”Jatkakaa samaan malliin” – Ake-toiminnan arviointi 2023

Oulun kaupunginkirjaston järjestämä Ake-toiminta sai vuoden 2022 lopulla toteutetussa arviointikyselyssä paljon kiitosta. Aken järjestämät tilaisuudet, koulutukset ja viestintä koetaan suurilta osin tärkeäksi. Ake-toiminnan positiivinen vaikutus osaamiseen nousi voimakkaasti esille myös avovastauksissa. Kyselyssä saatiin myös joitakin kehittämisehdotuksia ja listattiin osallistumisen esteitä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Ake-toiminnan suunnittelussa. 

”Vuosien varrella toimintanne on ylittänyt odotukseni todella paljon. Kiitos!” -kirjastonjohtaja, Kainuun kirjastot

Kivikkoinen koski taustalla. Naurava henkilö hypähtää kirjat käsissään.

Alueellinen kehittämistoiminta (Ake-toiminta) alkoi vuonna 2018. Oulun Ake-alueella on 38 kuntaa, jotka ovat muodostaneet kolme kirjastokimppaa, Joki-kirjastot, Kainet-kirjastot ja OUTI-kirjastot sekä Sotkamon kirjasto.

Ake-toiminnan merkitystä arvioidaan ja toimintaa suunnataan muun muassa koulutuksista ja vierailuista saadun palautteen perusteella sekä arviointikyselyn tulosten pohjalta. Vuoden 2022 lopulla toteutettiin laaja arviointikysely. Kyselyssä arvioitavana oli koko alueellinen kehittämistoiminta vuodesta 2018 alkaen. Arvioinnissa teemoina olivat Ake-toiminnan vaikuttavuus, koulutukset, etäkahvit ja verkostot sekä viestintäkanavat ja yhteistyö.

”Entiseen maakuntakirjastomalliin verrattuna alue saa huomattavasti enemmän tietoa ja tukea tekemiseen paikallisesti. Isot kiitokset!” -kirjastonjohtaja, Joki-kirjastot

Kysely oli avoinna 28.11.2022-18.12.2022 välisen ajan ja se oli suunnattu kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisissä kirjastoissa työskenteleville. Kyselyyn vastasi 113 vastaajaa ja avokysymyksiin kirjasi ajatuksiaan yhteensä 40 vastaajaa.

89-91 % vastaajista näki Ake-toiminnan vaikuttaneen merkittävästi tai jonkin verran kirjaston toimintaan, työyhteisön osaamiseen ja omaan osaamiseen. 86 % vastaajista kertoi, että Ake-toiminnalla oli merkittävästi tai jonkin verran vaikutusta kirjastojen väliseen yhteistyöhön.
Ake-toiminta oli innostanut 89 vastaajaa monin tavoin. He valitsivat kysymykseen liittyvistä esimerkeistä yhteensä 341 vaihtoehtoa. 58 vastaajaa innostui Ake-toiminnan myötä osallistumaan muihinkin koulutuksiin. Ake-toiminta on innostanut 48 vastaajaa uudistamaan toimintatapoja kirjaston sisällä ja 45 vastaajaa tarjoamaan uusia tai uudistettuja palveluja asiakkaille.

Avovastauksissa Akea pidettiin tärkeänä tukena etenkin pienille kirjastoille ja Aken monipuolista tarjontaa sekä valmiita materiaaleja kiiteltiin. Aken järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistumisen esteinä olivat aika- ja työntekijäpula sekä tarjonnan laajuus. Kaikkeen ei ehditä osallistumaan.

” Tärkeää tukea pienille kirjastoille ja resurssipulasta kärsiville kirjastoille.” -kirjastovirkailija, Kainuun kirjastot

Koulutukset ovat pidettyjä ja niille annettiin pääosin positiivista palautetta. Monipuolisuus ja asiantuntemus nousivat esille. Myös erilaiset toteuttamistavat (lähi, etä, tallenteet) olivat kaikki suosittuja. Avovastauksissa koulutuksia ilmaistiin seuraavin positiivisin sanoin:

Ake-koulutukset ovat olleet avovastauksia antaneiden mielestä kehittäviä, tärkeitä, hyvin toteutettuja, hyödyllisiä, pitkäjänteisiä, kivoja, kiinnostavia, vertaistukea, mielekkäistä, monipuolisia, inspiroivia, innostavia ja asiantuntevia.

”Ainakin TKA-koulutukset ovat olleet hyviä ja innostavia! Monipuolisesti puheenvuoroja ja asiantuntijuutta, kiinnostavia aiheita.” -kirjastonhoitaja, OUTI-kirjastot

Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia annettiin hyvin vähän suhteessa vastaajamäärään. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä toiminnan kehittämisen kannalta. Koulutusten nimeämisessä tulee olla yhtä aikaa luova ja selkeä. Koulutustoiveina esitettiin ideoita, joita koulutustarjonnassa on jo ollut. Tämä voi johtua siitä, ettei koulutusta ole huomattu tai sen sisältöä ei ole mielletty oikein. Henkilöstö myös vaihtuu ja kestoaiheet kiinnostavat jatkuvasti.

Koulutuksiin, etäkahveihin ja verkostoitumiseen liittyvissä avovastauksissa kerrottiin usein resurssien puutteesta (yhteensä 18 vastausta). Aika- tai työntekijäpula mainittiin osallistumisen esteenä. Myös tarjonnan runsauden kerrottiin vaikuttavan osallistumiseen. Tarjontaa on paljon niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Kaikkeen ei ehditä osallistua, eikä kaikkea hoksata.

” Arjen keskellä hankala löytää aikaa ja jaksamista osallistua etätapahtumiin. Kaipaisin esimieheltäni kannustusta ajankäyttämisestä etäkahveihin tai verkostotapahtumiin.” -kirjastovirkailija, OUTI-kirjastot

Kestoaiheista on luotu valtakunnallisesti oppimiskokonaisuuksia Liboppiin, jossa opiskelu tapahtuu omaehtoisesti ja aikaan sitomatta. Liboppia oli käyttänyt vain 38 % vastaajista, joten sen markkinointia kannattaa tehostaa. Koulutusten anti on erilainen työn kaaren ja työtehtävien eri vaiheissa. Osa koki koulutusten olevan välillä liian kaukana kirjastomaailmasta, osa antoi palautetta, että ne keskittyvät liikaa kirjaston perinteiseen tehtävään.

Etäkahvit ovat onnistuneita ja mahdollistavat osallistumisen etäisyyksistä ja henkilöstömäärästä riippumatta. Erilaisten etäkahvien hyviä puolia kannattaa jatkossa korostaa ja jatkaa niiden markkinointia. Vain Ake- ja Avi-kahveille oli osallistunut yli 60 % vastaajista. Muille kahveille osallistumisprosentti oli noin 40 %. Potentiaalia siis on. Kirjastossa tavataan -päivä on olennainen henkilöstön verkostoitumispäivä kohtaamisineen. Esihenkilöille vastaava on Pohjoisen kirjastojen esihenkilöpäivät.

Kirjastotilassa rinki ihmisiä keskustelemassa paremmasta asiakaspalvelusta.

Kirjaston tehtäväkenttä on laaja, samoin tarpeet osaamisen kehittämiseen. Erilaisia tilaisuuksia oppimiseen ja verkostoitumiseen tulee olemaan jatkossakin runsaasti. Koulutuksia järjestävät Oulun Aken ohella muut Ake-toimijat, Valtakunnallinen kehittämistehtävä (Vake), Aluehallintovirastot (Avi), erilaiset järjestöt sekä kunnat. Olennaista on priorisoida tarjontaa ja pohtia tietojohtamisen näkökulmasta, mikä koulutus tai tilaisuus on juuri minun kirjastolleni tarpeellista ja kuka koulutukseen kannattaa lähettää. Esihenkilöillä on tässä suuri rooli.
Vastaajat kokivat kyselyn hyödylliseksi ja toiminnan arviointia tehdään jatkossakin koulutuspalautteiden ohella. Nyt tehty laaja kysely antaa hyvän pohjan laatia jatkossa lyhyempiä ja tarkkarajaisempia kyselyitä.

Ake-alueemme kirjastot haluavat arvioida myös kirjastotoimintaansa yhteisten kriteerien mukaan. Myöhemmin tänä vuonna on tulossa yhteinen arviointi suunnittelutiimin valitsemalla teemalla: Kokoelmien kehittäminen ja vaikutus lukutaidon edistämiseen.

Lue laajempi Arviointi-kyselyn raportti täältä.

