.

Kotimaisen kaunon helmiä 2020

Tule kuuntelemaan kotimaisen kaunokirjallisuuden vuoden 2020 helmistä! Torstaina 19. marraskuuta klo 10 Oulun kaupunginkirjaston kirjastonhoitajat keskustelevat kotimaisista uutuusromaaneista. Esille nostetaan teoksia, jotka olisivat hyvin voineet olla Finlandia-palkintoehdokkaita.

Tilaisuus järjestetään verkossa Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla. Tallenne on myös katsottavissa kahden viikon ajan.

Terveisiä Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalta

Tällä viikolla saamme artikkelin Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilältä. On aina mielenkiintoista kuulla, miltä kirjastojen tekemä LaNu-työ näyttää kuntasektorilla. Mika Penttilä, tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä esittelevään artikkelisarjaan.

Voitko esitellä itsesi meille?
Olen Mika Penttilä, oululaisittain sanottuna avojalakanen oululainen. Työuran varrella olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Nykyisessä tehtävässä olen toiminut vuodesta 2012 lukien.

Miksi lapsiin ja nuoriin kohdistuva kirjastotyö on tärkeää kirjastoissa?
Näen asian tärkeänä monestakin eri syystä. Yksi tärkeimmistä syistä on lasten ja nuorten lukutaidon kehittäminen. On myös tärkeää edistää lasten ja nuorten oikeutta tietoon, kulttuuriseen kehitykseen sekä tarjota tiloja monipuoliseen oppimis- ja harrastusympäristöön.

Entäpä missä asemassa lasten ja nuorten kirjastotyö on kuntasektorilla?
Mielestäni lasten ja nuorten kirjastotyö on erittäin hyvässä asemassa. Kirjaston rooli tunnistetaan ja tunnustetaan myös julkisessa keskustelussa. Kehittämistyötä toki tarvitaan ja on tärkeää, että tätä kirjaston sektoria kehitetään koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Kirjastopalvelut ylipäätään ovat vuodesta toiseen kuntalaisten asiakastyytyväisyyskyselyissä niitä tärkeimpiä kunnallisia palveluita. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa myös lasten ja nuorten kirjastotyötä.

Lukutaito on Suomessa eriarvoistumassa. Meillä on vielä paljon lukevia lapsia ja nuoria, mutta lukutaito näyttää menevän koko ajan huonompaan suuntaan. Miten tähän lukutaidon rappeutumiseen ja eriarvoistumiseen tulee puuttua?
On erittäin hyvä, että tästä asiasta on ryhdytty puhumaan julkisesti. Mielestäni tilannekuvaa pitää syventää ja toimenpiteitä kohdentaa nimenomaan niihin lapsiin ja nuoriin, joilla lukutaito on heikkoa. Toimenpiteet nimenomaan tähän joukkoon ovat olennaisia unohtamatta myöskään niitä lapsia ja nuoria, joilla lukutaito on hyvä. Lukutaito on kuitenkin välttämätön edellytys jatko-opinnoissa ja elämässä pärjäämisessä yleensäkin. Yhteistyö kotien, koulujen ja kirjastojen välillä on erittäin tärkeää.

Millaisena näet kirjastojen aseman tässä työssä?
Kirjastot tiloina ja kirjastolaiset ammattitaidollaan ovat keskeisiä toimijoita lukutaidon edistämisessä. Mielenkiintoisesti sisustetut tilat, monipuoliset aineistot, niiden esille laitto, lasten ja nuorten aito kohtaaminen ovat tärkeitä elementtejä lukutaidon edistämisessä.

Mitä vaikuttavuutta kirjastojen tekemällä LaNu-työllä on kuntasektorilla?
Kuntien yksi perustehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kirjaston tavoitteena taas on muun ohella edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Tähän perustuen LaNu-työ on vaikuttavaa ja tärkeää, mutta myös välttämätöntä.

Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Olen ollut kirjastojen suurkäyttäjä. Lapsena ja nuorena lukeminen oli yksi lempipuuhiani. Omien lasten ollessa pieniä meillä oli tapana lukea lapsille joka ilta iltasatu ja muutoinkin paljon. Kannustimme vaimoni kanssa lapsia lukemisen äärelle käymällä usein kirjastoissa. Kirjastojen kirjat ja muut palvelut olivat meillä suuressa käytössä. Lukuharrastus on säilynyt itsellä myös aikuisiällä, tosin tänä päivänä luen ja kuuntelen enemmän sähköisiltä alustoilta. Välillä on kyllä mukava ottaa oikea kirjakin käteen.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, Oulun kaupunki

Kiitos artikkelista Mika Penttilä! Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Haluaisin haastaa seuraavaksi Limingan kunnan sivistysjohtaja Päivi Mäen osallistumaan seuraavaksi ja kysyä häneltä millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan Päivin artikkelia.

 

LaNu artikkelisarja aloittaa!

Aloitamme viikoittaista artikkelisarjaa lasten ja nuorten kirjastotyöstä KiTa-sivuilla. Tulemme saamaan kuulumisia keskiviikkoisin Ake-alueemme LaNu-työntekijöiltä. Toivottavasti niistä on teille hyötyä ja saatte paljon ideoita myös omaan työhönne! Artikkelisarjan tavoitteena on tuoda LaNu-työtä alueellamme näkyvämmäksi ja kertoa hyviä käytänteitä ja ideoita eteenpäin. Alueellamme on hyvin erikokoisia kuntia ja kirjastoja mikä näkyy varmasti myös LaNu-työssä rikastuttaen sitä, mutta tuoden myös erilaisia haasteita. Olisi mukava tietää miten erilaisia haasteita on onnistuttu ratkomaan eri kirjastoissa. Hyvien ideoiden kopioiminen on myös aina fiksua. Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä.

Pyysimme Elli Niinimäkeä Reisjärveltä aloittamaan artikkelisarjan kertomalla kuulumisensa. Esitimme myös Ellille muutaman kysymyksen:

Voitko esitellä itsesi ja tyypillisimmät työsi?
Tervehdys! Olen Elli Niinimäki ja teen tämän vuoden loppuun kirjastovirkailijan pestiä Reisjärvellä. Näin pienen kirjaston eduksi luen, että työssä pääsee tekemään monenlaista. Reisjärvellä ei ole varsinaista nimettyä LaNu työntekijää, vaan työtehtävät pystytään jakamaan omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oma kirjastotyö mielenkiintoni on kyllä vahvasti lapset ja nuoret. Olen työskennellyt Reisjärven kirjastossa vajaan kaksi vuotta saaden muun muassa toteuttaa tapahtumia, koota kirjanäyttelyitä ja pitää kirjastonkäytön opetusta seiskoille muiden kirjastotöiden, kuten asiakaspalvelun lisäksi. Lapsille suunnatuista tapahtumista mainittakoon pehmolelujen yökyläily ja Satupäivä. LaNu työskentelyn parhaita puolia on ehdottomasti se, että mielikuvitustansa saa käyttää vapaasti ja toteuttaa itseään. Lapset lähtevät mukaan herkästi ja ottavat tilanteen haltuun ennakkoluulottomasti. Eri vuodenajat ja juhlapyhät innostavat toteuttamaan aina uutta, ja muiden saamia oivalluksia pystyy ottamaan käyttöön soveltaen.

Mikä on ollut paras ja helpoin keino innostaa lapsia ja nuoria lukemaan kirjastossanne?
Parhaaksi keinoksi innostaa lapsia lukemaan on koettu alakoululle vietävät siirtokokoelmat, vaikka helpoin se ei ole. Reisjärvellä toimii vain yksi alakoulu, mikä helpottaa työtä. Vallitsevan tilanteen vuoksi tämä toiminta on kuitenkin tällä hetkellä tauolla, ja olemmekin tehneet tai tekemässä videovinkkaukset kaikille alakoulun luokka-asteille. Nuorten paras ja helpoin lukemaan innostaja taitaa olla toinen nuori. Päiväkodin väki on yhteydessä kirjastoon usein, ja heille kootaan valmiiksi heidän tarvitsemiaan kirjoja.

