.

Selkokielen perusteet -kurssi Libopissa

Mikä tekee tekstistä helppolukuisen? Miten kirjoitat ilmeikästä selkokieltä? Mitä sanoja kannattaa käyttää asiakaspalvelussa?

Koulutuksessa perehdytään selkokielen kirjoitusprosessiin ja -ohjeisiin. Koulutuksen jälkeen tunnet selkokielen perusteet ja osaat muokata viestintää sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä ymmärrettävämmäksi.

Koulutus on tehty yhteystyössä Vaasan Aken, Riikka Tuohimetsän ja Max Bäckmanin kanssa. Riikka Tuohimetsä on työskennellyt vuosia selkokielen parissa ja tehnyt itsekin useamman selkomukautuksen sekä kouluttanut ammattihenkilöstöä selkokielen periaatteista.

Selkekokielen perusteet -kurssi on avoin kaikille Libopin käyttäjille AKE-alueesta riippumatta. Kurssi löytyy Libopista Kirjastojen yhteiset -kurssikategoriasta. Kurssiavaimen saat Kirjasto Ake Oulu -tiimin Koulutukset-kanavalta.

""

Libopissa uusi verkkokurssi aikuisten lukutaidon tukemisesta

Yleisten kirjastojen verkko-oppimisympäristö Libopissa on julkaistu uusi kaikille lukutaidosta kiinnostuneille kirjastolaisille avoin kurssi. Lukulux.fi – Lukemattomien aikuisten ohjaamiseen -kurssi on perehdytys (nuorten) aikuisten lukutaidon tukemiseen kirjastossa.

Kurssi pohjautuu Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa yhteistyössä kirjastoammattilaisten kanssa luotuun Lukulux.fi -verkkokäsikirjaan, joka sisältää käytännössä testattuja toimintatapoja sekä runsaasti lisätietoa lukemattomuudesta. Malli lähestyy kohderyhmää uteliaana ja kuunnellen, joten se sopii myös muiden kohderyhmien ohjaamiseen. Kurssilla opittuja asioita on helppo hyödyntää kirjastotyössä, koska se sisältää konkreettisia menetelmiä kuvauksineen.

Lukulux-kurssi on avoin kaikille Libopin käyttäjille AKE-alueesta riippumatta. Kurssi löytyy Libopista Kirjastojen yhteiset -kurssikategoriasta. Pääset kurssille kurssiavaimella, joka löytyy Kirjasto Ake Oulu -Teamsin Koulutukset-kanavalta. Jos et ole vielä rekisteröitynyt Liboppiin, se onnistuu liboppi.fi -etusivulla kirjaudu-painikkeen takaa. Tarkemmat ohjeet löydät esimerkiksi täältä.

LaNu-työtä haapavesiläisittäin

Marita Turtinen Iin kirjastosta haastoi Susannan mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Voitko esitellä Susanna itsesi ja työsi?
Kiitos kovasti haasteesta! Nimeni on Susanna Harle ja työskentelen Haapaveden kirjastossa kirjastonhoitajana. Pääsen tekemään työssäni monenlaista asiakaspalvelusta some-hommiin. Lasten- ja nuorten kirjastotyötä teen yhdessä Sari Seitajärven kanssa. Teen kirjavinkkausta ala- ja yläkouluille, opetan tiedonhakua, pidän kirjastonkäytönopetusta ja satutuokiota. Lisäksi teen yhteistyötä koulujen kanssa ja järjestän esimerkiksi kirjastoauton mukana kirjapaketteja kyläkouluille.

Millaista LaNu-työtä teillä Haapaveden kirjastossa järjestetään?
Jos korona-aikaa ei nyt huomioida, niin meillä on satutuokioita, kirjavinkkausta, tiedonhaun opetusta ja kirjastonkäytönopetusta. Yläkoululaisille on parina vuonna järjestetty erikseen opastus verkkokirjaston käyttöön. Tiedonhaun opetuksessa meillä on käytössä tableteilla käytettävä 3DBear-ohjelma. Tänä keväänä uutena juttuna alkoi kirjaston pitämä sanataidekerho. Lisäksi järjestetään erilaisia tapahtumia ja otetaan osaa lukukampanjoihin.

