Punahilkka

Elämyksellinen satuseikkailu

Oulun kaupunginkirjasto, pääkirjaston lasten ja nuorten osasto

Kesto:
Kohderyhmä:
Tila: kirjastossa
Rekvisiitta: Punahilkan viitta ja kori, lorupussi, Pieni Punahilkka -näyttämökirja
Rastien rekvisiitat: pahviset sudenhampaat, varo sutta! -kyltti, mummon silmälasit, honokuntoiset kirjat, tietokirjat, puukaulin, mitali, legoukko, eläinfiguurit jne…

Lorupussin tavarat:

Kuvakortti, soittimia Cd-levyt
Kuvakortti, pöllö Tietokirjahylly
Kuvakortti, kirjat Kuvakirjat/helppolukuiset (ei mahdu lorupussiin, voi pitää korissa)
Sudenhammas Palautusautomaatti
Kirjastokortti Lainausautomaatti
Rytistetty kirjansivu Sohva/tuoli

Punahilkka satuseikkailua voi halutessa muokata omaan kirjastoon sopivaksi. Myös rastien järjestystä voi muuttaa.

Seikkailun aikana käytävät rastit:

1. Yhteinen kokoontumispaikka, josta seikkailu alkaa
2. Lainausautomaatti
3. Palautusautomaatti
4. Cd-hyllyt (lastenmusiikki tai lasten äänikirjat)
5. Sohva/tuoli, jossa rikkinäisiä kirjoja
6. Tietokirjahylly
7. Kuvakirjat/Helppolukuiset

Lorupussissa on jokaista rastia kuvaavat tavarat, joita lapset voivat nostaa, mutta pääkirjastossa seikkailu toimii paremmin, jos vetäjä nostaa tavarat yllä mainitussa järjestyksessä.

Seikkailun kulku:

Kokoontumispaikka

Kokoonnutaan lasten kanssa rauhalliseen tilaan, keskustellaan kirjastosta ja luetaan Punahilkka. Lapsille voi sanoa, että kirjasto muuttuu hetkeksi punahilkan metsäksi ja kirjastoasioihin tutustutaan ”Punahilkka-sadun tunnelmissa”.

Rekvisiitta: Seikkailun vetäjällä on päällä Punahilkan viitta ja käsivarrella kori, jossa on lorupussi + lorupussin sisällä olevat tavarat.

Lainausautomaatti (Lorupussissa tavarana kirjastokortti)

Lainausautomaatilla on kasa kirjoja, jotka mummo on kiireessä unohtanut lainata.
Myös mummon silmälasit ovat unohtuneet paikalle, kun hän on lähtenyt karkuun sutta.

Esitellään ja kerrotaan lainausautomaatista. Lapset voivat itse kokeilla lainata kirjoja.
Lainatut kirjat voi laittaa Punahilkan koriin.

Rekvisiitta: Kirjapino, josta lainataan mummolle kirjat, mummon silmälasit.

Palautusautomaatti (Lorupussissa tavarana sudenhammas)

Palautusautomaatilla palautetaan lainatut kirjat sudensuuhun. Esitellään ja kerrotaan palautusautomaatista. Lapset voivat itse kokeilla palauttaa kirjoja.

Rekvisiitta: Pahvinen sudenhammasrivistö liimattuna palautusautomaattiin, sekä varo sutta! –kyltti

CD-levyt (Lorupussissa tavarana kuvakortti, jossa soittimia)

Kuvakortin kuvan avulla johdatellaan keskustelu musiikkiin tai äänikirjoihin.
Lasten kanssa voi lorutella!

Metsäneläinten aamujumppa -liikuntaloru:
Västäräkki venyttelee taivaalla: Nostetaan molemmat kädet ylös ja alas matkitaan lintujen lentoa
Jänis loikkii niityllä: Hypellään paikallaan
Siili on vielä ihan kerällä: Mennään kyykkyyn ja noustaan venytellen suoraksi
Sammakko keinuu kivellä: Keinutaan puolelta toiselle
Hirvi on ihan korkealla: Kurotellaan varpaillaan sormet harallaan niin ylös kuin pystytään
Myyrä on ihan matalalla: Istutaan lattialle
Kettu harjaa hampaita: Tehdään kädellä hammastenpesuliikettä
Karhu on vielä ihan unessa: Leikitään nukkuvaa

tai helpompi ja lyhempi loru, johon lapset lähtevät aina mukaan

Hyppään jos… (tuhmien hämähäkkien tanssi)
Ei kyllä ehkä joo, (nostellan jalkoja)
mikki makki matsamoo. (nostellaan jalkoja)
Hyppään jos (hypätään)
ja kenties kun (hypätään)
lukki lukki vukki tsung (mennään kyykkyyn)

Rekvisiitta: Ei tarvitse rekvisiittaa

Sohva/tuolit (Lorupussissa tavarana rytistetty kirjansivu)

Miten kirjaston kirjoja käsitellään
”Susi on haukannut kirjasta palan. Mitenhän kirjoja oikeasti pitäisi kohdella?”

