Virtuaaliluento: Mielikuvitukselliset maailmat – Lasten ja nuorten fantasian tutkimuksesta. Jyrki Korpua, FT, Oulun yliopisto

Lastenkirjainstituutti järjestää syyslukukaudella 2021 luentosarjan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksesta.

Luennot pidetään tiistaisin 14.9.–23.11. klo 14.15–15.45 Zoom-yhteydellä. Zoom-linkki tulee sivulle elokuussa.

Ohjelma löytyy täältä.

Luennot tallennetaan ja tekstitetään/käännetään suomeksi jatkokäyttöä varten. Luennot ovat vapaasti kaikkien katsottavissa. Linkki tallenteisiin tulee yllä olevalle sivulle.

Virtuaaliluento: Kuvakirja tutkimusalana. Elina Druker, professori, Tukholman yliopisto, Ruotsi

Lastenkirjainstituutti järjestää syyslukukaudella 2021 luentosarjan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksesta.

Luennot pidetään tiistaisin 14.9.–23.11. klo 14.15–15.45 Zoom-yhteydellä. Zoom-linkki tulee sivulle elokuussa.

Ohjelma löytyy täältä.

Luennot tallennetaan ja tekstitetään/käännetään suomeksi jatkokäyttöä varten. Luennot ovat vapaasti kaikkien katsottavissa. Linkki tallenteisiin tulee yllä olevalle sivulle.

Onnekkaasti kirjastolaiseksi

Päivi Hongisto Utajärven kirjastosta haastoi Mervin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Mervi mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos Päivi haasteesta! Olipa kiva lukea artikkelisi! Olen Mervi Sauer Kuhmon kaupunginkirjaston LaNu -kirjastovirkailija. Sattumako lienee johdattanut minut vuonna 2013 kesällä kirjastoon vuorotteluvapaan sijaiseksi. Sen sijaisuuden myötä jonkinmoiset suomut putosivat silmistäni ja mieleeni kirkastui selvääkin selvempänä, mitä haluaisin tulevan ja jäljellä olevan työikäni tehdä; Olla lasten kirjastotäti! Onnekkaasti pääsin koulutukseen ja vielä onnekkaammin opiskelun jälkeen sain työpaikan täältä omalta paikkakunnalta, Kuhmosta. Nyt olen ollut vakituisesti tässä työssä jo yli viisi vuotta. Olen lopultakin todellisessa unelma-ammatissani, vaikken sitä kohti aiemmin hoksannutkaan pyrkiä.

Millaisia LaNu-tapahtumia teillä Kuhmon kirjastossa järjestetään?
Kirjastossa järjestetään koululaisten kirjastonkäytönopetusten ja kirjavinkkausten lisäksi talvikautena säännöllisesti Kaverikoira-satutuokioita. Kesäaikaan heinäkuussa Kuhmossa pyrähtää käyntiin Hilpeä heinäkuu -lastentapahtumasarja, jossa eri toimijat järjestävät lapsille tapahtumia joka päivä koko heinäkuun ajan. Tässä kirjasto on myös mukana satu- ja lorutuokioin, joskus on näytetty taaperokinoa ja leikitty laululeikkejäkin. Kerran olin myös pitämässä päivän lorumaratonia kirjastoautossa, joka oli parkkeerattu esiteltäväksi poliisiauton ja paloauton rinnalle. Se oli hauska päivä! Päiväkotiyhteistyö on myös vilkasta ja tämä ”kirjaston satutäti” vierailee päiväkodeissa muutaman kerran vuodessa ja perhepäivähoidossa oleville järjestetään omat kirjasto/satutuokio -vierailunsa.

Silloin, kun haluamme järjestää jonkin isomman tapahtuman, haemme hankerahaa, ja hienosti olemme sitä saaneetkin. Hanke mahdollistaa suuremman työpanostuksen, materiaalihankinnat ja markkinoinnin. Viimeisimmät tällaiset lastenosaston hankkeet olivat ”Elämyksiä lukemalla” ja ”Tarinajunan kyytiin”, joissa molemmissa perimmäisenä tarkoituksena oli saada lapsia ja lasten vanhempia lukemisen ja kirjojen pariin. Näiden yhteistyökumppaneina olivat varhaiskasvatus ja alakoulut.