Miksi LaNu-työ on niin tärkeää kirjastoissa?
Lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin panostamalla taataan kirjastojen tulevaisuus sellaisena fyysisenä paikkana kuin kirjaston tänäkin päivänä miellämme. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajan käytöstä on kova verrattuna joihinkin vuosikymmeniin. Kirjastolla on kaikki mahdollisuudet olla tässä kilpailussa vahvasti mukana, mutta ei vain yksin vaan yhdessä toisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan.

Mitkä kirjat ovat olleet reisjärveläisten lasten ja nuorten suosikkeja jo pitkään?
Reisjärvisten lasten ja nuorten kirjasuosikkeja ovat jo pitkään olleet Sinttu-sarja, Parvelan Ella ja kaverit, Harry Potter, Kepler62, Neropatin päiväkirja sekä pienempien puolelta Mimmi Lehmä ja piilokuvakirjat. Erilaiset tv-sarjat ja ilmiöt näkyvät myös asiakkaiden kirjatoiveissa.

Hyvää loppuvuotta ja idearikkautta kaikille toivottaen,

Elli

Reisjärven kirjasto

Elli haastaa Sotkamon kirjaston kirjoittamaan artikkelin esittäen heille kysymyksiä LaNu-työstä. Jäämme innolla odottamaan mitä Sotkamo vastaa!

 

Digihanke loppusuoralla

Digihanke on nyt loppusuoralla.  Koronan aiheuttama sulku ja etätöihin siirtyminen vaikutti hankkeen toimintaan merkittävällä tavalla. Jouduimme perumaan isot koulutustapahtumat kevään ja syksyn osalta ja siirtymään etätyöskentelyyn. Hankkeen informaatikko Timo Kuru on käynyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta nyt kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa kaksi kertaa.

Timo Kuru Kajaanissa.

Kunnissa järjestyissä koulutuksissa olemme eri puolilla aluetta opiskelleet hyvin monenlaisia asioita. Olemme käyneet perusasioita digiopastuksesta, vaikeita asiakaskohtaamisia ja mitä moninaisempia ongelmia lävitse. Sosiaalisen median käyttö oli vuonna 2020 kartalla kirjastojen sulun vuoksi, jonka johdosta some-suunnitelmia mietittiin uusiksi monissa kirjastoissa ja aika näyttää onnistuvatko kirjastot tavoittamaan asiakkaat somessa.

Etätyöhön ja uusiin toimintatapoihin oli opetteleminen, mutta saimme Ake työntekijöiden kanssa nopeasti kasattua suunnitelman siitä miten digihanke jatkaa toimintaansa sulun yli keväällä. Tästä suunnittelusta syntyivät muun muassa digihankkeen webinaarit, jotka olivat erittäin suosittuja.

Ensimmäisten kahden webinaarin osallistujamäärä yllätti meidät kaikki ja jouduin siirtymään kirjastolle pitämään webinaareja parempien yhteyksien takia. Webinaareihin osallistui parhaimmillaan jopa sata ihmistä, joka on melkein kolmasosa alueen henkilöstöstä. Tajusimme myös aloittaa webinaarien tallentamisen ja tallenteet löytyvätkin ainakin toistaiseksi Kirjasto AKE Oulu -Teamsin digihanke-kanavalta. Valitettavasti emme pystyneet tarjoamaan kaikille kaikkea, varsinkin webinaarien ja koulutusten pohjaoletuksena oli matala lähtötaso, joka tietysti tarkoitti että edistyneemmän eivät aina saaneet tarpeeksi irti koulutuksesta. Syksyllä 2020 oli tarkoitus järjestää korkeamman tason koulutuksia, mutta sekin jäi koronan jalkoihin. Toivottavasti näitä koulutuksia voidaan järjestää tulevina vuosina. Olkaa siis aktiivisesti yhteydessä AKE työntekijöihin ja esittäkää toivomuksia. Kaikkia koulutuksia ei voida järjestää rajallisilla resursseilla, mutta toivoa aina saa ja se on jopa suotavaa.