Esitellään lapsille huonokuntoisia kirjoja ja keskustellaan esimerkiksi omista kokemuksista ja miten kirjaston kirjoja kohdellaan.

Rekvisiitta: Kirjoja joissa on suden hampaanjälkiä, tussattuja kirjoja, sekä rytistettyjä kirjan sivuja levitetty sohvalle.

Tietokirjat (Lorupussissa tavarana kuvakortti, jossa on kirja ja pöllön kuva)

”Minkälainen eläin pöllö on?” ”Viisas” ” Pöllön avulla johdatetaan keskustelu tietokirjoihin.
”Mitä ovat tietokirjat?” ”Mistä hakea tietoa?”

Tietokirjahyllyihin on laitettu ennen seikkailun alkua tavaroita aiheeseen liittyen esim. koirakirjojen kohdalla koirafiguuri, leivontakirjojen kohdalla kaulin jne.
Lapset jaetaan ryhmiin ja jokaisen ryhmän pitää etsiä yksi tai kaksi esinettä. Esim. koiraryhmä etsii koirakirjat ja koirafiguurin, mitaliryhmä urheilukirjat ja mitalin… Kaikkia figuureja ei ole pakko käyttää.

Rekvisiitta: legoukko, puukaulin, eläinfiguurit, auto, jne…

Kuvakirjat/Helppolukuiset – riippuen ryhmästä –
(Kuvakortti, jossa kuvina tuttujen kirjankansien kuvia, voi nostaa korin pohjalta, ei mahdu lorupussiin)

”Onko kuvakortissa tuttua kirjaa teille?” ”Lähdetäänpä etsimään mistä nämä kirjat löytyisivät”

Lapsille esitellään mistä kirjat löytyvät ja sen jälkeen lapset tutkivat kirjoja omatoimisesti opettajan kanssa. → Lapset voivat itse lainata kirjoja automaatilla

Kuvakirjojen rasti kannattaa jättää viimeiseksi silloinkin, jos antaa lasten itse nostaa esineet lorupussista.

Rekvisiitta: Ei tarvitse rekvisiittaa.

Satuseikkailun on luonut Elina Holster (Oulun ammattikorkeakoulu 2016). Satuseikkailua on muokannut Katja Kurvinen.

Ysien tiedonhaun opetus – kotimainen kirjallisuus

YHDEKSÄNNEN LUOKAN TIEDONHAUN OPETUS, AIHEENA KOTIMAINEN KIRJALLISUUS

Oulunsalon kirjasto, Oulu

Kesto: 45-90 min.
Kohderyhmä: 9. luokan tiedonhaun opetus, aiheena tiedonhaku kotimaisesta kirjailijasta.
Oppimistavoitteet: Oppilas osaa käyttää omatoimisesti kirjastoa, OUTI-verkkokirjastoa ja erilaisia tietokantoja.
Paikka: koululla tai kirjastossa.
Materiaalit: tietokoneet, tabletit tai älypuhelimet mobiilitehtävien tekoon, kirjastokortti ja PIN-koodi

Kirjastoreitin tiedonhaun opetuksissa huomioidaan Oulun kaupungin perusopetuksen tietostrategian taitotasot, OPS:n liite 10 B.

Kaksoistunnilla voit alussa käydä läpi Kirjastoreitin Tiedonhakijan reitti -materiaalin. Materiaalin avulla on helppo keskustella oppilaiden kanssa tiedonhankinnan prosessista ja esim. lähdeluettelon laatimisesta.

Yhdeksännen luokan äidinkielen tunnilla luetaan kotimaisen kirjailijan kirja ja tehdään kirjailijasta esitelmä. Tiedonhaun tunnilla keskitytään kirjailijatiedon hakuun. Kerrataan verkkokirjaston käyttö. Käydään läpi hyllyluokitus keskittyen erityisesti luokkiin 84.2. ja 86, ja esitellään missä ne sijaitsevat kirjastossa. Esitellään tietokantoja ja käydään läpi lähdeviitteiden merkitseminen ja lähdeluettelon laatiminen. Oppilaita ohjataan tunnin aikana omaan työskentelyyn yhteistyössä äidinkielen opettajan kanssa.

Kirjastossa tapahtuvan opetuksen hyvä puoli on tiedonlähteiden ja aineiston saatavuus paikan päällä. Oppilaita ohjataan etsimään ja lainaamaan valitsemansa kirjailijan teos sekä hakemaan tiedonlähteitä kirjaston hyllyistä ja verkosta. Jos opetus tapahtuu koululla, kannattaa varata mukaan valikoima lähdeteoksia sekä ohjata varausten tekemiseen verkkokirjastossa.

