Ajankohtaista ErTessä

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on annettu lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallisen erityistehtävä. Tuttavallisimmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan nimillä Erte, Seinäjoen Erte tai tänä syksynä yleistyneellä nimellä SJK erte. Ertellä on kotisivut kirjastot.fi:ssä. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu kattavasti kaikkea mikä hyödyttää kirjastosi LaNu-työn suunnittelua ja henkilökunnan LaNu-työn osaamisen tukemista. Sivusto kannattaa ottaa aktiiviseen seurantaan.

Sivuilta löytyy myös ajankohtainen tietoa siitä, missä kaikessa Erte on mukana. Sivuilla tiedotetaan Seinäjoen Ertessä meneillään olevista hankkeista, projekteista ja siellä myös on jaossa materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Näistä esimerkkinä erilaiset kampanjat. Tulevan kesän digitaalisia lukukampanjoita on alettu ideoimaan!

vetoomus helppolukuisten nuortenkirjojen lisäämisestä

LaNu-neuvosto on tehnyt äskettäin vetoomuksen helppolukuisten nuortenkirjojen lisäämisestä. Lue lisää vetoomuksesta! Tämä vetoomus lähetettiin Suomen kustantajille sekä Selkokielityöryhmälle. Vetoomus on tärkeä, sillä helppolukuisia kirjoja julkaistaan vuosittain hyvin niukasti. Selkokirjoja julkaistaan vuosittain 20-35 nimekettä. Nuortenkirjojen osuus tästä muutenkin pienestä määrästä on vain 5-30%.

""

 

Lukupuhetta ja Läsprat Podcastit

Seinäjoen Erten -sivujen kautta pääsee lukemaan Erten blogia ja kuuntelemaan Lukupuhetta sekä Läsprat –podcasteja, joissa käsitellään laajasti lasten ja nuorten lukemiseen liittyviä asioita. Jaksot ovat hyvin mielenkiintoisia. Kannattaa kuunnella!

 

Tulevat tapahtumat

Muista nämä -otsikon alle on kerätty yhteen lasten- ja nuortenkirjastotyön ammattilaisille suunnatut ajankohtaiset tapahtumat, seminaarit, koulutukset, hankeraha-avustukset ja paljon muuta valtakunnallisesti kiinnostavaa. Esimerkiksi suositut Erten etävinkit jatkuvat. Seuraavat etävinkit ovat jo 15.11. Aiheena tuolloin on: Kirjasto ❤ nuoret – kuinka nuoret tavoitetaan? Etävinkit tallennetaan ja tallenne on katsottavissa 14 vrk. Linkki tallenteeseen lähetetään vain ilmoittautuneille, joten muista ilmoittautua!

yhteistyön mallipohjat

Kirjaston, varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyönmallipohja sekä kirjaston ja perusopetuksen yhteistyönmallipohja kannattaa ottaa käyttöön jokaisessa kunnassa -jos et niitä ole jo ottanut käyttöön! Käy siis lataamassa mallipohjat, käytä niitä sellaisinaan tai muokkaa oman kuntasi tarpeisiin. Mallipohjat löytyvät:

Muista myös ErTen somekanavat. Löydät ne Instagramissa @sjkerte ja facebookissa @seinäjoen erityistehtävä.

.

Syvemmälle kotimaiseen nykyrunouteen

Syvemmälle! -podast jatkuu. Uusimmassa jaksossa Huutomerkki Ry:n kulttuurisekatyöläinen Jarkko Korpua ja kirjastonhoitaja Timo Myllymäki keskustelevat kotimaisesta nykyrunoudesta.

Vajaan tunnin mittainen jakso kuunneltavissa Spotifyssä ja Soundcloudissa. Tarkemmat lisätiedot ja tekstimuotoinen tiivistelmä on täällä. Podcastiä kannattaa mainostaa asiakkaille. Podcastiin pääseen myös osallistumaan omalla aiheella, yhteyttä voi ottaa: akeoulu@ouka.fi.

.

