Digihanke: syksy ja itseopiskelu

Olemme kirjastoissa päässeet korona-kevään erikoistilanteesta takaisin normaalimpaan olotilaan. Asiakaspalvelun ja digituen osalta on voimassa vielä turvavälien ja hygieniasääntöjen noudattaminen. Digituen antajalla onkin nyt oiva tilaisuus harjoitella opastamaan asiakasta ilman, että koskee asiakkaan laitteeseen tai tekee hänen puolestaan. Tämä on sitä paljon puhuttua käsien päällä istumista, kun asiakas tekee itse. Keväällä annettiin paljon etädigitukea puhelimitse ja huomattiin kuinka vaikeaa se on. Asiakkaan kannalta kuitenkin tuki, jossa hän saa itse tehdä, oppia ja oivaltaa on kaikkein parasta tukea. Meillä on onneksi kirjastoissa hyvä tilanne asiakaspalvelutaitojen puolesta, asiakasta osataan ja halutaan auttaa parhaan taidon mukaan. Digitukiasiakkaan kohtaamista käytiin läpi keväällä webinaarissa ja lisää tulee vielä syksyllä.

Tästä päästäänkin siihen mitä Digihanke tarjoaa alueelle loppuvuodesta. Aloitamme syksystä toisen kierroksen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa. Käymme läpi digituen pakettien asioita kuntakohtaisesti läpi, lisäksi kaikissa kirjastoissa pidetään Digitukiasiakkaan kohtaaminen -työpaja, jossa päästään harjoittelemaan erilaisia digituen tilanteita monenlaisten asiakkaiden kanssa. Totta kai keskustelemme myös siitä miten digituen antaminen kirjastoissa on muuttunut Koronan vuoksi ja miltä tuki tulee näyttämään tulevaisuudessa. Käyntien lisäksi jatkamme webinaarien pitämistä 4.9. alkaen kahden viikon välein perjantaisin kello 13-14. Kalenterikutsut on lähetetty kirjastoihin ja johtajille, jakakaa ne myös koko henkilökunnalle. Sovitut koulutukset pidetään etänä, jos korona-linjaukset siihen syksyllä pakottavat.

Jos et keväällä päässyt webinaareihin mukaan tai haluat kerrata niiden sisältöjä löytyvät kaikki webinaarit ja lisämateriaalit Google Drivesta tästä linkistä. Lisäksi jo aiemmin uutiskirjeessä olleet itseopiskelulinkit kannattaa muistaa, löydät opiskele digiä tämän linkin takaa. Kaikki ovat varmaankin jo kuulleet, että syksyllä muuttuva lainsäädäntö saavutettavuudesta tuo kirjastoille uusia haasteita nettiin tuotettavan materiaalin suhteen. Kannustaisin jokaista kirjastoa tutustumaan lainsäädännön tuomiin muutoksiin jo näin kesällä, etteivät ne syksyllä yllätä. Muun muassa Celialla on hyviä ohjeita saavutettavuudesta tiedostoissa. Pääset tästä linkistä Celian sivuille.

Timo Kuru.Hyvää ja lämmintä kesää kaikille. Nähdään sitten syksyllä
Timo Kuru

Liboppi.fi – uusi henkilökunnan oppimisympäristö

Alueelliset kehittämistehtävää hoitavat kirjastot ovat yhdessä valtakunnallisen kehittämistehtävän kanssa ovat suunnitelleen viime syksystä lähtien sähköistä oppimisympäristöä yleisten kirjastojen henkilökunnan osaamisen lisäämiseksi. Oppimisympäristöä käytetään osana kirjastojen täydennyskoulutusta, ja sen avulla tuetaan omatoimista ja pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä.

Liboppi on alun perin Turun Aken kehittämä ja yhä ylläpitämä oppimisympäristö. Se on rakennettu Moodle-alustalle, joka on ilmainen, avoimen lähdekoodin oliopohjainen virtuaalinen oppimisalusta. Sitä käytetään useissa suomalaisissa korkeakouluissa. Alustan valinnasta ja ylläpidosta on tehty PowerPoint-esitys.

Liboppiin voi tehdä jo nyt käyttäjätunnuksen ja tutustua oppimisympäristöön. Ensi vuodelle tuotetaan kaikille kirjastolaisille yhteinen oppimiskokonaisuus. Tavoitteena on, että kaikki kirjastoissa työskentelevät suorittavat kyseisen verkkokurssin ensi vuoden aikana.

