Tältä sivulta löydät pieniä tapahtumakonsepteja, joita voit hyödyntää Luetaan! -kampanjassa ja muulloinkin.
Lisätietoja tapahtumakonsepteista Oulun kaupunginkirjastosta: Laura Liikavainio, laura.liikavainio(at)ouka.fi.
Lasten tapahtumakonseptit
Lasten tapahtumaideat ovat Oulun Ake-lanu tiimin ideoimia. Yhdistele ja muokkaa omiin tarpeisiin.
Satutuokio ja askartelua kirjan pohjalta
Kirja: Danny Baker: Rohkea Sanni Hanhi
Tulostettavat askarteluohjeet löytyvät täältä.
Sadussa on mahdollista ottaa lapset mukaan. Harjoitellaan ennen lukemista eläinten äänet:
- susi sanoo grrr!
- Karhu sanoo murrrrr!
- Ja leijona sanoo rrräyh!
Lapset tuottavat eläintenäänet, kun ne esiintyvät sadussa.
Sadun lukemisen jälkeen lapset saavat valita minkä kirjan hahmon he askartelevat. Vaihtoehtoina on hanhi, susi, karhu tai/ja leijona.
Satu voidaan kertoa uudelleen askarreltujen hahmojen avulla.
Askarteluohjeet:
HANHI
Tarvikkeet:
- kertakäyttölautasia halkaisijaltaan esim. 18 cm
- lyijykyniä
- askartelusilmiä tai mustia huopakyniä
- oransseja huopakyniä
- oranssia kartonkia
- sakset
- nitoja
- liimapuikkoja
Työvaiheet:
- Piirrä hanhen pää ja kaula lautasen sisäpuolelle lautasen halkaisijaan asti.
- Leikkaa pää ja kaula ääriviivoja pitkin, huom. älä leikkaa irti!
- Käännä siipiosat alaspäin.
- Typistä hieman siiven kärkiä, että räpylät mahtuvat mahan alle.
- Kiinnitä siivet nitojalla.
- Piirrä nokka ja silmät tai kiinnitä askartelusilmät.
- Leikkaa räpylät ja kiinnitä liimapuikolla.
KARHU, SUSI JA LEIJONA
Tarvikkeet:
- kertakäyttölautasia (halkaisija esim. 18 cm). Mattapintaisiin lautasiin värit tarttuvat parhaiten
- vahavärejä tai vesiliukoista askartelumaalia tai silkkipaperia lautasen värittämiseen
- huopakyniä
- liimapuikkoja
- valmiita askartelusilmiä (ei pakollinen, piirtäminen tai paperista leikkaaminen käy hyvin)
- puukeppejä, jäätelöpuikkoja tai pahvisia mehupillejä pidikkeiksi, jos teet eläimistä naamiot
- sakset
- nitoja
Työvaiheet:
- Maalaa, väritä tai peitä silkkipaperista revityillä palasilla lautanen kokonaan.
- Leikkaa korvat, kuonot ja silmät ja kiinnitä liimalla. Korvien kiinnittämisessä nitoja nopeuttaa.
- Tee leijonalle harja leikkaamalla reuna hapsuille.
- Piirrä suut.
- Halutessasi naamion leikkaa silmien reiät ja kiinnitä keppi maalarinteipillä naamion taakse.
Leijonasta on myös vaihtoehtoinen malli:
Tarvikkeet:
- vihreää, keltaista, harmaata ja oranssia kartonkia
- liimapuikkoja
- sakset
- valmiita askartelusilmiä (ei pakollinen, piirtäminen tai paperista leikkaaminen käy hyvin)
Työvaiheet:
- leikkaa vihreästä kartongista pohja, keltaisesta kartongista leijonan pää ja vartalo, harmaasta kartongista jalat ja häntä sekä oranssista kartongista harjaan tarvittavat suikaleet
- Kiinnitä kaikki osat vihreään pohjaan liimapuikolla.
- Viimeisenä liimaa tai piirrä silmät ja piirrä suu
Veikan metsäretki
Pohjautuu Tuuli Hypénin kirjaan Veikan metsäretki.
Tulostettava käsikirjoitus löytyy täältä.
Mitä tarvitaan: Luonto: tammi, kuusi, saniainen, marjapensas, metsämansikoita, kakkakivi, kivi, voikukkia (voikukat voivat olla kivessä kiinni), pähkinäpensas, kelopuita. Puut ja pensaat voi piirtää pahville ja kiinnittää tikun nokkaan. Eläimet: Veikka, äitikettu, perhoset, orava, hiiri, siili, käärme, sinitiainen (lintu), jänis, karhu, hirvi, pöllö. Lisäksi: muovipussi, luonnonääniä, musiikkia, pöllön huhuilua
Kertoja istuu nojatuolissa sermin vieressä yleisön edessä, päällä voi olla joku eläinpuku.
Kertoja:
Kauniin niityn reunalla kasvaa iso tammipuu. Sen paksujen juurien suojaan on kaivettu pieni pesäkolo. Siellä asuu Veikka-kettu äitinsä kanssa.
Veikka:
Hei, minä olen Veikka-kettu ja asun äidin kanssa niityllä.
Kertoja:
Veikan äidin on levättävä ja kerättävä voimia lähteäkseen illalla ruuanhakuun, mutta vilkas ketunpoika jaksaisi leikkiä, vaikka kuinka kauan.
Äitikettu:
Pysy ihan pesäkolon lähellä Veikka, ettet vain eksy metsään. Minä nukun vielä hetken, että jaksan illalla etsiä ruokaa.
Veikka:
Kyllä äiti, en mene kauaksi pesästä. Olen ihan lähellä.
Kertoja:
Tottahan Veikka tietää, että äidin neuvoja pitää kuunnella. Sillä aikaa, kun äiti nukkuu, Veikka leikkii hippaa iloisten pienten perhosten (sinisiipien) kanssa.
Veikka:
Voi miten kauniita perhosia tuolla on. Odottakaa perhoset! Leikitään yhdessä! Älkää lähtekö karkuun!
(äiti kettu ja tammi pois, tilalle kuusi)
Kertoja:
Tuuhea heinikko vain suhahtaa, kun Veikka säntää kohti kesäisiä seikkailuja. Vauhdikkaan leikin pyörteissä äidin varoitukset unohtuvat. Hippaleikki on hauskaa, mutta ei kai Veikka ole eksynyt? maisema ei näytä enää tutulta. Isojen kuusten oksat kutittelevat ja kotiniitty on jäänyt kauas taakse.
Veikka:
Missä minä oikein olen, äitiä ja kotipesää ei enää näy. Miten minä löydän takaisin kotiniitylle?
(Saniainen kuusen tilalle)
Kertoja:
Metsässä on kuitenkin paljon nähtävää. Suurensuuret hirvet tuskin huomaavat Veikkaa, mutta saniaisten alla hyppivä orava säksättää Veikalle tervehdyksen (Veikka ja orava tervehtivät toisiaan). Sitten se häipyy matkoihinsa. Kuka auttaisi Veikan kotiin? Osaisiko metsähiiri neuvoa tien takaisin niitylle.
(marjapensas saniaisen tilalle)
Veikka:
Hiiri, tiedätkö missä on minun kotiniittyni, osaatko neuvoa, miten pääsen sinne?
Metsähiiri:
Tyhmä kettu! Etkö näe, että olen syömässä? Ei minulla ole aikaa auttaa sinua.
Kertoja:
Hiiri jatkaa ruokailuaan, mutta kypsimmät vadelmat ovat liian korkealla.
Veikka:
Minä voin auttaa sinua hiiri, yllän korkeammalle kuin sinä.
Kertoja:
Veikka taivuttaa oksia, jotta hiiri yltää makeimpiin marjoihin. Hiiri on hyvillään ja kohta hiirellä on pöytä koreana.
Hiiri:
Kiitos, kiitos! minne olit menossa pikku kettu, niityllekö? Eikö se ole tässä ihan lähellä? En nyt oikein muista missä. Toivottavasti löydät sen pian.
(metsämansikoita marjapensaan tilalle)
Kertoja:
Veikka työntää uteliaan kuononsa seuraavaksi metsämansikoiden värittämään mättääseen. Hups! pikkuruinen herkkä kirsu on vähällä osua lehtien alla piilottelevan siilin piikkeihin. Siili on huonolla tuulella, koska sen piikkeihin on tarttunut lehtiä.
Siili:
Voi näitä lehtiä, kaikki piikkini ovat aivan niiden peitossa. Miten pääsen niistä eroon? En saa millään niitä irtoamaan!
Veikka:
Minä voi auttaa sinua, nypin hampaillani lehdet irti.
Kertoja:
Veikka irrottaa lehdet yksi kerrallaan, kas näin ja kohta siili on siistitty.
Siili:
Olitpa ystävällinen pikkukettu. Etsitkö tietä kotiin? Löydät takaisin niitylle kiertämällä pähkinäpensaan.
Kertoja:
Mutta miltä pähkinäpensas näyttää?
(kakkakivi ja voikukka metsämansikoiden tilalle)
Kertoja:
Veikka löytää metsäaukealta vain voikukkia ja kiven lomaan kiertyneen kyykäärmeen. Sahakuvioinen sihisijä on jostain syystä apean oloinen.