”Elämyksiä lukemalla” tavoitti silloiset eskarit, 1-2 -luokat ja taisipa päiväkodeistakin olla vierailijoita. ”Tarinajunan kyytiin” taas oli suunnattu 3-6 vuotiaille ja lapset muodostivat kirjaston lastenosastolle kirjajunan, jossa jokainen lapsi oli yksi tarinavaunu. Juna puksutteli ja vislaili ympäri lastenosastoa ja etsi jokaiselle tarinavaunulle oikean pysäkin. Näin lapset oppivat löytämään kirjastosta haluamansalaisia kirjoja. Käynnin yhteydessä jaettiin lukupasseja ja kun yhdessä vanhempien ja/tai isovanhempien kanssa oli passin luku-urakka suoritettu, oli seuraavalla kirjastokäynnillä odottamassa mainio Mauri Kunnaksen Koiramäki -kirja palkintona hienosta osallistumisesta!

Koska vastaan LaNu-työstä kirjastossamme, teen myös lastenosaston kirjanäyttelyt ja niihin kaikki somistukset. Meillä on myös lastenosastosta erillinen Satusoppi -tila, jonka sisustan vähintään neljä kertaa vuodessa vaihtuvien teemojen mukaan. Siellä on ollut vuodenaikoja, merirosvoja, keijuja, musiikkia ja soittimia, viidakko ja ties mitä! Kesällä sekä lastenosaston näyttelyssä että Satusopessa mönkivät ”Ötökät ja öttiäiset” aiheeseen liittyvine kirjoineen.

Mennään Päivin kysymykseen. Päivi tiedusteli, mikä on ollut mieleenpainuvin asia, jonka olet saanut kokea LaNu-työn puitteissa ja mikä puolestaan opettavaisin kokemus?
Kaikista mieleenpainuvin kokemus on tähän mennessä ollut ehdottomasti tuo ”Elämyksiä lukemalla” projekti, jossa olin hanketyöntekijänä mukana. Se oli suuritöinen ja vaativa ponnistus koko kirjastolta, mutta ainakin minä nautin joka sekunnista! Lapsille järjestettiin kirjastoon elämyskierros, jossa he saivat kuulla kolmessa eri tavoin sisustetussa ”pisteessä” pienen tarinan. Jokainen tarinapiste antoi elämyksen, sillä sisustus ja koristelu tukivat luettua tarinaa, ja tarinan kerrontaa oli harjoiteltu sujuvaksi ja eläväksi ja tarinan kertojilla oli päällään rooliasut. Lisäksi järjestettiin musiikkielämys joka kierrokselle ja olipa aikuisillekin oma luentonsa aiheesta. Lapset olivat niin hienosti ja haltioituneesti mukana, joten siitä jäi oikein hyvä mieli myös järjestäjille ja tekijöille.

Opettavaisimpia kokemuksia lienevät toistuvasti kirjastonkäytönopetukset, joissa joihinkin olen etukäteen pyytänyt oppilaita laatimaan minulle kysymyksiä kirjastosta. Joka kerta joku keksii kysyä sellaista, jota joudun oikein todella pohtimaan ennen vastaamista ja lisäksi opin joka kerta olemaan yllättymättä mistään. On niin hauskaa tehdä lasten kanssa työtä, kun palaute loistaa välittömästi yleisön kasvoilla.

Puhutaan hetki lasten kirjojen kuvituksesta? Varsinkin tietokirjoissa ja kuvakirjoissa kuvituksella on suuri merkitys. Onko sinulla jotakin lempikuvittajaa?
Satukirjoissa lempikuvittajiani ovat niin kauniita tunnelmakuvia luoneet Rudolf Koivu ja Maija Karma. Kuvakirjojen kuvittajista olen ihastunut erityisesti Katri Kirkkopellon tyyliin. Ensimmäinen Molli -kirja, jonka kautta tutustuin Kirkkopellon tuotantoon, sai kyyneleet silmiini kauneudellaan, eikä muuhun tuotantoon tutustuminen ja uusimpien Molli -kirjojenkaan kuvitus ole muuttanut käsitystäni. Ihailen hänen värien käyttöään ja herkkyyttä kuvata tunnetiloja ilmeissä.

