Kouluyhteistyötä oululaisittain

Tämän viikon artikkeli kertoo kouluyhteistyöstä ja siitä meille kertoo Ake-tiimiläinen Elina Kauppila. Elina mistä työpäiväsi koostuvat?
Työskentelen Oulun kaupunginkirjastossa vastaavana informaatikkona. Työssäni koordinoin Oulun kirjastojen kouluyhteistyötä ja Kirjastoreitti-toimintaa. Ake-työssä vastuullani on myös kouluyhteistyö. Vastaan myös erilaisten opetusmateriaalien tuottamisesta sekä oppimisympäristöihin tehtävistä materiaaleista. Viime vuosina olen ollut useamman lukukampanjan ja haasteen vastaavana. Ylläpidän myös kouluyhteistyön verkkosivustoja eli Kirjastoreitti-sivustoa sekä Eväitä opiskeluun -sivustoa. Työssäni olen ennakkoluuloton uuden kokeilija, kehittäjä ja markkinoija. Oulun kirjastojen kouluyhteistyön toimintaympäristö on laaja, koulujen toimipisteitä on noin 80 ja perusasteen oppilaita on noin 23 500. Oulun kirjastoissa käy vuosittain yli 1300 ryhmää lapsia ja nuoria osallistuen vinkkauksiin, tiedonhaun opetuksiin ja kirjastotoiminnan esittelyyn. Korona-aika on tuonut tähänkin muutoksen. Kirjastojen kouluyhteistyö sisältää näiden lisäksi myös kirjallisuusdiplomin, erilaiset lukuhaasteet sekä verkosta löytyvät oppimiskokonaisuudet alakouluun, yläkouluun ja lukioon. Kaikki materiaalit löytyvät Oulun kirjastojen kouluyhteistyön sivustoilta eli Kirjastoreitti-sivuilta sekä Eväitä opiskeluun -sivustolta.

Omaat Elina pitkän työuran kouluyhteistyöstä vastaavana informaatikkona Oulun kaupunginkirjastossa jo ennen Ake-työn aloittamista. Kerrotko jotain tämän työn kehityksestä ja siitä, miten Oulussa on järjestetty kouluyhteistyö?
Oulun kirjastoissa on tehty upeaa työtä koulujen kanssa jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2008 saakka kouluyhteistyön pedagogisen rungon on muodostanut Kirjastoreitti, joka on myös osa oppilaan kulttuuripolkua. Koulujen kirjasto-opettajat muodostavat yhteistyöverkoston, jonka kautta tavoitamme opettajia ja teemme myös yhteistyötä Kirjastoreitin sisältöjen suunnittelussa. Kirjastoreitti on myös mukana perusasteen opetussuunnitelmassa, mikä on entisestään vahvistanut yhteistyötä. Vahvan kivijalan kouluyhteistyölle luovat kirjaston vinkkarit, jotka tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten lukemaan innostamisen parissa. Kouluille jalkautuvat vinkkarit ovatkin paras mainos kirjastolle. Tänä vuonna kouluille on menty verkon kautta, etävinkkaukset ovat hyvä lisä palveluihimme. Viime vuosikymmenen aikana Oulussa on panostettu kouluyhteistyön viestintään ja näkyvyyteen verkossa. Myös erilaisia verkkomateriaaleja on tuotettu koulujen käyttöön. Tiedonhaun opetuksia voidaan siis järjestää myös itseopiskelu-materiaalien avulla. Näiden parissa opimme koko ajan uutta. Ne eivät tietenkään korvaa kirjaston henkilökunnan pitämiä tiedonhaun opetuksia, mutta ovat hyvä tuki ja lisä. Materiaaleihin liittyviä videoita voivat opettajat katsoa luokassa oppilaiden kanssa ennen kirjastovierailuja. Kun ryhmä on jo hieman orientoitunut aiheeseen ennen kirjastoon tuloa, menee oppikin paremmin perille.  

Elina Kauppila.