Marita Turtinen Iistä haastoi sinut mukaan ja esitti sinulle kysymyksen: Mistä Susanna pidät eniten lasten- ja nuorten kirjastotyössä?
Tämä on tosi vaikea kysymys, koska siinä on niin paljon sellaista, mistä pidän. En tiedä pidänkö näistä toista enemmän, mutta pidän sen monipuolisuudesta ja vaihtelevuudesta, siitä kun saa tehdä lasten ja etenkin nuorten kanssa hommia ja siitä kun joku innostumaan lukemisesta tai hoksaa, että hänenkin mielenkiinnonkohteestaan on olemassa kirjoja. Minusta on myös ihana järjestää erilaisia tapahtumia. LaNu-työ on kokonaisuutena ihan parasta!

Entäpä miten näet lapsiperheiden roolin kirjastojen vetovoimatekijänä?
Lapsiperheillä on etenkin käynnistävä rooli, koska ensikosketus lukemiseen ja kirjastoihin tulee kotoa. Rooli voi muuttua lapsen kasvaessa esimerkiksi kannustavaksi tai tukevaksi, mutta se ei siirry pelkästään kirjaston tai koulun hoidettavaksi, vaan lapsiperheiden kanssa pitäisi pystyä tekemään yhteistyötä kulloisenkin roolin säilyttämiseksi. Lapsiperheillä on siis merkittävä rooli, jota me kirjastot toivottavasti pystymme tukemaan.

Mitä haluaisit toteuttaa LaNu-työssäsi, jos mitään rajoitteita (raha, henkilöstö jne.) ei olisi?
Olisi mahtavaa toteuttaa virtuaalitodellisuudessa pelattava peli, jolla lukemisen ja myös kirjaston merkitystä voisi avata eri ikäisille lapsille. Sen lisäksi, että tällä tavoin olisi mahdollista näyttää aivan uudella tavalla, miten mahtavia juttuja kirjastot ovat täynnä, pelissä sekä lapset ja nuoret että kirjaston henkilökunta saataisiin samaan tilaan, joka ei ole kummankaan omaa. Pelimaailmassa kaikki ovat pelaajia. Lisäksi olisi loputon määrä mahdollisuuksia, missä voisi lukea kirjoja tai kuunnella musiikkia. Seitsemän veljestä saisi aika erilaiset puitteet vuorenhuipulla tai lohikäärmeen luolassa, tai miksipä ei jossain historiallisessa kirjastossa. Peliin tulisi tietenkin kirjailijoita, kuvittajia ja muusikoita pelihahmoiksi. Pelin sisällä kukaan muu ei tietäisi mitä teet, eli ehkäpä se vapauttaisi kokeilemaan jotain aivan uutta?

Kenet haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Minä haluaisin haastaa Salla Kanasen, joka on vastikään siirtynyt tekemään LaNu-työtä Liminkaan. Minun kysymykseni hänelle on: Mikä on mielestäsi suurin haaste, kun aloittaa LaNu-työn uudessa paikassa?

Terveisin,
Susanna Harle
Haapaveden kirjasto

Kirjapöllön huhuiluja – terveisiä YA-kirjallisuuden parista

YA, NA, Young Adult, nuoret aikuiset – unohtuiko jokin termi? Tällä viikolla kuulemme Heidi Petrovin terveiset Oulusta. Heidi tunnetaan YA-kirjallisuuden ystävänä ja samanaiheisen blogin kirjoittajana. Onkin mielenkiintoista kuulla näistä lisää!
Tervetuloa mukaan Heidi LaNu-artikkelisarjaan. Voitko esitellä itsesi?
Olen Heidi Petrov ja toimin kirjastovirkailijana Tuiran kirjastossa. Kuulun Oulun kaupunginkirjaston lukemisen edistämisen tiimiin. Olen vinkannut pääosin yläkoululaisille, sillä nuortenkirjat ovat minulle tutuimpia, mutta vastuualueeseeni kuuluu myös alakoulun 5-6-luokkalaiset. Mielelläni kyllä vinkkaan kirjoja kaikenikäisille koululaisille. Lisäksi olen esitellyt nuortenkirjoja Oulun kaupunginkirjaston Kirjasaaressa jo kolmena vuotena ja olen yksi Oulun nuorten Instagram-kanava Kirjastogramin päivittäjistä. Sinne teen lähinnä kirjavinkkejä. Nyt harmillisesti koronarajoitusten myötä koululuokkien vinkkauksia ei juuri ole ollut, mutta tarkoituksenani on tehdä kevään aikana etävinkkauksia kouluille tarpeen mukaan.