OUTI-VERKKOKIRJASTO:

  • Omat tiedot ja yhteystiedot, eräpäivämuistutus ja noutoilmoitus, lainojen uusiminen
  • varauksen tekeminen, varaustunnuksen vaihtopyyntö
  • Perushaut (tekijä, nimeke, tarkka haku, haun rajaaminen esim. ilmestymisvuosi)
  • Tarkennettu haku (asiasanat ja niiden yhdistäminen, haun rajaaminen)
  • Hyllyluokitus ja Verkko-ykl, esitellen luokat 84.2., 82.2 ja 83.2. sekä 86 ja 86.2
  • e-kirjat ja niiden lainaaminen.

Tietokannat ja verkkotiedonlähteet:

  • Arto-viitetietokanta. Artoa käytettäessä on kerrattava, että artikkelit on etsittävä vielä erikseen kirjastosta tai verkkokirjastosta, käytettävä ehkä kaukopalveluakin. Samassa yhteydessä on hyvä korostaa, että henkilökunnan puoleen voi aina kääntyä tarvitessa apua ja opastusta.
  • Makupalat, kirjallisuuden tutkimus ja kirjailijat-osio
  • Kirjasampo
  • Kansallisbiografia (käytettävissä kirjaston asiakaskoneilla)
  • Kansalliskirjaston Klassikkokirjasto
  • Kustantajien verkkosivut

Lähdeteoksia ensivaiheen tiedonhakuun, näitä on yleensä kirjastoissa ja kouluilla:

  • Kirjailijahakemistot, esim. Kotimaisia nykykertojia-sarja, Kotimaisia sotakirjailijoita, Kotimaisia dekkarikirjailijoita jne.
  • Henkilöhakemistot, esim. Kansallisgalleria: suuret suomalaiset 1-5

LÄHDEVIITTEET JA LÄHDELUETTELO

Kirjastoreitti-sivulla on lähdeluettelomalleja. Voidaan keskustella myös lähdekritiikistä ja tekijänoikeuksista.

Kirjallisuuteen perustuva kuvataidekilpailu

Järjestäjän muistilista

Määrittele kilpailulle aihe. Rajaus kannattaa tässäkin. Kirjallisuuteen pohjautuvat kilpailut ovat hyviä kirjastolle. Saadaan tuotua esiin myös aineistoja ja lapset lukevat kirjoja. Mieti, mitä aihetta tai kirjallisuuden aluetta haluat tuoda esille.

Ilmoita kilpailuaika selkeästi jo kilpailukutsussa. Myös palkintojenjakoaika ja paikka olisi hyvä olla tiedossa jo alkuvaiheessa. Helpottaa huomattavasti viestintää loppuvaiheessa.

Määrittele kirjat, joihin kilpailu perustuu. Tee niistä lista kilpailukutsun mukaan. Tämä helpottaa arvosteluvaiheessa kun lähdeteokset ovat hyvin tiedossa. Pystytään poimimaan pois suorat kopiot kirjojen kuvituksista.

Määrittele kilpailutöiden koko. A4, helpoin skannata. Laita kokovaatimus selkeästi esille kilpailukutsussa.

Suunnittele ja määrittele arvosteluryhmät. Koulujen kohdalla joko luokka- tai ikäperusteiset. Älä laita liian laajoja sarjoja, jotta työt olisivat vertailukelpoisia.

Sovi arvostelijat. Jos kyseessä laaja kilpailu, arvostelu kahdessa eri erässä voi olla tarpeen. Jos pienemmälle kohderyhmälle, riittää yksi raati. Kutsu tuomarit myös palkintojenjako-tilaisuuteen.

Varaa näyttelytila(t) valmiiksi jo hyvissä ajoin.

Päätä palkinnot etukäteen, hanki hyvät palkinnot jos haluat saada paljon osallistua. Palkinnot on hyvä mainita kilpailun markkinoinnissa.

Tiedot jokaiseen työhön. Merkitään selkeästi lapsen nimi, kirja jota on käytetty lähteenä, koulu, luokka, opettajan nimi sekä tarvittaessa lapsen ikä.  Tämä on helpointa toteuttaa niin, että tekee valmiiksi jonkinlaisen pohjan tiedoille, joita opettaja voi tulostaa ja kiinnittää töiden takapuolelle.

Lista osallistujista töiden mukaan. Pyydä opettajaa lisäämään luokkansa töiden mukaan lista, jossa ovat kaikki osallistujat. Tämä helpottaa kun osallistujille kirjoitetaan diplomit. Tähän listaan myös opettajan yhteystiedot sekä osoite, mihin työt palautetaan. Maininta kilpailukutsuun.

Opettajan täytyy kysyä luvat töiden julkaisuun näyttelyissä ja verkossa, myös lapsen tietojen julkaisuun. Kilpailuun ei ylipäätään kannata osallistua jos ei saa julkaista.

Kilpailukutsussa on jo hyvä mainita, mitä töille tapahtuu kilpailun/mahdollisen näyttelyn jälkeen. Palautetaanko työt kouluille/voiko ne noutaa kirjastosta/jäävätkö ne kirjaston haltuun.