Päivä Kirjasaarella

Suomessa julkaistiin vuonna 2021 kustantajat.fi-sivuston mukaan noin 3000 uutta nimekettä kirjallisuutta, eikä vuosi 2022 liene jäänyt tästä jälkeen. Ilmoille putkahti lisäksi mojova määrä musiikkia, pelejä ja elokuvia. Tästä aineistomerestä kohoaa onneksi Kirjasaari, jonka rannalle huuhtoutuneita aarteita kirjastolaiset olivat taas koonneet meille muille huviksi ja hyödyksi otsikolla Vuoden 2022 parhaat tarinat. Tämän vuoden tapahtuma järjestettiin 23.–25.1.2023. pääkirjaston remontin takia kulttuuritalo Valveella.

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jota on järjestetty eri muodoissa vuodesta 2007 lähtien. Aluksi keskityttiin lasten- ja nuortenkirjastotyöhön. Nimensä Kirjasaari sai vuonna 2011, jolloin se oli jo vakiintunut nykyisen muotoonsa lasten, nuorten ja aikuisten aineistojen esittelyfoorumiksi. Yleisö on päässyt saarelle vuodesta 2012 alkaen, ja kirjailijavieraita Kirjasaarella nähtiin ensi kerran sen 10-vuotisjuhlassa. Kirjasaaren kaksikymppisiä vietetään Oulun kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.

Minulle tämän vuoden saariseikkailu oli ensimmäinen. Pääsin paikalle Valvesaliin niin sanottuna aikuisten päivänä, joka avasi tämän vuoden Kirjasaaren – myös lasten ja nuorten aineistoille oli omat päivänsä. Teatterinäyttämöstä kirjaparatiisiksi muuntunut tummanpuhuva tila toimi mielestäni hienosti: kirjat olivat selkeästi esillä, niiden esittelylle oli runsaasti tilaa ja yleisölehtereiltä näki ja kuuli hyvin mitä ”lavalla” tapahtuu.


Kirjastonhoitaja Soile Hirvasniemi avasi Kirjasaaren, joka striimattiin suorana Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalle.

Yleisössä näkyi paljon tuttuja kasvoja etenkin Oulun kaupunginkirjastosta, ja törmäsin saarella myös kauempaa saapuneisiin kollegoihin. Verkostoituminen ja ajatusten vaihto muiden kirjastolaisten kanssa olikin aineistoesittelyjen lisäksi tapahtuman keskeistä antia ainakin minulle. Odotin näkeväni yleisössä enemmän myös muita kuin kirjastolaisia, mutta päivän tähtiesiintyjän, kirjailija Rosa Liksomin vierailun siirtyminen myöhemmäksi ja mahdollisuus seurata tapahtumaa suorana kirjaston YouTube-kanavalla lienevät verottaneet paikalle saapunutta yleisöä; minäkin hyödynsin tätä mainiota kanavaa tiistaina ja keskiviikkona seuratessani lasten ja nuorten aineistojen esittelyä ja kuunnellessani kiinnostavia kirjailijavieraita.

Poimintoja parhaista: pelit, musiikki ja runot

Ensimmäisenä päivänä esittelyvuorossa olivat siis aikuisten aineistot. Kirjallisuudesta mukana olivat tietokirjat, kotimainen kaunokirjallisuus, käännetty kaunokirjallisuus, runot ja sarjakuvat sekä genreistä jännitys, kauhu, sarjakuvat sekä scifi ja fantasia, ja lisäksi esiteltiin aikuisten lauta- ja konsolipelejä sekä musiikin uutuuksia. Yleisö pääsi tutustumaan aineistoihin ennen esitysten alkua, ja pöytien äärellä kuuluikin syntyvän vilkasta keskustelua. Minua kiehtoivat erityisesti itselleni vieraamman aineiston: pelien, musiikin ja myös runojen esittelyt. Kirjastovirkailija Jenni Tynin esittelemät lautapeliuutuudet sytyttivät tällaisen lautapelejä viimeksi lapsena pelanneenkin kiinnostuksen, ties vaikka järjestyisi peli-ilta Jennin pelinoviiseille vinkkaaman Next station: London -pelin äärellä! Konsolipeleistä ihanimmalta vaikutti vinkkaajan, kirjastonhoitaja Katja Pietilän oma suosikki, Playstation-peli Stray, jonka päähenkilön Kissan maukumis- ja jaloissakiehnäämisominaisuudet tekivät erityisen hellyttävän vaikutuksen.

Katja vinkkasi myös musiikkia. Hän oli valinnut iloksemme hieman harvinaisempia musiikkimakupaloja. Minua gumbian ystävänä innosti etenkin Los Bitchosin Let the Festivities Begin!, jonka Katja kertoi sisältävän vaikutteita tästä kolumbialaisesta musiikkityylistä.

Kirjastovirkailija Jukka Peltonen esitteli herkällä otteella uutuusrunoja, joiden teemat liikkuivat luonnon, naiseuden ja kuoleman teemoista kreikkalaisen mytologian maailmoihin. Viime vuoden runokirjojen joukossa oli myös varsinainen kulttuuriteko: Juha Silvon suomentama T.S. Eliotin Kootut runot (WSOY), joka sisältää Eliotin koko tuotannon ensimmäistä kertaa suomeksi.


Kirjastovirkailija Jukka Peltonen johdatteli yleisön vuoden 2022 runopoimintojen äärelle.

Kuinka esiteltävä aineisto valitaan – kurkistus kulisseihin

Tyylikkäästi ja asiantuntevasti esiintyneitä kollegoja kuunnellessani pohdin, mitä kaikkea tapahtuukaan ennen Kirjasaaren H-hetkeä: millainen on aineiston valintaprosessi? Asiaa minulle lupautuivat valottamaan aikuisten tietokirjoja esitelleet kirjastonhoitajat Jaana Märsynaho ja Saana Kaleva-Langinkoski Oulun kaupunginkirjastosta. He kertoivat, että kirjoihin tutustuminen alkaa uusien tietokirjojen kartoittamisella kustantajien syys- ja kevätluetteloista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä. Sen jälkeen on vuorossa raaka työ: ”Me vain luetaan ja luetaan”, Saana kuvaa. Varsinaista työnjakoa hänellä ja Jaanalla ei ole, vaan he keskustelevat lukemistaan kirjoista ja seulovat siten mielestään parhaat. Saana sanoo, että ainakin hänen kohdallaan esitys saa lopullisen muotonsa vasta noin viikkoa ennen Kirjasaarta.

Kysyin myös, mikä Kirjasaaressa on esittelijän kannalta vaikeinta ja mikä parasta. ”Vaikeinta on saada käsitys kokonaisuudesta”, naiset kertovat. Läheskään kaikkia kirjoja ei löydy kustantajien kuvastoista, joten sattumallakin on kovan työn lisäksi osansa sinä, mitkä kirjat huomataan. Finlandia-palkintoehdokkaat rajataan pois esiteltävien kirjojen joukosta, sillä ne tulevat kirjastolaisille tutuiksi muutenkin. Parasta esittelyurakassa on Saanan mukaan se, että tietokirjojen myötä tulee tutustuttua erilaisiin aiheisiin: ”Tämmöistä määrää en missään tapauksessa lukisi ilman Kirjasaaren aiheuttamaa painetta!”. Kirjasaaren ansiota on myös se, että vuoden aineistotarjonnasta saa jokseenkin jäsennellyn kokonaiskäsityksen. Jaana ja Saana esittävät myös kiinnostavan ajatuksen siitä, miten aineistoa voisi tulevilla Kirjasaarilla esitellä: ”Ollaan mietitty, että genrekohtaisen lähestymistavan sijasta voisikin olla teemoja, kuten ihmisen suhde luontoon – se voisi sisältää tietokirjallisuutta, kauhua, kaunoa, runoja…”. Tällainen lähestymistapa toisi aineistoihin varmasti uusia, yllättäviäkin näkökulmia!


Kirjastonhoitajat Jaana Märsynaho (vas.) ja Saana Kaleva-Langinkoski esittelivät aikuisten tietokirjoja.

Pienen kirjaston kokemuksia Kirjasaaresta

Entäpä sitten osallistujien kokemukset? Päätin lähestyä kysymystä pienen kirjaston näkökulmasta, ja nappasin haastateltavakseni Pyhännän kirjaston kirjastovirkailija Teija Uusitalon. Teijalle tämän vuoden Kirjasaari oli jo viides. Hän kertoi osallistuvansa yleensä juuri aikuisten aineiston esittelyihin, ja tämän vuoden aineistokattausta hän piti monipuolisena. ”Minua kiinnostavat erityisesti aikuisten scifi- ja fantasiakirjat sekä kauhukirjat, koska en yleensä lue niitä paljon”, Teija kertoo ja toteaa, että Kirjasaaren esittelyistä saa hyviä ideoita ”hyllynvälivinkkaukseen”, kun asiakkaat kysyvät lukusuosituksia. Myös aineiston selkeä esillepano ja musiikin esittely saivat Teijalta kiitosta. ”Kirjasaarella on jo pitkät perinteet, ja se näkyy monipuolisuutena ja asiaan paneutumisena”, hän toteaa.