Sinut tunnetaan intohimoisena YA-kirjallisuuden harrastajana. Mikä YA-kirjallisuudessa viehättää? YA-kirjallisuudessa tuodaan rohkeasti ja monipuolisesti esiin erilaisia hankaliakin teemoja ja aiheita, kuten mielenterveysongelmia, väkivaltaa ja perheen sisäisiä ongelmia. Vaikka aiheet on rankkoja, ne käsitellään kevyellä ja toiveikkaalla tavalla. Nuoruus on mielestäni kiehtovin ja mielenkiintoisin vaihe ihmisen elämässä, ja siihen pohjautuvat kirjat jaksavat kiinnostaa minua aina. Etenkin nuori rakkaus on ainutkertaisen ihanaa! Aikuisten kaunokirjallisuudessa sorrutaan usein liialliseen paatokseen, kielellisiin koukeroihin ja vakavuuteen. YA-kirjallisuus ei missään nimessä ole huonompaa kirjallisuutta ja sitä voi ja kannattaa aikuistenkin rohkeasti lukea. Esimerkiksi Yhdysvalloissa YA-kirjallisuudella on paljon aikuislukijoita, ja Suomessakin tämä ilmiö on yleistynyt. Ensimmäinen lukemani YA-kirja oli Stephenie Meyerin Houkutus, jonka jälkeen paluuta ei ollut. Tämä tapahtui kymmenisen vuotta sitten ja olen siitä asti lukenut pääosin YA:ta.

Hyödynnätkö YA-tuntemustasi töissä? Miten?
YA-tuntemuksestani on toki ollut hyötyä töissäni, kun nuoret asiakkaat ovat pyytäneet kirjavinkkejä. Myös kollegani kyselevät minulta usein vinkkejä. Vinkkauksiin ja Kirjasaareen valmistautuminen käy helposti, koska luen joka tapauksessa vapaa-ajallani aika lailla kaikki vuoden aikana suomeksi ilmestyneet YA-kirjat.

Pidät vapaa-aikanasi blogia. Kerro jotain blogin kirjoittamisesta.
Aloitin Kirjapöllön huhuiluja -blogini pitämisen vuonna 2014. Päätin heti alussa profiloida blogini YA-painotteiseksi, mutta olen kirjoittanut siellä jonkin verran  myös lastenkirjoista ja pääosin aikuisten jännitys-, kauhu- ja scifikirjoista. Alussa blogini oli lukupäiväkirja, mutta myöhemmin blogitekstit alkoivat olla enemmän kirja-arvostelun luonteisia. Blogini on ollut aktiivinen koko tämän ajan, ja bloggauksia kirjoitan keskimäärin neljä kuukaudessa. Osallistun mielellään myös erilaisiin lukuhaasteisiin – olenpa yhden sellaisen järjestänyt itsekin – ja olen ollut alusta saakka mukana Blogistanian kirjallisuuspalkintoäänestyksessä, jossa siis blogiyhteisö valitsee omat suosikkinsa vuoden kirjoista. Viime vuoden palkinnot äänestettiin tänä vuonna 13. helmikuuta. Blogistanian Kuopus 2020 palkinto meni J.S. Meremaan kirjalle Dodo.

Blogin kirjoittaminen on minun henkireikäni ja rakas harrastukseni. Mietin usein jo kirjaa lukiessani, mitä asioita blogiarvioissani painotan ja merkkaan sopivat sitaattikohdat ylös. Itse blogiteksti syntyy usein spontaanisti, annan vain mieleni virrata ja kirjoitan tuntemuksistani ja huomioista. Lisäksi pisteytän kirjani arvosteluasteikolla 1-5. Osaan ilmeisesti valita yleensä itselleni hyvää luettavaa, sillä hyvin harvoin arvosana putoaa alle kolmosen. Parasta bloggaamisessa on aktiivinen blogiyhteisö: me käymme paljon keskustelua omissa somekanavissamme ja olemme järjestäneet tapaamisia esimerkiksi Helsingin kirjamessujen yhteyteen. Mukavaa on myös se, kun itse kirjailija lukee bloggaukseni ja antaa palautetta tai jakaa postaustani somessaan.

