Disinformaatio

Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa:

– poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen

– taloudellinen hyöty (klikkaukset, kuluttajan harhauttaminen)

– ilkivalta, pilailu

 

Valeuutiset

Valeuutiset ovat yksi disinformaation muoto. Ne leviävät Internetissä niin kuin viraali-ilmiöt. Ne eivät aina keskity vain poliittiseen uutisointiin, vaan niiden aiheet ovat monenlaisia. Yleisin syy niille on mainostulojen kerääminen klikkauksien myötä. Ylen Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole?

Valemediat usein kehystävät ja kontekstoivat uutisia epäsopivalla tai tarkoitushakuisella tavalla. Valeuutiset ovat vain näennäisesti uutisia eli niillä on uutisen rakenne (otsikko, ingressi, kuvitusta) mutta niitä ei ole tehty Journalistin ohjeiden mukaisesti. Luotettavuuden vaikutelmia saatetaan luoda mukailemalla oikeiden uutisorganisaatioiden nimiä ja ulkoasua. Voi sanoa, että toimittajakunnan eettisten periaatteiden noudattaminen on tärkein uutisen kriteeri.

Sanana valeuutinen on alkanut monen mielestä menettää merkitystään, sillä kaikkea, josta on eri mieltä, on alettu kutsua valeuutisiksi. Onkin suositeltavampaa käyttää sanaa disinformaatio. On hyvä myös huomata, että huijausta ja propagandaa on esiintynyt aina. Sosiaalinen media on kylläkin luonut otollisen alustan disinformaation leviämiselle, sillä somessa ihmiset eivät välttämättä tutki ollenkaan juttujen julkaisijoita pintaa syvemmältä.

Kuka tahansa voi lähettää esim. poliitikon esittämän väitteen tarkistettavaksi faktantarkistajille. Lue Ylen artikkelista, millaisia keinoja Faktantarkistajat neuvovat väärän tiedon tunnistamiseen.

 

Tehtävä:

Katso alla oleva video valeuutisten tunnistamisesta: