Digivuoren valloittajat – etappi 2: tiedonhaku

Tällä etapilla tutustut selainohjelmiin ja saat vinkkejä tiedonhausta, hakukoneista, tiedonhaun rajaamisesta ja tiedon luomisesta yhteisöllisesti. Lopuksi kiinnitetään erityistä huomiota tiedon määrään ja laatuun sekä avataan termejä informaatioähky ja misinformaatio. 

Mikä on selain?

Netissä selaaminen ja katseleminen tapahtuu selainohjelman ja hakupalvelun avulla.  Selainohjelmia ovat esimerkiksi Firefox, Chrome ja Internet Edge.  Usein selaimen aloitussivuksi on määritelty jokin hakukone (esimerkiksi Google), jolloin tiedonhaun voi aloittaa heti selaimen avattua. Selaimen ja monen muun digitermin määritelmän löydät Digitreenien laajasta  digisanastosta!

Tiedonhaku ja hakukoneet

Hakukoneista yleisin on Google. Muita hakukoneita ovat esimerkiksi Bing, Yahoo, Duckduckgo ja Ecosia. Haku aloitetaan kirjoittamalla hakusanat hakukenttään.  Hakukenttä toimii myös osoiterivinä. Jos kirjoitat hakukenttään koko nettiosoitteen esimerkiksi www.yle.fi päädyt suoraan Ylen sivuille. Jos kirjoitat pelkästään ”yle”, tekee hakukone haun sillä sanalla ja saat listan hakutuloksia, joista ylimmäisenä on todennäköisesti Ylen nettisivu.
Jotkut hakukoneet, kuten Google, osaavat niin sanotun ”sumean haun”. Ne tunnistavat kirjoitusvirheet ja osaavat tarjota hakutuloksia virheistä huolimatta. Toiset taas vaativat täysin oikein kirjoitettuja hakusanoja.

Tiedonhaun rajaaminen

Monissa tietokannoissa hakua voi rajata Boolen operaattoreiden avulla. Ne ovat englanniksi AND, OR ja NOT tai suomeksi JA, TAI ja EI. Niiden avulla voit yhdistellä hakusanoja tai -fraaseja tai sulkea pois tiettyjä sanoja. Niiden käyttö vaihtelee tietokannan mukaan, joten kannattaa ensin tarkistaa hakuohjeet. Esimerkiksi finna.fi-sivustolla on käytössä englanninkieliset Boolen operaattorit ja useampaa operaattoria käytettäessä on välissä käytettävä sulkumerkkejä. 

Finna.fi – ohjeet. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uudelle sivustolle.

Hauskaa ja hyödyllistä tietoa

Netistä löytyy paljon ideoita ja ohjeita harrastuksiin. Taitoliiton sivuilta löytyy käsityöohjeita makrameesta kaarnalaivaan.

Ruokareseptejä löytyy esimerkiksi Kotikokki-sivustolta. Sinne rekisteröityneet käyttäjät voivat myös itse lisätä omia kokkailujaan.

Sukututkimuksesta kiinnostunut voi löytää paljon hyödyllistä tietoa Suomen Sukututkimusseuran sivuilta.

Kirjallisuuden ystävä löytää paljon lukuvinkkejä Kirjasammosta. Se on suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu. Sieltä voi hakea kirjoja jopa kansikuvaa kuvailemalla.

Nettikaupat ovat helppo tapa tehdä ostoksia. Nykyään jopa ruoka- ja apteekkiostokset voi tilata kotiin netin kautta. Verkosta löytyy myös sellaisia palveluja, kuten Tori.fi ja Huuto.net, joihin ihmiset voivat itse laittaa tavaraa myyntiin tai huutokauppaan.
Tori.fi -sivusto
Huuto.net -sivusto

SeniorSurfin Ostoksilla verkossa -video kertoo nettikaupan eduista. Nettishoppailu on myös kohtuullisen turvallista, kunhan asioi vain luotettavien nettikauppojen kanssa. Nettikauppoja on kuitenkin paljon ja joskus voi olla vaikeaa arvioida, mitkä niistä ovat luotettavia.

Euroopan kuluttajakeskus opastaa nettikaupoille Verkko-ostamisen muistilistan avulla.

Ylen Digitreenien testillä voit selvittää, tunnistatko luotettavan kaupan tunnusmerkit!