Verkkokurssin aiheeseen voi jokainen kirjastossa työskentelevä olla mukana vaikuttamassa. Äänestä alla olevista aiheista oma suosikkisi.  Äänestysaika on 22.6. – 31.8, ja aiheet ovat seuraavat:

  • Asiakaspalvelun perusteet: Erilaisten asiakasryhmien kohtaaminen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen.
  • Kokoelmat ja sisällöt: Kokoelmat asiakaspalvelussa: painetusta aineistosta digimediaan, hallitse kokonaisuus ja suosittele asiakkaalle.
  • Mediakasvatus ja monilukutaito: Informaatiolukutaito eri kanavissa, tiedontulkinta ja muuttuva informaatioympäristö.
  • Oppimaan oppiminen: Itsetuntemus ja oman osaamisen kehittäminen, minä oppijana.
  • Palvelusuunnittelu ja palvelumuotoilu: Muotoile kirjaston palvelut vastaamaan asiakkaiden tarpeita.
  • Pelit ja virtuaalitodellisuus: Pelikulttuuri ja pelit kirjastojen kokoelmissa ja palveluissa, VR ja AR.
  • Saavutettavuus ja hakeutuvat kirjastopalvelut: Kirjastopalvelujen saavutettavuus verkossa, tilassa ja hakeutuen, selkokielinen viestintä.
  • Tapahtumatuotanto ja markkinoint: Kirjastojen tapahtumatuotanto, ja niihin liittyvä viestintä ja markkinointi monikanavaisesti.
  • Tekijänoikeus ja lainsäädäntö: Kirjastot ja tekijänoikeus, tekijänoikeus verkossa ja tilassa.
  • Tiedonhaku ja tiedonlähteet: Verkkotiedonlähteet, hakukoneet ja tietokannat osana neuvontatyötä.
  • Työhyvinvointi: Miten huolehdin omasta jaksamisesta ja olen mukana luomassa hyvinvoivaa työyhteisöä.

Eniten ääniä saanut aihe valitaan yhteiseksi ensi vuoden oppimiskokonaisuudeksi. Äänestys toteutetaan kaikilla AKE- alueilla samaan aikaan ja palkinnot jaetaan alueellisesti. Kyselyn järjestää ja vastaukset käsittelee Liboppi-toimituskunta, jossa Oulun Ake-alueen edustajana toimii Mikko Paajala.

Linkki äänestykseen.

Aki Huovinen ja Kai Nevala nauhoittamassa podcastia.

Kuinka Syvemmälle! -podcast tehtiin?

Kirjastojen sulkemisen jälkeen kirjastot ovat joutuneet miettimään palveluitaan uudelleen. Omien kulttuurisisältöjen tuottaminen nettiin oli yksi asia, jota kirjastot tekivät entistä enemmän. Esimerkiksi useassa kirjastossa oli tarjolla satutunteja, aineistovinkkauksia sekä kirjailijavieraita.

Oulun kaupunginkirjastokin teki sisältöjä, joissa keskustellaan aineistoista ja kulttuurisisällöistä. Yksi niistä on podcast nimeltä ”Syvemmälle!”. Podcast on radio-ohjelmaa muistuttava formaatti, jossa sisältö jaetaan Internetissä. Suosituimmat alustat ovat Spotify ja Souncloud.com.

Syvemmälle! on aikuisille suunnattu podcast, jossa keskustellaan kulttuurisisällöistä pintaa syvemmältä. Jokaisessa jaksossa on joku laajempi teemaa, jota käsitellään. Tarkoituksena on pureutua siihen enemmän kuin esimerkiksi kirjavinkkauksissa tai Oulun kaupunginkirjaston KirjastoLive – ohjelmassa tehdään. Ohjelman mainoslause:

Oulun kaupunginkirjaston tuore ja ikioma podcast. Syvemmälle!-podcast esittelee, tutkii ja tarkkailee kaikkea sitä, mitä ihmiskulttuuri on iloksemme tuottanut.

Podcastin mainoskuva.

Noin puolen tunnin mittaisia jaksoja julkaistiin keväällä neljä. Tarkoitus on jatkaa syksyllä noin parin viikon julkaisuvälillä. Sisällöistä ja teknisestä toteuttamisesta (äänitys, leikkaus ja julkaisu) vastaa kirjaston henkilökunta. Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä ja Soudcloudissa.

Ensimmäisessä jaksossa teemana oli byrokratia ja hallinto. Asiaa käsiteltiin japanilaisen dekkarin – Hideo Yokoyaman 64 – kautta. Ohjelmassa keskusteltiin siitä, kuinka hallintoa on käsitelty elokuvissa, kirjoissa ja tv-sarjoissa. Kakkosjaksossa aiheena uutuusmusiikki. Kirjaston henkilökunnasta Katja Pietilä ja Juho Sarkkinen etsivät ei-niin-itsestäänselviä poimintoja suosikkilevyistään ja miten ne menevät eri genreihin. Kolmonen oli esseemäinen juttu meren ääristä ja syvyyksistä (mainitaan mm. H.P: Lovecrafitsta, Herbie Hancockista ja Radiopuhelimista). Nelosessa puheenaiheena urheilijoiden elämäkerrat – niiden muutos ja viime aikaisen suosion syyt. Mukana on Kalevan urheilutoimittaja Kai Nevala. Tulevina aiheina on mm. virolainen kirjallisuus, omaelämäkerrallinen sarjakuva, naistaitelijat sekä Joker-elokuva ja sen esikuvat.