Veikka:
Joku on kakannut sinun lepokivesi päälle, hyi olkoon! Minäpä putsaan papanat pois, niin voit kiivetä taas kivesi päälle. (Veikka antaa irtokakan kertojalle)
Kyy:
Kiitos pikkukettu, olen taas niin iloinen. Etsimäsi pähkinäpensas ei ole kovin kaukana. Kysy tietä ystävältäni linnulta. Sehän näkee kaiken korkealta puiden oksilta ja tuntee metsän siksi hyvin.
(kuusi kiven tilalle)
Kertoja:
Veikka kääntää katseensa puiden latvoihin. Läheisen kuusen oksalla keikkuu hassu höyhenpallo. Tämä pikkulintu on sinitiainen. Tietääkö se, mikä polku johtaa kotiin?
Sinitiainen:
Toki neuvon sinulle tien! Mutta katsohan ensin tätä! Esitän sinulle villin tanssin!
(musiikkia: Darude)
Veikka:
Tässähän menee pää aivan pyörälle.
Sinitiainen:
Voisin tanssia koko päivän, mutta äitisi varmasti jo odottaa sinua. Löydät niityn tämän pähkinäpensaan takaa. (pähkinäpensas kuusen tilalle)
Veikka:
Onko tuo pensas, sehän on melkein puun kokoinen?
Kertoja:
Pensaan juurakossa rapisee. Veikka sujahtaa oksien alle ja höristelee korviaan. Monen pienen eläimen tassut ovat jättäneet ruohikkoon värikkään tuoksun.
Veikka:
Onpa täällä jännittävää. Mistähän tuo kumma töminä kuuluu? Kuka tuolla oikein tömistelee.
Kertoja:
Metsäaukiolle on tullut hätääntynyt rusakko. Kuka törkymöykky on jättänyt metsään muovipussin? Jänisparka ei pääse siitä omin avuin eroon. Nyt on toimittava nopeasti.
Veikka:
Yritä olla paikoillasi, niin vapautan sinut. Revin hampaillani muovipussin palasiksi, niin pääset siitä irti.
Jänis:
Onneksi tulit apuun! Luulin, että keltainen väri sopisi minulle, mutta se alkoikin kuristaa kurkkuani. Nyt sinun on parasta kiiruhtaa kotiin. Aurinko alkaa painua mailleen ja kohta metsässä on pimeää. Kotiniittysi on tämän rinteen takana. Ole varovainen, ettet kompastu.
(pähkinäpensaan tilalle kelopuu)
Kertoja:
Vanhat koppuraiset kelopuut ja käppyräiset männyt vangitsevat hiipuvan auringonvalon. Veikasta tuntuu siltä kuin kuivuneet oksat kurkottelisivat sitä kohti. Hämärässä kaikki metsän äänetkin alkavat tuntua pelottavilta. Huhuiliko jossain pöllö. Yhtäkkiä jostain aivan läheltä kuuluu siipien havinaa.
Veikka:
Kauhistus, onkohan se nälkäinen huuhkaja, nyt äkkiä pakoon. Juoksen tuon mäen alas.
(pöllön huhuilua)
Kertoja:
Pakoon pötkivä Veikka ei huomaa katsoa jalkoihinsa. Rinne loppuu äkkiväärästi ja kettuparka pyörii väkkäränä mättäältä mättäälle niin että häntäkarvat pöllyävät. Onneksi sammaleet sentään pehmentävät pyllymäkeä. (Veikka pois lavalta) Viimeisen kuperkeikan päätteeksi Veikka tekee mahalaskun suoraan suuren karhun syliin. Karhu on yhtä hämmästynyt kuin kettukin.
Karhu:
Mistä sinä siihen tupsahdit pikkukettu, taivaaltako tipahdit?
Veikka:
Anteeksi kauheasti, yritin vain löytää tien kotiniitylle.
Karhu:
Sinäkö olet se ketunpoika, joka on autellut tänään metsän pikkuisia eläimiä? Kiipeä selkääni, minä kannan sinut kotiin. Pidä kiinni nyt mennään!
Kertoja:
Ja niin karhu kantaa pitkin askelein Veikan niityn reunalle.
(tammi näyttämölle ja kertoja vetää tähtitaivasesirpun puoleen väliin)
Veikka:
Minun kotikoloni on tuolla tammen juurella. Tästä osaan jo yksin kävellä äidin luokse. Hyvää yötä karhu, minä menen nyt.
Karhu:
Hyvää yötä pikkukettu.
(luonnon ääniä)
Kertoja:
Yön äänet ja hajut saavat niityn näyttämään kovin erilaiselta kuin päivän valossa. Kastehelmet kimaltelevat kukkien terälehdillä, pienet sammakot kurnuttavat, sirkat sirittävät ja öinen tuuli käy pehmeästi sihisten niityn yli. Kotipuun juurella Veikka katselee ympärilleen. Äitiä ei näy missään. Yhtäkkiä aivan Veikan vieressä, varjoisan pensaan lehtien lomassa välähtää silmäpari. Veikka säikähtää! (yön ääniä)
Veikka:
Kuka siellä oikein lymyää, äiti missä sinä olet?
Äitikettu:
Minä olen täällä Veikka! Voi sinua pientä karkulaista! Olen etsinyt sinua kaikkialta. Olin kauhean huolissani. Nyt äkkiä takaisin kotiin ja unten maille!
Kertoja:
Äidin syliin on turvallista nukahtaa ja Veikka painautuu äidin kylkeen.
Äitikettu:
Sovitaanko, että tehdään seuraava metsäretki yhdessä?
Veikka:
Jo vain, näin tehdään (haukottelee) ja täytyyhän sinun äiti tavata kaikki uudet ystäväni.
Toivomuskivi
Tekijä: Sinikka Kesti, Oulu, 2019
Tulostettava käsikirjoitus löytyy täältä.
Mitä tarvitaan: pupu, orava, pöllö, aasi, näyttämölle metsää, kimalteleva kivi
Pupu:
Mikä tuo on? Se on kylmä ja ei liiku.
Ai, se onkin vain tyhmä kivi.
Nakkaanko sen metsään, ettei kukaan satuta vaan tassuaan siihen?
Orava:
Näpit irti tuosta kallisarvoisesta kivestä!
Älä vain heitä sitä pois. Se on huipputärkeä juttu!
Pupu:
Kas hei. Tämäkö on sinulle tärkeä?
Voiko tämä kivi olla muka tärkeä? Hih hih. Olet hupsu!
Orava:
Se on Toivomuskivi, Toivomuskivi! Ymmärrätkö, että se on Toivomuskivi!
Pupu:
Ahaa. Noo, mistä mukamas tiedät, että se on toivomuskivi?
Orava:
No siitä tietenkin, koska se kimaltaa. Ainoastaan Toivomuskivet kimaltavat.
Pupu:
Ooh, vai niin! Epäilen…
Toivo sitten jotakin, jos se on sellainen Toivomuskivi. Muuten luulen, että narraat.
Orava:
Okei, no siinä tapauksessa toivon, että sinulle tulee kiire kotiin, sillä sinä häiritset minua nyt keksimästä sitä, mitä oikein voisin edes toivoa.
Pupu:
Hei kuule, en nyt ehdikään tässä toivoa mitään.
Minulle tuli yhtäkkiä ihan niin mahdottoman kamala nälkä, että melkein näköä haittaa. Tuntuu, etten jaksaisi loikkia kotiini.
Orava:
Hih! No siinä tapauksessa toivon, että loikit kotiisi tuulispäänä!
Kosketan Toivomuskiveä. Kas näin! (koskettaa kiveä tassullaan ja loikkii pois).
Orava:
Kas niin. Sinne jänis meni.
Hm, nyt sain todisteen, että tällä kauniilla ja kimaltavalla kivellä voi toivoa!
Oikeastaan nyt vasta itsekin uskon…
Kappas vain, taas tulee joku.
Aasi:
Kas hei. Mitä sinulle kuuluu? Eipäs ole nähty aikoihin.
Orava:
Kas, sinuakin näkee pitkästä aikaa! Arvaa mikä tuo on? Oletkos aikaisemmin nähnyt mitään tuollaista?
Anteeksi kun kysyin, sillä yleisesti kai luullaan, että te aasit ovat tyhmiä, ettekä te ymmärrä mistään mitään!
Aasi:
Valitettavasti näin on. Mutta me olemme viisaita eläimiä, sillä me osaamme esittää tyhmää!
Se vasta viisautta on, että antaa toisen kuvitella olevansa muita älykkäämpi!
Orava:
Niin, mitä arvelet tästä kivestä, kun kerran olet niin kovin viisas?
Aasi:
Kivi. Tavallinen kivi. Ei sen kummempaa. Kivi.
Kylmä, ei osaa puhua, niitä on miljardeja kappaleita joka puolella maapalloa. Suomessakin joka paikassa.
Orava:
No niin. Oikein päätelty, että tämä on kivi. Et ole tyhmä, enkä ole sellaista edes väittänytkään.
Aasi:
Höh, tuommoisia kivenmurikoista on paljon siellä, mistä me aasit alun perin tulimme, Afrikasta!
Esi-isäni kopsutteli kivisiä polkuja pitkin muinaisina aikoina.
Nimittäin sen jälkeen, kun ihminen halusi kesyttää meidät aasit, ja käyttää meidän älykkyyttämme hyväksensä kantamassa kuormia! Kivet ovat tuttuja!
Orava:
No, senhän aasikin tietää! Hih!
Kivet ovat tuttuja, mutta kaikki kivet eivät olekaan samanlaisia!
Tämä on näet erityinen kivi! Katso sitä tarkasti, niin näet sen kauneuden! Ooh! Nytkin se kimaltaa!