Mikä on paras palaute, jota olet saanut LaNu-asiakkailta tai ryhmiltä?
Se, kun kerran kuulin lapsen kertovan innokkaana äidilleen, että ”tuo kirjastotäti neuvoi minulle tällaisen kirjasarjan. Saanhan äiti lainata nämä kaikki? Tämä on varmasti ihana!” Jälkeenpäin äiti tuli hakemaan lisää vastaavia sarjoja, kun lapsi oli innostunut (äidin mielestä lopultakin) lukemisesta. Jokainen lukemiselle voitettu lapsi saa minut tuntemaan olevani oikeassa ammatissa.

Muistatko jonkin kirjan lapsuudestasi, joka teki sinuun suuren vaikutuksen? Oletko lukenut tämän kirjan uudelleen aikuisena? Miltä se vaikutti aikuisena luettuna?
Oli hyvin epätodellista, kun seitsenvuotiaana, jo sujuvasti lukevana sain ensimmäisen ihan oman kirjan lahjaksi äidiltäni. Vaikka kotona luettiinkin paljon, olivat kirjalahjat harvinaisia ja arvokkaita lahjoja. Kirja oli Asko Martinheimon ”Melkein seitsemän”. Silittelin sen kansia muutaman päivän aikana uskaltamatta ryhtyä sitä lukemaan, jottei sen uutuus vain haihtuisi. Lopulta en malttanut enää, vaan avasin kirjan ja aloin lukea. Luin kirjan kahdelta istumalta (piti nimittäin käydä välillä syömässä) ja olin niin suruissani, kun se loppui. En siksi, että tarina olisi ollut surullinen, vaan siksi, että nyt se kirja oli sitten luettu ja toista uutta ei enää ollut. Onneksi koulullamme kävi kirjastoauto, josta sai kantaa niin paljon lukemista, kuin koulureppuun mahtui! Olen lukenut Martinheimon kirjoja myöhemminkin ja vaikka kirkkain hohto lastenkirjoista haihtuikin samalla kun ikää karttui, on tuo ”Melkein seitsemän” jäänyt lämpimänä muistona mieleeni ja olen sitä myös omille lapsilleni hyllystäni vinkannut.

Kenet haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluat kysyä häneltä?
Haluaisin kuulla Kainuusta LaNu -kuulumisia. Millaista LaNu -toimintaa pienessä kirjastossa tehdään ja millaisin resurssein? Haasteeseen tarttuu Pirjo Hyttinen Puolangan kirjastosta.

Terveisin,
Mervi

 

 

Virtuaaliluento: Ecocritical cartography of children’s and YA literature. Nina Goga, professor, Høgskulen på Vestlandet, Norway

Lastenkirjainstituutti järjestää syyslukukaudella 2021 luentosarjan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksesta.

Luennot pidetään tiistaisin 14.9.–23.11. klo 14.15–15.45 Zoom-yhteydellä. Zoom-linkki tulee sivulle elokuussa.

Ohjelma löytyy täältä.

Luennot tallennetaan ja tekstitetään/käännetään suomeksi jatkokäyttöä varten. Luennot ovat vapaasti kaikkien katsottavissa. Linkki tallenteisiin tulee yllä olevalle sivulle.

Virtuaaliluento: Radical children’s literature and cultural transformation. Kim Reynolds, professor, Newcastle University, UK

Lastenkirjainstituutti järjestää syyslukukaudella 2021 luentosarjan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksesta.

Luennot pidetään tiistaisin 14.9.–23.11. klo 14.15–15.45 Zoom-yhteydellä. Zoom-linkki tulee sivulle elokuussa.

Ohjelma löytyy täältä.

Luennot tallennetaan ja tekstitetään/käännetään suomeksi jatkokäyttöä varten. Luennot ovat vapaasti kaikkien katsottavissa. Linkki tallenteisiin tulee yllä olevalle sivulle.

Virtuaaliluento: Human animals or animal humans? Antropomorphism in children’s literature. Maria Lassén-Seger, dosentti, Åbo Akademi

Lastenkirjainstituutti järjestää syyslukukaudella 2021 luentosarjan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksesta.

Luennot pidetään tiistaisin 14.9.–23.11. klo 14.15–15.45 Zoom-yhteydellä. Zoom-linkki tulee sivulle elokuussa.

Ohjelma löytyy täältä.