Käymieni keskustelujen perusteella totean, että digituen tarve tulee kasvamaan alueella tällä vuosikymmenellä. Maailman digitalisoituminen vaikuttaa väistämättömältä ja kirjastolla tulee olemaan merkittävä rooli, kun kansalaiset navigoivat myrskyssä digimerellä. Haluan vielä korostaa, että kenenkään ei tarvitse olla digitaitojen puolesta ammattilainen.  Myöntäkää vain rohkeasti jos ette tiedä, sillä digituki on yhteistä tiedonhakua asiakkaan kanssa.

Digitukiverkostojen merkitys korostaa jatkuvasti kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että kirjastot osaavat ohjata asiakkaan verkostossa eteenpäin ns. oikealle luukulle. Kirjastojen ei ole tarkoitus ottaa digitukea täysin omille hartioilleen, vaan sitä tulee tehdä yhteistyössä muiden tukipalvelujen kanssa. Asiakkaan lähettäminen digitukiverkoston toisen jäsenen luo saattaa monesta perinteisestä asiakaspalvelijasta tuntua vieraalta ajatukselta ja jopa huonolta asiakaspalvelulta. Olemme tottuneet palvelemaan asiakkaan alusta loppuun asti ja tekemään kaiken itse. Asiakkaan kannalta on kuitenkin parasta, että hän saa mahdollisimman asiantuntevaa palvelua ja kirjaston kannalta on parasta että emme joudu yksin kantamaan vastuuta kaikesta digituesta.

Lopuksi toivon, että koulutuksista on ollut teille apua ja ainakin luottamus omiin taitoihinne on kasvanut. Olen todennut käyntieni aikana, että osaamista löytyy paljon enemmän kuin luottamusta omiin kykyihin. Varsinkin asiakaspalvelusta keskustellessa on tullut selväksi miten korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua kirjastoistamme saa. Kiitoksia kaikille koulutuksista ja osallistumisesta etä- tai lähikoulutuksiin. Näemme vielä muutamassa kirjastossa marraskuussa ja sitten joulun alla olevissa Ari Haasion työpajoissa sekä jäljellä olevissa webinaareissa.

Timo Kuru
Informaatikko

""

Uusia etäkahveja

Yli vuoden jatkuneiden Ake Etäkahvien lisäksi olemme aloittaneet kaksi uutta säännöllistä etätapahtumaa: kouluyhteistyön pikatreffit ja kirjakahvit. Kaikki ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa ja luodaan vertaisverkostoa. Tapahtumat järjestetään noin kerran kuukaudessa, ja ovat kaikille avoimia ja osallistuminen on mahdollisista oman mielenkiinnon mukaan.

Tapahtumista pitäisi tulla kalenterikutsu kaikille Kirjasto Ake Oulu -teamsin jäsenille. Ne voi hylätä tai hyväksyä. Mukaan tullaksesi tarvitset tietokoneen ja (mieluiten langallisen) verkkoyhteyden. Myös älupuhelimen Teams-sovellusta voi käyttää. Mukavinta on, jos keskustelijoilla on mikrofonit ja web-kamera käytettävissään. Kahveille voi kuitenkin liittyä myös vain kuuntelemaan ja osallistua keskusteluun halutessaan kirjallisesti chatissa.

Kirjakahvit

Kirjakahveilla kerrotaan kirjoista, joista osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala. Lisätietoa kirjakahveista on Ake etäkahvien omalta sivulta.

Kouluyhteistön pikatreffit

Oulun Ake järjestää vertaistukea ja verkostoitumista alueen kirjastoissa kouluyhteistyötä tekeville. Mikäli vinkkaat, opastat tiedonhakua, viestit kouluille, touhuat kirjallisuusdiplomin ja lukuhaasteiden parissa, niin tämä on oikea paikka sinulle. Pikatreffit järjestetään noin kerran kuukaudessa etänä Teamsissä. Linkit pikatreffeille löydät Ake Oulu Teamsin Kouluyhteistyön kanavalta. Jo pidettyjen pikatreffien tallenteet löytyvät myös kouluyhteistyön kanavalta. Katso tarkat päivämäärät ja aiheet täältä.

