulutuksen, muista antaa palautetta. Palautelinkki löytyy koulutuksen lopusta.

Kouluttaudu omaan tahtiin

Koulutusten kesto riippuu henkilöstä. Koulutuksen kuvauksessa on arvio koulutuskokonaisuuteen kuluvasta ajasta. Muista, että voit suorittaa koulutuksen itsellesi sopivissa pätkissä. Kannattaa kuitenkin luoda itselle suuntaa antava aikataulu, jotta koulutuksen suorittaminen ei unohdu. Käy valitsemasi kokonaisuus läpi rauhassa ja omaan tahtiisi. Pyydä lupa koulutuksen suorittamiseen esihenkilöltäsi.

Muita koulutuksia Libopissa

Libopista löydät myös koulutuskokonaisuuden e-palveluista: Kirjastojen E-aineistot Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Tämän koulutuskokonaisuuden avulla voit vahvistaa omaa osaamistasi e-aineistojen opastamisessa. Suunnitteilla on tuoda Liboppiin lisää alueemme omia ja valtakunnallisia koulutuksia. Pysy kuulolla.

Näin pääset Liboppi verkko-oppimisympäristöön

  1. Mene osoitteeseen liboppi.fi.
  2. Paina kirjaudu.
  3. Jos sinulla ei ole tunnuksia liboppiin, paina ”Tee uusi tunnus tai palauta vanha”.
  4. Katso avautuvalta sivulta ohjeet tunnuksen luomiseen. Tarvitset tunnuksen luomiseen sähköpostiosoitteen.
  5. Ensimmäisellä kerralla kirjautuessasi avautuva esittely käy läpi Moodle-työpöydän keskeiset toiminnot.
  6. Pääset katsomaan kursseja valitsemalla yläpalkista Sivuston etusivu.
  7. Libopissa on sekä valtakunnallisia kursseja että alueellisia kursseja. Valitse Alueelliset kurssit -kohdasta Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu
  8. Valitse haluamasi kurssi/koulutus painamalla ”Enter this course”.
  9. Osassa koulutuksissa vaaditaan kurssiavain. Löydät kurssiavaimet Kirjasto Ake Oulun Teamsistä Koulutukset-kanavalta.
  10. Aloita koulutus. Voit suorittaa koulutuksen useassa erässä siten kuin sinulle sopii.
.

Syvemmälle kotimaiseen nykyrunouteen

Syvemmälle! -podast jatkuu. Uusimmassa jaksossa Huutomerkki Ry:n kulttuurisekatyöläinen Jarkko Korpua ja kirjastonhoitaja Timo Myllymäki keskustelevat kotimaisesta nykyrunoudesta.

Vajaan tunnin mittainen jakso kuunneltavissa Spotifyssä ja Soundcloudissa. Tarkemmat lisätiedot ja tekstimuotoinen tiivistelmä on täällä. Podcastiä kannattaa mainostaa asiakkaille. Podcastiin pääseen myös osallistumaan omalla aiheella, yhteyttä voi ottaa: akeoulu@ouka.fi.

Etäkirjakahvien paluu

Tule mukaan keskustelemaan kirjallisuudesta etäkahveille!

Kahveilla voi kertoa lukemastaan tai muuten kiinnostavasta kirjallisuudesta. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala.

Keväällä koko ake-alueen kirjastojen henkilökunta kokoontuu Teamsiissä neljä kertaa:
19.2. Vapaata keskustelua
19.3. Aiheena lukujumit
23.4. Vapaata keskustelua
21.5. Aiheena kammottavat lukukokemukset

Kokoukset järjestetään Ake Oulu -tiimin Kahvihuone-kanavalla. Linkit löytyvät etäkahvien omalta sivulta.