Entäpä kouluyhteistyön kehittäminen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa. Mitä haluat nostaa esille?
Toivon, että saamme luotua yhteisen verkoston, jossa lanu-työtä tekevät voivat olla toistensa tukena organisaatiorajat ylittäen. Ake Oulu Teamsin kanavalla onkin meillä jo hyvä alku yhteistyölle. Siellä on jaettu mm. kirjavinkkejä. Vinkkauksia, opetuksia ja kouluille viestintää voi suunnitella myös yhdessä. Usein joku toinen naapurikirjastossa pähkäilee samoja asioita. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa pitää myös kehittämispäiviä, missä tulisimme paremmin tutuksi ihan kasvotustenkin. Ake Pikatreffeillä olemmekin tavanneet verkossa ja tutustuneet erilaisiin kouluyhteistyön asioihin ja kuulleet kokemuksia ja työtapoja eri puolilta aluetta. Olisi aivan mahtavaa saada ideat ja ajatukset liikkeelle, niin että yhteistyön voima jylläisi alueemme kirjastoissa oikein kunnolla. Toivon, että pystymme myös panostamaan alueen kirjastojen yhteisiin verkkopalveluihin ja verkosta löytyviin materiaaleihin. Ne olisivat hyvänä tukena kirjastoissa tehtävän työn lisäksi. Tavoitteena on myös toteuttaa yhteinen esite alueen kirjastoille, jonka avulla olisi helppo markkinoida kirjaston palveluita kouluille. 

Kouluyhteistyön toimimisen kannalta on monia tärkeitä seikkoja. Mitä seuraavat asiat merkitsevät kouluyhteistyössä?
Suunnitelmallisuus, sopiminen, yhteistyö.
Kirjaston ja koulujen yhteistyössä suunnitelmallisuus on hyvin tärkeää. Suurissa kunnissa, kuten Oulussa, jossa on paljon kouluja, on se erityisen tärkeää, jotta taataan tasavertaiset kirjastopalvelut kaikille lapsille ja nuorille. Kun yhteistyöstä sovitaan hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua, sujuu kaikki hyvin ja helposti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat yleensä hyvin täynnä ja mitä aikaisemmin vinkkaukset ja opastukset saadaan sinne sovitettua, niin sen parempi. Kuntatasolla on myös hyvä sopia yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Tähän meillä on nyt hyvä apuvälinekin, kun Kirjaston ja perusopetuksen yhteistyön valtakunnallinen mallipohja on valmistunut. Näin sekä kirjasto että opetus sitoutuvat lasten ja nuorten lukutaitojen edistämiseen ja voidaan sopia tarkemmin myös yhteistyön sisällöistä. Yhteistyötä tarvitaan kouluyhteistyön kannalta kirjaston työntekijöiden sekä eri kuntien kirjastojen välillä. Mitä enemmän hyödynnämme yhteistä verkostoa, parviälyä ja yhdessä tuotettuja materiaaleja, sitä vähemmän resursseja kouluyhteistyön toteuttamiseen sitoutuu. Myös pienissä kirjastopisteissä yksin työskentelevien työntekijöiden kannalta yhteistyö on tärkeää. Vertaistukea voi siis löytyä verkon kautta, vaikka naapurikunnan kirjastosta.  