Kysymykseeni Kirjasaaren tärkeimmästä annista erityisesti pienen kirjaston kannalta Teija vastasi nostamalla esiin aineiston hankinnan näkökulman: kollegoiden kiinnostavimmiksi arvioimat kirjat on helppo laittaa myös oman kirjaston hankintalistalle, toki oman asiakaskunnan tarpeet huomioiden. Aineistoja on myös helpompi markkinoida asiakkaille, kun niihin on itse tutustunut. ”Toivottavasti taas ensi vuonna pääsen osallistumaan näihin hienosti ja asiantuntevasti esiteltyihin kirjatapahtumiin”, vastaa Teija kysymykseeni toiveista tapahtuman suhteen. Tähän toivomukseen on minunkin helppo yhtyä!

Marja Lohva
Kirjastovirkailija
Kaukovainion kirjasto

Linkit Kirjasaaren 2023 esittelyihin ja TOP5-listoihin löytyvät täältä: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan

 

Kaikki Kotona -hanke Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen kirjastoissa

Syyskuussa 2022 alkaneen Kaikki Kotona -hankkeen tavoitteena on lisätä, kehittää ja toteuttaa kirjastopalveluita maahanmuuttajille sekä selvittää kohderyhmän tarpeita ja toiveita kirjastopalvelujen suhteen. Näin jokaisessa kirjastossa voidaan vahvistaa kotoutumista ja kulttuurien välistä dialogia, kertoo hanketyöntekijä Laima Šalkauskienė.

Hanke keskittyy aktiiviseen kansalaistoimintaan, osallistamiseen ja ilmaisunvapauteen. Aiemmin tehdyn tutkimuksen tuloksien perusteella maahanmuuttajien odotukset ja tarpeet vaihtelevat paikkakunnan koon mukaan. Tervetuloa Kirjastoon! -tapaamisissa maahanmuuttajat ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan, tarpeitaan ja taitojaan. Tärkeintä on saada mahdollisuus harjoittaa suomen kieltä eri tavoin, kuten esimerkiksi Raahen kirjaston Jutellaan Suomeksi -kielikahvilassa voi tehdä.

Hankkeen toimet suunnitellaan siten, että ne ovat osallistavia, eivätkä osallistujat koe olevansa ainoastaan tekemisen kohteena. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voi mainita joogaohjaaja Olesian, joka lupautui pitämään viikoittaisia jooga- ja meditaatiotuokioita Siikajoen kirjastossa. Maahanmuuttajien rohkaisu ja itsevarmuuden vahvistaminen yhteisössä toimimiseen on todella tärkeää. Keskusteluissa on tullut ilmi ihmisten halu olla hyödyksi uudessa maassaan, mutta kielitaidon puute aiheuttaa varautumista ja eristäytymistä.

Pyhäjoen kirjastossa järjestetään joka kuukausi Kansainvälinen lautapeli-ilta, jossa ihmiset tutustuvat toisiinsa, harrastavat yhdessä ja viettävät aikaa ystävällisessä ilmapiirissä. Merkitykselliset tapahtumat ja kokoontumiset nopeuttavat kotiutumista, tutustuttavat kulttuuriin ja perinteisiin sekä hälventävät ennakkoluuloja.

Kehitetyt toimintamallit ja keskustelut muiden maiden toimijoiden kanssa rikastuttavat kirjastojen palveluita ja lisäävät kirjaston työntekijöiden osaamista. Hankkeen puitteissa järjestettiin joulukuussa kansainvälinen hyvien käytänteiden jakamisen konferenssi verkossa. Mukana oli puhujia Liettuasta ja Suomesta.

Joogatuokioita ja kielikahvilatoimintaa kehitetään edelleen. Vaikka maahanmuuttajat kokevat suomen kielen vaikeaksi, se on silti oleellinen ja tärkein työkalu menestykseen. Siksi erilaiset kirjastoissa järjestetyt hankkeet yhdistettynä suomen kielen opiskeluun voivat olla avaintekijä maahanmuuttajien sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kivaa, että on kirjastoja! Vaikuttamisopas ja -kortit sanoittavat kirjastojen hyvinvointityötä

Pirkanmaan ja Keski-Suomen (AKE Tampere) sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan (AKE Oulu) kehittämiskirjastot ovat julkaisseet oppaan ja korttipakan kirjastojen vaikuttamisesta. Kyseessä on kuudes Pirkanmaan ja Keski-Suomen kehittämiskirjaston tuottama opas. Julkaisu käsittelee vaikuttamistyötä kirjastoissa asiakastarinoiden, asiantuntijahaastattelujen ja esimerkkitapausten kautta.

Kivaa, että on kirjastoja! – opas vaikuttamiseen keskittyy esimerkkitapauksissaan pienten kuntien kirjastoihin, mutta julkaisusta on apua kaiken kokoisissa kirjastoissa työskenteleville. Uudesta oppaasta on hyötyä kirjastojen johtamiseen, markkinointiin ja uusille ammattilaisille. Julkaisua kannattaa jakaa myös päättäjille esimerkkinä kirjastotyöstä.

–Kyseessä on käsikirjamainen julkaisu kirjastolaisille vaikuttamiseen. Julkaisu jakaa kannustavia esimerkkejä vaikuttavasta kirjastotyöstä. Opas vinkkeineen toimii kirjastolaisen taskulamppuna toisinaan hämärtyvällä polulla, kertoo oppaan toimittanut projektisuunnittelija Kalle Lehtinen Tampereen pääkirjastosta.

Miksi kirjaston täytyy miettiä yhä useammin vaikuttavuutta?

Vaatimukset kirjastopalveluille muuttuvat jatkuvasti. Muutos kohti sivistyskuntaa lisää entisestään tarvetta kertoa toiminnan vaikutuksista ulospäin. Oppaassa käsitellään viidessä eri luvussa muun muassa vaikuttavuutta, markkinointia, strategista suunnittelua ja kirjastojen välistä yhteistyötä. Oppaasta löytyy näkökulmia jopa kirjaston mainostamiseen ja lobbaamiseen.

–Jokainen kirjastolainen on vaikuttaja. Pienten kuntien kirjastot ovat hyviä esimerkkejä tästä, sillä pienten kirjastojen työntekijöillä on hyvin laaja työnkuva ja kirjasto on usein suuressa roolissa mahdollistamassa kulttuurihyvinvointia. On tärkeää, että julkaisun sivuilla keskitytään käytännön esimerkkeihin, sanoo Tampereen kirjastopalvelujohtaja Niina Salmenkangas.

Asiakkaat sanoittavat parhaiten kirjaston merkityksen

Opas kertoo myös tärkeää tarinaa kirjaston merkityksestä. Julkaisun sivuilla kysytään ”Mitä kirjasto merkitsee sinulle?” kirjastotyöntekijöiltä, kirjastonjohtajilta, kunnan päättäjiltä ja kaikkein tärkeimmältä ryhmältä eli asiakkailta. Kirjastolla on monenlaisia merkityksiä käyttäjilleen. On tärkeää, että kirjastoa kehitetään kuunnellen käyttäjäryhmien tarpeita. Kirjaston merkityksestä tulee viestiä asiakkaan arvoilla.

Vaikuttamista voi tehdä monella eri tapaa, mutta yksi asia on varma – vaikuttaminen on osa jokaisen kirjastolaisen työtä.

Julkaisun jako

Vaikuttamisopasta jaetaan 500 kpl Pirkanmaan ja Keski-Suomen kirjastoihin (AKE Tampere) sekä 400 kpl Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan (AKE Oulu) kirjastoihin. Oppaan sähköinen e-julkaisu ja saavutettava PDF ovat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä vapaasti osoitteesta https://akepike.fi/julkaisut/vaikuttamisopas.

Vaikuttamisoppaaseen liittyy vaikuttamiskorttien pakka, josta tuotetaan rajattu painos. Vaikuttamiskortit ovat saatavilla vain fyysisessä muodossa ja niitä jaetaan alueen kirjastojen esihenkilöille rajatummin.