Aasi:
Kuten juuri äsken jo kerroin, että tuollaisia kiviä on maailma täynnä, eikä tuokaan kivi kai ole muita kummempi.
Kivi kuin kivi! EN näe siinä mitään erikoista! Isompiakin on.
Isäni rikkoi kerran vahingossa kaviollaan yhden suuren kivipaaden, ja siitä tuli sitten ihmisille oikein mukavia istuimia pihalle. Kivet ovat vain aika kylmiä istuimiksi, luulen, vaikka aasina en juurikaan istu.
Orava:
No, kuunteletko sinä edes?
Tämä ei olekaan mikään tavallinen kivi.
Tämä on toivomuskivi ja voit toivoa, vaikka mitä! Mieti mitä toivot.
Aasi:
Ooh. Vai Toivomuskivi! En tiennytkään mitään sellaisista?
Orava:
No, kaikki kivet eivät olekaan taikakiviä, mutta minullapas nyt sellainen vain sattuu olemaan!
Mitä sinä toivoisit? Mieti tarkasti.
Aasi:
Jaahas, jaahas.
Vaikka kuinka mietin, en keksi mitä toivoisin!
Olen oikein tyytyväinen ja onnellinen muutenkin, enkä tarvitse mitään erityisempää.
Orava:
No, siinä tapauksessa minä toivon, että sinä aasi kopsuttelisit jo kotiin!
Eikös sinulla ole jo janokin tässä helteessä? (koskee kiveä käpälällään, ja aasi lähtee pois).
Toivomuskivi saa olla tuossa, missä sen paikka on.
Talvi on tulossa ja pitää kerätä vielä syötävää talven varalle.
Taas joku tulee! Se on pöllö, viisain metsän eläimistä!
Taidanpas kysyä mitä pöllö ajattelee tästä aarteestani!
Pöllö:
Huhuu. Oletko tullut hassuksi kuomaseni?
Näenkö minä oikein, että sinä jutteletko tuolle kivelle!
Enpäs ole moista enne nähnyt tässä metsässämme! Hassua.
Orava:
Kyllä vain juttelen, mutta en mille tahansa kivelle.
No, pitää taas aloittaa alusta, enkä jaksaisi.
Pöllö:
Oletko satuttanut itsesi? Tarvitsetko laastaria? Potkaisitko käpäläsi kiveen? Tuleeko verta?
Orava:
No en! Annas, kun selitän.
Sinä kun olet metsän viisain, niin sano onko toivomuskivi ihan oikeasti olemassa?
Tämän käpälässäni olevan kiven löysi ensiksi pupu, ja kun toivoin, että hän loikkisi jo kotiinsa, hän lähti saman tien. Ihmeellistä!
Pöllö:
Ooh. Olen kyllä lukenut Metsän Tietosanakirjasta osasta 3, ja sieltä T-kirjaimen kohdalta, että sellainen Toivomuskivi todellakin on tavattu tässä metsässä.
Ja kirjassa sanottiin, että jos joku sen löytää, se tuo iloa kaikille metsässä asuville!
Orava:
Sitä arvelinkin, että tämä on aito Toivomuskivi.
Mutta hei pöllö, – eikös sinua jo väsytä?
Silmäsi eivät kohta pysy auki? (koskee käpälällään kiveä)
Pöllö:
Hohhoijaa kun alkoi väsyttää.
Taidan tästä mennä nukkumaan omaan kotipuuhuni.
Pidä hyvää huolta toivomuskivestä!
Orava:
Hei, odotapas! Annankin tämä Toivomuskiven sinulle!
Olet metsän viisain eläin, ja tiedät miten sitä tulisi käyttää kaikkien metsän asukkaiden hyväksi. Ole hyvä!
Pöllö:
Kiitos kiitos. Hoh hoijaa kun niin alkoi väsyttää.
Ennen kuin pistän pääni siiven alle ja alan nukkua, minun täytyy laittaa tämä kivi talteen ja toivoa jotakin kivaa sitä ennen.
Orava:
Mieti mitä toivot!
Pöllö:
Toivon, että ei väsyttäisi enää. Ja toivon myös, että saisin silmälasit, jotta voisin tutkia enemmän Metsän Tietosanakirjoja.
Kosken nyt siivelläni vähän tähän kiveen.
Jätän sen kuitenkin tähän puun alle paikoilleen, sillä se kuuluu meille jokaiselle metsän asukkaalle. Sinullekin siellä.
Mutta, hei! Mitä ihmettä! Tämän kiven takanahan on silmälasit! Voi sentään, nyt on kiire mennä metsäkirjastoon lukemaan sitä tietokirjaa, jossa on monta lukua Toivomuskivestä ja miten sellaisen voi löytää!
Silmälasit! Hienot! Upeat! Tyylikkäät!
Hipsuvarvas ja Nököhammas
- liikunnallinen satutuokio
- pohjana Helmi Krohnin kertomus satukokoelmasta Hipsuvarvas ja muita kertomuksia
- liikunnalliseksi satutuokioksi muokannut Minttu Luomala
Tulostettava käsikirjoitus löytyy täältä.
Liikunnallisen satutuokion voi pitää yksin, mutta silloin kertomus on oltava hyvässä muistissa.
Satutuokion voi pitää myös kaksin, jolloin toinen on kertoja ja lukee kertomusosiot muistilapusta. Vinkki: pidä muistilappua Helmi Krohnin Hipsuvarvas ja muita kertomuksia -kirjan sisällä (kauniimpi kuin pelkkä muistilappu).
Toinen satutuokion pitäjä on liikuntaosioiden ohjaaja ja kertoo osio kerrallaan mitä tapahtuu. Esimerkiksi: ”lähdetään astelemaan paikoillaan”. Tämä sanotaan ja näytetään, miten astellaan paikoillaan. Vinkki: tehdään liikkeet korostetusti, jotta se näyttää katsojista hyvältä.
Satutuokion pitäjän/pitäjien on hyvä pukeutua hiiriksi. Vaatteina käyvät mitkä vain harmaat vaatteet. Nenän ja viikset voi meikata. Häntä on helppo askarrella letittäen harmaata villalankaa ja hiiren korvat voi joko ostaa valmiina tai askarrella harmaasta kartongista mustan hiuspannan ympärille.
Kertoja:
Hipsuvarvas ja Nököhammas ja heidän äitinsä ja isänsä eivät koskaan olleet tunteneet muuta kotia kuin Kolonurkan keittiön kaapin alla.
Mutta eräänä päivänä talonväki muutti pois, ja seinään ilmestyi lappu, johon oli kirjoitettu: Vuokrataan. Eivätkä hiiret löytäneet enää mistään syötävää. Niinpä hiirien täytyi lähteä etsimään uutta kotia.
lähdetään astelemaan paikallaan
Kertoja:
Vähän matkaa kuljettuaan hiiret tulivat pienelle joelle. Herra Hiirinen teki kaarnanpalasesta sillan sen yli ja lähti sitten itse ensimmäisenä hyvin varovaisesti kulkemaan joen poikki ollakseen varma, että silta kestäisi. Rouva Hiirinen seurasi hänen perässään, ja Hipsuvarvas ja Nököhammas astuivat käsi kädessä hänen jäljessään.
Astellaan varovasti eteenpäin, laitetaan jalka tarkasti toisen eteen
Kertoja:
Juuri kun Hipsuvarvas ja Nököhammas olivat päässeet keskelle siltaa, tapahtui kauhea onnettomuus. Silta murtui ja hiiret putosivat veteen!
Leikitään putoamista ja hypätään kyykkyyn, tehdään uintiliikkeitä
Kertoja:
Hipsuvarvas ja Nököhammas yrittivät päästä kaarnanpalalle.
Kauhotaan ja kurotellaan kaarnanpalaa kohti
Kertoja:
Hipsuvarpaan ja Nököhampaan onnistui kivuta kaarnanpalalle, mutta se oli kovin liukas, ja he tarrautuivat lujasti kiinni toisiinsa ja tasapainottelivat kaarnanpalalla. Hiiret toivoivat, että virta kuljettaisi kaarnanpalan rantaan, mutta se törmäsikin kalliota vasten särkyen palasiksi ja hiiret putosivat jo toisen kerran veden varaan.
Hypätään uudestaan kyykkyyn ja tehdään uintiliikkeitä
Kertoja:
Hiiret näkivät suuren lumpeenlehden ja onnistuivat vaivoin kiipeämään sen päälle.
Kauhotaan ja kurotellaan kohti lehteä
Kertoja:
Hiiret olivat yhä onnettomassa tilanteessa. He eivät omin voimin jaksaneet uida lehdeltä rantaan. Onneksi juuri silloin rannalla sattui kulkemaan vesirotta, jonka kävi hiiriä sääliksi. Hän ui hiirien vierelle ja kuljetti nämä yksi kerrallaan rantaan.
Leikitään vesirottaa ja tehdään uintiliikkeitä
Kertoja:
Vesirotta ei kuitenkaan oikein pitänyt lapsista ja hän jätti hiiriparat rannalle. Hiiret olivat niin kylmissään ja väsyneitä onnettoman päivän jälkeen, että he käpertyivät koivun alle nukkumaan.
Hiiret nukkuivat koko yön sikeästi metsässä. He eivät heränneet edes peltohiiren kutitteluun.
Kutitellaan itseä.