Markkinoi kilpailua. Sähköpostit kouluille, kulttuuriopettajille, kuvisopettajien listoille. Käytä myös verkkosivuja ja somea apuna markkinoinnissa. Julisteet kirjastoihin. Yleisölle suunnatuissa kilpailuissa mieti miten ja missä tavoitat mahdolliset osallistujat, kenelle suunnattu.

Kilpailun päätyttyä:

Jaottele työt eri sarjojen mukaan. Tallenna lähetyslistat mahdollista viestintää ja diplomien kirjoittamista varten.

Skannaa työt tässä vaiheessa. Tallenna lapsen nimellä. Siirrä esim. Flickriin.

Järjestä töiden arvostelu. Kutsu raati koolle. Sopikaa arvosteluperiaatteista.

Tulosta diplomit kilpailuun osallistuneille. Skannaa allekirjoittajan nimi tai tee wordillä jos osallistujia on paljon. Kirjoita diplomeihin oppilaiden nimet lähetyslistojen mukaan. Voit suurten määrien kohdalla toimia niin, että opettajat kirjoittavat koulussa oppilaiden nimet, lähetät vain tyhjät diplomit kouluille.

Lähetä työt kirjastoihin, joissa ne ovat näyttelyssä esillä. Sopikaa yhteisesti miten työt laitetaan esille.

Markkinoi ja viesti kilpailun tuloksista, palkintojenjakotilaisuudesta sekä näyttelyistä. Tee näyttelyjuliste.

Rakenna näyttely. Laita lasten nimet esille töiden yhteyteen.

Järjestä palkintojenjakotilaisuus. Palkituille voi jakaa osallistumisdiplomin lisäksi esim. kortin merkiksi menestymisestä kilpailuissa.

Ilmoita palkituista oppilaista opettajille ja kouluille ja kutsu palkintojenjakotilaisuuteen. Kutsu tilaisuuteen myös opettajia ja vanhempia. Pyydä ilmoittautumiset tilaisuuteen, että tiedät keitä on paikalla.

Kirjoita puhe palkintojenjakotilaisuutta varten.

Pura näyttelyt ja toimita työt sovitusti.

Arkistoi kilpailun dokumentit.

Yläkoulun tiedonhaun opetus

Kirjastoreitti, Oulun kaupunginkirjasto

Kesto: 45-90 min.
Kohderyhmä: 7. luokan tiedonhaun opetus
Oppimistavoitteet: Oppilas osaa käyttää omatoimisesti kirjastoa ja OUTI-verkkokirjastoa.
Paikka: koululla tai kirjastossa
Materiaalit: tietokoneet, tabletit tai älypuhelimet mobiilitehtävien tekoon, kirjastokortti ja PIN-koodi

Kirjastoreitin tiedonhaun opetuksissa huomioidaan Oulun kaupungin perusopetuksen tietostrategian taitotasot, OPS:n liite 10 B.

Tiedonhaun opetuksen sisältö määräytyy sen mukaan minkä verran aikaa ryhmän kanssa on käytettävissä. Osa kouluista käyttää vain yhden tunnin, osa kaksoistunnin. Tarvittavat materiaalit löydät Kirjastoreitin Kirjaston tiedonhaku -sivulta.

Kaksoistunnilla voit alussa käydä läpi Kirjastoreitin Tiedonhakijan reitti -materiaalin. Materiaalin avulla on helppo keskustella oppilaiden kanssa tiedonhankinnan prosessista ylipäätään.

OUTI-VERKKOKIRJASTO YLÄKOULUN OPETUKSISSA:

  • Omat tiedot ja yhteystiedot, eräpäivämuistutus ja noutoilmoitus
  • lainojen uusiminen
  • varauksen tekeminen, varaustunnuksen vaihtopyyntö
  • suosikit ja listat, jakaminen somessa
  • (hyllyluokitus)
  • Perushaut (tekijä, nimeke, tarkka haku, haun rajaaminen esim. ilmestymisvuosi)
  • Tarkennettu haku (asiasanat ja niiden yhdistäminen, haun rajaaminen)
  • e-kirjat ja niiden lainaaminen

Tiedonhaun opetuksen voi rakentaa kohderyhmän tarpeista lähtien. Sovi opettajan kanssa jokin opetukseen liittyvä aihe, mitä voit hyödyntää esimerkeissä. Voit käyttää opetuksessa Kirjastoreitti-sivuilta löytyvää pp-esitystä Alakoulun kirjaston tiedonhaku. Esitystä voi muokata ryhmän tarpeisiin.

Hyllyluokituksesta puhuttaessa, käytä apuna Kirjastoreitti-sivuston Luokituspuuta tai katso oppilaiden kanssa Kallen ja Keijon kirjastoluokat -video.