Paluu Syvemmälle!

Oulun kaupunginkirjaston podcast Syvemmälle! tekee paluun. Syksystä tulevaan kevääseen on luvassa useita uusia jaksoja.

Syksyn ensimmäinen jakso Kohti tähtiä on julkaistu. Jaksossa käsitellään syksyyn hyvin sopivaa tähtien tarkkailua ja siihen liittyviä kirjavinkkejä. Kirjastonhoitaja Juho Sarkkinen juttelee asiasta Oulun Arktos ry:n puheenjohtaja Jussi Kantolan kanssa.

Voit lukea sarjan synnystä ja sen tekemisestä täältä. Tarkoituksena on jatkaa uudella jaksolla joka kuukausi. Tulevina aiheina ainakin muumeja sekä kotimaista nykyrunoutta. Podcastiin on mahdollista osallistua myös koko Ake-alueelta. Jos haluat tulla kertomaan jostain sinulle tärkeästä asiasta, niin ota yhteyttä: juho.sarkkinen(a)oulu.fi.

Kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Soundcloudissa sekä Spotifyssä.

""

Seinäjoen LaNu-erityistehtävän kuulumisia

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä (eli ErTe) lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tässä tiivistetysti viime aikojen kuulumiset.

""Erityistehtävän verkkosivut ovat uudistuneet. Siellä on nyt koottu kaikki tarpeelliset asiat kätevästi. Muistakaa kuunnella Lukupuhetta-podcast! ErTen kuulumisia voi myös seurata heidän Facebook-ryhmästään.

Keväällä perustettiin Lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston pöytäkirjat ovat täällä.

 

Lanu-neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Similä Oulun kaupunginkirjastosta ja Sari Seitajärvi Haapaveden kaupunginkirjastosta.

Sari Seitajärvi Laura Similä

 

 

 

 

 

 

 

Lanu-neuvosto on aloittanut toimintansa etänä Korona-tilanteesta johtuen. Olemme pitäneet aloituskokouksen, jossa katsoimme kuinka lanu-neuvosto toimii. Neuvoston ensimmäisenä tehtävänä on ollut kirjaston ja koulun yhteistyösopimuksen luominen. Seinäjoen ErTen tekemää pohjatyötä on työstetty eteenpäin etäkokouksissa kesäkuussa ja elokuussa, ja niiden välillä jokaisella neuvoston jäsenellä on ollut mahdollista käsitellä ja kommentoida tekstiä. Luonnokseen voit tutustua täältä.

Äidinkielenopettajainliitto ja Suomen luokanopettajat ry. ovat myös antanut kommenttinsa yhteistyösopimuksesta. Nyt kirjaston ja koulun yhteistyösopimus on kommenttikierroksella Kuntaliitossa, Kirjastoseurassa ja Lukuliikkeessä.

Sopimuksen on tavoite valmistua marraskuussa, jonka jälkeen aloitetaan tiedottaminen kaikille Suomen kirjastoille ja kouluille. Toivottavasti työstämme on hyötyä ja kirjastot ja koulut ottavat sopimuksen omakseen. Tämä tukisi kirjastojen kouluyhteistyön suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta.

Huolimatta siitä, että on työskennelty etänä, työ on ollut mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen LaNu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja odotamme innolla ensimmäisiä livetapaamisia.

Seinäjoki järjestää myös koulutuksia. Marraskuussa on tulossa kaksipäiväinen Lukuintoa -webinaari, jonka ohjelmaan voi tutustua täällä. Seinäjoella pidettäviksi tarkoitettu Lukulystit siirtyvät vuoden 2021 syksyyn.

Terkuin

Sari ja Laura

Aki Huovinen ja Kai Nevala nauhoittamassa podcastia.

Kuinka Syvemmälle! -podcast tehtiin?

Kirjastojen sulkemisen jälkeen kirjastot ovat joutuneet miettimään palveluitaan uudelleen. Omien kulttuurisisältöjen tuottaminen nettiin oli yksi asia, jota kirjastot tekivät entistä enemmän. Esimerkiksi useassa kirjastossa oli tarjolla satutunteja, aineistovinkkauksia sekä kirjailijavieraita.