Kertoja:
Aamulla herra ja rouva Kerttunen olivat aamulennollaan etsimässä aamiaista, kun he huomasivat Hipsuvarpaan ja Nököhampaan. He lensivät kutsumaan muutkin metsän linnut apuun. Kun Hipsuvarvas ja Nököhammas heräsivät, he näkivät ympärillään ystävällisen ja hälisevän lintuparven.
Lennetään paikallaan.
Kertoja:
Hiiret kertoivat linnuille surullisen tarinansa. Linnut säälivät hiiriä ja päättivät auttaa. Ensin linnut valmistivat hiirille kuivat vaatteet.
Ommellaan kuvitteellisella neulalla.
Kertoja:
Hiiret ilahtuivat kovin vaatteista ja pukivat ne saman tien päällensä.
Puetaan housut ja paita.
Kertoja:
Linnut lähtivät myös etsimään hiirille syötävää.
Poimitaan maasta marjoja, etanoita, matoja ja jyviä.
Kertoja:
Hiiret söivät mielellään jyvät ja marjat, mutta etanoita tai matoja he kohteliaasti kieltäytyivät syömästä.
Linnut ja muut metsän asukkaat olivat niin ystävällisiä, että he rakensivat hiirille vielä talon.
Sahataan ja naulataan.
Kertoja:
Hipsuvarvas ja Nököhammas viihtyivät hyvin omassa pikku kodissaan. He tanssivat yhdessä aina iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
Tanssitaan hieman.
Kertoja:
Hipsuvarvas ja Nököhammas kaipasivat kuitenkin kovasti vanhempiaan. He odottivat joka päivä, että vanhemmat löytäisivät heidät. Eräänä talvi-iltana Nököhammas ei jaksanut enää odottaa. Hän päätti lähteä itse etsimään vanhempiaan.
Oli pimeää ja todella paljon lunta. Nököhampaan täytyi nostella jalkojaan tosi korkealle, kun hän kahlasi lumessa eteenpäin.
Harpotaan hangessa ja nostellaan jalkoja korkealle ja pidetään lyhtyä korkealla pään yläpuolella.
Kertoja:
Kuin ihmeen kaupalla Hipsuvarvas löysi vanhemmat ja he palasivat yhdessä kotiin Hipsuvarpaan luo. Hiiret olivat hyvin onnellisia löydettyään toisensa. He asuivat pienessä talossa metsän keskellä onnellisina elämänsä loppuun asti.
Loppu.
Tarkoituksena on pitää satutuokioita, joihin pyydetään joku oman kunnan tai kaupungin tunnettu henkilö lukijaksi. Näitä henkilöitä ovat esimerkiksi kunnanjohtaja, oman paikkakunnan julkkis, poliisi, palomies tai vaikkapa kauppias. Satutuokion voi nimetä lukijan mukaan, esimerkiksi ”Kunnanjohtajan satutuokio”.
Luetaan -tapahtumassa voi järjestää lukuvinkkauksia, joihin voi pyytää eri luokka-asteita kirjastoon vinkkaukseen. Valmiita vinkejä löytyy esimerkiksi KiTa -sivujen lasten lukuvinkeistä.
Non-stop sadun luentapäivää mainostetaan siten, että luentapäivänä kukin saa kuulla tarinan kun vetäisee kirjastontyöntekijää hihasta. Lapsi voi itse valita kirjan, jonka haluaa kuulla. Luentapäivän ajan, kukin lukija vuorollaan, on asiakastiloissa näkyvällä paikalla odottamassa pieniä asiakkaita. Lapsilta kannattaa kysyä: ”haluatko, että luen sinulle?” On syytä varautua siihen, että lapsi sanoo ei. Kokemuksen perusteella lapsi kuitenkin hetken tuumattuaan palaa kirjan kanssa. Asiakastiloissa voi myös työskennellä kun odottaa lapsia esimerkiksi kannettavan tietokoneen tai lähimpien hyllyjen parissa. Tärkeintä on, että henkilökunta on näkyvästi esillä Non-stop luentapäivän ajan lastenosastolla.
Kaikkea sisältöä Luetaan -tapahtumaan ei tarvitse toteuttaa itse. Hyvänä keinona tähän on pyytää koululuokkia vierailulle kirjastoon. Vanhemmat lapset voivat pitää nuoremmille lukutunnin. Kummioppilaiden kanssa voi myös etsiä luettavaa kirjaston hyllyistä ja samalla vinkata omia suosikkikirjoja silloin kun oli itse saman ikäinen.
Luetaan -tapahtumaan voi pyytää karvaisia kaverita mukaan levittämään lukuiloa. Lukulemmikit tuovat mukanaan monia hyviä keinoja lukuharrastuksen edistämiseksi. Lukulemmikin läsnäolo vähentää lukemiseen liittyvää kynnystä ja stressiä. Eläin ei arvostele, takerru virheisiin tai keskeytä – lapsella on rauha harjoitella lukemista. Näiden keinojen lisäksi lukulemmikkien vierailu on koettu kirjastoissa mukavana tapahtumana. Suomen Karva-Kaverit ja Kennelliiton lukukoirat ovat hyviä esimerkkejä yhteistyökumppaneista lukulemmikkitoiminnassa.
Kirjavinkkipöytä toimii kirjojen suosittelupöytänä. Tarkoituksena on, että asiakkaat vinkkaavat toisilleen luettavaa. Kirjavinkkipöydälle tulee tulostaa riittävästi kirjavinkkipohjia sekä kyniä. Henkilökunnan on syytä kirjoittaa muutamia vinkkejä esimerkiksi, jotta asiakkaat saavat kiinni ideasta. Suositeltuja kirjoja on myös hyvä laittaa esille kirjavinkkipöydälle ja ujuttaa kirjoitettu kirjavinkki suositellun kirjan väliin, jotta asiakkaat huomaavat, että vinkit toimivat myös hyvinä kirjanmerkkeinä.
Kirjavinkkejä voi myös kerätä kirjavinkkipuuhun jos kirjastossa on tyhjää seinätilaa tai vaikkapa ikkunatilaa. Kirjavinkit toimivat myös kivasti pyykkinarusta roikkuen. Vinkkejä voi kerätä myös teemoittain esimerkiksi rakkaus -teemalla. Olipa kirjavinkit pöydällä, puussa tai ikkunassa, visuaalisuuteen kannattaa kiinnttää huomiota.
Tulostusvärin säästämiseksi kirjavinkkipohja on valkoinen. Tulostaessa voi käyttää myös värillistä paperia jolloin kirjavinkit saavat haluamanne värin.
Tulostettava juliste löytyy täältä.
Tulostettava kirjanvinkkipohja löytyy täältä.
Nuorten tapahtumaideat
Pohjois-Suomen Avin nuorisotoimen laatimia ideoita nuorille ja esim. nuorisotiloille.
Miettikää yhdessä jokin suosittu nuorisokirja, mitä kuvailette Instagrammissa tai Twitterissä ilman, että käytätte kirjan nimeä, kirjan hahmojen tai kirjan paikkojen nimiä. Voitte liittää postaukseen myös itse ideoimanne kuvan. Halutessanne voitte lisätä mukaan Lukuiloa!-logon (ladattavissa kampanjan sivuilta).
Tutustukaa muiden postauksiin ja koettakaa arvata kommentteihin, mistä kirjasta on kyse. Halutessanne haastakaa jokin toinen kunta tai nuorisotoimija mukaan.
Käyttäkää omien hästägien lisäksi kampanjan hästägejä: #lukuiloaliikkeellä #lukuliike #luetaan
Sosiaalisessa mediassa on pyörinyt #bookface-meemi. Tutustukaa meemiin ja toteuttakaa samanlaisia kuvia vaikkapa nuortenkirjoilla.
Bookfacessa kirjaa pidetään kasvojen edessä ja annetaan esim. ihmisen vartalon jatkaa kannen kuvaa. Tai ihmisen kasvot, kädet tai jalat voivat jatkaa kannen kuvaa. Toteutustapoja on monia, vain mielikuvitus on rajana! Tutustu toteutuksiin Instagramissa hästägillä #bookface tai #bookfacefriday.
Halutessanne haastakaa jokin toinen kunta tai nuorisotoimija mukaan. Käyttäkää omien hästägien lisäksi kampanjan hästägejä: #lukuiloaliikkeellä #lukuliike #luetaan.
Järjestäkää nuorten kauhukertomusilta.
Mikäli mahdollista, järjestäkää nuorisotilaan hämärä tila ja esimerkiksi taskulampuista tai muista valonlähteistä koottu ”nuotio”, jonka äärellä voidaan istuskella porukalla. Jos käytettävissä on oikea takka, niin vielä parempi.
Lainatkaa kirjastosta iltaa varten kauhutarinoita, joita luette porukalla. Nuoret saavat myös kertoa omia kauhujuttujaan vapaasti.
Tiekkö-kirjastojen vinkkilista: Jännitystä ripauksella kauhua!
Mikäli yöpyminen on mahdollista, nuoret voivat tuoda makuupussin ja muita yöpymistarpeita. Iltaa varten voi varata muutakin ”nuotioillan” tarviketta: makkaroita tai vaahtokarkkeja paistettavaksi, pöllön huhuilua tai nuotion rätinää taustaääneksi jne.
Etsi kirjavinkkejä verkosta tai pyydä lähikirjastoa kokoamaan lista nuoria kiinnostavista kirjoista. Mahdollisia aiheita voisivat olla esimerkiksi kirjat tai sarjakuvat, joista on tehty elokuvia, nuorten kauhukirjat, nuorten romantiikka, koulumaailmaan liittyvät kirjat tai nuorten elämästä kertovat klassikot.
