Sosiaalinen media voidaan ymmärtää laajana joukkona verkossa olevia alustoja, jotka mahdollistavat tavallisten verkon käyttäjien vuorovaikutuksen ja omien sisältöjen jakamisen toisille. Tällä etapilla opit perusasioita sosiaalisen median luonteesta ja suosituimmista palveluista. Käymme läpi myös kuvien käyttöoikeuksia sekä sosiaalisen median vaaratilanteita.
Sosiaalisessa mediassa käyttäjät luovat sisällön
Sosiaalisessa mediassa keskeisin sisältö on käyttäjät itse. Sosiaalinen media tarjoaa alustan, jonka kautta käyttäjät saavat oman äänensä kuuluville ja toisaalta pääsevät katsomaan, mitä muut käyttäjät julkaisevat. Usein sosiaalisesta mediasta käytetään lyhennettä some tai somepalvelut.
Tykkääminen, seuraaminen, kaveripyyntö: eri somepalvelut eroavat toisistaan siinä, miten käyttäjät ovat yhteydessä toisiinsa. Joissakin palveluissa ”kaveruus” vaatii molempien hyväksynnän. Toisissa sen sijaan seurataan riippumatta siitä, seuraako toinen takaisin. Useimpien palvelujen yksityisyysasetukset mahdollistavat profiilin piilottamisen, niin että vain itse hyväksytyt kaverit tai seuraajat näkevät päivitykset.
Somessa seuraaminen mukailee tosielämän sosiaalisia verkostoja. Useimmat seuraavat kavereidensa ja sukulaistensa someprofiileja. Lisäksi jokainen somepalvelu käyttää algoritmia. Algoritmi on ohjelma, joka päättelee aiemman tykkäys- tai seuraushistorian perusteella, mistä muusta sisällöstä käyttäjä voisi olla kiinnostunut. Tämä näkyy esimerkiksi kaveriehdotuksina ja ehdotettuina julkaisuina käyttäjän uutisvirrassa.
Suosituimmat palvelut
Suosituimmat sosiaalisen median palvelut sisältävät monenlaisia toimintoja. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi muutamia suosituimpia sosiaalisen median palveluja. Kunkin palvelun kohdalla on vinkkejä, mistä saat halutessasi tarkempaa tietoa ja käyttöohjetta palvelun käyttöön.
Ylen Digitreenien sivuilta löytyy ohjeita sosiaalisen median käyttöön.
Yle – Digitreenit: sosiaalinen media. Linkki avautuu uuteen välilehteen.
Facebook on somepalveluista suurin ja suosituin. Siellä voi kirjoittaa päivityksiä ja jakaa kuvia omalla ”seinällä” tai kommentoida muiden julkaisuja. Käyttäjä voi liittyä erilaisiin ryhmiin, seurata julkisia sivuja sekä lähettää ja vastaanottaa kaveripyyntöjä muilta käyttäjiltä. Kavereiden, ryhmien ja seurattujen sivujen julkaisut tulevat käyttäjän uutissyötteeseen.
Opi lisää Facebookin käytöstä seuraavilla sivuilla:
Senioriliitto -Facebookin käyttö. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Ylen digitreenit – Facebookin ryhmien käyttö. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Instagram on erityisesti kuvien ja lyhyiden videoiden jakamiseen tarkoitettu alusta. Siellä voi keskustella myös yksityisviesteillä, kuten useimmissa somepalveluissa. Instagramin käyttöön voit perehtyä enemmän senioriliiton sivuilla.
Seniorit nettiajassa – Instagram. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uudelle sivustolle.
Youtube
Youtube on videopalvelujen ykkönen ja sitä käyttävät myös monet organisaatiot. Esimerkiksi monet kirjastot käyttävät palvelua alustana omien videoidensa jakamiseen.
Oulun kaupunginkirjaston videot Youtubessa. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Twitter tarjoaa alustan muutaman lauseen mittaisiin, kaikille julkisiin julkaisuihin. Se on profiloitunut julkisen keskustelun alustana. Suomessa sitä käyttävät aktiivisesti mm. poliitikot ja toimittajat. Enter ry:n Ikinörtti -blogissa on perusteellinen ohje Twitterin käyttöön.
Enter ry – Ota Twitter haltuun. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Myös keskustelusovellukset ovat sosiaalista mediaa
Whatsapp, Messenger, Signal, Discord, FaceTime… Digilaitteiden keskustelusovelluksia on nykyään monenlaisia. Niissä voi keskustella kahden kesken ja ryhmissä; asiansa voi kertoa tekstiviesteinä, ääniviesteinä, puheluina ja videopuheluina. Viestien lomaan voi lähettää kuvia tai videonpätkiä. Ei siis ole ihme, että keskustelusovellukset ovat korvanneet monen käytössä perinteiset puhelut ja tekstiviestit. Ylen Digitreenit esittelee artikkelissaan viisi yleistä keskustelusovellusta ja opastaa niiden käyttöön.
Digitreenit – Ilmainen videopuhelu onnistuu yhä useammalla sovelluksella. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Enter ry:n Ikinörtti-blogissa vertaillaan kolmea eri keskustelusovellusta: WhatsAppia, Telegramia sekä Signalia.
Ikinörtti – Pikaviestisovellukset vertailussa.
Whatsapp on sovellus, joka voidaan ladata puhelimeen tai tablettiin sovelluskaupasta. Se on maksuton ja siihen rekisteröidytään omalla puhelinnumerolla. Ylen Digitreenit-sivulta löytyy kuvalliset ohjeet WhatsAppin käyttöön.