Luennot tallennetaan ja tekstitetään/käännetään suomeksi jatkokäyttöä varten. Luennot ovat vapaasti kaikkien katsottavissa. Linkki tallenteisiin tulee yllä olevalle sivulle.

Virtuaaliluento: Lastenkirjallisuuden huumoria tutkimassa. Maria Laakso, FT, Tampereen yliopisto

Lastenkirjainstituutti järjestää syyslukukaudella 2021 luentosarjan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksesta.

Luennot pidetään tiistaisin 14.9.–23.11. klo 14.15–15.45 Zoom-yhteydellä. Zoom-linkki tulee sivulle elokuussa.

Ohjelma löytyy täältä.

Luennot tallennetaan ja tekstitetään/käännetään suomeksi jatkokäyttöä varten. Luennot ovat vapaasti kaikkien katsottavissa. Linkki tallenteisiin tulee yllä olevalle sivulle.

Syysterveiset Heidiltä Kajaanista

Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta haastoi Heidin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Heidi mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos haasteesta. Olen Heidi Tuikka, olen työskennellyt nyt kolme vuotta Kajaanin kaupunginkirjastossa, pääasiassa pääkirjastossa. Työtehtäviini kuuluu kirjaston perustöiden lisäksi muun muassa tiedotus ja markkinointi, erityisesti sosiaalisessa mediassa, sekä tapahtumakoordinointi ja lasten- ja nuortenkirjastotyö.

LaNu-tehtävissä olen mukana pitämässä kirjavinkkauksia, meillä aloitettiin tänä keväänä etävinkkaus, mikä otettiin hyvin vastaan ja on toiminut hyvin. Lisäksi olen mukana suunnittelemassa ja ohjaamassa kirjastonkäytön opastuksia sekä toteuttamassa tapahtumia. Kuva on vuoden 2019 Nallepäivästä, mikä on Kajaanissa todella suosittu tapahtuma ja toteutetaan yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa.

Heidi Nallepäivässä vuonna 2019.

Mennään heti Marin kysymykseen. Mari haluaa kysyä Heidi sinulta, millaista yhteistyötä teillä Kajaanissa tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa?
Esimerkiksi jo yllä mainittu Nallepäivä, jota on järjestetty jo kymmenisen vuotta. Nallepäivät toteutetaan yhteistyössä Kajaanin varhaiskasvatuksen Silmu-toiminnan kanssa. Tänä kesänä tehtiin myös uusi varhaiskasvatuksen yhteystyösuunnitelma, jossa esitellään kirjaston palveluita ja selkiytetään yhteistä toimintaa.

Teillä on Kajaanissa ollut suuri remontti äskettäin. Mikä oli paras remontin tuoma muutos mielestäsi? Millä tavalla huomioitte lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet kirjastotiloista remontin suunnittelussa? Onko lapsilta ja nuorilta tullut palautetta uusituista tiloista?
Pääkirjaston remontissa paras muutos oli tilojen saaminen takaisin kirjaston omaan käyttöön. Tilat olivat lyseon väistötiloina. Meillä ei ole ollut kolmeen vuoteen kunnollisia tiloja tilaisuuksien järjestämiseen. Esimerkiksi luokkavierailujen järjestäminen on jatkossa helpompaa.

Tilojen suunnittelussa osallistettiin kaupunkilaisia kahdessa työpajassa, johon osallistui myös lapsia, jotka saivat piirtää ja kertoa omia toiveitaan. Lasten- ja nuortenosaston läheisyyteen kalustettiin Konttaamo, johon voi vapaasti mennä viettämään aikaa. Tila soveltuu myös erilaisten kerhojen vetämiseen ja satuhetkiin. Konttaamo on kengätön tila, joten nimensä mukaisesti perheen pienimmätkin voivat kontata ja ryömiä matolla vapaasti.

Nuorille kalustettiin oma erillinen huone Pelaamo, josta löytyy tällä hetkellä kirjaston lautapelit sekä LEGO Mindstorms -robotti, jota voi ohjelmoida mobiilisovelluksen avulla. Tilaan on tulossa myöhemmin PlayStation 5 -konsoli. Lisäksi kirjaston yläkerrasta löytyy Suomen kirjastojen ensimmäinen iWall. Se on peliseinä, joka toimii liiketunnistimella. Pelejä löytyy tanssista parkouriin ja peliaikaa saa kirjastokortilla. Suoraa palautetta ei ole omiin korviin vielä kantautunut, mutta ainakin iWallille ihan jonotetaan. Vanhemmilta taas on saanut kiitosta Konttaamosta, sen kaltaista tilaa on toivottu jo aikaisemminkin.