Katso myös vinkit verkosta:
Tiekkö kirjastojen vinkit nuorille
OUTI-verkkokirjaston vinkit nuorille
Instagramissa kirjavinkkejä tilillä @kirjastogam
Lukemon nuortenkirjavinkit
Sivupiiri, kirjavinkkejä nuorille
Kirjavinkkipöydälle kannattaa koota esimerkkikirjoja ja valmiita vinkkejä. Voitte käyttää kirjavinkkipöydän esittelyyn ja koristeluun omia ideoita tai valmiita pohjia:
Kirjavinkkijuliste
Kirjavinkkipohja
Kysykää lähikirjastostanne, onnistuisiko käynti kirjastossa yö- tai myöhäisilta-aikaan.
Nuoret ja nuorisotilat voivat ideoida ohjelmaa Yökirjastoon yhdessä kirjaston henkilökunnan kanssa. Internetistä löytyy paljon ideoita ohjelmasisällöksi.
koulujen tapahtumaideat
Oulun koulukirjasto-opettajien ideoimia sisältöjä. Ideoita saa vapaasti muokata. Kaikki tapahtumat voidaan järjestää koululla tai kirjastossa.
Osallistukaa 300 minuutin lukuhaasteeseen vaikka koko koulun voimin. Voitte hyödyntää valmiit lukuideat tai keksiä luokan kanssa omat. Lukuhaasteita on julkaistu 2 osaa, ne löytyvät myös englannin- ja ruotsinkielisinä. Tulosta värikkäät julisteet ja haastelaput verkkosivuilta.
300 minuutin lukuhaasteen verkkosivu.
300 minuutin lukuhaasteen kolmas osa, joka on suunnattu lukioikäisille nuorille, julkaistaan huhtikuussa 2020.
Kirjailijan kanssa -tunti
Ennakkovalmistelut:
Hankkikaa luokkaan luettavia tekstejä kirjaston vinkkauksen perusteella tai käsiteltävään aiheeseen liittyen. Pitemmistä teksteistä voi käyttää katkelmaa, jolloin myös tuotettu teksti toimii kirjavinkkinä.
Tuntityöskentely:
- Verryttely tuntia varten: Tehkää luokassa olevista teksteistä minuuttilukuharjoituksia eli kutakin tekstiä saa lukea esim. 2 min ja sitten tulee vaihto.
- Ohjaa oppilaita lukemaan tekstiä ja valitsemaan sieltä lauseita tai muutaman sanan mittaisia kokonaisuuksia, joista erityisesti pitää. Niitä tekstejä käytetään oman tekstin raaka-aineena. Voit antaa esimerkiksi seuraavanlaiset tehtävänannot tai vaihtoehdot:
- Kirjoita kirje, jossa kommentoit valitsemiasi kohtia kirjailijalle. ”Minulle tulee mieleen…” Käytä heränneitä ajatuksia, kuvaa tunteitasi, voit myös perustella.
- Kirjoita muisto, jonka osana valitsemasi kohdat ovat. Erota kirjailijan tekstikohdat lainausmerkein. Muista hyödyntää tunneaistimuksia (haju, maku, kuulo, näkö, tunto) muiston elävöittämiseksi.
- Kirjoita uutinen, jossa haastateltava vastaa lainaamiesi tekstinkohtien sanoin.
- Kirjoita satu, jossa käytät valitsemiasi tekstin kohtia.
Olipa kerran ______________ (nimeä päähenkilö).
Joka päivä __________________ (luo rutiini, mitä tapahtuu tavallisesti).
Kunnes eräänä päivänä _______________________ (käänne, yllätys, poikkeama tavallisesta).
Sitten ______________________________ (mitä sitten tapahtui).
Siitä päivästä lähtien _______________________________ (luo uusi rutiini, miten tapahtunut muutti päähenkilön elämää tai tapaa tehdä asioita).
Lisäideoita runokirjasta: Kuronen, K. 2017: Pönttö
Tarinasta runoksi -tunti
Ennakkovalmistelut:
Hankkikaa luokkaan luettavia tekstejä kirjaston vinkkauksen perusteella tai käsiteltävään aiheeseen liittyen. Pitemmistä teksteistä voi käyttää katkelmaa, jolloin myös runo toimii kirjavinkkinä.
Tuntityöskentely:
- Assosiaatiot eli verryttely tuntia varten: ”Sano vuorotellen parisi kanssa, mikä toisen sanomasta sanasta tulee mieleesi. Vältä miettimästä liikaa ja luota ensimmäiseen mieleesi tulleeseen sanaan”. Luokassa voidaan lähteä liikkeelle yhteisestä sanasta ja kuunnella lopuksi, mihin sanaan kunkin parin assosiaatioketju päättyi. Voit myös lisätä haastetta tähän alkuharjoitukseen esim. vertausketjuja tekemällä.
Narskujuusto
Uni – se on kuin pakkaslumi.
Pakkaslumi – se on kuin narskujuusto.
Narskujuusto on kuin pehmeä patja.
Pehmeä patja on kuin lempeä uni.
Terhi Utriainen ja Antrei Riukula: Uni leikkii hippaa (Tammi 2002)
Kirjoita oma runo, joka rakentuu Narskujuuston tapaan toisiinsa ketjuuntuvista vertauksista ja lopulta päättyy samaan sanaan, josta alkoi. Pääset alkuun, kun saat valittua runosi ensimmäisen sanan: se voi olla vaikkapa jokin tunnesana, vuoden- tai vuorokauden aika, kuukausi – tai aivan mikä vain! (Valveen sanataidekoulu)
- Ryhmiin jakautuminen (jos oppilaat ovat pieniä, lapset tarvitsevat työskentelyyn ohjaajan tai opettajan tukea, jolloin kannattaa tehdä yksi yhteinen runo, ellei ole riittävästi ohjaajia ryhmätyöskentelyyn)
- Oppilaiden ohjeistaminen: Valitse yhdessä luetusta tekstistä ”sanat, joista et halua luopua”. Sommittele yksin tai ryhmän kanssa yhdessä niitä käyttäen runo. Lisää tarvittaessa sanoja, mutta muista, että runoissa ei kannata käyttää liikaa täytesanoja.
Tähän voi halutessaan lisätä myös runomittojen opettelemista, esim. pantoum, haiku tai rimelikki voivat sopia lisähaasteiksi.
- Luetaan runot toisille ryhmille tai julkaistaan ne yhdessä valitussa paikassa.
Lisäideoita runokirjasta: Happonen, K. & Miettinen, K. 2019: Revi se
Lukuteatteri-tunti
Ennakkovalmistelut:
- Hankkikaa luokkaan lukuteatteria varten luettavia tekstejä kirjaston vinkkauksen perusteella tai käsiteltävään aiheeseen liittyen. Pitemmistä teksteistä voi käyttää katkelmaa, jolloin myös lukuteatteri toimii kirjavinkkinä.
- Opettaja voi katsoa menetelmää esittelevän Juli-Anna Aerilan videon (12 min).
- Oppilaille voi antaa ennakkotehtäväksi katsoa YouTubesta esimerkkejä lukuteatterista.
Tuntityöskentely:
- Verryttely tuntia varten – esim. Atu Ruotasen tekstin Jatkoaika-runon mukaan:
Ranneliike rento, (käsien heiluttamista)
nappaa tähdenlento verhokangashaaviin, (taputus pään yläpuolella)
sulje suureen saaviin. (keinuttelua kädet ristissä kehon edessä)
Päälle kansi, (kädet pään päälle)
odota… (odota)
Nyt on aika toivoa! (kutitus tai läpsyt vieruskaverin kanssa)
2. Ryhmiin jakautuminen (jos oppilaat ovat pieniä, lapset tarvitsevat työskentelyyn ohjaajan tai opettajan tukea, jolloin kannattaa tehdä yksi yhteinen lukuteatteri, ellei ole riittävästi ohjaajia ryhmätyöskentelyyn)
- Oppilaiden ohjeistaminen: voidaan valita lukuteatterin keinovalikoimasta sopiva määrä tehosteita lukuteatterissa käytettäväksi. Oppilaita kannattaa ohjeistaa merkitsemään tekstiin (moniste) omat vuoronsa värikynällä tai alleviivaustussilla.
Keinoja:
- kuoroluku
- pariluku
- soolot
- kaanon
- äänenvoimakkuuden vaihtelu
- rytmittäminen
- hidastaminen, nopeuttaminen
- kehonäänet
- eleet
- tunteet
- ääniefektit
- rekvisiitta
- Lukuteatterin harjoitteleminen ryhmässä: tähän ei kannata antaa liian paljon aikaa. Olennaista on, että ryhmä ehtii lukea tekstin tai tekstikatkelman keskenään ääneen ja sopia ”roolit” ja ”vuorot” ja ”koreografian”.
- Esitykset ja palaute
Lähde: Aerila, J.-A. & Kauppinen, M. 2019: Sytytä lukukipinä – pedagogisia keinoja lukuinnon herättelyyn
Yhteinen aloitus, jolla polkaistaan päivään käyntiin ja virittäydytään lukufiilikseen (kummiketjut ja luokkaketjut käyttöön). Yhteinen päivänavaus.
- Erilaisia tekstityyppejä kullekin luokka-asteelle/ryhmälle: satu, runo, uutinen, tekstigenre, sarjakuva, jne.
- Aloituksen jälkeen lukemaan syventyminen.