Julkistustilaisuus

Vaikuttamisoppaan ja -korttien julkistustilaisuus järjestetään Teams-etäyhteydellä perjantaina 13.1.2023 klo 13–14.30. Tilaisuuteen voi osallistua ilman ennakkoilmoittautumista tällä Teams-linkillä. Tilaisuuteen on siis vapaa pääsy.

Lisätiedot

Juliaana Grahn
Projektisuunnittelija
AKE Tampere (Pirkanmaa ja Keski-Suomi)
juliaana.grahn@tampere.fi

Ritva Nikola
Informaatikko
AKE Oulu (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)
ritva.nikola@ouka.fi

Kuulumisia ja kirjavinkkejä Kalajoelta

Syksy on saapunut, ja on jälleen aika kuulla terveisiä alueeltamme. Haapajärven kirjastosta Mia ja Tuija haastoivat keväällä Kalajoen mukaan kirjoittamaan artikkelin. Koko kirjastokenttää koskevat terveiset saamme kuulla Kalajoen pääkirjastossa työskentelevältä Annelta ja Himangan lähikirjastossa työskentelevältä Aino-Marjalta.  

Näkyvätkö matkailijat Kalajoen kirjastojen arjessa? 

Matkailijoita näkyy Kalajoen pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa jonkin verran ja nykyään esimerkiksi tulostusasioilla, työskentelytilan etsijöinä tai yleisesti kirjastotiloihin tutustujina. Kirjastossa myös vietetään aikaa, esimerkiksi luetaan lehtiä, ja sateisina päivinä saattaa kassillinen lastenaineistoa lähteä pariksi päiväksi matkailijaperheen mukaan. Myös kirjastoautossa käy matkailijoita silloin tällöin.  

Matkailijat ovat yleisesti tervetulleita käyttämään kirjaston palveluja ja osallistumaan sekä kirjaston että pääkirjaston tiloissa toimivan Virta-salin tapahtumiin. Parhaillaan Kalajoella ja lähikunnissa on menossa esimerkiksi Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke: vaikka hanke ei kirjastoa suoraan koskekaan, niin ehkäpä myös kirjasto voisi olla jotenkin, vaikkapa tiloillaan, osallisena tässä. Hyvä ja pohdituttava kysymys tämä matkailukysymys ja yksi mahdollinen kehityskohdekin jatkossa! 

 

Kirjaston esittelypiste rakentumassa Neuvola 100 vuotta  –tapahtumaan. Neuvola 100 vuotta  –tapahtuma järjestettiin 15.10. Kalajoen Hiekkasärkillä kohtaamispaikka Loistossa. Tapahtumassa oli monenlaista toimintaa erityisesti lapsiperheille ja yksittäisiä matkailijoita ja lomalaisiakin vieraili kalajokisten lisäksi paikan päällä. 

Kirjastosuunnitelmia ja toiveita vuosille 2023–2027 ja muuta ajankohtaista Kalajoelta 

Kalajoen kaupunginkirjastossa on lokakuun alkupuolella odottava tunnelma. Isoja asioita on työn alla: kirjaston tulevaisuutta mietitään, ja samaan aikaan kaipaamme kirjastolle myös uutta johtajaa ja esihenkilöä. Toisaalta kirjaston arki rullaa, ja ihanat asiakkaat ja kokeneet työkaverit auttavat jaksamaan ja toimimaan poikkeavassa tilanteessa.  

Elokuun alusta asti olemme olleet ilman palvelupäällikköä ja johtajaresurssia Joni Rahjan siirryttyä Kajaaniin kirjastotoimenjohtajaksi. Palvelupäällikön paikka on ollut haettavana jo kahteen otteeseen, mutta rekrytointi on nyt toistaiseksi keskeytettynä ensi vuoden talousarvion hyväksymiseen asti. Tilanne on meille haasteellinen, ja asia on hankaloittanut monin tavoin kirjaston jokapäiväistä toimintaa. Nyt siintää  toiveissa, että saisimme uuden johtajan jo ensi vuoden alussa: puheissa vilahtaa usein uusi palvelupäällikkö tai kirjastojohtaja – eikö se ollutkin niin, että ääneen lausutut toiveet toteutuvat?  

Samanaikaisesti on Himangan lähikirjasto ollut purku-uhan alla uuden varhaiskasvatuskeskuksen tieltä. Olemme yrittäneet estää ja perustella himankalaisten kirjastonkäyttäjien tuella, ettei kirjastoa siirrettäisi ehdotettuihin entisen kunnanviraston tiloihin, jotka ovat kirjastotiloiksi sopimattomat. Jos kirjasto saa jäädä nykyisiin tiloihin, on tiloissa kuitenkin peruskorjauksen tarve. Näillä näkymin kaupunki ei näitä tiloja aio peruskorjata, joten toiveissa on, että saisimme Himangalle ihan uudet tilat muutaman vuoden kuluttua. Sitä ennen kuitenkin odotamme malttamattomina Himangan omatoimikirjaston avautumista, jonka olisi tarkoitus toteutua vielä tämän vuoden puolella.   

 

Himangan omatoimikirjaston kirjautumisyksikkö on jo paikallaan oven vieressä. Pian pääsevät asiakkaat kirjautumaan, kun kaikki asennustyöt on saatu valmiiksi. Himangan kirjastoon saatiin lastenosastolle kesällä lisää väriä uusista kuvakirjalokerikoista. 

Kalajoella on parhaillaan kirjoitteilla kulttuuripoliittinen ohjelma vuosille 2023–2027, ja tässä ohjelmassa esitettävien ja osittain jo edellä esiteltyjen kirjastoa koskevien suunnitelmien toivomme toteutuvan tulevina vuosina. Suunnitelmaan on kirjattu muun muassa kirjastonjohtajan, Himangan uuden lähikirjaston sekä uuden kirjastoauton tarve. Kalajoen kirjastoauto Kirjamerellä on arviolta enää muutama vuosi käyttöikää jäljellä, joten siksi olisi hyvä pohtia lähivuosina myös uuden auton hankintaa ja kirjastoautopalveluiden kehittämistä, että tämä tärkeä lähipalvelu saisi jatkua.   

Kirjastoauto Kirjameri odottamassa koululaisia koulupysäkillä. 

Kulttuuripoliittista ohjelmaa on työstetty muun muassa kirjasto- ja kulttuurihenkilökunnan työpajassa, ja parhaillaan on kaupungilla menossa asiakaskysely kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluista. Valmista ohjelmaa on tarkoitus jakaa päättäjille päätöksenteon pohjaksi.  Odotettavaa ja jännitettävää riittää, pohtii lokakuussa siis Kalajoen kirjaston väki, ja toivottaa kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoille mukavaa syksyä. 

Pääkirjastossa vuodenaikojen vaihtelua voi seurata Heikki Ulvin kauniiden lasimaalausten kautta. Kuvassa Koivun vuosi -teoskokonaisuuden osa Ruska.

Lasten ja nuorten kirjastotyön hauskuuksia

Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri Kalajoen kirjastossa?, kyselivät meiltä Haapajärveltä Mia ja Tuija. Ennen muuta lanu-työhön tuo iloa se, että saa tehdä työtä tuttujen mukavien työkavereitten kanssa ja myös tutun koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lasten ja nuorten kanssa. Kalajoella on lanu-työhön hyvät puitteet, on uudehko pääkirjasto, Himangalla oma lähikirjasto ja vielä kirjastoauto Kirjameri kiertämässä kouluja ja päiväkoteja.   

Mukavinta yleisesti lanu-työssä on nähdä lasten ja nuorten ilo, kun he löytävät itselleen mieluisaa luettavaa tai tutkittavaa, ja myös se, kun heistä aistii sen, että on kiva olla kirjastossa, on onnistunut kirjastokäynti joko ryhmän tai luokan mukana tai vapaa-aikana. Kaikenlaista hauskaa sattuu lasten kanssa, esimerkiksi viime päivinä on yritetty metsästää muitten aikuisten kanssa useampaakin muskarista energistä taaperoa pääkirjaston hyllyjen välistä – nopsajalkaistakin kirjastotyöntekijää välillä tarvitaan. Musiikkiopiston muskarista johtaa ovi suoraan pääkirjaston lastenosastolle.

Erityisen ilahduttavaa oli tutkia ja palkita nyt alkusyksystä kesän lukupassikampanjan satoa ja huomata, että noin viitisenkymmentä lasta ja nuorta oli palauttanut passeja, yhden tai useamman. Edellisinä kesinä lukukampanjoihin ei juurikaan ollut osallistujia, joten osallistujia oli tullut kymmenittäin lisää.  

