Kirjaston materiaalia perheille

Sotkamon kirjasto neuvolassa

Sotkamon lastenneuvolassa järjestetään noin kymmenen kertaa vuodessa ryhmäneuvola. Ryhmäneuvola on tarkoitettu perheille, joilla on noin kymmenen kuukauden ikäinen vauva.  Neuvolan ajatuksena on tutustuttaa saman ikäisten vauvojen vanhemmat toisiinsa. Kirjastonhoitajan vierailua toivottiin neuvolan puolelta.

Alkuun neuvolassa oli mukana myös ensihoitajaksi opiskeleva henkilö, joka kertoi lasten ensiavusta. Muutaman kerran vieraili päivähoidon päällikkö kertomassa päivähoidosta. Satunnaisesti on sitten myöhemmin ollut muitakin opiskelijoita puhumassa esim. päihteettömyydestä. Pääsääntöisesti viime vuosien aikana olen ollut ainoa vierailija ryhmäneuvolassa. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, etteivät käyntini ole ihan turhia olleet, kun aina pyydetään uudestaan. Terveydenhoitaja kertoo myös lasten ruokailusta, nukkumisesta yms. ajankohtaisista asioista.

Kirjaston materiaalia perheille

Minun käyntini on muodostunut seuraavanlaiseksi:
– esittelen itseni ja kerron omat lapseni ja lapsenlapseni (eli kokemusta lapsille lukemisesta riittää!)
– minulla on mukana vauvojen kirjoja, jotka ovat vapaasti luettavissa ja maisteltavissa neuvolan aikana
– kerron missä kirjasto on ja miten kirjastoauto kiertää
– kerron kirjahankinnan painopisteistä, eli, vakuutan että lastenkirjoja hankitaan riittävästi ja niiden kuntoa seurataan (samalla ”kiellän” korjaamasta revenneitä kirjaston kirjoja itse)
– esittelen kirjaston nettisivut, verkkokirjaston sekä ’Lue lapselle’ –sivuston.
– mainitsen lapsen kielen kehityksen suuntaviivoja ja kannustan lukemaan, loruilemaan ja laulamaan lapsen kanssa
– lopuksi tai välilläkin loruilemme yhdessä jonkun helpon lorun tai laulamme yhdessä
– yritän viritellä keskustelua lukemisesta kyselemällä vaikkapa omia lapsuudenaikaisia suosikkikirjoja tai omia kokemuksia aikaisempien lasten kanssa lukemisesta – joskus syntyy vilkkaitakin keskusteluja

Ryhmässä on vaihteleva määrä vauvoja – muutama äiti on sitten tullut kirjastoon ’siksi kun sinä käskit’, eli on sillä ollut vaikutusta kirjaston käyttöön.

Helena Voutilainen
kirjastonhoitaja
helena.voutilainen (a) sotkamo.fi

Open Space -työpaja

Digidigi Kalajoella

Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Kita-päivä kalajoella 9.5.2019

Kevään Kirjastossa tavataan –päivä järjestettiin Kalajoella, uudessa hienossa pääkirjastossa. Paikalla oli 125 kirjastoammattilaista Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Päivän aloitti Kalajoen kirjaston palvelupäällikkö Joni Rahja, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän kertoi Kalajoen kirjaston uudesta pääkirjastosta, joka on kaupungin keskustassa. Sijainti ja lisääntyneet aukioloajat ovat kaksinkertaistaneet asiakasmäärät ja lainausmäärät ovat kasvaneet neljänneksellä. Asiakkaat ovat ottaneet myös uudet lainaus- ja palautusautomaatit omakseen, yli 60 % aineistosta lainataan automaatilla. Tämä on mahdollistanut myös henkilökunnan työtehtävien siirtämisen rutiineista kirjastoammatillisiin tehtäviin.3D-tulostettu esine kädessä

Kirjastoon päästiin myös tutustumaan. Ja uudet toiminnot, kuten Virta-Sali, jossa voi järjestää tapahtumia sekä kahvila, varattava monitoimitila, 3D-tulostin ja avovarasto, herättivät ihastusta.

Digidigi-teeman ensimmäinen puhuja oli Jari Laru Oulun Yliopistolta, joka puhui tekoälyn ja tukiälyn nykyisistä mahdollisuuksista ja tulevaisuuden potentiaalista. Herättävä puheenvuoro, josta riitti puhetta lounaalla.

Seuraava puhuja, Päivi Litmanen-Peitsala toi digiä jo lähemmäs käytännön kirjastoarkea. Hän kertoi, mitkä ovat Yleisten kirjaston neuvoston suositukset annettavasta digituesta sekä tulevasta Ake-kirjastoille myönnettävästä erillismäärärahasta, jolla on tarkoitus määritellä asiakkaille annettavan digituen osaamistarpeet ja järjestää koulutusta kirjastojen henkilökunnalle. Hanke kestää syksystä ensi vuoden loppuun.

Päivi Litmanen-Peitsala puhumassa yleisölle

Pikaporinoissa oli nopeita puheenvuoroja. Ritu Nikola kertoi syksyn Ake-alueelle järjestettävistä digiohjaamiskoulutuksista. Riikka Sirviö kertoi, minkälaista digiopastusta Oulun kaupunginkirjasto on järjestänyt viime aikoina, Anne Ollanketo maakunnallisen digitukipilotin viimeisistä kuulumista ja Kari Rönkä hyvin käytännönläheiset toimintaohjeet digituen antamisesta.

Työpajan aiheita paperilapuillaIltapäivän viimeinen osio oli Laura Similän fasilitoimat open space –työpajat. Ryhmäkeskustelujen aiheena olivat osallistujien päättämät. Aiheita oli laidasta laitaan, mm. puhuttiin digituen antamisen mahdollisuuksista pienissä kirjastoissa, osaamistarpeista ja jopa siitä, onko digituki kirjaston tehtävä.

Kokonaisuutena koulutuspäivää pidettiin ajatuksia herättävänä. Päivän mittaan lähestyttiin korkealentoisesta tulevaisuuden visiosta koko ajan sitä, mitä digituki tarkoittaa jokapäiväisessä kirjastotyössä ja mitä se vaatii meiltä kirjastoammattilaisilta.

Koulutuksen esitykset ovat katsottavissa koulutusarkistossa.

kuvituskuva

Uutiskirje 4/2019 – hyvinvointia sävelin

Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Lukupiiri verkossa – tule mukaan siellä missä olet jo 24.4.

kuvituskuvaVerkkolukupiiri on uudenlainen lukupiiri, johon voi osallistua etänä Internetin kautta. Kirjastonhoitajat keskustelevat kirjasta ja osallistujat kirjoittavat chattiin.  Verkkolukupiiriin voi osallistua myös pelkästään kuuntelemalla, esimerkiksi lenkillä tai kotiaskareiden lomassa.

