Tämän viikon artikkeli kertoo kouluyhteistyöstä ja siitä meille kertoo Ake-tiimiläinen Elina Kauppila. Elina mistä työpäiväsi koostuvat?
Työskentelen Oulun kaupunginkirjastossa vastaavana informaatikkona. Työssäni koordinoin Oulun kirjastojen kouluyhteistyötä ja Kirjastoreitti-toimintaa. Ake-työssä vastuullani on myös kouluyhteistyö. Vastaan myös erilaisten opetusmateriaalien tuottamisesta sekä oppimisympäristöihin tehtävistä materiaaleista. Viime vuosina olen ollut useamman lukukampanjan ja haasteen vastaavana. Ylläpidän myös kouluyhteistyön verkkosivustoja eli Kirjastoreitti-sivustoa sekä Eväitä opiskeluun -sivustoa. Työssäni olen ennakkoluuloton uuden kokeilija, kehittäjä ja markkinoija. Oulun kirjastojen kouluyhteistyön toimintaympäristö on laaja, koulujen toimipisteitä on noin 80 ja perusasteen oppilaita on noin 23 500. Oulun kirjastoissa käy vuosittain yli 1300 ryhmää lapsia ja nuoria osallistuen vinkkauksiin, tiedonhaun opetuksiin ja kirjastotoiminnan esittelyyn. Korona-aika on tuonut tähänkin muutoksen. Kirjastojen kouluyhteistyö sisältää näiden lisäksi myös kirjallisuusdiplomin, erilaiset lukuhaasteet sekä verkosta löytyvät oppimiskokonaisuudet alakouluun, yläkouluun ja lukioon. Kaikki materiaalit löytyvät Oulun kirjastojen kouluyhteistyön sivustoilta eli Kirjastoreitti-sivuilta sekä Eväitä opiskeluun -sivustolta.
Omaat Elina pitkän työuran kouluyhteistyöstä vastaavana informaatikkona Oulun kaupunginkirjastossa jo ennen Ake-työn aloittamista. Kerrotko jotain tämän työn kehityksestä ja siitä, miten Oulussa on järjestetty kouluyhteistyö?
Oulun kirjastoissa on tehty upeaa työtä koulujen kanssa jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2008 saakka kouluyhteistyön pedagogisen rungon on muodostanut Kirjastoreitti, joka on myös osa oppilaan kulttuuripolkua. Koulujen kirjasto-opettajat muodostavat yhteistyöverkoston, jonka kautta tavoitamme opettajia ja teemme myös yhteistyötä Kirjastoreitin sisältöjen suunnittelussa. Kirjastoreitti on myös mukana perusasteen opetussuunnitelmassa, mikä on entisestään vahvistanut yhteistyötä. Vahvan kivijalan kouluyhteistyölle luovat kirjaston vinkkarit, jotka tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten lukemaan innostamisen parissa. Kouluille jalkautuvat vinkkarit ovatkin paras mainos kirjastolle. Tänä vuonna kouluille on menty verkon kautta, etävinkkaukset ovat hyvä lisä palveluihimme. Viime vuosikymmenen aikana Oulussa on panostettu kouluyhteistyön viestintään ja näkyvyyteen verkossa. Myös erilaisia verkkomateriaaleja on tuotettu koulujen käyttöön. Tiedonhaun opetuksia voidaan siis järjestää myös itseopiskelu-materiaalien avulla. Näiden parissa opimme koko ajan uutta. Ne eivät tietenkään korvaa kirjaston henkilökunnan pitämiä tiedonhaun opetuksia, mutta ovat hyvä tuki ja lisä. Materiaaleihin liittyviä videoita voivat opettajat katsoa luokassa oppilaiden kanssa ennen kirjastovierailuja. Kun ryhmä on jo hieman orientoitunut aiheeseen ennen kirjastoon tuloa, menee oppikin paremmin perille.

Elina Kauppila.
Entäpä kouluyhteistyön kehittäminen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa. Mitä haluat nostaa esille?
Toivon, että saamme luotua yhteisen verkoston, jossa lanu-työtä tekevät voivat olla toistensa tukena organisaatiorajat ylittäen. Ake Oulu Teamsin kanavalla onkin meillä jo hyvä alku yhteistyölle. Siellä on jaettu mm. kirjavinkkejä. Vinkkauksia, opetuksia ja kouluille viestintää voi suunnitella myös yhdessä. Usein joku toinen naapurikirjastossa pähkäilee samoja asioita. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa pitää myös kehittämispäiviä, missä tulisimme paremmin tutuksi ihan kasvotustenkin. Ake Pikatreffeillä olemmekin tavanneet verkossa ja tutustuneet erilaisiin kouluyhteistyön asioihin ja kuulleet kokemuksia ja työtapoja eri puolilta aluetta. Olisi aivan mahtavaa saada ideat ja ajatukset liikkeelle, niin että yhteistyön voima jylläisi alueemme kirjastoissa oikein kunnolla. Toivon, että pystymme myös panostamaan alueen kirjastojen yhteisiin verkkopalveluihin ja verkosta löytyviin materiaaleihin. Ne olisivat hyvänä tukena kirjastoissa tehtävän työn lisäksi. Tavoitteena on myös toteuttaa yhteinen esite alueen kirjastoille, jonka avulla olisi helppo markkinoida kirjaston palveluita kouluille.
Kouluyhteistyön toimimisen kannalta on monia tärkeitä seikkoja. Mitä seuraavat asiat merkitsevät kouluyhteistyössä?
Suunnitelmallisuus, sopiminen, yhteistyö.
Kirjaston ja koulujen yhteistyössä suunnitelmallisuus on hyvin tärkeää. Suurissa kunnissa, kuten Oulussa, jossa on paljon kouluja, on se erityisen tärkeää, jotta taataan tasavertaiset kirjastopalvelut kaikille lapsille ja nuorille. Kun yhteistyöstä sovitaan hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua, sujuu kaikki hyvin ja helposti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat yleensä hyvin täynnä ja mitä aikaisemmin vinkkaukset ja opastukset saadaan sinne sovitettua, niin sen parempi. Kuntatasolla on myös hyvä sopia yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Tähän meillä on nyt hyvä apuvälinekin, kun Kirjaston ja perusopetuksen yhteistyön valtakunnallinen mallipohja on valmistunut. Näin sekä kirjasto että opetus sitoutuvat lasten ja nuorten lukutaitojen edistämiseen ja voidaan sopia tarkemmin myös yhteistyön sisällöistä. Yhteistyötä tarvitaan kouluyhteistyön kannalta kirjaston työntekijöiden sekä eri kuntien kirjastojen välillä. Mitä enemmän hyödynnämme yhteistä verkostoa, parviälyä ja yhdessä tuotettuja materiaaleja, sitä vähemmän resursseja kouluyhteistyön toteuttamiseen sitoutuu. Myös pienissä kirjastopisteissä yksin työskentelevien työntekijöiden kannalta yhteistyö on tärkeää. Vertaistukea voi siis löytyä verkon kautta, vaikka naapurikunnan kirjastosta.
Opettajat ovat minusta kirjaston tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Heidän kauttaan kirjastot tavoittavat helposti ja ilman suuria kustannuksia lähes koko ikäluokan ja yhteistyön vaikutukset ulottuvat usein koteihin saakka. Opettajaverkosto on siis kullan kallis ja näitä kontakteja kannattaa kirjastoissa vaalia. Kirjaston ei kannata yksin suunnitella tarjontaa kouluille, vaan se on hyvä tehdä yhteistyössä opettajien kanssa. Silloin kun kirjaston tarjonta kohtaa opetuksen tarpeet, on lopputulos palkitsevin ja luo usein pohjaa pitkäaikaiselle yhteistyölle. Opettajilta saa usein sellaisia vinkkejä, joita kirjastossa ei tule edes ajatelleeksi. Yhteistyötä olisi ihana tehdä enemmän myös lasten ja nuorten kanssa. He kuitenkin ovat se kohderyhmä, jolle palvelut lopulta tehdään. Lasten ja nuorten ilo on paras palkkio tehdystä työstä! Esimerkiksi idea 300 minuutin lukuhaasteeseen tuli Jäälin alakoulun oppilaskunnalta ja he ideoivatkin aivan loistavan lukuhaasteen, joka on jäänyt elämään pysyvänä tarjontana kouluille. Haasteen jatko-osissakin olemme tehneet yhteistyötä eri ikäisten nuorten kanssa. Tämän lukuhaasteen julkaiseminen ja sen suuri suosio eri puolilla Suomea onkin yksi kirjastourani kohokohdista ja suurista ilonaiheista.
Kenet Elina haluat haastaa mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entä mitä haluat kysyä häneltä liittyen lanu-työhön?
Viime syksyn aikana olemme tehneet yhteistyötä Iin kirjaston kanssa ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat. Haastankin tähän artikkelisarjaan mukaan Marita Turtisen Iin kirjastosta. Mitä sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston? Mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä? Kerro jokin huippuhetki viime vuosilta 😊
Terveisin,
Elina Kauppila
Oulun kaupunginkirjasto