- Toiminnallisuus: listaus, mitä tekstin tuottama toiminta voisi olla (ajatuskartta, juonikaavio)
- Päivän päätös
Yläkoulu
- 9. luokat: myytit ja myyttisyys
- 8. luokat: kirjallisuuden lajityypit: kauhu-, fantasia-, scifi-, rikoskirjallisuus (pelin ja peliohjeiden laatiminen)
- 7. luokat: mediatekstit. Uutinen > laajennus kertomukseksi (henkilöhahmot, juonikaavio janalla sekä päähenkilön ja sivuhenkilön tunnelmat ja fiilikset. Voi olla myös päinvastoin, että kertomuksesta tehdään uutinen.
Alakoulu
- -6. lk: fantasia, oman fantasiamaailman suunnitteleminen ja toteuttaminen esim. kenkälaatikkoon (tähän mahdollisia kirjaehdotuksia? Kirjat esimerkiksi Oulun kaupungin kirjallisuusdiplomilistoilta)
- -4. lk: salapoliisikertomukset / tutkiminen, arvoitukset, omat arvoitukset/kartat jne. (videointi, animaatio tai vastaava
- 1.-2. lk: sadut ja sadutus, niiden kuvittaminen, satuhieronta, uutinen sadusta, pienet näytelmät, pukeutuminen satuhahmoiksi
Päivän runko
Päivää voi alustaa ennakkoon esim. kertomalla lukemisen merkityksestä, lukemiseen liittyvästä tutkimustiedosta (yläkoulu), lukemisen vaikutuksista hyvinvointiin.
Kirjojen lukeminen ymmärrettynä laajasti: luettavat kirjat eivät ole pelkkää kaunokirjallisuutta, vaan esim. tietokirjoja, Guinessin ennätyksiä, sarjakuvia, kaverin kirjoittamia satuja, elämäkerrat.
Lukuhaasteen voi aloittaa esim. kuukausi ennen teemapäivää.
Erilaiset oppilaat huomioidaan kaikissa päivän osioissa: esim. äänikirja, satuhieronta, eri kielet, musiikki, eri tilojen käyttö
Päivän kesto voi olla esim. kolme tuntia, jaettu valmiiksi osiin niin, että keskittymistä vaativa tekeminen vaihtelee toiminnallisemman tekemisen kanssa.
Kirjailijavieras kertomaan kirjailijan työstä.
Ääneen lukeminen: isovanhemmat tai vanhemmat lukevat ääneen tai heille luetaan (myös muilla kielillä, lapsi.
Tavoitteet
Ennen teemapäivää oppilas päättää itselleen tavoitteen (esim. tietty sivumäärä, tietty minuuttimäärä keskittyvää lukemista tai äänikirjan / ääneen lukemisen kuuntelemista, tietyn kirjan lukeminen). Tavoitteita voi asettaa myös luokan kanssa tai koko koulun kanssa.
Tavoitteissa voi myös miettiä, mikä helpottaa omaa lukemista: tarvitsetko apuvälineitä (esim. kuulokkeet, luki-ikkuna), missä paikoissa haluaisit lukea.
Tarrat tms. palkinnot tavoitteiden saavuttamisesta. Palkintona esim. hauska päivä tai luokkajuhla.
Kirjavinkkaus
Joko ennen lukupäivää tai sen aikana. Hyödynnä vinkkauksissa Kirjastoreitin vinkkauksia. Ota yhteyttä lähikirjastoosi hyvissä ajoin ennen teemapäivää, mielellään vähintään kuukausi ennen.
Työpaja-ideoita:
Avuksi pajoihin voi pyytää muita aikuisia esim. kaupunginkirjastolta, nuorisotoimesta jne.
- lue kissalle/koiralle
- kummitustarinoita kellarissa
- pelihahmon tekeminen
- sadun kuunteleminen
- äänikirja
- kirjavinkkaukset
- sarjakuva
- lastenlehdet
- urheilutarinoita
- runo eri kielillä
- runo
- tietyn kirjailijan tai kirjan paja
- fantasiakirja
- kirjasta tehdyt elokuvat
- lue pehmolle
- mielikirjani
- videopaja (esim. kirjatraileri)
- lukupiiri
- piirretään sadusta (esim. kirjan kansi, mainos)
- kollaasien tai pikku maailmojen/rakennusten tekeminen kirjojen pohjalta luonnossa
- diasatu
- pöytäteatteri
- satuhieronta
- laululyriikka
Seuraavilla sivuilla esimerkkejä oululaisen Madekosken koulun Koko koulu lukee –päivästä 2019.
KOKO KOULU LUKEE-PÄIVÄ MADEKOSKEN KOULULLA
PE 25.1.2019 KLO 8.35 – 12.15
PÄIVÄN OHJELMA JA AIKATAULU:
klo 8.35 | Kokoontuminen luokissa, kerrataan: muistaahan jokainen omat pajansa ja missä ne sijaitsevat? |
klo 8.40 – 9.20 | 1. paja
|
klo 9.20 – 10.00 | 2. paja |
klo 10.05 – 10.30 | VÄLITUNTI |
klo 10.35 – 11.30 | Luokissa ohjelmaa: esim. oman kirjan luentaa itse rakennetuissa majoissa taskulampun valossa |
klo 11.30 – 12.15 | Luokissa ohjelmaa: esim. kirjallisuusdiplomin tekeminen/ tai muuta sovittua |
KOKO KOULU LUKEE –PAJAT pe 25.1 2019
AIKATAULU: 1. paja klo 8.40-9.20 ja 2. paja klo 9.20-10.00
Jokainen oppilas valitsee 2 varsinaista pajaa ja niiden lisäksi vielä 2 varapajaa.
Oppilaiden pajalaput tulee toimittaa Helena-opelle viimeistään ti klo 12.15 mennessä!
PAJAT JA NIIDEN SISÄLLÖT:
- Kummitustarinapaja MARIKA-OPE 3A-LUOKKA
Luetaan ja kerrotaan kummitustarinoita ja keksitään ryhmissä omat tarinat.
- Matti ja Ville seikkailee-paja (tämä paja vain klo 8.40-9.20) MIKKO-OPE 3A-LUOKKA
3B:n sankaritarinan alku ja kaksi jatkoseikkailua. Näytelmä + 2 oppilaiden kirjoittamaa tarinaa
- Lempikirjanipaja SOILE-OPE 4A-LUOKKA
Tuo oma lempikirjasi mukaan pajaan. Käydään kirjoja läpi mukavalla tavalla ja kerrotaan niistä myös muille.
- Lukukissa-paja NINA-OPE 4B-LUOKKA
Pajassa oppilaat lukevat Maija-kissalle vuorotellen ääneen lukukirjaa (max. 15opp./ryhmä).
- Satupaja VARPU-OPE 5A-LUOKKA
Aikuinen lukee satuja.
- Äänikirjat-paja JAAKKO-OPE 5B-LUOKKA
Tutustutaan netistä löytyviin ilmaiseksi kuunneltaviin äänikirjoihin ja kuunnelmiin. Osallistujille omat kuulokkeet mukaan (suositus). Äänikirjoja ja kuunnelmia kuunnellaan iPadeilla.
- Satupaja TARJA-OPE 6B-LUOKKA
Kuunnellaan satuja ja piirretään satukuvia.
- Sarjakuvapaja JOUNI-OPE 6A-LUOKKA
Luetaan sarjakuvia + tehdään 4 kuvan lyhyt sarjakuva. Esillä open vanhoja Tarzan ja Mustanaamio sarjakuvakirjoja.
- Runo ruotsiksi, englanniksi, suomeksi ja kuvaksi- paja RIITTA-OPE KÄYTÄVÄ, ENGL.LUOKAN EDESSÄ
Luetaan runo 3 kielellä ja kuvitetaan yksi. Tutustutaan muutamiin lastenrunokirjoihin. Kielitaito –tai sen muute- ei ole este.
- Urheilutarinoita paja JUHA-REHTORI KIRJASTO
Pajassa pääsee kuuntelemaan ja myös itse lukemaan mielenkiintoisia tarinoita urheilun saralta.
- Lastenlehti –paja HELENA-OPE ERITYISOPETUKSEN LUOKKA
Tutustutaan erilaisiin lasten lehtiin ja tehdään koulun oma lastenlehti, niin että jokainen osallistuja tekee lehteen yhden oman sivun. Jos haluat, niin voit tuoda myös oman lehden mukaan!
- Pelihahmotyöpaja MINTTU-KIRJASTONHOITAJA ENGLANNIN LUOKKA
Pelihahmotyöpajassa suunnitellaan oma pelihahmo sekä mietitään, minkälaisessa pelissä hahmo seikkailee.
3+2 lukupäivät syys- ja kevätkaudella
- lukupäivinä keskitytään lukemiseen
- kirjoja on esillä kaikkialla missä oppilaat liikkuvat, kirjoja tarjotaan luettaviksi
- luetaan kirjoja, jotka tulevat luettaviksi joka tapauksessa esim. lukuprojekteissa
- voi soveltaa myös Oulun kaupungin kirjallisuusdiplomin suorittamisessa: kirjallisuusdiplomipaketteja, jotka kiertävät luokissa koko vuoden ajan
- lukupäivien jälkeen lukemista laajennetaan monilukutaitojen suuntaan, esim. reaaliaineissa taulukoiden, kuvioiden, kuvien ja tekstien lukemista
Versioita toteutukseen
Lukupäivä, jolloin tehdään lukumajoja, lukupaikkoja kouluun, pidetään pyjamapäivä samalla.