Opetustunnin lopuksi tehdään yläkoulun mobiilitehtäviä. Oppilaat voivat tehdä tehtäviä yksin tai pareittain tietokoneella, tableteilla tai omilla puhelimillaan. Mikäli oppilailla ei ole laitteita käytettävissään voi tehtävät tehdä myös yhdessä heijastamalla ne tykillä valkokankaalle ja kyselemällä oppilailta vinkkejä hakemiseen.

Mobiilitehtävien sijaan voidaan tehdä muuta tiedonhakua opettajan kanssa yhdessä sovitusta aiheesta.

 

Alakoulun tiedonhaun opetus

Kirjastoreitti, Oulun kaupunginkirjasto

Kesto: 45-90 min.
Kohderyhmä: 5. luokan tiedonhaun opetus
Oppimistavoitteet: Oppilas osaa käyttää omatoimisesti kirjastoa ja OUTI-verkkokirjastoa.
Paikka: koululla tai kirjastossa
Materiaalit: tietokoneet, tabletit tai älypuhelimet mobiilitehtävien tekoon

Kirjastoreitin tiedonhaun opetuksissa huomioidaan Oulun kaupungin perusopetuksen tietostrategian taitotasot, OPS:n liite 10 B.

Tiedonhaun opetuksen sisältö määräytyy sen mukaan minkä verran aikaa ryhmän kanssa on käytettävissä. Osa kouluista käyttää vain yhden tunnin, osa kaksoistunnin. Tarvittavat materiaalit löydät Kirjastoreitin Kirjaston tiedonhaku -sivulta.

Kaksoistunnilla voit alussa käydä läpi Kirjastoreitin Tiedonhakijan reitti -materiaalin. Materiaalin avulla on helppo keskustella oppilaiden kanssa tiedonhankinnan prosessista ylipäätään.

OUTI-verkkokirjasto ALAKOULUN OPETUKSISSA:

  • Perushaut (tekijä, nimeke, tarkka haku, haun rajaaminen esim. ilmestymisvuosi)
  • lainojen uusiminen
  • varauksen tekeminen
  • hyllyluokitus

Tiedonhaun opetuksen voi rakentaa kohderyhmän tarpeista lähtien. Sovi opettajan kanssa jokin opetukseen liittyvä aihe, mitä voit hyödyntää esimerkeissä. Voit käyttää opetuksessa Kirjastoreitti-sivuilta löytyvää pp-esitystä Alakoulun kirjaston tiedonhaku. Esitystä voi muokata ryhmän tarpeisiin.

Hyllyluokituksesta puhuttaessa, käytä apuna Kirjastoreitti-sivuston Luokituspuuta tai katso oppilaiden kanssa Kallen ja Keijon kirjastoluokat -video.

Opetustunnin lopuksi tehdään alakoulun mobiilitehtäviä. Oppilaat voivat tehdä tehtäviä yksin tai pareittain tietokoneella, tableteilla tai omilla puhelimillaan. Mikäli oppilailla ei ole laitteita käytettävissään voi tehtävät tehdä myös yhdessä heijastamalla ne tykillä valkokankaalle ja kyselemällä lapsilta vinkkejä hakemiseen.

Vinkkipussivinkkaus

Vinkkipussivinkkaus kolmasluokkalaisille

Oulun kaupunginkirjasto, Haukiputaan kirjasto

Aika: 45 min.
Kohderyhmä: 3. luokka
Paikka: Koululla tai kirjastossa
Materiaalit: kassi tai pussi, erilaisia esineitä  (haalittu oman lapsen tai kollegoiden lasten leluista, tehty itse, leikelty kuvia lehdistä ym.

Vinkkipussi toimii ikään kuin lorupussi. Pussissa on pieniä esineitä, joita lapset saavat vuorollaan nostaa. Opettaja kannattaa ottaa mukaan jakamaan vuoroja.

Ensin voi ihmetellä, mihin kirjaan esine mahtaakaan kuulua (”Onko joku kirjoittanut kirjan sukkahousuista?!”), Sitten esineiden perusteella vinkataan kirjoja. Kaikkia ei yleensä tunnin aikana ehdi, mutta lopuksi voi halutessaan näyttää vinkkaamatta jääneet kirjat.

Tavaroiden ja kirjojen valinnalla tätä pystyy hyödyntämään eri-ikäisille lapsille.