Konttaamon tilat perheen pienimmille.

Mikä viime aikoina lukemasi kirja on tehnyt sinuun suuren vaikutuksen?
Sain juuri luettua Sarah J. Maasin kirjan Usvatuulen valtakunta. Valtakunta-sarja on nuorten aikuisten romanttinen fantasia, ja tämä on sen toinen osa. Rakastuin väärinymmärrettyihin hahmoihin, joiden suhteiden välinen kehitys on kuvattu taitavasti ja kutkuttavasti. Kirjan maailma on jännittävä ja kaunis, välillä karukin. Ensimmäinen osa Okaruusujen valtakunta alkaa siitä, kun Feyre tappaa metsästysretkellään sudeksi muuttuneen haltijan. Maksuksi tästä, Kevään valtakunnan valtias hakee Feyren asumaan luokseen ja heille kehittyy suhde. Kevään valtakuntaa hallitsee kirous, josta valtias ei suostu kertomaan tarkemmin. Ihmiset ja haltijat ovat sodan partaalla, ja Feyre joutuu valtataistelun keskipisteeseen.

Valitse seuraavista sanoista kolme sanaa, ja kirjoita mitä sinulla tulee mieleen niistä LaNu-työn kautta?

  1. lapset ja nuoret sekä e-aineisto ja digitaaliset palvelut
  2. lasten ja nuorten tilat kirjastossa
  3. lukemaan innostaminen
  4. pop-up kirjastotoiminta
  5. lukukampanjat
  6. jalkautuminen kirjaston ulkopuolelle LaNu-työssä

1. Tein äskettäin perheelle kirjastokortteja, ja oli ihana nähdä, miten lasten silmät oikein alkoivat loistaa, kun kerroin, mitä kaikkea palveluita eKirjastosta löytyy. Yksi lapsista ei ollut muuttamassa Kajaaniin, mutta hänkin halusi kortin e-aineistojen vuoksi. Kuulosti siltä, että ainakin äänikirjapalvelut sekä Viddla ja Rockway saivat uusia käyttäjiä.

3. Aloitimme tänä keväänä etävinkkaukset. Aluksi mietitytti, että miten ne sujuvat, mutta heti ensimmäisellä kerralla pohtiminen osoittautui turhaksi. Luokkaan sai etänäkin hyvän yhteyden ja vuorovaikutuksen. Oli mukava päästä taas vinkkaamaan, sitä hommaa olin ehtinyt jo kaivatakin, kun syksyn ajan luokkakäynnit ohjeistettiin toteuttamaan itsenäisesti. Kevään viimeinen etävinkkaus oli aktiiviselle ja paljon lukevalle 5. luokalle.

6. Minua kiinnostaisi kovasti syventää yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Voisimme ottaa käytäntöön esimerkiksi säännölliset vierailut toimipisteissä puolin ja toisin sekä osallistua toistemme järjestämiin tapahtumiin. Nuorisotoimessa innostuttiin ajatuksesta myös, toiminta alkaa syyslomaviikolla, kun nuoriso-ohjaajat tulevat järjestämään aarteenetsintää pääkirjastolle.

Kenet haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluat kysyä häneltä?
Haastan mukaan Sari Seitajärven Haapaveden kirjastosta. Haluaisin kysyä, minkälaisia muutoksia korona-aika on tuonut LaNu-työhön? Oletteko ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, jäävätkö ne käyttöön myös myöhemmin?

Lukulystit – Läsfest 15.9.-16.9.2021

Tervetuloa mukaan Lukulystit – Läsfest -webinaariin lukemaan innostamisesta 15.-16.9.2021!

 

Maksuton webinaari on katsottavissa tapahtumapäivänä osoitteessa ​www.kirjastokaista.fi/live​​.

Osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista!

Keskiviikon 15.9. suomenkielisessä ja torstain 16.9. ruotsinkielisessä webinaarissa esillä on laaja kattaus hankkeita, käytänteitä ja tutkimustietoa meiltä ja maailmalta.