Opettajat ovat minusta kirjaston tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Heidän kauttaan kirjastot tavoittavat helposti ja ilman suuria kustannuksia lähes koko ikäluokan ja yhteistyön vaikutukset ulottuvat usein koteihin saakka. Opettajaverkosto on siis kullan kallis ja näitä kontakteja kannattaa kirjastoissa vaalia. Kirjaston ei kannata yksin suunnitella tarjontaa kouluille, vaan se on hyvä tehdä yhteistyössä opettajien kanssa. Silloin kun kirjaston tarjonta kohtaa opetuksen tarpeet, on lopputulos palkitsevin ja luo usein pohjaa pitkäaikaiselle yhteistyölle. Opettajilta saa usein sellaisia vinkkejä, joita kirjastossa ei tule edes ajatelleeksi. Yhteistyötä olisi ihana tehdä enemmän myös lasten ja nuorten kanssa. He kuitenkin ovat se kohderyhmä, jolle palvelut lopulta tehdään. Lasten ja nuorten ilo on paras palkkio tehdystä työstä! Esimerkiksi idea 300 minuutin lukuhaasteeseen  tuli Jäälin alakoulun oppilaskunnalta ja he ideoivatkin aivan loistavan lukuhaasteen, joka on jäänyt elämään pysyvänä tarjontana kouluille. Haasteen jatko-osissakin olemme tehneet yhteistyötä eri ikäisten nuorten kanssa. Tämän lukuhaasteen julkaiseminen ja sen suuri suosio eri puolilla Suomea onkin yksi kirjastourani kohokohdista ja suurista ilonaiheista. 

Kenet Elina haluat haastaa mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entä mitä haluat kysyä häneltä liittyen lanu-työhön?
Viime syksyn aikana olemme tehneet yhteistyötä Iin kirjaston kanssa ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat. Haastankin tähän artikkelisarjaan mukaan Marita Turtisen Iin kirjastosta. Mitä sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston? Mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä? Kerro jokin huippuhetki viime vuosilta 😊

Terveisin,
Elina Kauppila
Oulun kaupunginkirjasto

 

Ari Haasion tiedonhaun työpaja

Digihanke järjestää Ari Haasion johdolla kolme tiedonhaun etätyöpajaa Teamsin kautta. Työpajat perustuvat Haasion Kaikki irti Googlesta -webinaariin.

Työpajoja järjestetään kolme ja niiden maksimiosallistujamäärä on 16 henkilöä. Työpajan rajoitettu osallistujamäärä tarkoittaa, että kouluttajana pystyy auttamaan jokaista pajaan osallistujaa henkilökohtaisemmin.

Ari Haasiolla on takanaan pitkä ja menestyksellinen ura Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kirjastoalan yliopettajana. Hänellä on takanaan useita kirjoja ja tutkimuksia kirjastoalasta ja tiedonhausta sekä vuosien kokemus opettamistyöstä.

Tätä työpajaa et halua jättää väliin.

 

Osallistujilla täytyy olla:
1. oma tietokone
2. mikrofoni
3. kuulokkeet

Suotavaa olisi myös webbikamera, mutta ei pakollista. Haasio on myös toivonut osallistujien katsovan etukäteen hänen webinaarinsa ”Kaikki irti Googlesta”.

 

Ilmoittautuneille lähetetään Teams-kutsu ennen työpajoja.

Ilmoittaudu tästä linkistä.

Lisätietoja: Timo Kuru, timo.kuru(a)ouka.fi

 

Ilmoittautuminen alkaa ma 9.11. klo 7 ja päättyy 30.11. klo 22.55

Ari Haasion tiedonhaun työpaja

Digihanke järjestää Ari Haasion johdolla kolme tiedonhaun etätyöpajaa Teamsin kautta. Työpajat perustuvat Haasion Kaikki irti Googlesta -webinaariin.

Työpajoja järjestetään kolme ja niiden maksimiosallistujamäärä on 16 henkilöä. Työpajan rajoitettu osallistujamäärä tarkoittaa, että kouluttajana pystyy auttamaan jokaista pajaan osallistujaa henkilökohtaisemmin.

Ari Haasiolla on takanaan pitkä ja menestyksellinen ura Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kirjastoalan yliopettajana. Hänellä on takanaan useita kirjoja ja tutkimuksia kirjastoalasta ja tiedonhausta sekä vuosien kokemus opettamistyöstä.

Tätä työpajaa et halua jättää väliin.

 

Osallistujilla täytyy olla:

  1. oma tietokone.
  2. mikrofoni
  3. kuulokkeet

Suotavaa olisi myös webbikamera, mutta ei pakollista.