.

Etäkirjakahvit Teamsissa

Tänä syksynä kokeillaan kirjakahvittelua porukalla etänä. Kirjakahveilla kerrotaan kirjoista, joista osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala.

Kaikki kirjastosta tai toimipisteestä riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Kahvi/tee ei ole pakollinen.

Kirjakahvit järjestetään:

27.11. klo 9
18.12. klo 9.
""

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta

Oulun kaupunginkirjastossa on otettu käyttöön kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta. Tiekartta laadittiin Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeen toimesta keväällä 2020 ja se toimii kirjastossa tehtävän ympäristötyön tukena. Tiekartan avulla kirjaston ympäristötyö muuttuu aiempaa johdonmukaisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi.

Tiekartta sisältää vuosien 2020-22 tärkeimmät kehittämisen kohteet ja niiden yksityiskohtaisen toteuttamissuunnitelman. Se muodostuu neljästä päätavoitteesta, joita ovat:

  • ympäristötietoisuuden edistäminen
  • ympäristökuormituksen vähentäminen
  • vastuullinen rakentaminen
  • tulevaisuuden kestävä kirjasto.

Siihen sisältyy myös kaksi erityistä kehittämiskohdetta: resurssiviisas alueellinen kehittämistyö ja etäkäytäntöjen edistäminen. Keskeistä tiekartan laatimisessa oli asetettujen tavoitteiden peilaaminen kirjaston toiminnan kannalta olennaisiin YK:n Agenda 2030:n tavoitteisiin.

Kaikki YK:n Agenda 2030:n 17 tavoitetta koskevat jollakin tasolla kirjaston toimintaa. Voidaan ajatella, että kirjaston tehtävänä on kaikkien Agendan tavoitteiden osalta vähintään ajantasaisen tiedon tarjoaminen niiden aihepiireistä tasavertaisesti kaikille asiakkaille. Kestävä kirjasto 2030 -tiekartan pohjaksi valittiin kuitenkin vain ne Agendan tavoitteet, joita tiekartan tavoitteiden voidaan katsoa ilmentävän.

Tiekartassaan kirjasto sitoutuu yhteentoista Agendan tavoitteeseen:
1 Ei köyhyyttä
3 Terveyttä ja hyvinvointia
4 Hyvä koulutus
7 Edullista ja puhdasta energiaa
9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
10 Eriarvoisuuden vähentäminen
11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12 Vastuullista kuluttamista
13 Ilmastotekoja
16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
17 Yhteistyö ja kumppanuus
Tavoitteena on, että kestävä kehitys läpäisee jatkossa kaikki kirjaston toiminnot.

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta valmistui toukokuussa 2020 ja se on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Uudet tavoitteet määritellään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2023.
Lisätietoa Oulun kaupunginkirjaston ympäristötyöstä ja tiekartasta löytyy kirjaston kotisivuilta.

.

Paluu Syvemmälle!

Oulun kaupunginkirjaston podcast Syvemmälle! tekee paluun. Syksystä tulevaan kevääseen on luvassa useita uusia jaksoja.

Syksyn ensimmäinen jakso Kohti tähtiä on julkaistu. Jaksossa käsitellään syksyyn hyvin sopivaa tähtien tarkkailua ja siihen liittyviä kirjavinkkejä. Kirjastonhoitaja Juho Sarkkinen juttelee asiasta Oulun Arktos ry:n puheenjohtaja Jussi Kantolan kanssa.

Voit lukea sarjan synnystä ja sen tekemisestä täältä. Tarkoituksena on jatkaa uudella jaksolla joka kuukausi. Tulevina aiheina ainakin muumeja sekä kotimaista nykyrunoutta. Podcastiin on mahdollista osallistua myös koko Ake-alueelta. Jos haluat tulla kertomaan jostain sinulle tärkeästä asiasta, niin ota yhteyttä: juho.sarkkinen(a)oulu.fi.

Kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Soundcloudissa sekä Spotifyssä.

""

Seinäjoen LaNu-erityistehtävän kuulumisia

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä (eli ErTe) lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tässä tiivistetysti viime aikojen kuulumiset.