Voin hyödyntää blogiani myös työssäni: vinkkauksiin valmistautuminen helpottuu, kun voin käyttää tekstejä apuna ja herätellä muistiani lukemistani kirjoista. Blogiani saa vapaasti hyödyntää muutkin kirjastotyössä.

http://adelheid79.blogspot.fi
Instagram: kirjapollonhuhuiluja
Twitter: kirjapollon_huh

Mitkä viisi YA-kirjaa kaikkien kirjaston työntekijöiden tulisi lukea?
Tällainen valinta on aina yhtä vaikea tehdä! Näin spontaanisti voisin listata nämä:

        1. Stephenie Meyerin Houkutus –  koska se on kaikkien YA-kirjojen äiti. Pakahduttavaa paranormaalia romantiikkaa.
        2. Sarah Crossanin Kuunnousu. Kaunis, koskettava säeromaani. Niitä harvoja kirjoja, joka on saanut minut itkemään.
        3. Rainbow Rowellin Eleanor & Park. Aivan hulvaton, omintakeinen kuvaus nuoresta, epäsuhtaisesta parista.
        4. Holly Bournen Syitä itkeä julkisesti. Aito kuvaus satuttavasta rakkaudesta. (Kaikki Bournen YA-kirjat kannattaa lukea!)
        5. Lauren Oliverin Delirium – rakkaus on harhaa. Tämä on mainio YA-dystopia maailmasta, jossa rakkaus on määritelty sairaudeksi.

Sitten viimeiseksi haaste. Kenet haluat haastaa mukaan kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaan ja mitä haluat kysyä häneltä?
Haastan mukaa Eeva-Maria Alatalon Oulun kaupunginkirjastosta. Millä lailla Eevis valmistaudut vinkkauksiin? Tarviiko kokenut vinkkari tukilappuja vai meneekö muistista?

Terveisin,
Heidi Petrov
Oulun kaupunginkirjasto

 

Etäopiskelija

Informaatiolukutaidon koulutus kirjastolaisille

Haluatko kehittää tiedonhaun opetustasi? Pähkäiletkö digiopastamisen kiemuroita? Informaatiolukutaito auttaa ymmärtämään näitäkin kysymyksiä uudesta näkökulmasta.

Ake-kirjastojen yhteiselle koulutusalustalle Liboppiin on avattu Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnalle Informaatiolukutaidon koulutus kirjastolaisille. Olette voineet kuulla koulutuksesta jo viime vuoden puolella Digihankkeessa.

Kirjastot ovat elinikäisen oppimisen keitaita, jossa tärkeitä kansalaistaitoja voidaan edistää monin tavoin. Informaatiolukutaito on osa näitä taitoja. Voimme kirjastossa auttaa asiakkaitamme tunnistamaan paremmin tiedontarpeitaan, rajaamaan tiedonhakua ja etsimään tietoa monipuolisesti eri tiedonlähteistä. Tiedon ja tiedonlähteiden kriittinen arviointi on informaatiolukutaidon osa-alue, jossa kirjaston työntekijöiden ammattitaito on erityisesti paikallaan. Asiakaspalvelu ja kirjaston opetukset vievät näitä taitoja lähelle eri asiakasryhmiä.

Koulutuksessa opit, miten informaatiolukutaito ilmenee kirjastoissa monella eri tavalla ja miten voit kehittää informaatiolukutaidon osaamista niin yksilönä kuin yhteisöllisesti.

Suosittelemme koulutusta kaikille kirjastolaisille etenkin, jos toimit kouluyhteistyössä tai digiopastamisen parissa. Toivomme koulutuksen keskustelualueelle vireää keskustelua aiheesta, kommentteja ja toisten ideoiden tsemppausta.

Koulutuksen ovat tuottaneet Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen ja Täydentävien opintojen keskuksen tutkijat ja opettajat. Koulutuksen arvioitu kesto on 6 tuntia.