Seuraava verkkolukupiiri järjestetään jo keskiviikkona 24.4. klo 18 aiheena Joel Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta.

Osallistu verkkolukupiiriin asuinpaikasta riippumatta osoitteessa https://kirjasto.adobeconnect.com/verkkolukupiiri/
Mobiililaitteilla osallistuttaessa suositellaan asennettavaksi Adobe Connect-ohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi oman laitteen sovelluskaupasta.

Verkkolukupiiri jatkuu syksyllä, joten sitä kannattaa suositella asiakkaille. Tulosta mainos seuraavasta verkkolukupiiristä kirjastoosi.

Hyvinvointia sävelin – tutustu uuteen oppaaseen

Musiikin hyvinvointivaikutukset kirjastopalveluissa -hankkeessa tuotettu Hyvinvointia sävelin – Opas musiikillisten tuokioiden pitämiseen kirjastoissa -materiaali on julkaistu. Hankkeen tavoitteena oli hakea uusia tapoja tehdä kirjastojen musiikkityötä kuntalaisille houkuttelevaksi, sekä mahdollisesti myös laajentaa palveluvalikoimaa ja poikkihallinnollista yhteistyötä ottamalla mukaan musiikkikasvatuksen ammattilaisia ja opiskelijoita.

Opas on koottu hankkeessa saatujen kokemusten jakamiseksi kirjastoväelle innostamaan ja rohkaisemaan käyttämään musiikkia erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja tuokioissa. Oppaan avulla musiikkia voi tuoda mukaan eri kohderyhmille lapsista ikäihmisiin. Hankkeessa olivat toteuttajina Oulun kaupunginkirjasto, Limingan kirjasto ja Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen koulutusohjelma. Oppaan löydät täältä.

kuvituskuva

Yhteishankkeet

Avi myönsi tänä vuonna valtionavustusta monelle usean kunnan yhteishankkeelle:
Ylivieskan kirjasto sekä muut Kiri- ja Tiekkö-kirjastot ja Reisjärven kirjasto: Yksiin -selvitys Oulun eteläisen kirjastoryhmän muodostamiseksi
Oulun, Iin ja Kuusamon kirjastot: Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä
Limingan, Kajaanin, Kalajoen, Kuusamon, Oulun ja Paltamon kirjastot: ”En oo koskaan yhtään kirjaa lukenut, enkä lue!” Rajoja rikkovat miehet ja pojat
Pyhäjoen ja Pudasjärven kirjastot: Kuten haluatte – asiakkaiden toiveet uusien kirjastotilojen suhteen
Kajaani ja Kainuun kirjastot: Tarinankertojat
Pyhäjoen ja Merijärven kirjastot: Kettu Repolainen kertoo – suomalaisia kansansatuja maahanmuuttajalapsille
Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kirjastot: Hyvän vanhuuden matkasaarnaajat kirjastoon

Haluatteko jakaa yhteishankkeen muistiot muillekin luettavaksi? Yhteishankkeille voidaan luoda KiTa-sivuille oma sivu, jolla saatte kertoa hankkeestanne. Sivulle on mahdollista lisätä hankkeen julkiset muistiot kaikkien luettavaksi. Hankesivu on julkinen hankkeen keston ajan ja se poistuu KiTa-sivuilta hankkeen päättyessä. Mikäli teillä on tähän tarvetta, laittakaa viestiä akeoulu(at)ouka.fi.

suositus digituesta kirjastossa

Vielä ehtii ilmottautua KiTa-päivään 9.5. kuulemaan mm. Päivi Litmanen-Peitsalalta, mitä YKN:n suosituksessa kirjastojen digituesta oikein sanotaan. Tule mukaan verkostoitumaan ja viettämään mukava päivä yhdessä alueen muiden kirjastolaisten kanssa. Ilmoittaudu tästä 2.5. mennessä.

Kesän lukuhaasteet

Pohjoinen kesälukuhaaste
Pohjoisen lukuhaasteen pikkusisarus Pohjoinen kesälukuhaaste käynnistyy toukokuun puolivälissä. Haaste koostuu yhdeksästä hauskasta bingokohdasta, joita voi suorittaa kesän aikana. Haaste on suunnattu aikuisten lukuinnostusta herättämään. Yhdessä lasten Kirjakasvion kanssa lukuhaasteita voi suorittaa koko perheen voimin!

Kirjakasviokuvituskuva
Kesäkuun alusta elokuun loppuun voi jälleen haastaa itsensä lukemaan uudella tavalla! Lue kirjoja, joiden nimessä tai kansikuvassa on jokin kasvi, ja kerää oma Kirjakasviosi. Kesälukukampanja on tarkoitettu ensisijaisesti alakouluikäisille ja lapsiperheille, mutta sopii mainiosti muillekin.

Kesän lukuhaasteet ja materiaalit julkaistaan toukokuussa. Pysy kuulolla.

 

Keväisin terveisin,
Heidi ja Ake-työryhmä

Uutiskirje 3/2019 – Kirjasto Goes Digidigi

Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

KITA-päivä Goes digidigi, Ilmoittaudu mukaan!

KiTa-päivät goes DigiDigi 9.5.2019 Kalajoella. Kirjaston työntekijä, KiTa-päivät ovat juuri sinua varten. Tule tutustumaan Kalajoen uuteen kirjastoon ja tapaamaan työkavereita. Yhdessä ihmetellään myös mitä se DigiDigi oikeasti on. Ilmoittaudu mukaan nyt!

Kirjastot mukana digitukipilotissa Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaa on yksi viidestä kansallisesta pilotointialueesta, jossa toimeenpannaan  Valtionvarainministeriön digituen mallin mukaista toimintaa. Digituen valtakunnallisena kehittämisen tukijana toimii Väestörekisterikeskus tiiviissä yhteistyössä Valtionvarainministeriön digitukitiimin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan pilottia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Lisätietoa digituen alueellisista piloteista.

Palvelut digitalisoituvat nopeasti, osa kansalaisista ei pysy vauhdissa mukana ilman riittävää ja laadukasta laitteiden tai netin käytön tukea. Pohjois-Pohjanmaan Digituki  -pilotissa kehitetään kuntalaisten digitukea niin, että yhä useampi kansalainen kykenisi asioimaan itsenäisesti ja turvallisesti verkossa. Tavoitteena on sujuva arki digituen turvin. Digituella ehkäistään digisyrjäytymistä ja edistetään kansalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta käyttää digipalveluita.