Kolmosluokkalaisten vinkkipussin sisältö:

Appelsiini

  • liittyy kirjaan Mammuttikoulu (Neal Layton, 2009)
  • Kapteeni Kalsarin ystäville; samantyyppistä huumoria
  • aloitus henkilöiden esittelyllä (näytä kuvia kirjan alusta)
  • koulun aloitus, salaperäiset jäljet, appelsiinivarkaus
  • ihmisoppi! kuvat s. 69–71, lue kuvatekstit

Helistin

  • liittyy kirjaan Kukka Kaalinen koulutiellä (Sari Peltoniemi, 2002)
  • kerrotaan henkilöistä ja siitä, miksi Kukkaa pelottaa koulun aloitus
  • miksi opettaja on toisina päivinä toisenlainen?
  • lukunäyte siitä, kun helistin on päättänyt mitä tekee eläkkeellä (s. 15–16)

Hiiri

  • liittyy kirjaan Vaahteratuvan väki ja vaarallinen peto (Riikka Jäntti, 2008)
  • huomio kuvitukseen; esimerkkikuva jossa näkyy vaarallinen peto (tai siis sen hampaat… sivulla 66)

Hyeena (kuva)

  • liittyy kirjaan Me Ponnekkaat (Julian Clary, 2017)
  • hassu kirja; alkaa ”ihmeellisellä jaarittelulla”, asiaan päästään vasta sivulla 10–12! Lukunäyte valikoiden sivuilta 6–12
  • persoonallisen hyeenapariskunnan esittely ennen ja jälkeen ihmismaailmaan soluttautumisen; työpaikkojen löytyminen, pentujen syntyminen, koti-ikävöinti…
  • kaikki muuttuu eläintarharetken jälkeen!
  • mikä mahtaakaan olla naapurin herra Pynnösen salaisuus?

Juna-aikataulu

  • liittyy kirjaan Simo ja Sonia, eli, kadonnut Kerala (Sinikka Nopola, 2009)
  • kiinnitä huomio kuviin! Kerava vs. Kerala; harmaavalkoinen vs. värikäs
  • saako isä Intian juna-aikataulut kuntoon?

Jääkiekkomaila (minikokoinen :))

  • liittyy kirjaan Lokkisaaren säpinät (Laura Suomela, 2012)
  • äiti on lahjonut Juhon lähtemään leirille lupaamalla uuden jääkiekkomailan
  • eka kertaa yksin yötä jossakin, pelottava asia… lopulta yöllinen huussireissu ratkaisee leirille jäämisen! pakko selvittää, mitä autioksi väitetyssä naapurisaaressa tapahtuu…

Kana

  • liittyy kirjaan Ilmarin ihmelääke (Roald Dahl, 1989)
  • kerrotaan Ilmarista ja mummosta, joka on niin inhottava että huh!
  • lääkkeen valmistus: ainesosia lueteltu s. 24–43, voi poimia sieltä listaksi…
  • mutta tehoaako lääke? ja mitä sitten kun sitä annetaan kanalle? entä kun lääkettä aletaan valmistaa lisää?

Kissa

  • liittyy kirjaan Opossumi repussa (Johanna Venho, 2017) TAI MIKÄ TAHANSA KIRJA, JOSSA ON KISSA
  • runoileva Uppo-Nalle vs. räppäävä Opossumi
  • lukunäyte siitä kun Opossumi salamatkustaa kouluun

Koira

  • liittyy kirjaan Kuriton koiranpentu (Tassutrio-sarja) (Helena Meripaasi, 2017) TAI MIKÄ TAHANSA KIRJA, JOSSA ON KOIRA
  • yleisesittelyä sarjasta ja sen päähenkilöistä

Kummitus

  • liittyy kirjaan Kummitustalo (Emil Wern –sarja) (Anna Jansson, 2016)
  • yleisesittelyä koko sarjasta; Lasse-Maija –sarjan ystäville…
  • lukunäyte s. 34–35 (Mitä öisin tapahtuu? luetaan luvun loppuun)

Käärme

  • liittyy kirjaan Akimbo ja käärmeet (Alexander McCall Smith, 2010)
  • lyhyttä ”yleiskuvausta” kirjasta + koko sarjasta
  • kirjan lopussa olevat faktatiedot kiinnostavat monia

Neulatyyny

  • liittyy kirjaan Toivomuskaivo (Mari Mörö, 2004)
  • onko toivomuksia toteuttavia kaivoja olemassa?
  • koukutus: Niko on toivonut että Sirjasta tulisi neulatyyny. Sitten hän kuulee, että Sirja on joutumassa leikkaukseen. (ei siis paljasteta, että kyseessä on hiustenleikkaus :D)

Peruna

  • liittyy kirjaan Legenda Pottu-Mäkisestä (Eoin Colfer, 2005)
  • ”kaikkien kirjastontätien suosikki” 😉

Pieni sininen muistivihko

  • liittyy kirjaan Yksityisetsivä Herbert Höpö ja tapaus Karhu (Marko Leino, 2003)
  • lukunäyte s. 61 (luvun alusta …ei edes melko tavallisesta hämeen murretta murisevasta mesikämmenestä.) Ja sitten ihmettelyä siitä, miten on mahdollista ettei kirjastosta löydä tietoa!

R-kirjain

  • liittyy kirjaan Puluboin ja Ponin kirja (Veera Salmi, 2012)
  • suht lyhyellä esittelyllä; päähenkilöt!
  • lukunäyte siitä kun Puluboi lähtee maailmalle s. 67–68 (Vohouuts! minä huusin. Ne olivat kuin piikit.)