Loppuun vielä maininta erityisen hauskasta työkaverista, Sakusta, vuosia pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa vierailleesta lukukoirasta. Saku on  kuunnellut kymmenien ja kymmenien kalajokisten lasten lukemista rapsutus- ja HK:n Sininen -palkalla ja oli vastikään mukana myös terapiakoirana Kalajoen lukion palkitussa kansainvälisessä EU inclusion approaches -hankkeessa!   

Lukukoira Saku kuuntelemassa lelujen lukemisia Lelujen yössä Kalajoen pääkirjastossa keväällä 2022. 

 

Parin vuoden takaisessa @vinkkaamo -joulukalenterissa Kalajoen kaupunginkirjasto sai ainakin Oulun kaupunginkirjaston henkilökunnan lukemaan vinkkaamanne Anni Saastamoisen teoksen Sirkka. Onko kirjastossanne jokin muu sellainen kirja, josta koko henkilökunta on innostunut? 

Tällä kertaa esille nousi kirjailija Sayaka Murata ja erityisesti vuonna 2020 suomeksi ilmestynyt Lähikaupan nainen. Moni meistä oli Lähikaupan naisen lukenut, osittain toistemme tietämättä, ja kirja oli myös jäänyt mieleen, vaikka lukuhetkestä olisi kulunut pidempikin aika. Kirjaa kuvailtiin muun muassa sanoin erikoinen, mukaansa tempaava, ahdistava, masentava, samaistuttava, ohut, hauska, kiinnostava japanilaisuuden kuvaus.  

Lähikaupan nainen kertoo 36-vuotiaasta Keikosta, joka on vuosia työskennellyt japanilaisessa lähikaupassa konbinissa. Keiko rakastaa työtään ja kokee sen elämäntehtäväkseen, mutta ympäröivä yhteiskunta ja lähipiiri eivät osa-aikaista “opiskelijan” työtä katso hyvällä. Yksinelävän Keikon odotetaan myös avioituvan, sopeutuvan myös tästä näkökulmasta vallitseviin normeihin. Miten elää omannäköistä elämää, kun poikkeavaa käytöstä ei hyväksytä? Mitä tapahtuu, kun omalaatuinen Keiko lähtee sopeutumisen tielle?  

 

Useampi meistä myös mietti Lähikaupan naisesta innostuneena kirjailijan juuri ilmestyneen Maan asukit –teoksen lukemista, ja yksi ehti jo kirjan lukeakin (osittain kuunnella Vuokko Hovatan lukemana), Lukukokemuksena Maan asukit oli Lähikaupan naiseen verrattuna raju, jopa makaaberi, mutta kiinnostava ja ajatuksia herättävä kirja joka tapauksessa sekin. Samoja teemoja ja tyyliä ja japanilaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kuvausta ja ympäristön normeihin sopeutumattomuutta ja erilaisuutta nuoren päähenkilön kautta kuvattuna on molemmissa kirjoissa.   

Maan asukit -kirjan takakansitekstissä mainitaan, että saattaa käännyttää avaruusolioksi. Mitä tämä tarkoittaakaan? Ei sitä ihan tyypillistä avaruusoliota, sen verran paljastettakoon kirjan juonesta. Maan asukit -kirja jakaa varmasti mielipiteitä Lähikaupan naista enemmän – kannattaa tutustua tähänkin.  

Terveisin,
Aino-Marja ja Anne Kalajoen kaupunginkirjastosta 

 

 

AKE-kiertue: Hailuodon kirjasto

Riikka ja Hanna pääsivät elokuussa kylään OUTI-kirjastokimppaan kuuluvaan Hailuodon kirjastoon, missä kirjaston ainoa työntekijä, kirjastonhoitaja Päivi Rautiainen, esitteli tiloja ja toimintaa.

Työskentely Hailuodon kirjastossa on ollut antoisaa, mutta paikoin yksinäistä. Työtovereiden puuttuminen vaikuttaa myös asiakkaille tarjottaviin palveluihin. Päivin mukaan Hailuodossa on maailman parhaat asiakkaat.

Viisikymmentä kilometriä Oulusta etelään sijaitsee Perämeren suurin saari Hailuoto, joka kohosi merestä noin 2000 vuotta sitten. Pinta-alaltaan noin 200 neliökilometrin kokoisen saaren ainutlaatuinen rakennettu maisema ja upea luonto ovat tehneet Hailuodosta suositun matkailukohteen erityisesti kesäisin, minkä ansiosta kirjastonkin kävijämäärä jopa kolminkertaistuu kesäkuukausina talveen verrattuna. Esimerkiksi tammikuussa 2022 kävijöitä oli noin 500 ja saman vuoden heinäkuussa 1550.

Vakituisia asukkaita Hailuodossa on tuhatkunta, joiden joukossa useita taiteilijoita kirjailijoista muusikoihin ja maalareihin. Hailuoto tunnetaankin kulttuurisaarena, ja erilaiset tapahtumat lisäävät paikan vetovoimaa. Suosituimpia tapahtumia ovat mm. Bättre Folk -festivaalit ja Hailuodon Teatterifestivaalit. Kirjastossa taide on vahvasti läsnä. Heti pihalla on Reijo Hukkasen sekatekniikalla toteutettu taideteos Loisto (1997), joka toimii samalla kirjaston opasteena. Asiakastiloissa on useita hailuotolaisten ja vierailevien taiteilijoiden taideteoksia. Lisäksi kirjastolla on kuukausittain vaihtuva taidenäyttely, johon mm. koululuokat käyvät tutustumassa säännöllisesti osana oppitunteja.

Vuonna 1860 perustettu Hailuodon kunnankirjasto toimii nyt 1937 valmistuneessa vanhassa alakoulussa. Kirjasto on samassa pihapiirissä koulun kanssa, ja siten vahvasti läsnä lasten ja nuorten arjessa. Tiistaisin riittää mukavasti hulinaa, kun opettajat käyvät hakemassa lukemista luokkien kanssa. Nuoriso viihtyy tiloissa myös iltaisin omatoimiaikana pelejä pelaten, lukien ja oleillen. Nuorten käyttäytymisestä ei ole ollut huomautettavaa, aamuisin paikat ovat siistissä kunnossa ja tavarat paikoillaan. On selvää, että kirjasto tilana on nuorille asiakkaille tärkeä.

Nuoriso viihtyy erityisesti tietokirjaosastolla. Pöydän ääressä voi esimerkiksi pelata lautapelejä. Kirjastolta löytyy myös pelikonsoli.

Hailuodon kirjastoa käytetään erilaisissa tilaisuuksissa, ja esimerkiksi harrasteryhmien kokoontumistilana, mutta omia tapahtumia on hankala järjestää yhden hengen miehityksellä. Varsinaista vinkkaamistakaan kirjastosta ei valitettavasti pystytä tarjoamaan ajanpuutteen vuoksi, mistä syystä Päivi toivoikin yhteistyömahdollisuutta muiden kirjastojen kanssa esimerkiksi vinkkausvierailujen muodossa. Alueellisesta pienempien kirjastojen vertaistukiryhmän ideastakin keskusteltiin, ja olisimme kiinnostuneita kuulemaan, mitä muissa kirjastoissa ollaan asiasta mieltä.

Hailuodon kirjastosta löytyy monia mukavia yksityiskohtia, kuten lasten askartelemat kuumailmapallot ja upea kuvakirjalaari.

Hailuotoon pääsee Oulunsalosta ympäri vuoden lautalla, joka kulkee noin tunnin, kesällä jopa puolen tunnin välein saaren ja mantereen väliä. Talvisin käytössä on kelien niin salliessa myös virallinen jäätie. Kirjastojen välinen kuorma kulkee saareen ja saaresta pois vain kerran viikossa, mikä kannattaa huomioida aineistoa varatessa.

Hailuodon kirjaston erityispiirteisiin kuuluu Hailuodon historiaan ja nykypäivään keskittyvä kotiseutukokoelma, joka sisältää myös hailuotolaisten kirjailijoiden kaunokirjallista tuotantoa. Eikä sovi unohtaa sosiaalisesta mediastakin tuttua koiraystävää Hailuodon Murua, jonka voi lainata kerran viikossa lenkkiseuraksi. Murulle on kirjastossa myös oma vesikuppi, ja asiakkaat jättävät koiralle silloin tällöin tervehdyksiäkin herkkujen muodossa. Muruun voi tutustua paremmin täällä.

Kaiken kaikkiaan Hailuodon kirjasto on mukava ja kodikkaan tunnelmallinen kirjasto, jonne kannattaa ehdottomasti poiketa, kun saaressa vierailee.