Haasio on myös toivonut osallistujien katsovan etukäteen hänen webinaarinsa ”Kaikki irti Googlesta”.

 

Ilmoittautuneille lähetetään Teams-kutsu ennen työpajoja.

Ilmoittaudu tästä linkistä.

Ilmoittautuminen alkaa ma 9.11. klo 7 ja päättyy 30.11. klo 22.55

 

Lisätietoja: Timo Kuru, timo.kuru(a)ouka.fi

 

Ari Haasion tiedonhaun työpaja

Digihanke järjestää Ari Haasion johdolla kolme tiedonhaun etätyöpajaa Teamsin kautta. Työpajat perustuvat Haasion Kaikki irti Googlesta -webinaariin.

Työpajoja järjestetään kolme ja niiden maksimiosallistujamäärä on 16 henkilöä. Työpajan rajoitettu osallistujamäärä tarkoittaa, että kouluttajana pystyy auttamaan jokaista pajaan osallistujaa henkilökohtaisemmin.

Ari Haasiolla on takanaan pitkä ja menestyksellinen ura Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kirjastoalan yliopettajana. Hänellä on takanaan useita kirjoja ja tutkimuksia kirjastoalasta ja tiedonhausta sekä vuosien kokemus opettamistyöstä.
Tätä työpajaa et halua jättää väliin.

Osallistujilla täytyy olla:

1. oma tietokone.
2. mikrofoni
3. kuulokkeet

Suotavaa olisi myös webbikamera, mutta ei pakollista. Haasion on myös toivonut osallistujien katsovan etukäteen hänen webinaarinsa ”Kaikki irti Googlesta”.

Ilmoittautuneille lähetetään Teams-kutsu ennen työpajoja.

Ilmoittautuminen alkaa ma 9.11. klo 7 ja päättyy 30.11. klo 22.55

Ilmoittaudu tästä linkistä.

 

Lisätietoja: Timo Kuru, timo.kuru(a)ouka.fi

Terveisiä Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalta

Tällä viikolla saamme artikkelin Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilältä. On aina mielenkiintoista kuulla, miltä kirjastojen tekemä LaNu-työ näyttää kuntasektorilla. Mika Penttilä, tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä esittelevään artikkelisarjaan.

Voitko esitellä itsesi meille?
Olen Mika Penttilä, oululaisittain sanottuna avojalakanen oululainen. Työuran varrella olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Nykyisessä tehtävässä olen toiminut vuodesta 2012 lukien.

Miksi lapsiin ja nuoriin kohdistuva kirjastotyö on tärkeää kirjastoissa?
Näen asian tärkeänä monestakin eri syystä. Yksi tärkeimmistä syistä on lasten ja nuorten lukutaidon kehittäminen. On myös tärkeää edistää lasten ja nuorten oikeutta tietoon, kulttuuriseen kehitykseen sekä tarjota tiloja monipuoliseen oppimis- ja harrastusympäristöön.

Entäpä missä asemassa lasten ja nuorten kirjastotyö on kuntasektorilla?
Mielestäni lasten ja nuorten kirjastotyö on erittäin hyvässä asemassa. Kirjaston rooli tunnistetaan ja tunnustetaan myös julkisessa keskustelussa. Kehittämistyötä toki tarvitaan ja on tärkeää, että tätä kirjaston sektoria kehitetään koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Kirjastopalvelut ylipäätään ovat vuodesta toiseen kuntalaisten asiakastyytyväisyyskyselyissä niitä tärkeimpiä kunnallisia palveluita. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa myös lasten ja nuorten kirjastotyötä.