Kirjavinkkiautomaatti
Syötä haluamasi kirjan ominaisuudet automaattiin ja saat kirjavinkin tai jopa kirjan vastaukseksi. Automaatin toteutukset ovat vapaita.
Päivystävä kirjavinkkari
Oppilaat vinkkaavat toisilleen, kaverivinkkausta.
Oppilaat lukevat toisilleen
Esim. isommat lukevat pienemmille.
Tietokilpailu
Opettajien lapsuuden lempikirjojen esittelyä ->arvaa kuka on lukenut tämän kirjan?
- Satupäivä
Lähikirjastosta kirjastonhoitaja lukemaan kirjaa eri ikäisille
oppilaille ryhmissä. Sovi tästä ajoissa kirjaston kanssa. - Pepin aarrearkku/hevosen pilkut
Luetusta kirjasta/tekstistä saa suklaakolikon opettajalta aarrearkusta TAI saa käydä lisäämässä pilkun Pepin hevoseen.Pehmojen iltapäivä Huvikummussa
Oppilaat tuovat omia pehmojaan ”Huvikumpuun” koululla, jossa niistä otetaan oppilaiden kotiinlähdön jälkeen kuvia Peppi- ym. hahmojen kanssa.
- Trailerit/videot
Jos tästä tehtäisiin elokuva, katso ohjeita Kaikki kuvaa –sivustolta. - Lukuhaaste
Koko luokka lukee yhdessä ääneen kirjan. - Aikuiset lukevat ja näyttelevät
Talon aikuiset lukevat keskusradiossa tarinan aamuisin/esittävät näytelmän teeman alkajaisiksi. - Oppilaat näyttelevät
Omat näytelmät/keppinukkenäytelmät/ varjoteatteri/ stop motion -animaatiot. - Isompien kanssa ihan keskustelua: Mitä Peppi ja Pepin tarina meille opettaa?
- Peppi Pitkätossu-lautapeli
- Kahoot/Quizizz Pepistä
- Kirjoitustehtäviä
- Kuvitellaan, että Pepin naapuriin muuttaa joku. Kuka se voisi olla? Keksi ja kirjoita, miten Peppi tapaa tämän hahmon ensimmäistä kertaa.
- Kirje Pepille
- Tossavaisen päivä
- Millainen Pepin elämä olisi, jos hänellä olisi vanhemmat kotona? Keksi ja kirjoita.
- Millainen aikuinen Pepista tulee? Keksi ja kirjoita.
- Anagrammeja Peppi-tarinoiden nimistä.
- Runoja alkukirjaimista
- Lähikirjaston kanssa yhteistyötä, Peppi Pitkätossu OUTI-verkkokirjastossa.
- Teatterin kanssa yhteistyötä.
Vinkkejä eri oppiaineisiin:
Käsityö ja kuvis:
- Kollaasit eri materiaaleilla.
- Pepin sukat sormivirkkauksella/kutomalla, myös kaulahuivi!
- Pepin kenkien tuunausta.
- Pepin talo: yhteistyössä pehmeät ja kovat materiaalit
Liikunta:
- Peppi-jumppa: Voimaliikkeitä ja nurinkurin-liikkuminen.
- Pepit ja rosvot (Ketut ja kanat)
Musiikki:
- Peppi-rap (omat sanat)
- Peppi Pitkätossu/On laiva valmiina lähtöön
Matematiikka:
- Millainen on Pepin kertomustaulu? Opetelkaa kertomustaulut ulkoa!
- Haastattelujen perusteella diagrammeja (kuinka monen vanhemmat ovat lukeneet Peppiä jne.)
Tiedonhakuturnaus
Valmiit kysymykset, joihin etsitään vastauksia kirjoista. Voidaan hyödyntää Oulun kaupunginkirjaston kirjastoissa esillä olevia tiedonhakutehtäviä. Niitä löytyy myöhemmin Kirjastoreitti-sivustolta.
OUTI-verkkokirjaston tiedonhaun harjoitustehtävät eli mobiilitehtävät löytyvät Kirjastoreitin etusivulta.
Action Bound –sovelluksessa myös OUTI-verkkokirjaston harjoitustehtäviä. Lataa sovellus sovelluskaupoista (AppStore ja Google Play). Tehtäviä löytyy nimellä Kirjastopeli.
Kahoot-sovellus
Tietokilpailut, oppilaat tekevät toisilleen, esim. isot pienille.
Omia tietokirjoja kouluun, tietokirjavinkkaus
Fiktiivinen Lyhyt elokuva tietokirjasta
Tiedeuutiset – hyödynnetään Green Screen by Do Ink –sovellusta.
Suunnista kirjaan – rasteilla tiedonhakutehtäviä. Voi hyödyntää myös sovelluksia, esim. Seppo
Faktasta leikkiä – oppilaat ideoivat ryhmissä tietotekstien pohjalta uusia leikkejä
esim. ravintoketju à evoluutioleikki, verenkierto à sairaalahippa
Lähikirjastoa voi pyytää keräämään tietokirjoja aiheesta näyttelyyn kirjastoon, josta oppilaat voivat käydä lainaamassa. Kirjastosta voi pyytää myös tietokirjavinkkausta, tee pyyntö hyvissä ajoin! Kirjastoissa kerätään myös tietokirjapaketteja eri aiheista opettajille.
Tietokirjallisuus Kirjasammossa – kirjoja jaoteltu aihepiireittäin
Vinkki! Oulun kaupungin kirjallisuusdiplomin kirjalistoilla on nykyään mukana myös tietokirjoja!
Tekijänoikeudet ja lähdeluettelo
Kirjastoreitiltä vinkkejä tekijänoikeuksiin:
https://www.ouka.fi/oulu/kirjastoreitti/tiedonlahteet-ja-tekijanoikeudet
Kirjaston Eväitä opiskeluun -tiedonhallinen verkko-oppaassa on myös ohjeita ja vinkkejä lukiolaisille ja yläkoululaisille:
Lähdeluettelo ja lähdeviittaukset: http://evaitaopiskeluun.fi/muista-nama/lahdeluettelo-ja-lahdeviittaukset/
Tekijänoikeudet: http://evaitaopiskeluun.fi/muista-nama/tekijanoikeudet/
Näistä lähteistä vinkkejä hyvistä tietokirjoista!
https://www.suomentietokirjailijat.fi/
Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -kirjakatalogi
Koonnut Pirjo Hiidenmaa, Ida Henritius ja Taru Varpula.
Suomen tietokirjailijat ry ja Laurin Jäntin säätiö, Helsinki 2017, 60 sivua.
Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä yläkouluun ja lukioon -kirjakatalogi
Koonnut Pirjo Hiidenmaa, Monica Pylkkö ja Hannu Riipinen
Suomen tietokirjailijat ry ja Lauri Jäntin säätiö, Helsinki 2018, 88 sivua
Tavoitteena on, että lapset tutustuvat klassikkosatuihin. Luokille jaetaan salaiset sadut, joista valmistetaan esine esim. kenkä tai vaate. Esineet esille koulukirjastoon tai vitriiniin. Näyttelyn voi järjestää myös lähikirjastossa. Oppilaille järjestetään kilpailu, jossa arvataan kenelle satuhahmolle esine kuuluu.
Kilpailu ruokalaan: viiden satuhenkilön aamiainen tai lounas, jotka askarrellaan.
Ideoita luokkiin
- Luokissa valmistetaan saduista lautapelit. Lautapelistä tehdään mainos elokuvatraileriohjelmalla.
- Saduista tehdään kuunnelma ja kuvakirja, jotka yhdistetään toisiinsa.
- Book Creator -ohjelmalla tehdään omat sadut.
- Kuvitetaan satukirjan kansia uusiksi.
- Varjoteatteria ja pöytäteatteria ja näytelmiä eri saduista.
- Satuja stillkuvina.
- Luokissa toteutetaan roomboxeja ryhmissä (esim. 5kpl), sadun juoni tai satuhahmon oma huone.
- Satutuokioita pitkin viikkoa.
Teemaviikon lopetus: ”Satumessut”
Kierretään tutustumassa toisten luokkien tekemiin näyttelyihin satuhahmoista. Pukeudutaan satuhahmoiksi, satukirjat mukaan.
Opetellaan satuhahmoihin liittyviä lauluja/keksitään uudet satuaiheiset
sanat tuttuihin lauluihin → lauletaan yhdessä koko koulun kanssa.
Koko koulun Kalevalan päivä
Tietoaines: Kulkuri 3-4 & 5-6 Lisämateriaali Juhlat, Kalevalan päivä
Kalevalan kankahilla –sivusto.
Teemapukeutuminen. Opettajat voivat ulkoiluttaa Kalevala-korujaan.
Päivän aloitus: jokaisessa luokassa luetaan Kalevalaa ja sen eri mukaelmia. Opettaja lukee luokassa ääneen Kalevalaa ja myös oppilaat lukevat itse.
Kalevala ja sen mukaelmat
Auer, Ilkka: Nicholas North –sarja
Kunnas, Mauri: Koirien Kalevala
Mäkinen, Kirsti: Suomen lasten Kalevala
Parvela, Timo: Sammon vartijat –sarja
Raassina, Marko: Kalevala (sarjakuva)
Rintala, Aulis: Satuvaari Väinämöinen kertoo lapsille tarinoita
Rosa, Don: Sammon salaisuus ja muita Don Rosan parhaita
Kalevala-aiheisia työpajoja eri luokka-asteille:
- Kuvaamataito (kuunnellaan Kalevalan tarinaa, katsotaan videota ja kuunnellaan musiikkia ja piirretään esim. Kalevalan hahmoja. Kalevala-korujen tekeminen. Tutustutaan Kalevala-aiheiseen taiteeseen)
- Musiikki (tutustutaan Kalevalaiseen musiikkiin ja vuorolauluun ja soitetaan kannelta. )
- Äidinkieli (Runosampo)
- Googlerunous-kone
- Kalevala-runouden koostaminen Kalevala sanoilla. Sanoja vaikka purkissa.