Rekisterikilpi

  • liittyy kirjaan Kolmikko eurojahdissa (Kari Vaijärvi, 2005)
  • hassut rekisterinumerot (sekä kirjassa mainitut että ne mitä on itse sattunut näkemään, itselläni esimerkkinä LAP-10)

Sininen kivi

  • liittyy kirjaan Ruben ja rouva Mallamudin tapaus (Netta Walldén, 2011)
  • miksi kivet naapurin rouvan pyykkinarujen alla ovat sinisiä? ja mitä ovat omituiset äänet, joita naapurista kuuluu?

Sukkahousut

  • liittyy kirjaan Etsivätoimisto Henkka & Kivimutka (Kalle Veirto, 2008)
  • yleisesittely henkilöistä + sarjasta
  • naapurin pensasaidasta löytyy sukkahousut mutta ei niiden omistajaa… kyseessä on siis selvästikin murha?!

Tekokakka

  • liittyy kirjaan Hihittäjähoito (Roddy Doyle, 2001)
  • alkuun ihmettelyä, mitä ne hihittäjät mahtaa olla…
  • lukunäyte: kaksi ensimmäistä lukua

Traktori

  • liittyy kirjaan Topi Tarhakäärme ja ottopoika (Juha Ruusuvuori, 2004)
  • miten käärme ja sammakko voivat hankkia lapsen? ja mikä vauva se sitten onkaan kun se tulee niin isossa laatikossa ja syö niin älyttömästi?
  • mainio ääneenlukukirja, opettajille vinkiksi tämä

Vanha, mustavalkoinen valokuva

  • liittyy kirjaan Aadan aikaikkuna (Elisabet Aho, 2009)
  • mennyt aika vs. nykyaika
  • miten voi olla mahdollista matkustaa ajassa?
  • jää yleensä kiinnostamaan monia, kirja lähtee hyvin lainaan

Kirjakuntopiiri

Oulun kaupunginkirjasto, pääkirjasto

Kesto: 15-30 min.
Kohderyhmä: eri-ikäiset koululaiset ja opiskelijat
Tila: rauhallinen tila, johon kirjakuntopiiriläiset voivat levittäytyä tutustumaan kirjoihin
Materiaalit: valitaan etukäteen esimerkiksi tiettyyn opiskelutehtävään tai aiheeseen liittyviä kirjoja. Materiaalia on hyvä olla runsaasti, että jokaiselle osallistujalle riittää joka kierroksella eri kirja.

Oulun Lyseon lukiolaiset kirjakuntopiirissä.

Osallistujat valitsevat yhden kirjan kerrallaan ryhmän vetäjän tuomista kirjoista ja tutustuvat siihen noin viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen vetäjä ilmoittaa, että on aika vaihtaa kirjaa ja osallistujat valitsevat uuden kirjan selailtavaksi. Kierroksia tehdään yhteensä 3-5. Lopuksi osallistujat valitsevat kirjoista yhden, jonka lainaavat ja lukevat.

Soturikissat-tapahtuma

Oulun kaupunginkirjasto, Oulunsalon kirjasto

Kesto: 3 h
Kohderyhmä: Alakoulu ja yläkoulun alemmat luokat
Tila: Tarvitaan paljon tilaa eri puolille kirjastoa. Jokaiselle pisteelle tulee varata riittävästi tilaa, sillä tapahtuma kiinnostaa monia. Tilan voi myös koristella. Teimme monia Soturikissa viirejä vapaasti käytettävien kissakuvien avulla, jokaiselle klaanille oma ja muutamia Soturikissat –tekstisiä viirejä.
Materiaalit: Askartelutarkikkeet, kasvomaalit- ja pensselit, yrttejä, pinssinpainatustarvikkeet

Soturikissat kirjoja näyttelyssä

 Tapahtumapisteet:

  • lukumaraton (kirjaston työntekijä ja lapset lukevat Soturikissakirjoja)
  • lukukissa (ajanvarauksella, yksi tai kaksi lukijaa kerrallaan, aikaa 10-15 min. per lapsi)
  • nimigeneraattori (lapsi nostaa kaksi eriväristä lappua laatikosta. Näistä muodostuu lapsen Soturikissanimi esmi. tuli ja tähti. Pisteen vetäjä ottaa laput ja kertoo kaikille kuulijoille: sinun Soturikissa nimesi on: Tulitähti)
  • suunnittele oma Soturikissahahmosi (yhdistettynä nimigeneraattoriin, nimen kertomisen jälkeen nimigeneraattorin vetäjä antaa lapselle lapun, johon kirjoitetaan juuri saatu Soturikissa nimi, jonka jälkeen lapsi voi mennä suunnittelemaan hahmonsa antamalla sille klaani, ikä ja luonne sekä piirtämällä kissan ulkonäkö)
  • askartelupaja (itsenäinen piste: askarrellaan kissan naamio askartelupisteen välineistä. Huom. hyvä ständi ohjeineen sekä mallikappaleineen oltava)
  • pinssipaja (painatetaan pinssejä Soturikissakuvin. Kuvat voi piirtää itse, Oulunsalo sai Soturikissa kuvia kirjan julkaisijalta, kannattaa kysyä)
  • selfie-seinämä (itsenäinen piste: otetaan selfie Soturikissa seinämän edessä, tähänkin Oulunsalo sai Soturikissa kuvia kirjan julkaisijalta, kannattaa kysyä)
  • kasvomaalausta (tapahtumapisteen vetäjä piirsi lapselle viikset ja nenän)
  • Parantajainpesä (itsenäinen piste: tietovisana yrttitunnistus, jossa maistellaan ja haistellaan yrttejä, joita parantajat käyttävät Soturikissakirjoissa kissojen haavoihin. Samalla kysytään parantajaintietoutta kysymällä esim. millä parannetaan mikäkin Soturikissakirjoista tuttu vaiva)