Kyläilymme jälkeen Hailuodon kirjaston vastuuhenkilöksi vaihtui Mirka Jantunen. Päivi aloitti 19.9. Kemin kaupunginkirjaston kirjastopalveluista vastaavana. Toivomme kaikkea hyvää ja onnea uusissa tehtävissä sekä Päiville Kemiin että Mirkalle Hailuotoon.

Tulevaisuuden kirjastoammattilaisuutta kohti – Oulun Ake toimintakertomus 2021

Oulun kaupunginkirjaston Ake-toiminnassa luotiin vuonna 2021 askeleita tulevien vuosien työskentelylle. Vuoden aikana jalkautettiin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen visio, jota hyödynnetään seuraavina vuosina myös alueellisessa kehittämistyössä. Kaksivuotisen Tulevaisuuden Kirjastoammattilainen -koulutussarjan ensimmäisenä vuotena pureuduttiin kirjastotyöhön monista eri näkökulmista. Suurta suosiota sai Luetaan! Lukuiloa liikkeellä -kampanja. Tietoa Ake-toiminnasta, koulutuksista ja ajankohtaisista asioista alueelle jaettiin Kirjastossa tavataan -sivujen ohella Ake-alueen yhteisessä Teams-tiimissä, uutiskirjeissä ja etäkahveilla.

Erillisessä hankkeessa aloitettu Pohjoisen kirjastot -verkosto kokoaa jatkossa yhteen Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen esihenkilöitä. Alueellisen kehittämistehtävän rinnalla Oulun ja Rovaniemen Ake-alueiden kirjastojen yhteistyötä on tiivistänyt samoin erillisessä hankkeessa tehty Pohjoisen eKirjaston valmistelu. Kaukolainojen antolainaus ja alueellinen tietopalvelu järjestettiin vuoden aikana kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kirjastovisio 2025

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot katsovat yhdessä tulevaisuuteen aina vuoteen 2025 asti! Vision tavoite on nostaa keskusteluun kirjastojen tulevaisuus ja määrittää kehittämisen suuntaviivoja. Visiossa kerrotaan kirjastojen toiminnasta ja kirjaston merkittävyydestä yhteiskunnassa. Kerromme Kirjastovisiosta päättäjille ja kaikille kirjastojen toiminnasta kiinnostuneille. Materiaaleina meillä on roll up -banderolli ja esitteitä, joita on esillä alueen kirjastoissa. Esitteitä jaetaan myös esimerkiksi yhteistyökumppaneille kirjastojen ulkopuolella. Asiakas- ja päättäjäviestinnässä käytämme PDF-muotoista kalvosarjaa, jossa kerrotaan kirjastoissa tehtävästä monipuolisesta työstä ja kirjastojen merkittävyydestä lähdeviittausten kera.

Visiomme tiivistetysti:

  • Kirjastosta kaikki hyvään elämään
  • Kirjasto on kunnan tunnetuin ja vaikuttavin palvelukeskus
  • Kirjasto on kunnan ennakkoluulottomin toiminnan kehittäjä
  • Kirjasto on aktiivinen yhteisön rakentaja

Kirjastovisio on osa Oulun alueellisen kehittämistehtävän toimintaa ja se on suunniteltu yhdessä kaikkien Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kanssa. Suunnittelun pohjana on käytetty lakia yleisistä kirjastoista sekä Yleisten kirjastojen neuvoston Suunta-asiakirjaa.
Visiotyön jalkauttaminen asiakkaille, päättäjille ja osaksi kirjastojen toimintaa jatkuu. Toimintaa tehdään Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa yhdessä. Tämän lisäksi alueen kirjastot vievät visiotyötä eteenpäin omassa kunnassaan. Varmaa on, että vuonna 2025 kirjastot ovat edelleen tärkeä osa kuntalaisten palveluita ja osa heidän hyvää elämäänsä!

Visiomateriaaleille on oma sivu Kirjastossa tavataan -sivustolla.

Koitelin koski ja kaksi kirjoista innostunutta ihmistä.

Lukumittari laittoi lukuiloa liikkeelle

Kaksi muuttui yhdeksi. Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaa vietettiin Oulussa 25.–26.5.2021. Tapahtuma yhdistettiin kahdesta aikaisemmin erikseen vietetystä tapahtumasta. Tapahtumaa tekivät yhteistyössä Oulun kaupunki, Unesco ASPnet -koulut ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 10 000 lasta ja nuorta.

Toukokuun tapahtumaa edelsi Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen kirjastojen yhteinen Luetaan! -lukukilpailu, jonka edistymistä pystyi seuraamaan reaaliajassa osoitteessa www.lukumittari.fi. Kilpailussa oli 5 sarjaa varhaiskasvatukselle ja alakouluun. Ryhmiä osallistui 30 eri kunnasta. Lapsia oli mukana yhteensä 3204, ryhmien kokonaismäärä oli 176. Kilpailussa luettiin yhteensä huimat yli 9 miljoonaa sivua! Kaikissa viidessä sarjassa palkittiin sarjan kaksi parasta ryhmää. Lisäksi joka sarjassa arvottiin kirjapalkinnot.

Luetaan! -tapahtumassa Oulun kaupunginkirjasto järjesti kirjailijavierailuita etänä. Haastatteluiden toteutuksessa osallistettiin oululaisia lapsia ja nuoria. Perttu Pölösen ja Esko Valtaojan haastattelut saivat suuren suosion. Kirjasto tarjosi alueen koulujen käyttöön materiaalia Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sivistystoimen kohtaamispaikalla, Supervoimia-sivustolla. Sivustolta löytyy mm. kirjavinkkejä, vinkkivideoita sekä kirjastoauto Onnelin virtuaalivierailu.

Polkuja kirjan ja tiedon äärelle -esite

Oulun Ake toteutti alueen kirjastojen käyttöön yhteisen esitteen, Polkuja kirjan ja tiedon äärelle – Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen yhteistyö kasvatuksen ja opetuksen kanssa. Esite kokoaa tietoa kirjastojen palveluista sekä keskeisimmät yhteiset verkkomateriaalit. Alun perin tavoitteena oli toteuttaa pelkästään Eväitä opiskeluun -verkkomateriaalin esite, mutta sen ympärille kasvoi kaikkia palveluita markkinoiva esite. Yhteinen esite löytyy verkosta ja sitä on painettu jonkin verran myös jaettavaksi kasvattajille ja opettajille.

Polkuja kirjan ja tiedon äärelle -esite.

Koulutukset

Kirjastohenkilökunnan osaamisen kehittämistä jatkettiin uudella Tulevaisuuden kirjastoammattilainen -koulutuskokonaisuudella. Kokonaisuus toteutetaan vuosina 2021–2022 ja se muodostuu Oulun kaupunginkirjaston asiantuntijatiimien järjestämistä koulutuksista. Koulutuksia järjestetään seitsemän, ja vähintään viiteen koulutukseen osallistuneelle on luvassa koulutussarjan päätteeksi palkkio, joka tulee olemaan opintomatka tai tulevaisuusseminaari. Ensimmäisenä vuonna järjestettiin koulutuspäivät aiheista työhyvinvointi, tekoäly ja kokoelmat. Lisäksi järjestettiin jokavuotiset ja perinteikkäät Kirjasaari, johon aikuisten aineiston parhaimmistoa aiemmin esitellyt Kirjastosatoa sulautettiin sekä Luova luokka. Libopissa tarjottiin omina opintokokonaisuuksina Informaatiolukutaidon koulutus sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan e-aineistot -koulutus. Jatkoimme myös Libopin yhteisten suuntaviivojen laatimista toimituskunnassa yhdessä muiden Ake-kirjastojen kanssa.

Vuonna 2021 järjestettiin kaksi Kirjastossa tavataan -päivää. Molemmat päivät järjestettiin vallitsevan koronatilanteen vuoksi etänä. Toukokuun Kirjastossa Tavataan eli KiTa-päivässä jalkautimme henkilökunnalle Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen yhteisen vision Kirjastosta kaikki hyvään elämään. Vuoden toisessa KiTa-päivässä marraskuussa saimme oppia ja työkaluja kirjaston asiakkaiden osallistamiseen ja aktivointiin ryhmätilanteissa. Kouluttajina toimivat Lari Karreinen sekä Emilia Osmala Osanalta. Kirjastonjohtajille järjestettiin verkostoitumispäivä erillisessä Pohjoisen verkosto -hankkeessa.

Kaikkiaan vuonna 2021 järjestettiin 26 Ake-koulutusta, joihin osallistui 1296 henkilöä.