Päivän esitykset julkaistaan myös myöhemmin katsottaviksi Kirjastokaistalla.

Webinaarin järjestää Seinäjoen kaupunginkirjasto, lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallinen erityistehtävä.

***

Välkommen på webbinariet kring läsfrämjande verksamhet: Läsfest – Lukulystit 15-16.9.2021!

Webbinariet är avgiftsfritt och kräver ingen förhandsanmälan. Allt du behöver göra är att surfa in på https://www.kirjastokaista.fi/sv/live/ för att ta del av programmet.

På den finskspråkiga dagen, onsdag 15.9, och på den svenskspråkiga dagen, torsdag 16.9, kan du ta del av ett brett utbud av olika projekt, idéer och forskningsresultat från Finland och övriga världen.

Dagarnas program kommer att sparas och senare finnas tillgängliga på Bibliotekskanalen.

Läsfest – Lukulystit produceras av Seinäjoki stadsbiblioteks specialuppdrag Erte gällande bibliotekstjänster som främjar barn och ungas läsande och läskunnighet.

 

OHJELMA/PROGRAMMET

 

KESKIVIIKKO 15.9.2021

11.30-12.00
Päivän avaus ja ajankohtaista Seinäjoen erityistehtävässä

12.00-12.20
Yläkoululaisten lukusovellus
Pia Rask-Jussila, Lukutaito kuuluu kaikille –lukuagentti, Joensuun seutukirjasto

12.25 -12.45
Rivien välistä –yläkoululaisten vinkkaustapahtuma
Minna Rimpilä, teatteri-ilmaisun ohjaaja ja kulttuurituottaja, Helsingin kaupunginkirjasto

12.50-13.50
Nuoret kriittisinä nettilukijoina
Carita Kiili, akatemiatutkija, Tampereen yliopisto

13.50-14.00
Tauko

14.00-14.20
VOIMA/SANA-hanke
Laura Herva, VOIMA/SANA-hanketyöntekijä, Rovaniemen kaupunginkirjasto

14.25-14.45
”Mitä me luetaan tänään?” – Kuvakirjojen hyödyntäminen varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa
SEVAO-lukuhankkeen lukukoordinaattorit varhaiskasvatuksen opettaja Eeva Saranpää & luokanopettaja Marianna Aromäki, Seinäjoki

14.50-15.50
Every Child Ready to Read Early Literacy Initiative and Kingston Frontenac Public Library´s Programs for Children (video)
Brianne Peters, librarian, Kingston Frontenac Public Library, Canada

15.50-16.00
Päivän päätös

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

***

TORSDAG 16.9.2021

9.00-9.15
Välkommen och aktuellt från Erte 

9.15-10.00
Demokratin och kunskapen
Åsa Wikforss, Stockholms universitet

10.00-10.20
MedLäs – medieläskunnighet i undervisningen
Anna Wulff, Vasa övningsskola

10.20-10.40
Planen har vi, vad gör vi nu? Om mediefostran i biblioteken i Sydvästra Finland
Leena Pylkkö, Åbo stadsbibliotek

10.40-11.00
Sammanfattande diskussion

11.00-12.00
Lunch

12.00-12.15
Inledning och en tillbakablick på Ertes sommarkampanjer

 12.15-13.00
”Sommerles.no – hele Norges digitale lesekampanje”
Siri Haga Torgersen, projektledare för Sommerles vid Vestfold og Telemark fylkesbibliotek

13.00-13.45
Sommarboken i Sverige
Katarina Larson och Jonas Leksell

13.45-14.00
Avslutande diskussion

Vi förbehåller oss rätten till förändringar

Virtuaaliluento: Kerrottu lapsuus. Lapsi- ja nuorisokuvausten traditio ja tutkimus. Teemu Jokilaakso, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto

Lastenkirjainstituutti järjestää syyslukukaudella 2021 luentosarjan lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksesta.

Luennot pidetään tiistaisin 14.9.–23.11. klo 14.15–15.45 Zoom-yhteydellä. Zoom-linkki tulee sivulle elokuussa.

Ohjelma löytyy täältä.

Luennot tallennetaan ja tekstitetään/käännetään suomeksi jatkokäyttöä varten. Luennot ovat vapaasti kaikkien katsottavissa. Linkki tallenteisiin tulee yllä olevalle sivulle.