Tietoa voi luoda yhteisöllisesti

Netissä kuka tahansa voi tuottaa sisältöä. Keskusteluryhmät ovat olleet osa nettikulttuuria internetin alkuajoista asti. Monen harrastuksen ympärille on muodostunut aktiivisia keskustelufoorumeita, joissa kysytään ja annetaan neuvoja, käydään kauppaa, julkaistaan kuvia tai vaihdetaan kuulumisia. Myös monen sanoma- tai aikakauslehden nettisivuilla on keskusteluosio.

Jokainen tiedonhakija on törmännyt joskus Wikipediaan. Se on tietosanakirja, jonka sisällön tekevät käyttäjät itse. Wikipedian luotettavuutta kyseenalaistetaan toisinaan, sillä se on vapaaehtoisvoimin ylläpidettävä ja kuka tahansa voi muokata sitä. Ylläpitäjiä on kuitenkin niin paljon, että virheet korjataan nopeasti. Moni käyttääkin Wikipediaa tiedonhaun aloitukseen, jonka jälkeen voi perehtyä syvällisemmin vaikkapa Wikipedia-artikkelin lopusta löytyviin lähdelinkkeihin.

Lisää tietoa Wikipedian luotettavuudesta löydät Ylen artikkelista Voiko Wikipediaan luottaa. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

Yhteisöllinen sisällöntuottaminen huipentuu sosiaalisessa mediassa. Moni aiemmin erillisillä sivustoilla tapahtunut keskustelu ja kaupankäynti onkin siirtynyt esimerkiksi Facebookiin. Sosiaaliseen mediaan tutustutaan Digivuoren valloittajien kolmannessa etapissa.

Mitä on informaatioähky ja misinformaatio

Runsaan tietomäärän edessä voi tulla informaatioähky. Hakukone saattaa antaa tulokseksi satoja tuhansia sivuja. Verkkoa selatessa saattaa huomata, että kiinnostavalta sivulta johtaa linkkejä toisille sivuille ja niiltä aina eteenpäin. Silloin voi olla hyvä pitää paussi. Kesken jääneet, mutta edelleen kiinnostavat sivut voi tallentaa kirjanmerkeiksi. Silloin ne löytyvät nettiselaimen kirjanmerkkivalikosta seuraavaa käyttökertaa varten. Useimmiten saat lisättyä osoitteen kirjanmerkkeihin painamalla osoiterivin oikeassa reunassa olevaa tähteä.

Nykyisessä tiedontulvassa tiedon oikeellisuuden arviointi on monesti haastavaa. Joskus lähde voi sisältää virheellistä tai vanhaa tietoa. Pohdi näitä asioita samalla, kun etsit tietoa verkosta:

  • Luotettavuus. Onko sisältö totta vai tarua?
  • Ajantasaisuus. Milloin tiedonlähde on julkaistu?
  • Tekijä. Kuka sisällön on kirjoittanut? Löytyvätkö siitä lähdemerkinnät?
  • Julkaisija. Kuka tiedonlähteen on julkaissut? Tiedonlähteen asiantuntevuus.
  • Puolueettomuus. Miksi lähde on tehty, mikä on kirjoittajan motiivi?
  • Totuusarvo. Onko kyseessä tutkittua tietoa vai mielipiteitä?

Katso Oulun kaupunginkirjaston digitietoisku Valeuutiset ja väärän tiedon levittäminen:

Lisäapua tiedon arviointiin ja hallintaan

Verkonkäyttäjiin pyritään vaikuttamaan nykyään monin eri tavoin. Seuraavassa on muutamia hyödyllisiä sivustoja, joilla voit oppia lisää erilaisista vaikuttamistavoista ja tiedonlähteiden arvioinnista.

Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa luotu Sisältösekaannus-sivusto kokoaa yhteen tietoa erilaisista vaikuttamistavoista ja antaa vinkkejä niiden tunnistamiseen. 

Neuvoja tiedonlähteiden arviointiin löydät Oulun kaupunginkirjaston Eväitä opiskeluun -sivustolta. Eväitä opiskeluun -tiedonlähteiden arviointi.

Jos tiedonlähteiden arviointi tuntuu työläältä, voit myös turvautua valmiiksi valikoituun sisältöön. Makupalat-sivusto on kirjastojen tuottama kokoelma laadukkaita verkkosivuja tiedonhakijalle. 

Kiperiin tiedonhakuongelmiin voit saada apua Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta. Se on Suomen kirjastojen yhteinen tietopalvelu, jossa on mukana yli 90 kirjastoa. Sivustolla voi myös selata aiemmin kysyttyjä kysymyksiä ja niiden vastauksia. Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun pääset tästä linkistä.

Ylen Digitreenien testillä voit kokeilla, tunnistatko luotettavan kaupan tunnusmerkit.