Syvemmälle! -podcast on mahdollista osallistua myös muiden alueen kirjastojen henkilökunnan. Jos sinulla on joku aihe, josta haluat kertoa ja jakaa kokemuksia, niin ota yhteyttä sähköpostilla: akeoulu(at)ouka.fi.

 

idean synnystä ja toteutuksesta.

Podcast-lähetysten tekeminen vaatii ideoita, sisältöjä, jonkin verran teknistä laitteistoa sekä aikaa paineutua äänentallentamisen sekä jälkikäsittelyn saloihin. Huonolaatuinen toteutus ei palvele sisältöä: kuulijan on helppo sivuuttaa kiinnostavakin sisältö, jos se on toteutettu ala-arvoisesti. Ja sama pätee toisin päin: vaikka tekninen toteutus olisikin priimaa, heikko sisältö saa kuulijat kaikkoamaan.

Ole luova! Ajattele ”laatikon” ulkopuolelta asioita. Parhaat aiheet ja näkökulmat löytyvätkin usein porukalla tuumaillen ja miettien, kahvipöydissä ja päivystäessä. Aiheita ei kannata rajata vain kirjastotyöhön tai uutuussisältöihin. Mehevä tulokulma voi löytyä aivan arkisistakin asioista ja ilmiöistä, joita on mahdollista käsitellä aineistotuntemuksen kautta. Käytännössä ihan mistä tahansa voi tehdä podcastin, jopa kirjastopodcastin. Ja muotorajoituksiahan ei podcasteissa ole.

Syvemmälle!-podcastia on toteutettu seuraavin teknisin välinein:

  • 2 x Shure SM58 -mikrofonia
  • Pari mikrofonitelinettä
  • AKG K272 HD -kuulokkeet
  • Scarlett Focusrite 2i2 -ulkoinen audiointerface
  • Audobe Audition -äänenkäsittelysofta
  • Audacity -freeware-pohjainen äänenkäsittelysofta

Helpoiten podcastin tekninen toteuttaminen onnistuu esimerkiksi hyvälaatuisilla USB-mikrofoneilla (RODE NT-USB tai vastaava), jotka on mahdollista kytkeä suoraan tietokoneen USB-portteihin. USB-mikrofoneissa on usein mahdollista kytkeä kuulokkeet suoraan mikrofoneihin, joka parantaa kuuntelua. Jotkut puhujat tai haastateltavat haluavat kuulla vahvistetun äänensä nauhoitushetkellä, toiset taas eivät: kyse on pitkälti makuasioista! Mikrofonia ei kannata pelätä. Jos sinusta tuntuu epävarmalta puhua mikrofoniin, niin nauhoita harjoitusmielessä omaa tai toisen puhetta ja kuuntele sitä rauhassa. Opit asian tai kaksi omasta puhetyylistäsi, hengitystekniikastasi sekä voit yrittää korjata maneerejasi, jos niin haluat. Ennen kaikkea tämä voi tuoda sinulle varmuutta ja rentoutta.

Jos käytössä on esimerkiksi ulkoinen äänikortti (Syvemmälle!-podcastin tapauksessa siis Scarlett Focusrite), on helpointa vain toisen puhujista kuunnella vahvistettua ääntä kuulokkeilla. Voi olla monimutkaista saattaa useampi kuulokepari toimimaan samanaikaisesti, jos tekniset lähtökohdat ovat vaatimattomat. Jos äänität samanaikaisesti kahta puhujaa, pyri äänittämään ääniraidat monona. Stereolähetys, jossa toisen puhujan ääni tulee vain toisesta kaiuttimesta ja toisen toisesta, on lähestulkoon kuuntelukelvoton. Valitse myös nauhoituspaikaksi tila, jossa ei ole liikaa taustamelua ja joka ei kaiu liiaksi. Tällöin tallennettua ääntä on mukava muokata jälkikäteen ja sen laatu on huomattavasti parempi kuin kaikuisassa, meluisassa tilassa äänitetyssä vastaavassa.

Äänen jälkikäsittely on aihe, josta löytyy kirjallisuutta sekä artikkeleja yllin kyllin. Aihe on monisyinen ja minun sitä tässä vaikea avata tarkemmin, mutta äänen jälkikäsittely sopivalla ohjelmistolla parantaa lopputulosta usein huomattavasti. Jälkikäsittelyssä voidaan korjailla äänentasoja, kompressoida puhetta, lisätä efektejä sekä leikata nauhasta osia pois. Vaatii harjaantumista, aikaa sekä harjoittelua oppia leikkaamaan kokonaisuudesta epäolennaisuudet pois, esimerkiksi kaikkia hengitysääniä ei kannata leikata pois, tällöin puhe kuulostaa helposti epäluonnolliselta ja robottimaiselta. Varoituksen sana: tee aina mielummin liian vähän, kuin liikaa! Kun korjauksia ja ehostusta ei kuule, se on silloin onnistunut.

Kaiken kaikkiaan podcastin perustaminen ei vaadi mahdotonta teknistä osaamista tai laitteistoa. Sisältöjen keksiminen on työläämpi osio.

kirjastonhoitaja
Juho Sarkkinen

Big Library Read -kampanja 3.8.-17.8.2020

Big Library Read on e-kirjapalvelu Overdriven kampanja, jossa tiettyä kirjaa saa lainata rajattomasti. Viimeisin kampanjakirja on Tim Mason: The Darwin Affair, joka yhdistää murhamysteerin ja kuningatar Viktorian ajan Lontoon. Kun kuningatar Viktorian murhayritys epäonnistuu vuonna 1860 ja salamurhaaja kuolee vain hetkiä myöhemmin, poliisi Charles Field yhdistää nopeasti tapaukset toisiinsa. Pian tapauksiin liittyy jollakin tavalla myös Charles Darwinin kiistelty Lajien synty.

Kirja on saatavana rajoituksetta Overdrivesta ja Libby-sovelluksesta 3.8. – 17.8.2020

Big Library Read 030820

Kerrotaan yhdessä kestävästä kirjastosta

Kirjasto on kestävä, kirjasto kestää. Kirjastoissa on kautta aikain tehty työtä kestävän kehityksen hyväksi. Jo kirjaston peruslähtökohta, lainaaminen, on kiertotaloutta parhaimmillaan!

Mutta tietävätkö asiakkaat ja yhteistyökumppanitkin, mitä kirjastoissa on tehty ja tehdään koko ajan ympäristöasioiden eteen? Miten kirjaston kestävän kehityksen työstä voisi viestiä helposti ja tunnistettavasti ulospäin?

Oulun kaupunginkirjaston Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeessa on kevään 2020 aikana suunniteltu Kestävä kirjasto -konsepti kirjastojen ympäristöviestinnän tueksi. Konseptiin kuuluvat logon ja julkaisupohjien ohella kaikkien jätteiden lajitteluopasteet sekä ns. hoksautustarrat, joiden avulla asiakkaita ja myös henkilökuntaa voidaan herätellä ympäristötietoiseen ajatteluun. Julkaisupohjia voidaan käyttää vaikkapa ympäristöaiheisista tapahtumista ja tilaisuuksista tiedottamiseen. Hoksautustarroilla taas viestitään mm. maltillisesta tulostamisesta tai säästeliäästä veden käyttämisestä. Tärkeintä on käyttää konseptia säännönmukaisesti kaikessa ympäristöviestinnässä – näin asiakkaiden ja henkilökunnan ympäristötietoisuus lisääntyy. Samalla myös kirjastojen ekotyö saa ansaitsemaansa huomiota ja profiili vastuullisena toimijana vahvistuu.

Kestävä kirjasto -konseptiin kuuluu myös opasteita lasten Vihreä lukutoukka -ympäristökasvatushyllyn perustamista varten. Hyllyä pilotoitiin hankkeen aikana Iin kirjastossa. Ajatuksena Vihreä lukutoukka muistuttaa Selkis-hyllyä: eri luokissa oleva ympäristöaiheinen aineisto on kerätty yhteen hyllyyn, josta asiakkaan on helppo löytää etsimänsä yhden luukun periaatteella. Hylly teettää ehkä enemmän töitä kirjaston henkilökunnalle, mutta asiakkaita se palvelee toivon mukaan hyvin.

Kestävä kirjasto -viestintälinjan lisäksi hankkeessa laadittiin ohjeet etäkokousten ja -koulutusten järjestämistä ja niihin osallistumista varten. Myös lasten ja nuorten ympäristöaiheisista kirjoista tehtiin lukuvinkkilistoja.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti AKE-alueemme kirjastojen käytettävissä. Ilmeen on suunnitellut graafinen suunnittelija Riitta Marjusaari Monetralta. Vihreä lukutoukka on Susanna Harlen käsialaa. Ne löytyvät Teamsista Kirjasto AKE Oulu -tiimin Yleinen-kanavan tiedostoista Kestävä kehitys -kansiosta. On erittäin suotavaa ja toivottavaa, että kirjastot ottavat matskut haltuunsa ja käyttävät niitä monipuolisesti viestintänsä apuna. Kukaan ei tiedä kirjaston ympäristötyöstä, jos siitä ei itse viestitä ulospäin. Viedään yhdessä viestiä kestävästä kirjastosta eteenpäin! Meillä on, mistä kertoa.

Salla Kananen
Hanketyöntekijä

Opiskele digiä

Nyt kun kirjastot ovat suljettu asiakkailta, monissa kirjastoissa on alettu miettiä henkilökunnan lisäkoulutusmahdollisuuksia. Olen Digihankkeen puitteissa kerännyt teille tähän listauksen muutamista hyvistä resursseista, joilla voitte parantaa digiosaamistanne.

Aivan aluksi kannattaa tutustua huolellisesti DVV:n Digituen eettiseen ohjeistukseen. Ohjeistus pyrkii yksinkertaisesti esittämään miten jokaisen digiopastus tilanteen tulisi sujua. Mitä sekä opastajan että opastettavan tulisi ottaa tilanteessa huomioon.

Tästä onkin hyvä jatkaa DVV:n uuteen 30 minuutin mittaiseen kurssiin, jolla käydään tarkemmin läpi digiopastamisen sisältöä ja käytäntöjä. Digitukitaitoja tuenantajille kurssi on loistava paikka aloittaa kaiken tasoisille digitukijoille.

Samalla eOppiva-sivustolla on myös monia muita hyödyllisiä kursseja. Iso osa kursseista on kaikille avoimia ja laadukkaita. Kaikki eivät liity aina digi aiheeseen, mutta koskettavat muuten kirjastotyötä. Voin suositella vilkaisemaan sivustoa tarkemmin.

Kannattaa tutustua Ylen Digitreenien kattavaan sivustoon. Peruskurssin läpikäyminen voi helpottaa omaa työntekoa ja antaa näkemyksen siitä minkälaista sisältöä sivustolla on. Kun olet itse käynyt kurssia läpi tai lukenut artikkeleita osaat paremmin ohjata asiakkaat digitreenien äärelle. Uskoisin, että on helpompi ohjata ja suositella sivustoa, jota on itse käyttänyt.

Kirjastojen toiminta somessa tulee kasvamaan ja monipuolistumaan tämä keväänä valtavasti. Tästä olen aika varma. Siksi ehdotan teille live lähetysten teon opettelua. Lahden AKE on tehnyt helpon ohjeen live-lähetysten tekoon kirjastoille.

Ylen sivuilla on monta hyvää artikkelia media- ja digitaidoista.  Ylellä on myös useita asiaohjelmia ja videoita digi- ja media-aiheista. Muun muassa, Media- ja digitaidot Eväitä nykyajan tietotulvassa navigoimiseen.

Laajentamalla tietopohjaasi parannat samalla itseluottamustasi digiopastajana. Meitä oppijoita on monenlaisia. Näiden linkkien avulla voit aloittaa ihan perusasioista ja käytännön vinkeistä tai laajentaa tietopohjaasi isojen kuvioiden avulla. Sinun ei tarvitse tietää kaikesta kaikkea, mutta opiskele niin paljon, ettei digiopastaminen enää pelota sinua. Asiakkailla voi olla helppoja tai vaikeita kysymyksiä, mutta pääasia on, että sinä luotat itseesi etkä luovuta suurienkaan haasteiden edessä.

Timo Kuru

Iin kirjasto ja koulut yhdessä Minna Canthin jalanjäljillä

Iin kirjastossa pyörähti syksyllä 2019 käyntiin AVI:n rahoittama hanke Minna Canthin jalanjäljillä – tasa-arvon edistäminen kirjallisuuden ja taiteen keinoin. Hankkeen yksi osa-alue keskittyy kirjaston ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on kehittää kirjaston, kirjastoauton ja alakoulujen välistä yhteistyötä sekä lisätä lasten kriittistä lukutaitoa ja edistää lukuharrastusta. Alakouluyhteistyö kestää huhtikuun 2020 loppuun.

Hankkeen aikana kaikissa Iin alakoulujen 4. luokissa toteutetaan ilmiöoppimiseen liittyvä projekti. Hanketyöntekijänä toimiva kirjastonhoitaja on mukana luokkien projekteissa. Ne suunnitellaan yhteistyössä opettajien kanssa tukemaan opetussuunnitelman sisältöjä. Kirjastonhoitaja käy projektin aikana luokissa läpi tiedonhankinnan ja tutkimuksen perusprosessia. Luokat käyvät kirjastossa ja luokissa vierailee tietokirjailija. Lisäksi kirjaston ja koulujen henkilökunnalle järjestetään yhteinen monilukutaitoon liittyvä koulutus.

Viimeisillä yhteistyökouluilla projektit aloitetaan hiihtoloman jälkeen. Yhteistyön aikana luokissa on ollut iloinen tekemisen meininki. Oppilaat ovat innostuneet projektien tekemisestä. –Tänään tehdään taas kirjastoprojektia! hihkaistaan luokasta. Kirjoja, muistiinpanoja ja läppäreitä nostellaan pöydille. Opettajilta on tullut positiivista palautetta ja samankaltaista yhteistyötä halutaan tehdä kirjaston kanssa jatkossakin.

Miksi valitsit tämän henkilön tutkittavaksi? Mistä etsit tietoa ja oliko sitä vaikea löytää? Kysymyksiä satelee posterin esittelijälle. Projektissa lopputulos ei ole tärkeintä vaan matka, joka siihen on kuljettu.

Sankaritarinoita ja tiedonhakua

Luokkien projekteissa suunnataan sankaritarinoiden jäljille. Liikkeelle lähdetään tutustumalla yhteen vaikuttavaan henkilöhahmoon, Minna Canthiin. Hänestä kertovan lasten tietokirjan lukemisen lomassa tehdään kirjaan liittyviä tiedonhaku- ja ilmaisutaitoharjoituksia. Sen jälkeen oppilaat tutustuvat erilaisten sankaritarinoiden värittämiin lasten tietokirjoihin. Jokainen valitsee kiinnostavan henkilön, josta lähtee etsimään tietoa.

Tiedon jäljille suunnataan tutustumalla aluksi tiedonhankinnan eri vaiheisiin. Tiedontarpeet muutetaan asiasanoiksi ja ajatuskartoiksi. Tiedonlähteinä käytetään kirjallisuutta ja nettiä. OUTI-verkkokirjasto tulee tutuksi ja varatut kirjat noudetaan kirjastosta tai kirjastoautosta samalla, kun käydään kirjastoseikkailussa. Siinä oppilaat tekevät tableteilla Actionbound-sovelluksen avulla tehtäväradan, jossa tutustutaan kirjaston, verkkokirjaston ja tietokirjojen käyttöön.  –Mukavaa ja samalla oppii, toteaa eräs seikkailija.

Tutkivaa nettilukemista

Tutkivan nettilukemisen opettamiseen saadaan vinkkejä akatemiatutkija Carita Kiilin koulutuksesta. Huomiota kiinnitetään tehtävän vaiheistamiseen. Oppilaat suunnittelevat tiedonhakuaan ja arvioivat nettitekstien luotettavuutta. Hakukoneen antamia tuloksia luettaessa tehdään ennakoivaa arviointia. Satunnaisen klikkailun sijasta opetellaan kiinnittämään huomiota hakutuloksen otsikkoon, verkkosoitteeseen ja esittelytekstiin: mitä ne kertovat linkin hyödyllisyydestä ja kannattaako sivua edes avata.

Näkökulmia taustatyön tekemiseen ennen kirjoittamista kuullaan tietokirjailijavierailuilla. Luokissa vierailee Jenni Räinä tai Leena Virtanen. Oppilaat pääsevät kurkistamaan monipuolisesti kirjoittamisen ammattilaisten arkeen, sillä molemmat vierailijat ovat myös toimittajia.

Pitkäjänteisen projektin lopuksi eri lähteistä löydetty tieto työstetään sovittuun muotoon. Samalla harjoitellaan lähteiden merkintää. Tutuksi tulee kirjava joukko taiteilijoiden, kirjailijoiden, urheilijoiden, tubettajien, tähtitieteilijöiden ja muiden sankareiden tarinoita.

Marita Turtinen 
Kirjastonhoitaja
Iin kunnankirjasto
marita.turtinen(at)ii.fi

 

Lukuviikko 20.–26.4.2020

Lukukeskuksen järjestämä Lukuviikko järjestetään tänä vuonna huhtikuussa, viikolla 17. Teemana on Luovuutta ilmassa. Tarinat eri muodoissaan ruokkivat mielikuvitusta ja herättävät kiinnostuksen lukemiseen ja kirjoittamiseen.

Lukukeskus haastaa kaikki kirjastot mukaan järjestämään omia kirjavinkkaustapahtumiaan viikon aikana. Kirjastot voivat tiedottaa niistä sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #lukuviikko tai #lukuviikko2020. Lukukeskus huomioi valtakunnallisessa viestinnässä tietoonsa tulleet tapahtumat.

Lukuviikon päätapahtuma Kirjavinkkausmaraton järjestetään Seinäjoen kirjastolla keskiviikkona 22.4. Päivällä kirjavinkkari suosittelee koululaisille kiinnostavia teoksia. Illan vinkkaustapahtuma on suunnattu aikuisille. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston tapahtumissa kirjastoautot menevät koko päiväksi koululle ja kirjavinkkausta järjestetään usean vinkkaajan voimin kaikille oppilaille.

Lukukeskus on tehnyt tapahtumia varten erilaisia materiaaleja. Lukuviikon juliste perustuu Sanna Pellicionin hurmaavaan kuvitukseen. Julisteen voi ladata A3-koossa. Hyödynnä myös Lukuviikon logo ja banneri.

Luetaan! – Lukuiloa liikkeellä

Luetaan! – Lukuiloa liikkeellä on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueen kampanja vuodelle 2020. Kampanjaa ovat toteuttamassa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Oulun kaupunki, Oulun yliopisto, Oulun kaupunginkirjasto sekä lukuisat muut alueen toimijat.

Kampanjaan kuuluu koulutuksia kasvattajille ja kirjastoammattilaisille sekä eri toimijoiden lapsille, nuorille ja aikuisille järjestämiä tapahtumia. Yhteisen markkinointimateriaalin avulla saadaan kampanjalle näkyvyyttä. Luetaan! – Lukuiloa liikkeellä -kampanja ja siihen liittyvä päätapahtuma Oulussa 25.5.-26.5., ovat osa alueellista yhteistyötä ja Pohjois-Suomen avin alueen toimijat osallistuvat sen myötä Lukuliikkeen toimintaan.

Yhteisen kampanjan avulla teemme lukemista näkyväksi ja järjestämme erilaisia tapahtumia lapsille, nuorille ja aikuisille. Kirjastoissa, kouluilla, päiväkodeissa ja missä vain. Mitään rajoituksia kampanjaan osallistumiseen ja sen sisältöihin ei ole. Tarjoamme kirjastojen käyttöön yhteistä markkinointimateriaalia, jota voitte hyödyntää omien tapahtumienne markkinoinnissa.

Ake-alueen kirjastojen osallistuminen kampanjaan

Alueen kirjastot voivat järjestää tapahtumia pitkin vuotta 2020. Erityisesti pyrimme siihen, että alueemme kirjastot kampanjoisivat näkyvästi toukokuun kahden viimeisen viikon aikana eli 18.-31.5.2020.

Tarjoamme kirjastojen käyttöön yhteistä markkinointimateriaaleja sekä erilaisia, pieniä tapahtumakonsepteja. Kampanjan markkinointimateriaaleista löytyvät julistepohja, facebook-banneri ja kirjanmerkit.

Tapahtumakonseptit alueen kirjastojen ja koulujen käyttöön

Luetaan! – Lukuiloa liikkeellä -kampanjan verkkosivuilta löytyy erilaisia pieniä tapahtumakonsepteja sekä aikuisten että lasten tapahtumiin kirjastoille ja myös kouluille. Valmiiden ideoiden ja sisältöjen kautta kirjastoilla on mainio mahdollisuus toteuttaa tapahtuma tai tapahtumia helposti! Kukin kirjasto voi järjestää sellaisen tapahtuman kuin itse haluaa. Tarkoitus ei  ole, että  sisällöstä kaikki toteutetaan kaikissa kirjastoissa, vaan että kukin kirjasto voi halutessaan järjestää oman kirjaston näköisen tapahtuman. Tapahtuma voi olla kertaluonteinen tai se voi jakaantua esimerkiksi tapahtumaviikoksi.

Ake-lanu työtyhmän kirjastoille laatimat tapahtumakonseptit ovat julkkiksen satutuokio, askartelua kirjan pohjalta, non-stop sadun luentapäivä, nukketeatteriesityksiä, liikunnallinen satutuokio, lukulemmikki, lukuvinkkaus ja kirjavinkkipöytä. Tarkoituksena on myös haastaa koululuokkia mukaan. Kouluille suunnatut tapahtumakonseptit ovat Oulun koulukirjasto-opettajien ideoimia. Aikuisten tapahtumaideat ovat Oulun kaupunginkirjastolta. Mikäli sinun kirjastossasi on jokin helposti monistettava idea pienten tapahtumien järjestämiseen, niin laita viestiä Oulun Ake-tiimille. Jaamme ideoita mielellämme kampanjan verkkosivuilla.

Nostetaan lukuilo näkyviin Luetaan! – Lukuiloa liikkeellä kampanjan avulla. Valmiin sisällön ja markkinointimateriaalien muodossa se onkin helppoa! Kaikki materiaalit ohjeineen löytyvät kampanjan verkkosivulta. 

Lisätietoa kampanjasta Oulun ake-tiimin Elinalta tai Lauralta. Yhteystiedot.

Reijo ja Jenni kirjavinkkaamassa.

Superpäivät

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jossa esittellää  edellisen vuoden parhaimmat lasten- ja nuortenkirjat sekä muuta aineistoa. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien, mutta tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä 4.-5.2.2020. Koskelan lähikirjaston Helka Mäkelä kirjoitti artikkelin päivien kulusta.

Kirjasaari, lapset

Hyvä muutos, että Kirjasaari on jaettu kahdelle päivälle niin ei tule infoähkyä. Laituriin mahtuu aineisto paremmin esille kuin Pakkalan saliin, samalla voi jutella ja kysyä tarkentavia kysymyksiä teoksista ja katsella muuta aineistoa, jota ei ehditä kaikelle yleisölle esitellä. Myös top 5 -laput ovat hyviä valmiita vinkkilappuja, joita voi kerätä koko sarjan, jos ei ehdi koko tapahtumaa seuraamaan.

Esittelyt menivät vanhaan, mutta hyvään totuttuun tapaan. Teoksia oli valittu sopiva määrä kullekin varattuun aikaan nähden. Jotkin teokset eivät kuitenkaan päässeet valaistuksesta johtuen dokumenttikameralla näytettynä täysin oikeuksiinsa. Mukava huomata, että myös kokeneemmilla vinkkareilla tulee hetkiä, jolloin jotkin sanat eivät meinaa tulla mieleen. Se ei kuitenkaan menoa haitannut.

Päivän sana oli selvästikin super: oli senioreita, sankareita, siskoja ja naisia. Myös kiusaaminen, ympäristönsuojelu, älylaitteiden käyttö ja tunnetaidot olivat isosti viime vuonna ilmestyneissä teoksissa esillä.

Lauri Hirvonen esitteli teostensa syntyprosessia valaisevalla tavalla näyttämällä piirros- ja tekstiesimerkkejä siitä, miten nopeastikin eri vaiheissa muutoksia tulee. Suomen kieltäkin opiskellut Hirvonen kertoo kirjoittavansa alkuhahmotelmia englanniksi, ettei tekstistä tulisi liian kuvailevaa vaan että kuvakirjojen ydinasiat kulkisivat muutamalla lauseella eteenpäin.

Kirjailija Lauri Hirvonen.

Visuaalisesti maailmaa hahmottavan Hirvosen piirrosaiheet pompahtavat mieleen tuokiokuvina mistä tahansa arkielämän tilanteesta, vaikka jääkaapissa olevasta kurkkupurkista.

 

Kirjasaari, nuoret

Päivän ehdottomasti vaikuttavinta antia oli nuorten ja nuorten aikuisten sukupuoli-identiteettiin liittyvät puheenvuorot. Riina Mattila, Rovaniemellä kirjastossa työskentelevä kirjailija, on julkaissut kaksi uraauurtavaa teosta. Palkittu Järistyksiä vuodelta 2017 kertoo Mattilan mukaan hänen omaan kokemuksiinsa pohjautuen rakkaustarinan nuorista, jotka eivät koe perinteisiä sukupuolirooleja omikseen. Siinä käsitellään myös lapsen ja vanhempien välistä suhdetta toisiinsa. Hyväksytyksi tulemisen teema on vahvasti läsnä.

Riina Mattila.Toinen teos, vuonna 2019 ilmestynyt Eloonjäämisoppi, kertoo omaelämäkerrallisesti seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen traumojen käsittelystä. Aiheesta ei Mattilan tutkimuksen mukaan ollut julkaistu Suomessa aiemmin kokemusperäistä tekstiä. Pienkustantamo Kosmoksen julkaisemasta teoksesta Mattila on saanut palautetta terapeuteilta ja muilta traumoja kokeneilta, mistä johtuen hän on kokenut onnistuneensa kohderyhmille välitettävän tiedon välittämisessä. Isoa myyntimenestystä hän ei kaipaakaan.

Rankoista aiheista huolimatta Mattila kertoi kirjailijahaastattelussa henkilökohtaisista asioista tyynen rauhallisesti. Omien sanojensa mukaan hän ei jää vatvomaan muiden mielipiteitä vaan kokee kirjoittamisen voimaannuttavana tapana käsitellä asioita. Tutuista asioista on helppo kirjoittaa ja puhua, koska ei tarvitse keksiä niitä omasta päästä.

Myös Eeva-Maria Alatalon esittelemissä nuorten kirjoissa on käsitelty ulkopuolisuuden ja samanhenkisyyden teemaa: muotimaailman rumuus; rakkaustarina muslimitytöstä, joka kokee olevansa ihmisten vihan kohteena, kunnes koulun urheilutähti kiinnostuu hänestä; afroamerikkalainen runoilija X, jonka haluttaisiin pysyvän hiljaa; ylipainoinen nörtti, joka ystävystyy tikunlaihan nuoren kanssa sekä äidin itsemurhasta toipuminen ryhtymällä stand up -koomikoksi.

Lyhyen kahvitauon jälkeen Anne Alarto puolestaan esitteli tietokirjoja, joihin lukeutuvat seksikirja pojille, ”jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä”, Homopojan opas, norjalaisten nuorten naisten kokemasta väheksynnästä ja syrjinnästä ronskisti kirjoitettu Tyttövoimaa! Ensiapupakkaus, jossa nostetaan esille myös tyttöjen lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä Malalan Meidän oli paettava, joka sisältää tarinoita tyttöjen yksityisestä kokemuksesta pakolaisuudesta. Muita mielenkiintoisia aiheita olivat avaruus, taruhevoset ja arkeologia.

Loppuaika meni kiireentuntuisesti fantasian, scifin, jännityksen, kauhun ja maagisen realismin parissa. Parhaiten tästä osiosta jäi mieleen Nauhoitettava ennen käyttöä, jossa aikamatkustetaan VHS-soittimen avulla 2000-luvun alun Tuiraan ja muualle Ouluun.

Helka Mäkelä
kirjastovirkailija
Oulun kaupunginkirjasto