Lukutaito on Suomessa eriarvoistumassa. Meillä on vielä paljon lukevia lapsia ja nuoria, mutta lukutaito näyttää menevän koko ajan huonompaan suuntaan. Miten tähän lukutaidon rappeutumiseen ja eriarvoistumiseen tulee puuttua?
On erittäin hyvä, että tästä asiasta on ryhdytty puhumaan julkisesti. Mielestäni tilannekuvaa pitää syventää ja toimenpiteitä kohdentaa nimenomaan niihin lapsiin ja nuoriin, joilla lukutaito on heikkoa. Toimenpiteet nimenomaan tähän joukkoon ovat olennaisia unohtamatta myöskään niitä lapsia ja nuoria, joilla lukutaito on hyvä. Lukutaito on kuitenkin välttämätön edellytys jatko-opinnoissa ja elämässä pärjäämisessä yleensäkin. Yhteistyö kotien, koulujen ja kirjastojen välillä on erittäin tärkeää.

Millaisena näet kirjastojen aseman tässä työssä?
Kirjastot tiloina ja kirjastolaiset ammattitaidollaan ovat keskeisiä toimijoita lukutaidon edistämisessä. Mielenkiintoisesti sisustetut tilat, monipuoliset aineistot, niiden esille laitto, lasten ja nuorten aito kohtaaminen ovat tärkeitä elementtejä lukutaidon edistämisessä.

Mitä vaikuttavuutta kirjastojen tekemällä LaNu-työllä on kuntasektorilla?
Kuntien yksi perustehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kirjaston tavoitteena taas on muun ohella edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Tähän perustuen LaNu-työ on vaikuttavaa ja tärkeää, mutta myös välttämätöntä.

Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Olen ollut kirjastojen suurkäyttäjä. Lapsena ja nuorena lukeminen oli yksi lempipuuhiani. Omien lasten ollessa pieniä meillä oli tapana lukea lapsille joka ilta iltasatu ja muutoinkin paljon. Kannustimme vaimoni kanssa lapsia lukemisen äärelle käymällä usein kirjastoissa. Kirjastojen kirjat ja muut palvelut olivat meillä suuressa käytössä. Lukuharrastus on säilynyt itsellä myös aikuisiällä, tosin tänä päivänä luen ja kuuntelen enemmän sähköisiltä alustoilta. Välillä on kyllä mukava ottaa oikea kirjakin käteen.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, Oulun kaupunki

Kiitos artikkelista Mika Penttilä! Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Haluaisin haastaa seuraavaksi Limingan kunnan sivistysjohtaja Päivi Mäen osallistumaan seuraavaksi ja kysyä häneltä millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan Päivin artikkelia.

 

Digihankkeen webinaari: Videoiden luominen

ti 21.4. klo 13-14 Videoiden luominen

– Valmistelu
– Tarvikkeet
– Kanavat
– Editointi

Webinaarit lähetetään Teamsin (varalla Adobe Connect) kautta. Linkit koulutuksiin jaetaan Teamsin Digihanke-kanavalla ja kirjastojen sähköposteihin.

 

Webinaarien materiaalit löytyvät täältä.

Iin kirjasto ja koulut yhdessä Minna Canthin jalanjäljillä

Iin kirjastossa pyörähti syksyllä 2019 käyntiin AVI:n rahoittama hanke Minna Canthin jalanjäljillä – tasa-arvon edistäminen kirjallisuuden ja taiteen keinoin. Hankkeen yksi osa-alue keskittyy kirjaston ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on kehittää kirjaston, kirjastoauton ja alakoulujen välistä yhteistyötä sekä lisätä lasten kriittistä lukutaitoa ja edistää lukuharrastusta. Alakouluyhteistyö kestää huhtikuun 2020 loppuun.

Hankkeen aikana kaikissa Iin alakoulujen 4. luokissa toteutetaan ilmiöoppimiseen liittyvä projekti. Hanketyöntekijänä toimiva kirjastonhoitaja on mukana luokkien projekteissa. Ne suunnitellaan yhteistyössä opettajien kanssa tukemaan opetussuunnitelman sisältöjä. Kirjastonhoitaja käy projektin aikana luokissa läpi tiedonhankinnan ja tutkimuksen perusprosessia. Luokat käyvät kirjastossa ja luokissa vierailee tietokirjailija. Lisäksi kirjaston ja koulujen henkilökunnalle järjestetään yhteinen monilukutaitoon liittyvä koulutus.