Yle digitreenit – Ota Whatsapp tehokäyttöön. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Facebook Messenger toimii Facebookin kirjautumisella eli sähköpostilla ja salasanalla. Useimmat muutkin keskustelusovellukset vaativat sähköpostiosoitteen ja salasanan.
Kuvien jakaminen sosiaalisessa mediassa
Monissa sosiaalisen median alustoissa on tapana jakaa kuvia. On mukavaa, kun voi esitellä parhaat otoksensa ja saada vielä kommentteja kavereilta. Kannattaa kuitenkin tiedostaa muutama kuvien julkaisemiseen liittyvä asia, esimerkiksi miten toimitaan, jos kuvassa on joku muu kuin kuvaaja itse tai kuvan on ottanut joku toinen? Ylen digitreenien artikkeli vapaasti käytettävistä kuvista valottaa helppotajuisesti kuvien käyttöoikeuksia. Kuvien hakemiseen ja julkaisuun saat neuvoja myös Oulun kaupunginkirjaston Eväitä opiskeluun sivuston Kuvahaku ja kuvien julkaisu -sivulta. Tekijänoikeusjärjestö Kuvaston Kuvaoikeuksien ABC käy läpi perusteellisemmin kuvan käyttöön liittyviä oikeuksia ja tekijänoikeuslakia.
Digitreenit – Näin löydät vapaasti käytettäviä kuvia. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Eväitä opiskeluun – Kuvahaku ja kuvien julkaisu. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Kuvasto – Kuvaoikeuksien ABC. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Ohjeet kuvien siirtoon kamerasta tai mobiililaitteesta pöytäkoneelle löytyvät Mukanetin opastussivuilta.
Mukanetti – kuvien siirto. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Sosiaalisessa mediassa liikkuu myös virheellistä tietoa ja huijareita
Kuten tiedonhaussa, myös sosiaalisessa mediassa kannattaa muistaa lähdekriittisyys. Somessa saattaa törmätä pöyristyttäviin otsikoihin, jotka tekisi heti mieli jakaa omille seuraajille, mutta aina se ei kannata. Somessa liikkuu nimittäin myös valeuutisia sekä virheellistä ja väärää tietoa, joka on toisinaan tehty tahallisesti ja vahingoittamistarkoituksessa. Virheellistä ja väärää tietoa kutsutaan käsitteellä misinformaatio, kun se on levitetty tahattomasti. Tahallisesti tehtyä väärää ja virheellistä tietoa ja tiedottamista kutsutaan disinformaatioksi.
Eväitä opiskeluun – Mis- ja disinformaatio. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa luotu Sisältösekaannus-sivusto kokoaa yhteen tietoa erilaisista vaikuttamistavoista ja antaa vinkkejä niiden tunnistamiseen.
Sisältösekaannus. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Sosiaalisessa mediassa voi epähuomiossa julkaista omaa tietoturvaa heikentävää tietoa. Aina ei tule ajatelleeksi, että omaan someprofiiliin kirjoitettu tieto voi näkyä myös ulkopuolisille. Älä koskaan julkaise syntymäaikaa, henkilötunnusta, osoitetta, puhelinnumeroa tai sähköpostiosoitetta.
Ylen artikkelista löydät kymmenen vinkkiä netin turvallisempaan käyttöön.
Kodin kyberopas julki: Näillä kymmenellä vinkillä teet netinkäytöstäsi turvallisempaa.
Huijarit
Somessa liikkuu myös huijareita. Voit saada oudolta henkilöltä kaveripyynnön, joka kertoo olevansa kaukaisen sukulaisesi perintöä hoitava asianajaja. Rikas ulkomainen eversti voi alkaa tehdä tuttavuutta ja lyhyen viestittelyn jälkeen rakastuu sinuun palavasti. Voit saada viestin, jossa ilmoitetaan arvontavoitosta, vaikka et muista osallistuneesi kilpailuun.
Kaikki nämä tapaukset ovat todennäköisesti huijauksia. Jos vastaat viestiin, huijari pyytää seuraavaksi rahaa tai tietoja. Miljoonaperintö on tulossa, mutta ensin pitää maksaa siirtomaksu. Eversti haluaisi tulla luoksesi Suomeen, mutta tarvitsee rahaa lentolippuun. Arpajaispalkinnon lähettämistä varten pitää antaa pankki- ja henkilötiedot. Huijarin lupaamiin rikkauksiin verrattuna muutaman satasen maksu tuntuu pieneltä, mutta rahapyyntöä seuraa pian toinen. Myös huijareiden tunnistamiseen ja välttämiseen löytyy neuvoja edellä mainitusta Kodin kyberoppaasta. Omia digiturvallisuustaitoja voi myös treenata eOppivan maksuttomalla verkkokurssilla Toimi turvallisesti digimaailmassa.
eOppiva – Toimi turvallisesti digimaailmassa. Linkki avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.
Varo tilin kaappausta
Whatsapp-tilien sekä muiden pikaviestinsovellusten kaappausyritykset ovat yleistyneet Suomessa. Älä koskaan jaa Whatsappin tai muun viestipalvelun vahvistuskoodia kenellekään. Sen avulla huijari saa Whatsapp-tilisi hallintaan.
Lisätietoa Whatsappin sekä Facebookin kaappausyrityksistä löytyy Kyberturvallisuuskeskuksen sivuIlta:
Kybertyrvallisuuskeskus – WhatsApp- tilien vahvistuskoodeja kalastellaan Suomessa
Aktiivista Facebook-tunnusten kalastelua Facebook Messengerin kautta