Kirjastot ovat osa digitukea antavaa verkostoa. Jokaisessa kirjastossa annetaan opastusta mm. kirjaston laitteisiin, verkkokirjastoon ja digitaalisiin aineistoihin. Useissa kirjastoissa järjestetään lisäksi digiopastuksia eri aiheista joko itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Digituki -pilotin tehtävänä on kehittää, tukea ja koordinoida digituen järjestäjien toimintaa ja käynnistää uusia kokeiluja tuen tarjoamiseksi. Pilotin verkostokoordinaattorit keräävät tietoa digituen toimijoista ja ovat yhteydessä mm. kirjastoihin. Paikallisen digituen verkoston tehtävänä on tunnistaa sähköisen asioinnin tarpeita, kehittää ja antaa tukea. Verkosto tekee yhdessä töitä, jotta alueen asukkaille olisi riittävästi tarjolla ja löydettävissä digituen palveluja.

eKirjasto

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen eKirjasto on saanut mahtavasti näkyvyyttä julkisuudessa. Yhteensä eKirjastostamme julkaistiin alkuvuoden aikana yli 30 sanomalehtiartikkelia eri lehdissä ja asiasta uutisoitiin myös ainakin Ylen alueellisissa tv-uutisissa, Ylen verkkouutisissa, Yle Pohjois-Pohjanmaan radiokanavalla ja Radio Pookissa.

kuvituskuva

Tilastojen mukaan yhteiset e-palvelut on otettu hyvin vastaan. Asiakkaat näyttävät löytäneen e-aineistomme hyvin ja kaikkien palveluiden käyttömäärät ovat kasvussa. Ellibsissä kasvu on ollut ennakoitua voimakkaampaa. Tämä näkyy siten, että aineistot ovat hyvin lainassa ja varauksia on paljon. Muistetaan kuitenkin jatkaa e-aineistojen esittelyä ja markkinointia jatkossakin.

Alueelle painatetut e-kirjoja markkinoivat hyllypuhujat lähetettiin matkaan maaliskuun alussa. Hyllypuhuja on pieni pahvinen ”lätkä”, jonka voi kiinnittää tarrapinnastaan esimerkiksi hyllyn tai muun tason reunaan. Hyllypuhujan on tarkoitus kiinnittää asiakkaan huomio ja sen läheisyyteen voi laittaa esille myös muuta eKirjastoa markkinoivaa materiaalia.

Kiertonäyttelyitä tarjolla

Varaa helposti pystytettävä roll up -näyttely kirjastoosi! Tarjolla on kolme näyttelyä, joista Susikoira Roi -näyttely on heti vapaana. Unelma Jäämerestä – Petsamo kartoissa -näyttely on Oulussa vieraisilla Rovaniemen kaupunginkirjastosta ja saamme nyt tarjota sitä muille alueemme kirjastoille. Joni Skiftesvikin näyttely on varattu ensi vuoden keväälle asti, mutta lisävarauksia otetaan vastaan. Linkki kiertonäyttely-sivulle löytyy myös  materiaalipankin etusivulta. Emme peri näyttelyistä maksua, mutta lainaaja huolehtii näyttelyn kuljetuskustannuksista. Katso varausohje ja käy tutustumassa kiertonäyttely-sivuun. 

Katso Kirjasaari ja Kirjastosatoa

Viime vuoden parhaimmat lasten ja nuorten kirjat esiteltiin Kirjasaaressa ja uudistettu Kirjastosatoa esitteli aikuisten vuoden 2018 kirjallisuuden ja musiikin parhaimmistoa. Jos et päässyt tapahtumiin mukaan tai haluat fiilistellä niitä uudestaan, olethan huomannut katsoa tallenteet? Kirjasaaren tallenne löytyy täältä. Kirjastosatoa -tapahtumasta on yhteensä viisi tallennetta alkujuonnon kirjavinkeistä ja Anneli Kannosta TopMusiikkiin, runolautakuntaan ja  Minna Rytisaloon.

Muistathan ilmoittautua KiTa-päivään!

Terveisiä Oulusta,
Heidi ja AKE-työryhmä

PS. Kesäksi on tulossa Kirjakasvio-lukukamppis. Pysy kuulolla.

Uutiskirje 2/2019 Lue 10 minuuttia uimalasit päässä

Uutiskirje 2/2019
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Vake vieraili oulussa

Valtakunnallista kehittämistehtävää (Vake) hoitava kirjasto Helsinki vieraili Oulussa Ake-kirjastokierroksellaan 12.2.2019. Keskustelimme Vaken suunnitelmista sekä esittelimme Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-alueen toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Vake ja Ake-kirjastot sekä ministeriön edustaja tapasivat puolestaan Helsingissä Oodissa 20.2.2019. Kävimme yhdessä läpi Ake-toimintaan varatun avustusmäärärahan käyttöä, sekä saimme ilouutisena kuulla, että Valtionvarainministeriö on luvannut yleisille kirjastoille 860 000 euroa digituen kehittämiseen tälle ja ensi vuodelle. Raha jaetaan Ake-kirjastoille, jotka käyttävät määrärahan oman alueensa kirjastojen henkilökunnan digituen osaamisen kehittämiseen. Samaisessa tilaisuudessa Heidi Karhu kertoi muille Ake-kirjastoille myös meidän Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjasto-hankkeesta. 20.2. kokoontumisen muistio löytyy täältä.

e-kirjasto

Alkuvuoden aikana järjestettiin yhteensä seitsemän Mikä alueellinen eKirjasto – yhteiset e-aineistot käyttöön –koulutusta. Koulutukset järjestettiin tammi-helmikuun aikana Kuusamossa, Kajaanissa, Ylivieskassa ja Oulussa. Yhteensä koulutuksiin osallistui etänä ja paikan päällä melkein 250 alueen kirjastojen henkilökunnan jäsentä. Koulutuksen tallenne, esitysten diat ja työpajatehtävät löytyvät Koulutusarkistosta.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen eKirjasto julkaistiin asiakkaille Lainan päivänä 8.2.2019. Monissa alueen kirjastoissa opastettiin tuolloin asiakkaita e-aineistopalveluidemme käyttöön. E-aineistojemme käyttöluvut ovat lähteneet varsinkin e-kirjojen osalta hyvään kasvuun, mutta lisäkasvulle on vielä tilaa. Muistakaa jatkaa siis loistavaa e-aineistojen markkinointityötä ja tuoda e-aineistoja esiin päivittäisissä asiakaskohtaamisissa. Näin asiakkaamme löytävät parhaiten tarjoamamme hienot palvelut! E-aineistojen markkinointimateriaaleja löydät käyttöösi Materiaalipankista.

lue 300 minuuttia hauskasti

300 minuutin lukuhaaste on oululaisen Jäälin koulun oppilaiden ideoima hauska lukuhaaste. Lukuhaasteessa luetaan 10 minuuttia kerrallaan erilaisilla tyyleillä. Voit lukea esimerkiksi taskulampun valossa, uimalasit päässä, hassulla äänellä tai villasukat jalassa. Kun on suorittanut kaikki lukutavat, on lukenut yhteensä 300 minuuttia.