Alueellinen suunnittelutiimi ja kehittämistiimit

Ake Oulun toiminnan suuntaviivoja linjaa ja tukee alueellinen suunnittelutiimi. Suunnittelutiimi koostuu Ake-alueen kirjastokimppojen ja Pohjois-Suomen Avin edustajista. Alueellinen suunnittelutiimi kokoontui kuusi kertaa.

Alueelliset kehittämistiimit aloittivat toimintansa keväällä 2021. Kehittämistiimien tehtävä on alueellisen yhteistyön kehittäminen tekemällä kausittain päätettävä kehittämistehtävä. Kauden kesto on kaksi vuotta. Tiimeihin kuuluvat Oulun kehittämistiimien vetäjät, Ake-tiimin jäseniä sekä alueen kimppojen edustajia. Tehtävä voi olla esimerkiksi joku yhteinen kampanja tai kirjastojen toimintaa kehittävä asia.

Tiimejä on kaksi:

  • Ake Asiakaskokemus ja Opastuspalvelut
  • Ake Lukeminen ja Elämykset

Ake Lukeminen ja Elämykset tiimi aloitti vuonna 2021 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan lasten- ja nuortenkirjastotyöntekijöiden verkoston rakentamisen. Lanu-verkoston tavoitteena on saada lanu-työtä tekevä henkilökunta verkostoitumaan, jakamaan tietoa ja ideoita keskenään matalalla kynnyksellä.

Ake Asiakaskokemus ja opastuspalvelut -tiimin ensimmäisen kauden kehittämistehtäväksi valikoitui alueen kirjastojen asiakkaiden käyttöön tarkoitettujen etätyötilojen kartoittaminen ja viestiminen niistä asiakkaille.

AKE ETÄKAHVIT

Etätyöskentelyvälineet mahdollistivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnan yhteiset kokoontumiset rajoituksista huolimatta. Kevään etäkahveilla keskusteltiin kuukausittain ajankohtaisista teemoista kuten hankerahoitus, tilastot ja lukutaitostrategia. Syksyllä alueen kirjastoille tarjottiin tietoa ajankohtaisten asioiden lisäksi Libopista ja valmistelussa olleesta Pohjoisen eKirjastosta.

AKE ETÄKIRJAKAHVIT

Kirjastolaiset lukevat paljon kirjoja! Kaikkea ei kuitenkaan voi eikä ehdi lukea. Kirjakahveilla puhutaankin kirjoista, joita osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kirjakahvit lisäävät tietämystämme kirjoista ja näin voimmekin vinkata asiakkaillemme laajemmin kirjallisuutta. Vinkkaamme toisillemme myös elokuvia, musiikkia ja muuta aineistoa. Kirjakahveille voi tulla mukaan vain kuuntelemaan kuka vain kirjastolainen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista.

Verkostoidutaan Lanu-treffeillä

Oulun Ake edistää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa lasten ja nuorten kirjastotyötä tekevien työntekijöiden verkostoitumista ja järjestää vertaistukea Lanu-treffeillä. Viime vuoden Lanu-treffien aiheina olivat kirjallisuusdiplomi, kirjavinkkaukset, lukupiirit, mediakasvatus, mainostyöpajat, pakopelit sekä sanataidevinkit. Ake Lanu-treffit järjestettiin noin kerran kuukaudessa etänä Teamsissä. Lanu-treffeillä on edistetty myös yhteisten verkkomateriaalien, kuten Eväitä opiskeluun -sivuston ja Kirjastoreitti-sivuston käyttöä. Lanu-treffeille osallistui vuoden aikana yhteensä 230 kirjastolaista. Kaikkien Lanu-treffien tallenteet ovat myös katsottavissa Ake Oulun Teamsissä Lanu- ja kouluyhteistyön kanavalla. Samalla kanavalla jaetaan myös materiaaleja, joita kirjastot voivat hyödyntää omassa toiminnassaan.

Digitukikonttori

Digipulmissa Ake-alueen henkilöstöä auttoi lähes viikoittain Teamsissa järjestetty digitukikonttori. Digitukikonttoreilla keskusteltiin mieltä askarruttavista digipulmista aina eri ohjelmien käytöstä ja pikanäppäinkomennoista digihyvinvointiin. Loppukeväästä käytiin viidessä osiossa läpi Medialukutaito julkishallinnossa -koulutus ja keskusteltiin koulutuksen annista. Digitukikonttoreilla oli vuoden aikana yhteensä 143 kävijää.

Digivuoren valloittajat

Asiakkaille suunnatun Digivuoren valloittajat -oppimiskokonaisuuden suunnittelu ja työstäminen aloitettiin. Verkkoon sijoittuva oppimateriaali on tarkoitettu itsenäiseen digitaitojen opiskeluun.

Digivuoren valloittajat -oppimiskokonaisuus.

Vankilayhteistyötä koronan keskellä

Yhteistyö alueen vankiloiden kanssa oli vielä vuonna 2021 osa alueellista kehittämistehtävää. Kirjaston poistoista kerättiin Oulun ja Pelson vankiloihin soveltuvaa kirjallisuutta. Oulun vankilassa järjestettiin joulukuussa lukupiiri, jossa luettiin ääneen novelleja ja askarreltiin poistokirjoista. Hetki tarinalle -iltasatukurssi järjestettiin yhden kerran etänä. Koronan vuoksi toimintaa jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Vankilakirjastotoiminnan toteuttamiseksi valmistellut linjaukset ja periaatteet vankilassa tapahtuvalle kirjastotoiminnalle jäivät odottamaan Oikeusministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä rahoitusmallista.

WEBINAARISARJA KIRJASTOTYÖSTÄ VASTAAVILLE RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖILLE

Joensuun, Kuopion ja Oulun alueellisen kehittämistehtävän kirjastot järjestivät yhteistyössä kirjastoalan koulutusta vankiloille. Koulutukset järjestettiin etäyhteyden avulla Teamsissa. Viisiosainen koulutussarja sisälsi esittelyt Monikielisen kirjaston, Kriminologisen kirjaston ja Celian palveluista sekä Hämeenlinnan vankilakirjaston suunnittelusta ja toteutuksesta. Kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuo suositteli kirjoja kiven sisään ja kirjastonjohtaja Leena Sallas Helsingistä kertoi lukupiirien järjestämisestä vankilassa. Kirjaston kokoelmatyöstä olivat kertomassa kirjastonhoitajat Kirsi Kallioniemi ja Anne Ollanketo Oulun kaupunginkirjastosta. Koulutuksiin osallistui sekä Rikosseuraamuslaitoksen että yleisten kirjaston vankilayhteistyötä tekevää henkilökuntaa.

Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana

Anita ja Leena Reisjärveltä kirjastoista haastoivat naapurinsa Haapajärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Haapajärvellä lanutyötä tekevät Mia Niemelä ja Tuija Kartimo. Koulujen kanssa tehdään paljon erilaisia yhteistyökuviota. Tuotamme kouluille vinkkauksia, kirjastonkäytön opetusta ja kaikenlaista toimintaa pop-up kirjastosta ryhmäytymispäivien toimintapisteisiin. Päiväkodeille ja muille lapsiryhmille tehdään erilaisia satu-aiheisia juttuja ja vinkkauksia. Tuija ja Miia ovat helposti innostuvia ja heittäytyviä ammattilaisia. Mikään idea ei ole liian nolo. ”Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana.”


Tuija ja Mia Haapajärven kirjastosta

Mitä kuuluu Haapajärven kirjastoon. Mitä teillä on tekeillä tällä hetkellä?
Kun kirjoitamme tätä, on huhtikuun alku ja lukuviikko. Tähän viikkoon on kuulunut pop-up kirjastoa, kirjailijavierailua, lastentapahtumien suunnittelua, kirjavinkkausta ja jopa ensi kesän suunnittelua. Joten hyvää kuulu, on kiva tekemisen meininki. Olemme pystyneet toteuttamaan kaikki kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset jutut, sekä lisäksi koulut ovat olleet koko lukuvuoden aktiivisia ja pyytäneet meitä erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan mukaan. Koronahiljaisuuden jälkeen tämä on oikein mukavaa. Myös nuorisoa on alkanut pyörimään kirjastossa taas vanhaan malliin.

Kevät lähestyy kovaa vauhtia. Näkyykö se kirjastossa esimerkiksi kouluryhmien lisääntyneessä kirjaston käytössä?
Meillä koululuokkien ohjatut käynnit painottuvat selvästi syksyyn, keväällä ryhmät käyvät omatoimisesti ja itsenäisesti. Lukudiplomien palautus lähestyy ja siihen ollaan annettu viime hetken vinkkejä. Meidän ajatukset ovat jo vähän kääntyneet kesään ja kesäisiin lanu-tempauksiin.


haapajärvisiä koululaisia ryhmäkäynnillä

Mitä kirjoja luette parhaillaan?
Me luemme monipuolisesti kaikkia genrejä. Kuuntelemme ja lukemme sujuvasti ristiin rastiin lasten, nuorten ja aikuisten kirjoja. Tuijalla on kuuntelussa tällä hetkellä  Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset ja luettavana Janet Skeslien Charlesin  Kirjasto Pariisin sydämessä.

Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset kertoo syrjäisestä Arranmoren saaresta, jota uhkaa pimeä tuho. Kirjan päähenkilö Fionn on ollut saaren Myrskynvartija vain alle puoli vuotta, kun tuhannet hirvittävät sielunvaanijat saapuvat.  Kadonneet merenväkiset on Myrskynvartijan saari kirjan jatko-osa. Sarjan molemmat osat ovat hyvin vauhdikasta fantasiaa! Janet Skeslien Charlesin Kirjasto Pariisin sydämessä on tositapahtumien inspiroima herkkä lukuromaani Pariisin amerikkalaisesta kirjastosta ja sen urheista työntekijöistä toisen maailmansodan aikana.

 
Tuijan kirjat: Kadonneet merenväkiset ja Kirjasto Pariisin sydämessä

Mialla kuunneltavana on tällä hetkellä Pierre Lemaitren Tuhon lapset ja luettavana Colson Whiteheadin Harlem Shuffle. Tuhon lapset on Pierre Lemaitren maailmanmenestystrilogian itsenäinen päätösosa. Tarinan keskushenkilö on trilogian aloitusosasta Näkemiin taivaassa tuttu Louise Belmont. Päätösosan alkaessa eletään huhtikuuta 1940. Perhesalaisuus, hienot henkilöhahmot, vahva  kerronta ovat tämän kirjan ydin. Colson Whiteheadin uudessa kirjassa sukelletaan 1960-luvun Harlemiin. Ray Carney on peräisin rikollisesta suvusta, mutta ahkeroi elättääkseen perheensä huonekalumyyjänä. Perheeseen on tulossa toinen lapsi, ja rahasta on pulaa. Ray tulee temmatuksi sukulaistensa bisneksiin mukaan. Romaanissa keikutaan rehellisyyden, rikosten ja julkisivun puhtaana pitämisen välimaastoissa.

 
Miian kirjat: Tuhon lapset ja Harlem Shuffle

Mikä on kirjastonne paras paikka?
Kirjastomme paras paikka on ehdottomasti yläkerran uusi ”kirjakorneri” Saimme muutaman seinän kaadettua, ja ostettiin uusia tuoleja. Tätä tyhjää tilaa ei täytetä hyllyillä, vaan ajatus on, että sitä voisi käyttää oleskeluun ja ehkä jopa tapahtumiin. Laittaisimme siihen punaisen maton, mutta siivoojat ei tykkää.

Mitä touhuatte Haapajärven kirjastossa kesällä?
Ideatyöpaja on täydessä touhussa kesää varten. Olemme useana vuonna järjestäneet toiminnallisen suunnistuksen Haapajärven keskustassa. Tätä olisi jälleen tarkoitus jatkaa uuden mysteerin avulla. Lisäksi osallistumme vuosittain kaupungin järjestämään Teepiknik tapahtumaan omalla toiminnallisella pisteellä. Kaiken tämän ohella kesä on jo kovaa valmistautumista seuraavaa lukuvuotta varten. Lukudiplomien uudistaminen ja vinkkauskirjojen lueskelu on kesällä jo kovasti käynnissä.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastetaan Kalajoki. Mitä kuuluu Kalajoelle? Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri teidän kirjastossa? Näkyvätkö matkailijat kirjaston arjessa miten? Tarjoatteko erityisesti heille toimintaa?

Kalajoen artikkeliin palaamme syksyllä.

Kesäterveisin,
Mia ja Tuija

Terkkuja Reisjärveltä

Tuula Merijärven kirjastoista haastoi Reisjärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos haasteesta Tuula! Reisjärven kirjastossa työskentelee kaksi kirjastolaista: Kirjastotoimenjohtaja Anita Aho ja kirjastovirkailija Leena Partanen. LaNu-yhteistyötä tehdään alakoulun ja varhaiskasvatuksen kanssa mm. koululle säännöllisin välein vaihdettavalla siirtokokoelmalla ja toivottujen teemojen mukaisilla kirjapaketeilla. Kirjastolla puolestaan pyrimme pitämään lastenkirjoista näyttelyä ajankohtaisista asioista.

Mitä kuuluu Reisjärven kirjastoon?
Viime vuosi oli iso voimanponnistus kahdessa suuressa projektissa: Omatoimikirjaston perustaminen ja kirjastokimppaan liittyminen. Näiden toimintojen sisäistämistä tapahtuu vieläkin sekä henkilökunnassa että varsinkin asiakkaissa. Opastusta uusiin toimintoihin annetaan päivittäin. Koronavuodet ovat olleet hankalia kirjastoissa, mutta toisaalta koronavuodet antoivat meille aikaa perehtyä noihin isoihin projekteihin. Nyt toivotaan, että päästään pian normaalitoimintaan ja saadaan sekä lainaluvut että kävijämäärät nousuun. Toistaiseksi eletään vielä varovasti ”normaalia kirjastoarkea”.

Reisjärven kirjasto liittyi viime vuonna Joki-kirjastokimppaan. Meitä kiinnostaakin monet seikat kirjastokimppaan liittymisestä. Joki-kirjastokimpassa yhdistyivät kaksi aiempaa kirjastokimppaa sekä Reisjärven kirjasto.
Toukokuussa tulee vuosi kimppaan liittymisestä, eikä katumuksen hetkiä toistaiseksi ole tullut. Keskustelu ja yhteistyö kimpan sisällä toimii hienosti. Meille on tietenkin tullut paljon uutta opittavaa järjestelmässä ja käytänteissä. Olimme mukana suunnittelussa alusta asti ja olihan se mielenkiintoista ja haastavaa. Yhteistyö suunnitteluvaiheessa(kin) toimi tosi hienosti kirjastojen kesken.

Onko kimpassa olo muuttanut teidän työtänne? Miten se näkyy käytännössä?
Järjestelmään liittyvät toiminnot esimerkiksi tiedonhaussa, varausten teossa ja hyllyvarausten näkymässä olivat meille uudelleen opeteltavia asioita, sillä aikaisemmin teimme näitä vain omassa yksikössä.

Mikä on ollut parasta kimppaan liityttyänne?
Uuden verkkokirjaston tarjoamat mahdollisuudet asiakkaille ja yhteisen kuljetusrenkaan käynnistyminen aineiston kuljettamiseen.

Aineiston kuljetuskassit ovat lähtövalmiina.

Tulivatko jotkin asiat yllätyksenä teille kimpan myötä?
Kunnassa kimppaan liittymisen ennakoitiin tuovan kustannussäästöjä. Näinhän ei tosiasiassa tapahdu: vaikka yhteisessä kirjastojärjestelmässä meille hiukan tuli säästöjä niin vähintään vastaavan verran kustannuksia tuli jossain muussa kohtaa, kuten esimerkiksi juuri kuljetusyhteistyössä. Myös järjestelmän toiminnoissa oli aluksi yllättävän paljon pikkuvikoja.

Puhutteko ja vinkkaatteko työkavereiden kesken kirjoja vaikkapa kahvitauolla? Onko teillä jokin kirja, minkä olette kaikki lukeneet ja pitäneet siitä erityisesti?
Kahden henkilön kirjastossa ei ole yhteisiä kahvitaukoja. Yleensä toinen päivystää, joten vuorottelemme tauoissa. Lisäksi meillä on aivan erilainen kirjamaku. Mutta toki on joitain yhteisiäkin kirjailijoita, esimerkiksi Kristin Hannahin ja Jojo Moyesin tuotantoa olemme lukeneet molemmat. Samoin luonto- ja retkeilyaiheisia kirjoja.

   

Mitä Lanu-toimintaa toivoisitte kaikissa kirjastoissa järjestettävän? Entäpä mikä vaatii vähiten ennakkotyötä ja olisi näin ollen helppo toteuttaa kaikissa kirjastoissa?
Satu- tai tarinatuokioita toivoisimme järjestettävän. Tosin tällä hetkellä se on hankalaa edes omassa kirjastossa nykyisten työvuorojen puitteissa, sillä olemme yhtä aikaa töissä vain muutaman tunnin päivässä.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastamme naapurista Haapajärven kirjastosta lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevän.

Terveisin,
Anita ja Leena