Mikä on Liboppi

Liboppi on Moodle-alustalla toimiva Suomen Ake-kirjastojen yhteinen verkko-oppimisympäristö. Alusta käyttää koulutuksista nimeä kurssi. Liboppi antaa mahdollisuuden osallistua koulutukseen itsellesi parhaaksi katsomalla ajalla. Sinun ei tarvitse liikkua koulutustilaisuuteen toiselle paikkakunnalle ja voit pätkiä koulutuksen sopiviin kokonaisuuksiin. Liboppiin voi rekisteröityä kuka tahansa vapaasti, mutta koulutukset ja kurssit on suunnattu kirjastojen henkilökunnille. Tämän vuoksi koulutuksiin/kursseille pääsyyn tarvitaan kurssiavain. Kurssiavaimet saat Kirjasto Ake Oulun Teamsistä Koulutukset-kanavalta. Rekisteröitymisen jälkeen voit valita verkko-oppimisympäristöstä sinulle sopivan kurssin ja kirjautua oppimaan uusia asioita. Alimpana on ohje rekisteröitymiseen.

Koulutuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan voit aloittaa koulutuksen silloin kun sinulle sopii. Kun olet suorittanut koulutuksen, muista antaa palautetta. Palautelinkki löytyy koulutuksen lopusta.

Kouluttaudu omaan tahtiin

Koulutusten kesto riippuu henkilöstä. Koulutuksen kuvauksessa on arvio koulutuskokonaisuuteen kuluvasta ajasta. Muista, että voit suorittaa koulutuksen itsellesi sopivissa pätkissä. Kannattaa kuitenkin luoda itselle suuntaa antava aikataulu, jotta koulutuksen suorittaminen ei unohdu. Käy valitsemasi kokonaisuus läpi rauhassa ja omaan tahtiisi. Pyydä lupa koulutuksen suorittamiseen esihenkilöltäsi.

Muita koulutuksia Libopissa

Libopista löydät myös koulutuskokonaisuuden e-palveluista: Kirjastojen E-aineistot Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa. Tämän koulutuskokonaisuuden avulla voit vahvistaa omaa osaamistasi e-aineistojen opastamisessa. Suunnitteilla on tuoda Liboppiin lisää alueemme omia ja valtakunnallisia koulutuksia. Pysy kuulolla.

Näin pääset Liboppi verkko-oppimisympäristöön

  1. Mene osoitteeseen liboppi.fi.
  2. Paina kirjaudu.
  3. Jos sinulla ei ole tunnuksia liboppiin, paina ”Tee uusi tunnus tai palauta vanha”.
  4. Katso avautuvalta sivulta ohjeet tunnuksen luomiseen. Tarvitset tunnuksen luomiseen sähköpostiosoitteen.
  5. Ensimmäisellä kerralla kirjautuessasi avautuva esittely käy läpi Moodle-työpöydän keskeiset toiminnot.
  6. Pääset katsomaan kursseja valitsemalla yläpalkista Sivuston etusivu.
  7. Libopissa on sekä valtakunnallisia kursseja että alueellisia kursseja. Valitse Alueelliset kurssit -kohdasta Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu
  8. Valitse haluamasi kurssi/koulutus painamalla ”Enter this course”.
  9. Osassa koulutuksissa vaaditaan kurssiavain. Löydät kurssiavaimet Kirjasto Ake Oulun Teamsistä Koulutukset-kanavalta.
  10. Aloita koulutus. Voit suorittaa koulutuksen useassa erässä siten kuin sinulle sopii.
.

Syvemmälle kotimaiseen nykyrunouteen

Syvemmälle! -podast jatkuu. Uusimmassa jaksossa Huutomerkki Ry:n kulttuurisekatyöläinen Jarkko Korpua ja kirjastonhoitaja Timo Myllymäki keskustelevat kotimaisesta nykyrunoudesta.

Vajaan tunnin mittainen jakso kuunneltavissa Spotifyssä ja Soundcloudissa. Tarkemmat lisätiedot ja tekstimuotoinen tiivistelmä on täällä. Podcastiä kannattaa mainostaa asiakkaille. Podcastiin pääseen myös osallistumaan omalla aiheella, yhteyttä voi ottaa: akeoulu@ouka.fi.

Pohjoinen lukuhaaste on uusittu

Pohjoinen lukuhaaste on lukuhaaste suunnattu asiakkaille lukukampanja, jonka tarkoituksena on houkutella lukemaan kirjoja joita ei ehkä tavallisesti lukisi. Haasteessa on 25 kohtaa. Lisätietoja haasteesta, tulostettavat lomakkeet sekä some-linkit löytyvät Outi-verkkokirjastosta

Kaikki markkinointimateriaalit löytyvät Ake Oulun Teamsin Lukuhaaste-kanavan tiedostoista.