""Erityistehtävän verkkosivut ovat uudistuneet. Siellä on nyt koottu kaikki tarpeelliset asiat kätevästi. Muistakaa kuunnella Lukupuhetta-podcast! ErTen kuulumisia voi myös seurata heidän Facebook-ryhmästään.

Keväällä perustettiin Lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston pöytäkirjat ovat täällä.

 

Lanu-neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Similä Oulun kaupunginkirjastosta ja Sari Seitajärvi Haapaveden kaupunginkirjastosta.

Sari Seitajärvi Laura Similä

 

 

 

 

 

 

 

Lanu-neuvosto on aloittanut toimintansa etänä Korona-tilanteesta johtuen. Olemme pitäneet aloituskokouksen, jossa katsoimme kuinka lanu-neuvosto toimii. Neuvoston ensimmäisenä tehtävänä on ollut kirjaston ja koulun yhteistyösopimuksen luominen. Seinäjoen ErTen tekemää pohjatyötä on työstetty eteenpäin etäkokouksissa kesäkuussa ja elokuussa, ja niiden välillä jokaisella neuvoston jäsenellä on ollut mahdollista käsitellä ja kommentoida tekstiä. Luonnokseen voit tutustua täältä.

Äidinkielenopettajainliitto ja Suomen luokanopettajat ry. ovat myös antanut kommenttinsa yhteistyösopimuksesta. Nyt kirjaston ja koulun yhteistyösopimus on kommenttikierroksella Kuntaliitossa, Kirjastoseurassa ja Lukuliikkeessä.

Sopimuksen on tavoite valmistua marraskuussa, jonka jälkeen aloitetaan tiedottaminen kaikille Suomen kirjastoille ja kouluille. Toivottavasti työstämme on hyötyä ja kirjastot ja koulut ottavat sopimuksen omakseen. Tämä tukisi kirjastojen kouluyhteistyön suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta.

Huolimatta siitä, että on työskennelty etänä, työ on ollut mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen LaNu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja odotamme innolla ensimmäisiä livetapaamisia.

Seinäjoki järjestää myös koulutuksia. Marraskuussa on tulossa kaksipäiväinen Lukuintoa -webinaari, jonka ohjelmaan voi tutustua täällä. Seinäjoella pidettäviksi tarkoitettu Lukulystit siirtyvät vuoden 2021 syksyyn.

Terkuin

Sari ja Laura

Kouluyhteistyön pikatreffit

Oulun Ake järjestää vertaistukea ja verkostoitumista alueen kirjastoissa kouluyhteistyötä tekeville. Mikäli vinkkaat, opastat tiedonhakua, viestit kouluille, touhuat kirjallisuusdiplomin ja lukuhaasteiden parissa, niin tämä on oikea paikka sinulle.

Pikatreffit järjestetään noin kerran kuukaudessa etänä Teamssissä. Linkit pikatreffeille löydät Ake Oulu Teamsin Kouluyhteistyön kanavalta. Jo pidettyjen pikatreffien tallenteet löytyvät myös kouluyhteistyön kanavalta. Aikataulut ja muut ajankohtaiset asiat ovat pikatreffien omalla sivulla.

LOPPUVUODEN 2020 PIKATREFFIEN AIHEET:

To 1.10.2020 klo 12-12.30 (PERUTTU!)
Vinkkariporinat

Ke 14.10. 12-12.30
Vinkkariporinat/Nuortenkirjat. Verkostoidu ja keskustele vinkkauksista ja kirjoista.

Pe 6.11. 12-12.30
Vinkkariporinat/Alakouluikäisten kirjat. Verkostoidu ja keskustele vinkkauksista ja kirjoista.

Ke 9.12 12-12.30
Eväitä opiskeluun -sivusto ja sen sisällöt

Tulevia aiheita:

– Kirjallisuusdiplomi, mm. markkinointi ja esillepano kirjastoissa

Jos sinulla on kysyttävää pikatreffeistä tai ideoita aiheiksi, ota yhteyttä: elina.kauppila(at)ouka.fi.