Haastetta voi käyttää missä päin Suomea tahansa. Tulostakaa haastetta esille kirjastoihin ja vinkatkaa kouluja ja eskareita kivasta lukuhaasteesta. Mikäli otatte haasteen käyttöön, olisi kiva jos somettaisitte siitä tunnisteella #lukuhaaste300. Koulun oppilaat seuraavat jännityksellä minne saakka haaste leviääkään. Lukuhaasteen tulostettavat julisteet ja haastelappu löytyvät KiTa-sivujen Ideavarastosta.

Lukuvinkkejä voit katsoa vaikka Kirjasaaren ja Kirjastosatoa 2018 -tapahtumien listoilta. Käy myös katsomassa Kirjastosadon tapahtumatallenteet Anneli Kannosta Minna Rytisaloon.

Kirjastosatoa yleiskuva

Alueellisten Työryhmien terveiset

Alueellinen arviointityöryhmä puntaroi toteuttamaansa Zef-kyselyä, jossa kysyttiin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntapäättäjiltä heidän käsityksistään kirjastopalveluista. Analyysiä tukee osaltaan keväällä alkava amk-opiskelijan opinnäyte, joka vertaa tuloksia aiempiin kahteen kuntapäättäjäkyselyyn sekä v. 2018 valtakunnalliseen käyttäjäkyselyyn. Seuraavaksi arviointikohteeksi on alustavasti ryhmässä sovittu kirjastojen yhteistyötahojen kartoitus ja arviointi.

Alueellinen lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittämistyöryhmä eli Ake LaNu –työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 12.4. Työryhmän kokoontuminen on viimeinen tällä kokoonpanolla. Lisää tietoa työryhmän toiminnasta löydät täältä.

AKE Asko-tiimi eli asiakaskokemuksen alueellinen kehittämistyöryhmä on aloittanut toimintansa alkuvuodesta 2019. Asiakaskokemuksen kehittämistyöryhmässä keskitytään henkilökunnan kouluttamiseen asiakkaan kohtaamisessa ja selvitetään mahdollisuuksia mentoroinnin/kyläilyn järjestämiseen kuntien kirjastojen henkilökunnan välillä. Työryhmä pyrkii järjestämään vuosittain kaksi asiakaspalveluun liittyvää koulutusta, yhden kevät- ja syyskaudella.

AKE Asko -työryhmää vetää Minna Männikkö Oulun kaupunginkirjastosta. Työryhmän jäsenet ovat Arja Nevala OUTI-kirjastoista, Sirkka Seppälä Kiri-kirjastoista, Heidi Tuikka Kainet-kirjastoista, Pirjo Tuomimäki Tiekkö-kirjastoista sekä Isa Kotilaine Oulun kaupunginkirjastosta. Kokouksia pidetään noin 4 kertaa vuodessa. Tiimi kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa.

Aurinkoisin terveisin,
Heidi ja AKE-työryhmä

Kirjasto mukana PopUp Yhteiskuntakylässä

Alueella tapahtuu 3/2019
Ylivieskan kaupunginkirjasto

PopUp Yhteiskuntakylä Ylivieskassa

Ylivieskan JEDUlla järjestettiin PopUp Yhteiskuntakylä 24.1.2019. Tapahtumassa oli 17 esittelypistettä, joissa kerrottiin erilaisista arkielämän taidoista. Vieraiksi oli kutsuttu Oulun eteläisen alueen maahanmuuttajien lisäksi 16-17-vuotiaita nuoria sekä etsivän nuorisotyön ja työpajojen asiakkaita. Asiakkaita oli ainakin Kalajoelta, Haapavedeltä, Haapajärveltä, Oulaisista ja Ylivieskasta. Ilmoittautuneita osallistujia oli noin 150. Ilmoittautuneille oli etukäteen määrätty neljä pakollista pistettä, joihin heidän piti tutustua. Kaksi muuta sai valita mielenkiinnon mukaan. Vierailijoille annettiin passi, johon he keräsivät tehtäväpisteiltä leimoja. Jokaisella pisteellä oli tehtävä, jonka vieraat suorittivat ja saivat siitä leiman passiin.

Tässä listaus esittely- eli tehtäväpisteistä:
1. Kansanopistot: Kansanopistojen koulutustarjonta
2. Jedu: Ammatista työelämään
3. Simhe: Yhdistele koulutusala ja ammattinimike
4. TE-palvelut: Apua työllistymiseen ja kotoutumiseen
5. Startup Refugees: Erikoisosaaminen ja vahvuudet työnhaussa
6. ELY-keskus: Maahanmuuttofaktaa
7. Majakka: Minä työntekijänä
8.Vapaaehtoistyön hanke Alva: Ilo irti yhdessä tekemisestä
9. NuorisoLeader ja BusinessLeader: Apua nuorten toimintaan ja yrittäjyyteen
10. 4H: Kierrätä oikein
11. Ylivieskan ev.lut. seurakunta: Erilaisuuden kohtaaminen
12. Kirjasto: Vieraile Popup Kirjastossa
13. Ylivieskan seudun kansalaisopisto: Kansalaisopisto tutuksi
14. SPR: Ensiavun ABC
15. Terveydenhoitaja, Mistä apua vaivoihin
16. Ohjaamo: Tutustu Ohjaamon monipuolisiin palveluihin
17. Poliisi: Poliisi auttaa

TIEKKÖ-kirjastot oli kutsuttu tapahtumaan mukaan esittelijäksi. Ylivieskan kirjasto päätti osallistua, koska tapahtuma oli omalla paikkakunnalla. Toimintapisteen järjestivät kirjastovirkailija Kristiina ja työssäoppija Tuulia. Kirjaston pisteellä tehtävänä oli tutustuminen verkkokirjastoon ja pisteellä oli mahdollista saada kirjastokortti, jos sitä ei vielä omistanut.

Etukäteen meillä ei ollut tietoa asiakaskunnan suomen kielen taidosta, joten ohjeistus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Englantia ei tarvittu kuitenkaan juuri ollenkaan. Kaikkien kanssa pärjättiin suomen kielellä ja maahanmuuttajat auttoivat toinen toisiaan, kun meiltä ei darin, venäjä tai unkarin ym. kielet sujuneet. Meidän pisteellä kävi päivän aikana noin 50 asiakasta, joista viidelletoista saimme tehdä kirjastokortin. Korttihakemuksiin laitoimme valmiiksi kirjastokortin numerot. Asiakkaalle annoimme kortin mukaan, vaikka se ei vielä toiminutkaan.
Seuraavana päivänä kirjastolla lisäsimme uusien asiakkaiden tiedot rekisteriin kaavakkeiden perusteella. Hieman haasteellista oli saada selvää käsialoista, mutta toivottavasti nimet tulivat edes suurinpiirtein oikein.