Oulun kaupunginkirjastokin teki sisältöjä, joissa keskustellaan aineistoista ja kulttuurisisällöistä. Yksi niistä on podcast nimeltä ”Syvemmälle!”. Podcast on radio-ohjelmaa muistuttava formaatti, jossa sisältö jaetaan Internetissä. Suosituimmat alustat ovat Spotify ja Souncloud.com.

Syvemmälle! on aikuisille suunnattu podcast, jossa keskustellaan kulttuurisisällöistä pintaa syvemmältä. Jokaisessa jaksossa on joku laajempi teemaa, jota käsitellään. Tarkoituksena on pureutua siihen enemmän kuin esimerkiksi kirjavinkkauksissa tai Oulun kaupunginkirjaston KirjastoLive – ohjelmassa tehdään. Ohjelman mainoslause:

Oulun kaupunginkirjaston tuore ja ikioma podcast. Syvemmälle!-podcast esittelee, tutkii ja tarkkailee kaikkea sitä, mitä ihmiskulttuuri on iloksemme tuottanut.

Podcastin mainoskuva.

Noin puolen tunnin mittaisia jaksoja julkaistiin keväällä neljä. Tarkoitus on jatkaa syksyllä noin parin viikon julkaisuvälillä. Sisällöistä ja teknisestä toteuttamisesta (äänitys, leikkaus ja julkaisu) vastaa kirjaston henkilökunta. Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä ja Soudcloudissa.

Ensimmäisessä jaksossa teemana oli byrokratia ja hallinto. Asiaa käsiteltiin japanilaisen dekkarin – Hideo Yokoyaman 64 – kautta. Ohjelmassa keskusteltiin siitä, kuinka hallintoa on käsitelty elokuvissa, kirjoissa ja tv-sarjoissa. Kakkosjaksossa aiheena uutuusmusiikki. Kirjaston henkilökunnasta Katja Pietilä ja Juho Sarkkinen etsivät ei-niin-itsestäänselviä poimintoja suosikkilevyistään ja miten ne menevät eri genreihin. Kolmonen oli esseemäinen juttu meren ääristä ja syvyyksistä (mainitaan mm. H.P: Lovecrafitsta, Herbie Hancockista ja Radiopuhelimista). Nelosessa puheenaiheena urheilijoiden elämäkerrat – niiden muutos ja viime aikaisen suosion syyt. Mukana on Kalevan urheilutoimittaja Kai Nevala. Tulevina aiheina on mm. virolainen kirjallisuus, omaelämäkerrallinen sarjakuva, naistaitelijat sekä Joker-elokuva ja sen esikuvat.

Syvemmälle! -podcast on mahdollista osallistua myös muiden alueen kirjastojen henkilökunnan. Jos sinulla on joku aihe, josta haluat kertoa ja jakaa kokemuksia, niin ota yhteyttä sähköpostilla: akeoulu(at)ouka.fi.

 

idean synnystä ja toteutuksesta.

Podcast-lähetysten tekeminen vaatii ideoita, sisältöjä, jonkin verran teknistä laitteistoa sekä aikaa paineutua äänentallentamisen sekä jälkikäsittelyn saloihin. Huonolaatuinen toteutus ei palvele sisältöä: kuulijan on helppo sivuuttaa kiinnostavakin sisältö, jos se on toteutettu ala-arvoisesti. Ja sama pätee toisin päin: vaikka tekninen toteutus olisikin priimaa, heikko sisältö saa kuulijat kaikkoamaan.

Ole luova! Ajattele ”laatikon” ulkopuolelta asioita. Parhaat aiheet ja näkökulmat löytyvätkin usein porukalla tuumaillen ja miettien, kahvipöydissä ja päivystäessä. Aiheita ei kannata rajata vain kirjastotyöhön tai uutuussisältöihin. Mehevä tulokulma voi löytyä aivan arkisistakin asioista ja ilmiöistä, joita on mahdollista käsitellä aineistotuntemuksen kautta. Käytännössä ihan mistä tahansa voi tehdä podcastin, jopa kirjastopodcastin. Ja muotorajoituksiahan ei podcasteissa ole.

Syvemmälle!-podcastia on toteutettu seuraavin teknisin välinein:

  • 2 x Shure SM58 -mikrofonia
  • Pari mikrofonitelinettä
  • AKG K272 HD -kuulokkeet
  • Scarlett Focusrite 2i2 -ulkoinen audiointerface
  • Audobe Audition -äänenkäsittelysofta
  • Audacity -freeware-pohjainen äänenkäsittelysofta

Helpoiten podcastin tekninen toteuttaminen onnistuu esimerkiksi hyvälaatuisilla USB-mikrofoneilla (RODE NT-USB tai vastaava), jotka on mahdollista kytkeä suoraan tietokoneen USB-portteihin. USB-mikrofoneissa on usein mahdollista kytkeä kuulokkeet suoraan mikrofoneihin, joka parantaa kuuntelua. Jotkut puhujat tai haastateltavat haluavat kuulla vahvistetun äänensä nauhoitushetkellä, toiset taas eivät: kyse on pitkälti makuasioista! Mikrofonia ei kannata pelätä. Jos sinusta tuntuu epävarmalta puhua mikrofoniin, niin nauhoita harjoitusmielessä omaa tai toisen puhetta ja kuuntele sitä rauhassa. Opit asian tai kaksi omasta puhetyylistäsi, hengitystekniikastasi sekä voit yrittää korjata maneerejasi, jos niin haluat. Ennen kaikkea tämä voi tuoda sinulle varmuutta ja rentoutta.

Jos käytössä on esimerkiksi ulkoinen äänikortti (Syvemmälle!-podcastin tapauksessa siis Scarlett Focusrite), on helpointa vain toisen puhujista kuunnella vahvistettua ääntä kuulokkeilla. Voi olla monimutkaista saattaa useampi kuulokepari toimimaan samanaikaisesti, jos tekniset lähtökohdat ovat vaatimattomat. Jos äänität samanaikaisesti kahta puhujaa, pyri äänittämään ääniraidat monona. Stereolähetys, jossa toisen puhujan ääni tulee vain toisesta kaiuttimesta ja toisen toisesta, on lähestulkoon kuuntelukelvoton. Valitse myös nauhoituspaikaksi tila, jossa ei ole liikaa taustamelua ja joka ei kaiu liiaksi. Tällöin tallennettua ääntä on mukava muokata jälkikäteen ja sen laatu on huomattavasti parempi kuin kaikuisassa, meluisassa tilassa äänitetyssä vastaavassa.

Äänen jälkikäsittely on aihe, josta löytyy kirjallisuutta sekä artikkeleja yllin kyllin. Aihe on monisyinen ja minun sitä tässä vaikea avata tarkemmin, mutta äänen jälkikäsittely sopivalla ohjelmistolla parantaa lopputulosta usein huomattavasti. Jälkikäsittelyssä voidaan korjailla äänentasoja, kompressoida puhetta, lisätä efektejä sekä leikata nauhasta osia pois. Vaatii harjaantumista, aikaa sekä harjoittelua oppia leikkaamaan kokonaisuudesta epäolennaisuudet pois, esimerkiksi kaikkia hengitysääniä ei kannata leikata pois, tällöin puhe kuulostaa helposti epäluonnolliselta ja robottimaiselta. Varoituksen sana: tee aina mielummin liian vähän, kuin liikaa! Kun korjauksia ja ehostusta ei kuule, se on silloin onnistunut.

Kaiken kaikkiaan podcastin perustaminen ei vaadi mahdotonta teknistä osaamista tai laitteistoa. Sisältöjen keksiminen on työläämpi osio.

kirjastonhoitaja
Juho Sarkkinen