Viimeisillä yhteistyökouluilla projektit aloitetaan hiihtoloman jälkeen. Yhteistyön aikana luokissa on ollut iloinen tekemisen meininki. Oppilaat ovat innostuneet projektien tekemisestä. –Tänään tehdään taas kirjastoprojektia! hihkaistaan luokasta. Kirjoja, muistiinpanoja ja läppäreitä nostellaan pöydille. Opettajilta on tullut positiivista palautetta ja samankaltaista yhteistyötä halutaan tehdä kirjaston kanssa jatkossakin.

Miksi valitsit tämän henkilön tutkittavaksi? Mistä etsit tietoa ja oliko sitä vaikea löytää? Kysymyksiä satelee posterin esittelijälle. Projektissa lopputulos ei ole tärkeintä vaan matka, joka siihen on kuljettu.

Sankaritarinoita ja tiedonhakua

Luokkien projekteissa suunnataan sankaritarinoiden jäljille. Liikkeelle lähdetään tutustumalla yhteen vaikuttavaan henkilöhahmoon, Minna Canthiin. Hänestä kertovan lasten tietokirjan lukemisen lomassa tehdään kirjaan liittyviä tiedonhaku- ja ilmaisutaitoharjoituksia. Sen jälkeen oppilaat tutustuvat erilaisten sankaritarinoiden värittämiin lasten tietokirjoihin. Jokainen valitsee kiinnostavan henkilön, josta lähtee etsimään tietoa.

Tiedon jäljille suunnataan tutustumalla aluksi tiedonhankinnan eri vaiheisiin. Tiedontarpeet muutetaan asiasanoiksi ja ajatuskartoiksi. Tiedonlähteinä käytetään kirjallisuutta ja nettiä. OUTI-verkkokirjasto tulee tutuksi ja varatut kirjat noudetaan kirjastosta tai kirjastoautosta samalla, kun käydään kirjastoseikkailussa. Siinä oppilaat tekevät tableteilla Actionbound-sovelluksen avulla tehtäväradan, jossa tutustutaan kirjaston, verkkokirjaston ja tietokirjojen käyttöön.  –Mukavaa ja samalla oppii, toteaa eräs seikkailija.

Tutkivaa nettilukemista

Tutkivan nettilukemisen opettamiseen saadaan vinkkejä akatemiatutkija Carita Kiilin koulutuksesta. Huomiota kiinnitetään tehtävän vaiheistamiseen. Oppilaat suunnittelevat tiedonhakuaan ja arvioivat nettitekstien luotettavuutta. Hakukoneen antamia tuloksia luettaessa tehdään ennakoivaa arviointia. Satunnaisen klikkailun sijasta opetellaan kiinnittämään huomiota hakutuloksen otsikkoon, verkkosoitteeseen ja esittelytekstiin: mitä ne kertovat linkin hyödyllisyydestä ja kannattaako sivua edes avata.

Näkökulmia taustatyön tekemiseen ennen kirjoittamista kuullaan tietokirjailijavierailuilla. Luokissa vierailee Jenni Räinä tai Leena Virtanen. Oppilaat pääsevät kurkistamaan monipuolisesti kirjoittamisen ammattilaisten arkeen, sillä molemmat vierailijat ovat myös toimittajia.

Pitkäjänteisen projektin lopuksi eri lähteistä löydetty tieto työstetään sovittuun muotoon. Samalla harjoitellaan lähteiden merkintää. Tutuksi tulee kirjava joukko taiteilijoiden, kirjailijoiden, urheilijoiden, tubettajien, tähtitieteilijöiden ja muiden sankareiden tarinoita.

Marita Turtinen 
Kirjastonhoitaja
Iin kunnankirjasto
marita.turtinen(at)ii.fi