Etäkirjakahvien paluu

Tule mukaan keskustelemaan kirjallisuudesta etäkahveille!

Kahveilla voi kertoa lukemastaan tai muuten kiinnostavasta kirjallisuudesta. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala.

Keväällä koko ake-alueen kirjastojen henkilökunta kokoontuu Teamsiissä neljä kertaa:
19.2. Vapaata keskustelua
19.3. Aiheena lukujumit
23.4. Vapaata keskustelua
21.5. Aiheena kammottavat lukukokemukset

Kokoukset järjestetään Ake Oulu -tiimin Kahvihuone-kanavalla. Linkit löytyvät etäkahvien omalta sivulta.

Yhteistyötä iiläisittäin

Elina Kauppila Oulun Ake-tiimistä haastoi Maritan mukaan kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaa. Tervetuloa Marita mukaan. Voitko esitellä itsesi sekä työnkuvasi varsinkin LaNu-puolella?
Kiitos haasteesta! Olen Marita Turtinen ja työskentelen Iin kirjastossa kirjastonhoitajana. Pienessä kirjastossa työnkuvat ovat monipuolisia. Vastuualueinani on Kuivaniemen sivukirjaston päivittäinen toiminta sekä lasten- ja nuortenkirjastotyö ja sen kehittäminen. Teen yhteistyötä eri tahojen, kuten koulujen, kanssa. Pidän vinkkauksia, tiedonhaun opetuksia, kirjastonkäytön opastuksia sekä satutuokioita. Olen myös mukana järjestämässä tapahtumia ja lukukampanjoita.

Onko kaikille LaNu-ryhmille yhtä mukavaa ja helppoa vinkata, opettaa tiedonhakua ja pitää muita opastuksia? Mikä ikäryhmä on suosikkisi?
Teen mielelläni lasten- ja nuortenkirjastotyötä eri ikäryhmien kanssa, suosikki-ikäryhmää ei ole. Lasten ryhmät ovat yleensä innostuneita ja vuorovaikutus toimii. Nuorten ryhmäkäynneille pyrin miettimään jonkun koukun, jolla saisi pidettyä mielenkiinnon yllä. Esimerkiksi tällä hetkellä ollaan järjestelemässä yläkouluikäisille etävierailua, jossa on mukana myös kirjailija. Tarkoitus on keskustella kirjoista ja antaa lukuvinkkejä.

Elina Kauppila Oulun Ake-tiimistä haastoi Maritan mukaan: mitä haluat kysyä Maritalta liittyen lanu-työhön Iissä?
Viime syksyn aikana Oulu ja Ii ovat tehneet yhteistyötä ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat.

Mitä Marita sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston?
Kirjastojen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. On hyvä jakaa tietoa, taitoa ja toimivia käytänteitä. Yhdistämällä voimavarat saadaan tehtyä yhdessä enemmän. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen verkosto mahdollistaa ja vahvistaa toiminnan kehittämistä koko alueellamme.

Entäpä mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä?
Lasten ja nuorten kohtaaminen. Jokainen vinkkari varmasti tunnistaa sen ilon pilkahduksen, kun vinkattu kirja löytää lukijansa tai lukija löytää mieluisan kirjan. Pidän lasten- ja nuortenkirjastotyössä myös sen monipuolisuudesta.

Kenet haluat haastaa mukaa kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä?
Haastan mukaan LaNu-artikkelisarjaan Susanna Harlen Haapaveden kirjastosta. Mistä Susanna sinä pidät eniten lasten- ja nuortenkirjastotyössä?

Terveisin
Marita Turtinen
Iin kirjasto

.

Kirjasaari

Kirjasaari on tapahtuma, jossa kirjastojen henkilökunta esittelee edellisen vuoden parhaimmat lasten, nuorten ja aikuisten aineistot. Vuoden 2021 tapahtuma on kokonaan etänä.

Tiistaina 26.1. järjestetty lasten päivä on katsottavissa 8.2. saakka YouTubessa:

Keskiviikon nuorten ja torstain aikuisten päivien ohjelma ja linkki ovat täällä.