Soturikissat pinssejä

Mangapaja

Haukiputaan kirjasto, Oulu

Kesto: 1,5 h
Kohderyhmä: nuoret ja nuoret aikuiset
Tila: kirjastossa tai muualla
Materiaalit: piirustusvälineet ja paperia, pinssikone, origamipaperia, kirjaston poistomangoja joita voidaan käyttää origami- ja pinssiaskarteluun, kirjaston kokoelman mangapokkareita / animelehtiä / mangapiirustusoppaita.


Kuvassa oululaisen Kummacon-tapahtuman järjestäjiä cosplay-asuissa.

Ohjelma voi olla seuraavanlainen:
– piirustuspaja (tehtäviä esim. piirretään itsemme mangahahmoiksi, suunnitellaan oma hahmo jne. Tai opetellaan mangapiirustuksen perusasioita)
– origami ja pinssien tekoon keskittyvä paja (materiaaleina kirjaston poistomanga sekä origamipaperi)
– pyydetään vierailijoiksi paikallisia manga/anime-yhdistyksiä esittelemään alueen harrastustoimintaa (on mm. nuorteniltoja joissa katsellaan animea, conien järjestäjät voivat esitellä tapahtumia, cosplay-harrastajat voivat kertoa pukuilun harrastamisesta alueella esim. omat työpajat)
– keskustellaan mangasta ja animesta, pöytä täyteen uusimpia mangoja ja animelehtiä sekä mahdollisesti kirjastoväen omaa harrastustavaraa. Keskustelua syntyy hyvin!
– vinkataan omia suosikkisarjoja muille, mukaan voi ottaa omia suosikkikirjoja tai ne voi poimia mukaan kirjaston hyllystä (toimii sitten kun porukka on tutustunut toisiinsa)

Miten löydän tietoa kirjastosta? Tietokirjavinkkaus. 3. lk

Ritaharjun kirjasto, Oulu

Kesto: 45 – 60 min.
Kohderyhmä: 3. luokka
Oppimistavoitteet: tietokirjat, sisällysluettelo, hakemisto, luokitusjärjestelmä
Paikka: kirjastossa tai koululla
Materiaalit: kirjat, luokituspuu, aihelaput

1. Johdatus aiheeseen. Jutustelua jutturingissä (5 min)
Mikä on tietokirja? Millaisia tietokirjoja olet lukenut? (lapsilta tulee erilaisia aiheita, näiden pohjalta johdatellaan siihen, että kirjastossa kirjat on järjestetty aiheen mukaan. Miksi on tärkeää, että kirjat järjestyksessä? Arvaa monta kirjaa tässä meidän pienessä kirjastossa on? Miten voisit löytää vaikkapa tämän Pannukakusta päärynäksi ? )

Tutkitaan kirjaston seinällä olevaa Tiedonpuuta. Millä oksalla lasten lukemat tietokirjat olisivat?

2. Tietokirjavinkkaus (20-30min)
1-3 tietokirjaa jokaisesta pääluokasta. Osa esitellään pintapuolisesti, osan kohdalla voidaan viettää enemmän aikaa jutustellen. Yhdessä sijoitetaan luokituspuuhun. Välillä voidaan jumpata. Vaikka 7 luokan kohdalla. Ja seiskaluokan voi ottaa sopivaan saumaan, jos alkaa levotonta liikehdintää. Esim. Suomen lasten linnakirjan kohdalla luetaan pätkä jännittävää tarinaa Raaseporin linnan kummituksista hiljaa kuiskien…(elämyksiä :))

Sopivan kirjan kohdalla tutustutaan sisällysluetteloon ja hakemistoon.

3. Lopussa lapset liikkeelle. Etsi kirja aiheesta (15 -20min)
Jaa aihelappu lapsiparille. Lapset etsivät sopivan kirjan ja tuovat sen luokituspuun juurelle tarkistuspisteelle ja kertovat mistä luokasta löysivät kirjan. Palkinnoksi oikeasta suorituksesta yläfemma! 🙂

4. Lainausta loppuaika