Esittelimme myös ahkerasti TIEKÖn verkkokirjastoa. Saimme opastaa montaa asiakasta verkkokirjaston käyttöön ja Ellibsistä oltiin kiinnostuneita. Yllättävän moni (suomalainenkaan) ei tiennyt, että kirjaston e-aineistot ovat kirjaston asiakkaille ilmaiseksi käytössä. Lisäksi meillä oli esillä selkokielistä kirjallisuutta ja uusia kuvasanakirjoja, joista asiakkaat ja varsinkin opettajat olivat kiinnostuneita.

Jälkeenpäin aina tulee ne hyvät ja parhaat ideat, niin kävi meillekin. Meillä olisi pitänyt olla jokin muukin tehtävä, esimerkiksi tietokilpailu. Se olisi ollut helppo toteuttaa yksinkertaisilla kysymyksillä, kuten ja kyllä/ei -vastauksilla. Tai jotain käsillä tekemistä, vaikka vanhoista kirjoista askartelua. Pisteet joissa oli tämän tyyppisiä juttuja, olivat suosittuja. Kansalaisopistolla sai osallistua omalla kirjontatilkulla isomman kokonaisuuden tekemiseen, SPR:llä oli haavojen sitomista, 4H:n pisteellä sai harjoitella jätteiden lajittelua. Kaikenlainen ilmainen materiaali oli suosittua kuten kynät, heijastimet, kassit ja ilmapallot. Meillä oli jaossa karkkia ja ainakin JEDUn oppilaille ne maistuivat.

Asiakkaita olisi voinut olla enemmänkin, mutta nyt ei ollut pisteellä ruuhkaa. Kahdestaan pärjättiin hyvin ja kaikkien asiakkaiden kanssa ehdittiin jutella. Meillä oli varalta mukana kaksi läppäriä ja tabletti, mutta vain yksi kone oli käytössä. Lisäksi tapahtuman aikana verkko ruuhkaantui ja nettiyhteys hidasteli, mikä turhautti ja hidasti esittelyä. Mutta onneksi asiakkaat olivat kärsivällisiä ja ymmärtäväisiä.

Kaiken kaikkiaan mukava tapahtuma ja hyvä mahdollisuus verkostoitua alueen toimijoiden kanssa. Uusia ideoita muihin tapahtumiin syntyi päivän aikana monia.

Terveisin Kristiina ja Tuulia

Alueella tapahtuu 2/2019 Infonäyttö kirjaston käytössä

Alueella tapahtuu 2/2019
Kalajoen kaupunginkirjasto

Digital signage kirjaston käytössä

’Digital Signagella’ tarkoitetaan sähköisen sisällön esittämiseen tarkoitettuja infonäyttöjä. Sisältö luodaan erilaisista kuva-, video-, teksti-, grafiikka- sekä html-elementeistä. Yksinkertaisimmillaan kyse on esimerkiksi PowerPoint -ohjelmalla tai infonäytöille suunnitelluilla ohjelmistoilla tai julkaisujärjestelmillä. Infonäyttöohjelmistoissa on myös hyvät työkalut sisällön esittämisen ajastamiseen.

Sisällön esittäminen tapahtuu yleensä jokaisen näytön taakse sijoitettavalla toistimella eli pienellä verkossa olevalla tietokoneella, jonka muistiin sisältö ladataan. Toinen vaihtoehto on jakaa yhden toistintietokoneen kuva esimerkiksi HDMI-jakovahvistimella ja siirtää jaetut kuvat HDMI-RJ45 lähetin-vastaanotinpareilla normaalia tietoliikenneverkkoa pitkin eri näytöille. Viimeksi mainitussa vaihtoehdossa on rajoituksena n. 100 metrin kaapelietäisyys lähettimen ja vastaanottimen välillä.

Sisällöntuotannossa on muutamia muistettavia perusasioita jotka kannattaa huomioida, jotta viestin välittyminen asiakkaille olisi mahdollisimman tehokasta.

1. Vähemmän on enemmän. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä usein mahdollistakaan sijoittaa kaikkea informaatiota yhteen ”kuvaan”. Infonäyttöjen tehtävä on herättää mielenkiinto ja kertoa, mistä saa tarvittaessa lisätietoa eli ydinsisältö esiin!

2. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva luo mielikuvia tekstiä helpommin. Käytä siis kuvia huomion, mielikuvien ja tiedon välittämiseen mahdollisimman paljon, mutta tyylillä. Videosisällön tulee olla erityisen lyhyt ja ytimekäs, koska asiakas ei pysty itse määrittämään, mitä ja missä järjestyksessä informaatiota poimii.

3. Kuinka kauan sama näkymä on nähtävissä. Ajallisesti asiakkaan mahdollisuus nähdä näytöllä oleva sisältö riippuu näytön sijoituksesta. Mikäli näyttö on kulkuväylällä, tulee tieto olla luettavissa hyvinkin nopeasti, koska näytön eteen ei voi välttämättä pysähtyä ainakaan pitkäksi aikaa ilman, että on tien tukkona. Toisaalta paljon kuvia ja pitkä aika kuvaa kohden puuduttaa, jolloin kuvia ei jakseta katsoa läpi, minkä vuoksi informaatio ei tavoita kohdettaan tehokkaasti.

4. Tärkeät elementit lukkoon. Tietyt asiat kannattaa määritellä lukituiksi riippuen siitä, kuinka sisällön esittäminen halutaan toteuttaa ja mitä elementtejä käyttää. Tämä voidaan tehdä tekemällä puolivalmiita pohjia erilaisia tilanteita varten. Pohjaan voidaan sijoittaa jo valmiiksi esimerkiksi logo, grafiikkaa, html-elementtejä tai muita vastaavia, kaikissa kuvissa toistuvia asioita samoille tutuille paikoille. Varsinaiselle muuttuvalle sisällölle jätetään tietyt avoimet kentät ja täytettävät kohdat pohjaan ja näin kokonaisuudesta tulee yhdenmukainen.

Tiivistettynä: Vähemmän tekstiä → Tärkein sisältö esiin → Nopeasti luettava → Isompi fontti, jotta näkyy myös kauemmas → Laajempi asiakaskattavuus. Lisäksi kuvia herättämään mielenkiintoa ja mielikuvia sekä yhdenmukainen ulkoasu luomaan siisti ja uskottava infokanava.

Tapaus Kalajoen kaupunginkirjasto, pääkirjasto

Kalajoen vanhassa pääkirjastossa asiakkaiden tiedottaminen kirjaston tiloissa oli pitkälti irtolappusten ja ulko-oveen liimattujen tiedotteiden varassa. Pääkirjasto muutti 15.9.2018 uusiin tiloihin kauppa- ja kulttuurikeskus Merran toiseen kerrokseen. Kirjaston kanssa samassa, avoimessa tilassa toimivat myös kirjastokahvila Kirja sekä Kino Virta ja Virta Sali, jotka tarjoavat monipuolisesti elokuva- ja kulttuuritapahtumia 216-paikkaisessa salissa. Uuteen pääkirjastoon haluttiinkin infonäyttöjärjestelmä, joka palvelisi kirjaston lisäksi myös monipuolisesti kahvilan ja kulttuuritapahtumien tiedonvälitystä ja markkinointia.

Järjestelmäksi valittiin kotimainen iDiD -infonäyttöjärjestelmä, joka muodostuu selainpohjaisesta julkaisujärjestelmästä sekä kirjastolle tulleesta julkaisukanavasta. Sisältö otetaan vastaan verkossa olevasta pilvipalvelusta toistintietokoneella ja jaetaan neljälle näytölle HDMI-RJ45 -lähettimillä ja vastaanottimilla. Näyttöinä on infonäyttökäyttöön soveltuvat laitteet, jotka ovat päällä 24/7/365. Tällä hetkellä pääkirjastossa on neljä infonäyttöä. Suunnitelmissa on hankkia vielä viides sekä kirjastoautoon oma, jolloin kirjaston asioista tiedottaminen sekä tapahtumien markkinointi olisi kattavampaa myös keskustan alueen ulkopuolella.

Sisällöntuotannossa lähdettiin liikkeelle siitä, että luotiin eri toimijoille (kirjasto, kulttuurisali, elokuvateatteri) omat sisältöpohjat, jotka ovat tietyiltä osiltaan yhteneväiset, mutta erottuvat hieman toisistaan. Yhtenevää ovat värimaailma, kaupungin logo, asettelu sekä kellon ja nimipäivän HTML-elementit. Erot löytyvät otsikkopalkin tekstistä ja fontista sekä vasemman palkin grafiikasta.

Pääkirjaston infonäyttöpohjaKulttuurisalin infonäyttöpohjaElokuvien infonäyttöpohja

Tunnukset infonäyttöjen julkaisujärjestelmään on kirjastossa kahdella henkilöllä. Jos esimerkiksi dekkaripiirin mainos halutaan infonäytöille, kuva ja teksti asetellaan suoraan pääkirjaston pohjalle ja julkaistaan. Ajastusominaisuus on myös hyvin kätevä, sillä esimerkiksi itsenäisyyspäivän tiedotteet ja aukioloajat ajastettiin näkymään näytöillä hyvissä ajoin ja poistumaan automaattisesti itsenäisyyspäivän jälkeen, jolloin tieto näytöillä on ajankohtaista eikä sisällöntekijän tarvitse olla koko ajan muokkaamassa näyttöjä.

Julkaisujärjestelmä itsessään on hyvin helppokäyttöinen ja mahdollistaa erityyppisten kuvatiedostojen, pdf- ja tekstitiedostojen sekä videokuvan hyödyntämisen. Myös pohjien tallentaminen on helppoa. Jonkin verran haastetta ovat aiheuttaneet valmiit mainokset, joita tulee mainostoimistoilta tai tapahtumien järjestäjiltä. Näyttöjen asennus on tehty vaakasuoraan ja palvelee tarpeita hyvin, mutta usein tapahtumiin toimitettava materiaali tulee julisteeksi suunniteltuna, jolloin niiden käyttäminen sellaisenaan on harvoin mahdollista. Julkaisujärjestelmä sinällään tarjoaa mahdollisuuden tuottaa sisältöä myös pystyyn asennetuille näytöille, mutta se vaatisi oman kanavan. Myös isoihin tienvarsinäyttöihin toimitettu materiaali ei yleensä kelpaa infonäyttöihin liian pienen resoluutionsa vuoksi.

Järjestelmä kokonaisuutena on toiminut tähän asti hyvin. Helppokäyttöisyytensä vuoksi uuden sisällön tuottamiseen ei kulu kovinkaan paljoa aikaa, riippuen tietenkin valmiiden teksti- ja kuvatiedostojen määrästä. Mikäli sopiva kuva ja teksti ovat valmiina on, infonäytöille pyörimään tuleva mainos on valmis noin minuutissa, mutta mikäli tekstiä joutuu referoimaan tai kuvia muokkaamaan niin aikaa saa kulumaan enemmänkin.

Kalajoen kaupunginkirjaston kannalta parhaimmat puolet infonäyttöjen hyödyntämisessä ovat olleet juuri tiedotus- ja markkinointimateriaalin nopea ja helppo tekeminen ja saaminen näkyville paikallisesti. Paperilappusten tulostaminen ja levittäminen on vähentynyt ja kirjaston ilme yhtenäistynyt. Lisäksi näytöt ovat aina tiedottamassa asiakkaita myös silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Janne Hilpinen
Joni Rahja
Kalajoen kaupunginkirjasto

Uutiskirje 1/2019

Uutiskirje 1/2019
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Talviterveisiä Oulusta

Alueellinen suunnitteluryhmä kokoontui 23.1.2019. Seuraava KiTa-päivä järjestetään Kalajoella 9.5.2019 ja aiheena on viestintä ja markkinointi sekä digidigi. Järjestämme yhteiskuljetukset Kajaanista ja Oulusta käsin kohti Kalajokea. Tarkempi ohjeistus ja ilmoittautuminen tulevat myöhemmin keväällä. KiTa-päivä on suunnattu henkilökunnalle, esimiehet kokoontuvat erikseen kirjastonjohtajien verkostoitumispäivillä. Laittakaa kalenteriin ylös myös verkostoitumispäivien ajankohta 11.-12.9.2019.

Koulutushoksautuksia

Muistathan ilmoittautua Kirjasaareen ja Kirjastosatoon! Jos et pääse tällä kertaa paikan päälle, voit seurata etälähetystä YouTubessa. Lähetykset myös tallennetaan.

Kirjastohenkilöstön digitaitojen kehittämiseen on luotu itseopiskelukokonaisuudet Opi digitaitoja 1 ja Opi digitaitoja 2. Molemmissa on vuoden joka kuukaudelle pieni tehtävä, jonka voi tehdä oman työn ohessa. Tehtävien valinnassa on hyödynnetty kirjastoilta saatuja koulutustoiveita ja asiakkailta usein kuultuja neuvontapyyntöjä.

eKirjaston julkaisu 8.2.2019

eKirjasto julkaistaan 8.2.2019. Mikä alueellinen eKirjasto? -koulutukset on aloitettu ja niissä on perehdytty Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjaston taustaan ja palveluihin sekä pohdittu markkinoinnin kohderyhmiä ja tapoja. Hyödynnä materiaalipankista löytyvää ennakkomarkkinointimateriaalia!

Vinkkejä

Eväitä opiskeluun – tiedonhankinnan opas lukiolaisille, on julkaistu osoitteessa www.evaitaopiskeluun.fi. Materiaalia voi hyödyntää kaikissa kirjastoissa ja se sopii hyvin myös yläkoululaisten käyttöön. Lisätietoja materiaaliin liittyen: elina.kauppila@ouka.fi.

Olettehan huomanneet OUTI-kirjaston luoman Pohjoisen lukuhaasteen? Se on vapaasti kaikkien kirjastojen käytössä. Mainosmatskua löytyy materiaalipankista.

Iloa ja pitenevää auringonvaloa,
Heidi ja Ritu, Raisa, Riikka, Elina, Soile, Anne

Alueella tapahtuu 1/2019

Alueella tapahtuu 1/2019
Kalajoen kaupunginkirjasto

Muuttohommissa

Kirjastot eivät kovin usein tai kevein perustein paikkaansa vaihda, mutta välillä muuttohommiakin voi tulla eteen. Tässä on hiukan tiivistystä ja hyväksi havaittuja vinkkejä Kalajoen pääkirjaston muutosta 2018 kesällä/syksyllä.

Kalajoen pääkirjasto muutti uusiin tiloihin noin alle kilometrin päähän kaksikerroksisen kauppakeskuksen ylempään kerrokseen. Vaikka kirjastolaiset ovatkin melkoisia tehopakkauksia, päätimme ettemme ala kantaa laatikoita yksi kerrallaan uuteen osoitteeseen. Sen sijaan pakkasimme aineiston arkistolaatikoihin, arkistolaatikot kokosimme kuormalavoille, lavat kärräsimme pumppukärryillä kuorma-auton kyytiin takanostimen avulla, auton hurautimme uuteen osoitteeseen ja lavan kerrallaan purimme hissin avulla oikeaan paikkaan uudessa tilassa.

1. Muuttamisen valmisteluun kannattaa oikeasti varata aikaa. Pääkirjasto suljettiin asiakkailta kolme kuukautta ennen varsinaista muuttoa kesäkuun puolivälissä. Pitkä sulkuaika voi olla vaikeasti perusteltava asia kaupungin/kunnan taholle, mutta Kalajoella sitä puolsi useampi seikka. Kokoelma oli käytävä läpi ja poistoja tehtävä valtavasti pienentyvän hyllytilan vuoksi. Emme myöskään tienneet, milloin ja miten nopeasti vanha pääkirjasto lähtee purettavaksi. Lisäksi pystyimme takaamaan kuntalaisille kirjastopalvelut myös sulun ajaksi lähikirjaston ja kirjastoauton voimin.

Tiivistettynä Kalajoen muuttoaikataulu oli seuraava: viisi kuukautta hajanaista suunnittelua, kolme tiivistä kuukautta kokoelman läpikäyntiä ja pakkausta, yksi päivä varsinaista muuttamista ja kuusi päivää kirjojen laittamista hyllyihin ja kirjaston avausjärjestelyitä. Muuttaessa aika kuluu yllättävän nopeasti, sillä yllätyksiä tulee aina. Emme esimerkiksi ennättäneet järjestää kunnollista vanhan kirjaston irtokalusteiden myyntiä, vaan iso osa irtokalusteista ja kirjahyllyistä joutui suoraan hävitykseen puskutraktorien saapuessa.

Sulkuaika käytettiin kokoelman läpikäymiseen. Kokoelma käytiin nide niteeltä läpi ja joko pakattiin suoraan muuttolaatikkoon, tarroitettiin uudelleen ennen pakkaamista tai poistettiin ja hävitettiin. Uudessa kirjastossa oli noin kolmannes hyllymetrejä vähemmän eli kaikki huonokuntoinen ja liikkumaton aineisto poistettiin. Muuttovuonna poistoon joutuikin noin 30 000 nidettä. Lisäksi automaattien kasvava hyödyntäminen tarkoitti sitä, että noin 15 000 nidettä piti tarroittaa uudelleen, jotta automaatit pystyivät lukemaan viivakoodeja.

Varsinaisena muuttopäivänä pääkirjaston väki jakautui kahtia, osa ohjasi vanhan tilan tyhjentämistä ja osa oli vastaanottamassa tavaraa uudessa pääkirjastossa. Saimme muuttoavuksi Kalajoen työ- ja toimintapalveluista kymmenisen henkeä, jotka hoitivat lavojen siirrot uuteen tilaan, minkä ansiosta kirjaston väki pystyi heti aloittamaan kokoelman järjestämisen hyllyihin.

2. Hyllykartta tulevasta hyllyjärjestyksestä helpottaa muuttoa. Kun tuleva hyllyjärjestys on suurin piirtein selvillä, kuljetettavat muuttolaatikot voidaan viedä oikeiden hyllyjen lähelle, jolloin kokoelma on helpompi nostaa hyllyihin ilman liiallista siirtelyä ja rasitusta selälle. Laskimme pakatessa sen tilan, jonka kukin luokka vie hyllyistä. Kun tiesimme kokoelman vievät hyllymetrit, pystyimme etukäteen jakamaan ja merkkaamaan hyllyistä laatikoille/kirjoille omat osiot, jolloin kokoelma saatiin nopeasti omille paikoilleen.

3. Pahviset arkistolaatikot ovat halpoja ja tarpeeksi kestäviä muuttolaatikoiksi. Kalajoella käytettiin muuttolaatikoina tavallisia, lujasta voimakartongista tehtyjä arkistolaatikoita (25x50x35cm), joita vahvistettiin hiukan ylimääräisellä teippauksella, jos sisältö oli tarpeeksi raskasta tietokirjallisuutta. Laatikot kestivät muuton hyvin, kunhan niitä ei yrittänyt vetää kahvoista. Lisäksi ne pysyivät muodossaan äärimmilleen pakattuina hyvin yli kuukauden, jos päällekkäin pinottujen laatikoiden kulmat olivat toistensa päällä. Muovisia muuttolaatikoita ei ole siis pakollista vuokrata/ostaa.

4. Kuormalavat ja pumppukärryt vievät pitkälle. Yhdelle vakiomittaiselle EUR-kuormalavalle mahtuu n. 18 arkistolaatikkoa täynnä kirjoja. Yksi arkistolaatikko painaa muutamasta kilosta yli pariin kymmeneen kiloon eli lavalla voi olla 300-400 kiloa aineistoa, jota on kätevä siirrellä pumppukärryillä. Eurolava mahtuu kärryineen myös tavalliseen henkilöhissiin. Pakkasimme kesän aikana kaiken muutettavan aineiston valmiiksi lavoille odottamaan muuttoa. Kun muuttopäivä viimein koitti, lavat kärrättiin suoraan ulko-ovesta kuorma-autoon. Lavoilla saatiin tuotua myös talteen otettua irtokalustoa.

5. Ergonomia kannattaa muistaa kiireessäkin. Laatikko täynnä kirjoja voi painaa parikymmentä kiloa. On parempi nostaa ajatuksella ja jaloilla, kuin kiireessä ja selällä. Selvisimme onneksi Kalajoella koko pakkaus- ja muuttourakasta ilman suurempia haavereita. Raskaimmat laatikot kannattaa suosiolla nostaa porukalla.

Tällaisia muuttoterveisiä siis Kalajoelta. Tervetuloa tutustumaan lopputulokseen Kirjastossa tavataan -päivänä torstaina 9.5.! Esittelyt myös muina ajankohtina onnistuvat ottamalla vain yhteyttä.

Kalajoen pääkirjaston muuttoa lukuina
n. 50 000 kappaleen kokoelma siirretty
650 arkistolaatikkoa
36 kuormalavaa
4 reissua kuorma-autolla päivän aikana
1,5 € rahatuloa vanhoista tuulettimista, jotka myytiin ennen pakkauskesän superhelteitä

Joni Rahja
Kalajoen kaupunginkirjasto

Uutiskirje 7/2018

Uutiskirje 7/2018
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Alueella tapahtuu –sivun päivittäminen

Alueella tapahtuu –blogisivu on meidän yhteinen kanava, jossa voitte kertoa kuulumisia alueelta. Sivulla julkaistaan myös Ake Oulun uutiskirjeet. Suunnitteluryhmä on jakanut sivun päivitysvastuuta alueelle seuraavasti:

tammi-maaliskuu Tiekkö
huhti-kesäkuu OUTI
heinä-syyskuu Kainet ja Sotkamo
loka-joulukuu Kiri ja Reisjärvi


Katso ohje bloggauksiin ja niiden lähettämiseen.

KiTa-sivusto on vielä osin rakenteilla ja sen materiaalipankki-puolta kohtasi pieni tekninen haaste, joka poisti näkyvistä osan materiaaleista. Haasteen selättäminen vie ensi vuoden puolelle. Voit kuitenkin käyttää kaikkea sivustolta tällä hetkellä löytyvää materiaalia ja ideoita hyväksesi jo nyt.

Mikä eKirjasto? -koulutukset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjasto julkaistaan 8.2.2019. Osa e- palveluista on uusia ja Alueellinen eKirjasto –hanke/ Oulun kaupunginkirjasto järjestää koulutuksia neljällä paikkakunnalla. Tule kouluttautumaan eKirjaston palveluihin, jotta osaat kertoa niistä myös asiakkaille ja saamme yhteiset e-aineistot käyttöön sujuvasti.

koulutuspaikat
ke 16.1. Oulu
ti 22.1. Kuusamo
ke 23.1. Kajaani
to 24.1. Kajaani
ke 30.1. Ylivieska
to 31.1. Ylivieska
ti 5.2. Oulu

 Ilmoittaudu nopeasti, joihinkin paikkoihin on osallistujamaksimi. Kaikki koulutukset ovat klo 9.30-16.00 ja ohjelma on sama. Oulussa, Kajaanissa ja Ylivieskassa järjestetään kaksi koulutuspäivää kussakin, jotta mahdollisimman moni pystyy osallistumaan. Jos et pääse paikalle, katso Oulun koulutus 5.2. joko suorana tai tallenteena ja tee e-palveluihin liittyvät työpajatehtävät. Tallenne ja linkki etätehtäviin tulee koulutusarkistoon.
Lisätieto: Ota työpajaosuuksia varten mukaan oma mobiililaite, mikäli mahdollista, sekä oma kirjastokortti ja PIN-koodi.

eKirjaston markkinointi

Yhteistä materiaalia eKirjaston markkinointiin on tekeillä. Materiaalit tulevat Kita-sivujen materiaalipankkiin. Tästä lisää tammikuun uutiskirjeessä.

Opi digitaitoja -itseopiskelumateriaali

Tammikuussa julkaistaan Kita-sivuston koulutuskalenterin alla Opi digitaitoja 1 ja 2 itseopiskelukokonaisuudet. Tavoitteena on kuukausittain kerrata ja oppia asiakaspalvelussa tarvittavia digitaitoja.

Tehtävien valinnassa on hyödynnetty kirjastoilta saatuja koulutustoiveita ja asiakkailta usein kuultuja neuvontapyyntöjä. Ensimmäisessä osassa käytetään pääosin kirjastonkoneita ja laitteita, toisessa älylaitteita kuten tablettia tai älykännykkää. Varmistakaa, että kirjastossanne on välineet tehdä tehtävät. Samaa välinettä voi käyttää asiakkaiden opastamiseen. Lisätietoa seuraavassa uutiskirjeessä.

Kaiva kalenteri esille ja merkkaa jo tiedossa olevia kevään koulutuksia:

Mikä alueellinen eKirjasto – yhteiset e-aineistot käyttöön
Koulutukset Kajaanissa, Kuusamossa, Oulussa ja Ylivieskassa. Katso aikataulu koulutuskalenterista. Koulutuksen järjestää Alueellinen eKirjasto -hanke, Oulun kaupunginkirjasto

Rati riti ralla – hyvinvointia musiikista
25.1.2019 klo 09:30 – 15:00 Oulun pääkirjasto, Pakkalan sali ja tapahtumatila Laituri
Koulutuksen järjestää Musiikin hyvinvointivaikutukset kirjastopalveluissa-hanke, Limingan kirjasto, Oulun kaupunginkirjasto

Kirjasaari
6.2.2019 klo 9.00-15.45 Oulun pääkirjasto, Pakkalan sali. Mahdollista osallistua myös etänä.
Vuoden 2018 lasten- ja nuortenkirjasatoa. Kirjailijavieraana Magdalena Hai. Ohjelma julkaistaan tammikuussa.

Kirjastosatoa
13.2.2019 klo 13-20 Oulun pääkirjastossa
Uudistettu Kirjastosatoa esittelee aikuisten vuoden 2018 kirjallisuuden ja musiikin parhaimmistoa. Mukana ovat ennennäkemättömänvahvasti lauta- ja konsolipelit. Osallistujat voivat tutustua kirjastonaineistoon niitä esittelevillä pisteillä. Halutessaan voi myös arpoa itselleenvinkin. Tapahtuma on avoin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastojentyöntekijöille ja kirjastojen asiakkaille.

KiTa-päivä
Sokerina pohjalla: KiTa-päivä Kalajoella 9.5.2019. Kirjastossa tavataan, tullaan tutuiksi ja suunnataan yhdessä kohti tulevaisuutta. Kaikki joukolla mukaan.

Nyt tuli nälkävuoden mittainen uutiskirje tästä vuoden viimeisimmästä. Kiitos, kun jaksoit lukea ja olet mukana! Muista @vinkkaamo!