- 8-tavuiset runot
- draamapaja
- Kalevala-arvoituksia
- Kansanperinne ja sadut muutoinkin
- videotarinat ja digitarinat oppilaiden tekemät perustuen Kalevalaan. Saa muokata luovasti ja siirtää asioita myös nykymaailmaan
- Kalevala-hahmojen blogi, jota oppilaat voisivat kirjoittaa
- Greenscreen tekniikan hyödyntäminen videokuvauksissa
- räppirunojen tekeminen Kalevalan pohjalta
- Maantieto (Kalevalan kartasto, tutkia karttaa, mitkä nimet ovat peräisin Kalevalasta. Mihin Kalevan)
- Biologia (Kalevalan eläimistö)
- Liikunta (Kalevalainen suunnistus, vieraillaan henkilöiden luona, QR-koodisuunnistus tai esim. Seppo-sovellukseen, Sammonryöstö-leikki Lipunryöstön säännöillä)
- Kotitalous (Kalevalaiset häät, ruokatarjoilu, ruokaperinteet)
- Uskonto (eri uskontojen maailmansyntymyytit)
- Matematiikka (Antero Vipusen älypähkinät)
Näyttelyt. Työpajoista tulee tuotoksia. Voidaan tehdä näyttelyitä koululle, koulukirjastoon tai lähikirjastoon.
Aikuisten tapahtumakonseptit
Aikuisten tapahtumaidet on ideoitu Oulun kaupunginkirjastossa.
Kesto: 60-90 min.
Kokoontumistiheys: kerran kuukaudessa, voi olla myös kertaluontoinen tilaisuus
Teema: joka kokoontumiskerralle omansa
Lisätietoa lukuvinkkipiiristä: Haukiputaan kirjasto, eeva-maria.alatalo(at)ouka.fi
Lukuvinkkipiiri on uudenlainen lukupiiri, jonka tavoitteena on osallistaa myös asiakkaita jakamaan omia lukuvinkkejään muille. Ennalta luettavaksi sovittuja kirjoja ei ole. Sen sijaan joka kokoontumiskerralla on oma teemansa, josta keskustellaan ja kirjaston henkilökunta vinkkaa siihen liittyviä kirjoja. Lukuvinkkipiirin teemat voi ilmoittaa esim. kevätkaudelle etukäteen. Lukuvinkkipiirin voi pitää myös vaikkapa uutuskirjojen esittelytilaisuutena.
Kirjaston työntekijä eli piirin vetäjä esittelee teemaan sopivia kirjoja, ja osallistujilla on mahdollisuus kertoa muille omia teemaan sopivia kirja- ja lukuvinkkejään. Yleensä keskustelua syntyy jonkin verran, mutta kannattaa varautua siihenkin, ettei vinkkejä tule muilta kuin vetäjältä. Siksi kirjoja kannattaa valita mukaan tarpeeksi.
Sopiva kesto lukuvinkkipiirille on 1-1½ tuntia. Osallistujien määrästä riippuen kirjoja ehtii tuossa ajassa esitellä noin kymmenkunta. Osasta voi kertoa enemmän, osasta vähemmän – oleellista on se, miksi kirja sopii kyseiseen teemaan (yhteys voi olla vähän kaukaa haetumpikin), samoin se, ettei kerro kirjasta liikaa.
Ideoita teemoiksi:
Hyvän mielen kirja (kirjoja, jotka tuovat hyvää mieltä)
Matkumatka (kirjoja, joissa ruokakulttuuri on merkittävä tekijä)
Aikamatka (kirjoja, jotka sijoittuvat menneisyyteen tai tulevaisuuteen)
Luonto (kirjoja, jotka tuovat luonnon lähelle)
Taiteilijaelämää (kaunokirjallisuutta ja elämäkertoja)
Keltainen kirjasto (maailmankirjallisuutta vuodesta 1954)
Lappi ja saame (kirjoja ja kirjailijoita)
Ystävyys (kirjoja, joissa ystävät ovat tärkeässä roolissa)
Joulu (joulumieltä ja joulutarinoita)
Rakkautta vain
Meidän metsämme
Kertomuksia elämästä
Muissa maailmoissa
Katso ideoita eri teemojen kirjoiksi.
Kirjastosta kutsutaan tapahtumaan paikkakunnan tunnettuja henkilöitä kertomaan heille tärkeästä kirjasta ja lukukokemuksestaan. Puheenvuorot esimerkiksi viidentoista minuutin mittaisia.
- pyydetään etukäteen tiedoksi, mistä kirjoista aikovat puhua
- laitetaan ko. kirjoja näyttelyksi ja lainattavaksi
- kirjastolainen voi lukea puheenvuorojen välissä pienen otteen kirjasta
Samantyyppinen idea kuin lukuvinkkipiirissä. Henkilökunta vinkkaa kirjoja asiakkaille. Vinkkauksessa voi käyttää apuna vaikkapa TOP5-listoja, jotka löytyvät Kirjastosatoa 2019 -materiaaleista.
Oulun kaupunginkirjaston henkilökunta pitää verkkolukupiiriä, joka kokoontuu kerran kuussa keskiviikkoisin klo 18. Päivämäärät ja aiheet löytyvät Oulun kaupunginkirjaston verkkosivuilta.
Verkkolukupiiri on uudenlainen lukupiiri, johon voi osallistua etänä internetin kautta. Kirjastonhoitajat keskustelevat kirjasta ja osallistujat osallistua keskusteluun chatin kautta. Verkkolukupiiriin voi osallistua myös pelkästään kuuntelemalla, esimerkiksi lenkillä tai kotiaskareiden lomassa.
Verkkolukupiiriin voi osallistua asuinpaikasta riippumatta osoitteessa https://kirjasto.adobeconnect.com/verkkolukupiiri/. Mobiililaitteilla osallistuttaessa suositellaan asennettavaksi Adobe connect-ohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi oman laitteen sovelluskaupasta.
Verkkolukupiirin tallenteita voi esittää myös julkisesti, esimerkiksi kirjastojen tiloissa. Verkkolukupiirin tallenteet löytyvät Oulun kaupunginkirjaston Youtube-kanavalta.
Teetä ja sympatiaa on satutuokia aikuisille.
Kirjastolainen tai (vaihtuva) paikkakuntalainen lukee ääneen lyhyitä tekstejä tai jonkin kokonaisen kirjan tapahtumasarjan aikana. Novelleista ja esseistä löytyy paljon hyviä lukupätkiä. Osallistujille järjestetään mukavat tuolit ja tapahtuman aikana kuulija voi vaikka virkata. Kuulijoille tarjotaan kuppi teetä.
Vinkkejä lukutuokion pitäjälle:
- Valitse mahdollisimman viihtyisä ja rauhallinen tila lukutuokiolle
- Muista esitellä itsesi
- Tavoitteena rentoutuminen ja rauhoittuminen
- Lue sopivan hitaasti ja rauhallisella äänellä
- Mikäli se sopii tuokion teemaan/kirjoihin, voit laittaa taustalle hiljaista taustamusiikkia tai esim. luontoäänitteen
- Tulosta lista luetuista kirjoista (muutamia kappaleita paikan päälle, lisää myöhemmin asiakkaille jaettavaksi vinkkilistaksi)
- Laita tarjoilut (mikäli sellaisia on) valmiiksi hyvissä ajoin, sovi kuka täydentää tarvittaessa
- Muista tutustua itse teksteihin etukäteen
- Lukupätkien ei kannata olla liian pitkiä. Novellit toimivat hyvin.
- Älä unohda kuvakirjoja!
- Solmi yhteistyökuvioita paikallisten runo- tms. lausujayhdistysten kanssa, mikäli paikkakunnallasi on sellaisia
- Hyödynnä erilaiset merkkipäivät
- Mainosta!
- Lukutuokio voi olla yksittäinen tapahtuma tai osa jotakin tapahtumasarjaa (esim. Teetä ja sympatiaa), voit myös kytkeä sen osaksi jotain muuta tapahtumaa
- Voit hyödyntää valmiita vinkkilistoja uudestaan vaikka toisella toimipisteessä
Ehdotus kirjalistaksi
Timo Parvela: Hyvän mielen iltasatuja:
– Kerro satu
Veikko Huovinen: Hamsteri:
– Riistalintujen hankinta
Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja:
– Halstrattu kuha
Sinikka Nopola: Eila, Rampe ja elämän tarkoitus:
– Viaton maalaispoika
– Mää en voi ny enää pelastautua
Tomi Kontio: Koira nimeltä Kissa
Jukka Itkonen: Linnunlaulun saarella
Timo Parvela: Maukan ja Väykän satukirja:
– Joogaa
Myry Voipio: Ylipainoinen yksisarvinen:
– Maagiset makkarat
Tuulia Aho: Tähtienlaskijan runoja
Roald Dahl: Annok Iplik (osa)
J.R.R. Tolkien: Hobitti:
– Kääpiöiden vierailu Bilbon luona
Runokirjoista luettu muutama runo tilanteen mukaan.