Terveisiä Erten lanu-neuvostosta

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tuttavallisimmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan nimillä Erte. Ertellä on kotisivut kirjastot.fi:ssä. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu kattavasti kaikkea mikä hyödyttää kirjastosi Lanu-työn suunnittelua ja henkilökunnan Lanu-työn osaamisen tukemista. Sivusto kannattaa ottaa aktiiviseen seurantaan!

Sivuilta löytyy myös ajankohtainen tietoa siitä, missä kaikessa Erte on mukana. Sivuilla tiedotetaan Seinäjoen Ertessä meneillään olevista hankkeista, projekteista, tapahtumista ja siellä on myös jaossa materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Lukupuhetta Podcastit löydät myös sivustolta.

Lastenkirjastotyön Ideakirjat ovat valmiita ja Ideakirjan olisi pitänyt tupsahtaa kesä-heinäkuun vaihteessa jokaiseen Suomen yleiseen kirjastoon. Lastenkirjastotyön Ideakirja 2023 keskittyy alle kouluikäisten kanssa tehtävään kirjastotyöhön ja erityisesti lukemisen edistämiseen. Aiheina ovat muun muassa neuvolayhteistyö, tapahtumat pikkulapsiperheille kirjastoissa, satutunnit ja nyt erittäin ajankohtainen aihe eli tekijänoikeuskysymykset. Kirjan on toimittanut Mervi Heikkilä ja julkaisijana on Seinäjoen erte.

Ertellä on työssään apuna lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston muistiot löydät Erten-sivuilta. Lanu neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Liikavainio Oulun kaupunginkirjastosta ja Mari Karvonen Kajaanin kaupunginkirjastosta.

   

Lanu-neuvoston ajankohtaiset asiat

Viimeisimmässä kokouksessa toukokuussa valitsimme tulevalle kaudelle 2023-2025 tavoitteet, jotka ovat:
1. Lasten- ja nuortenkirjastotyön sekä lukemisenedistämistyön näkyvyyden lisääminen.
2. Lasten ja nuorten kohtaaminen kirjastossa: kirjastot aidosti lanu-ystävällisiksi.
3. Loputonta kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta.
4. Erityishuomio paikallisiin piirteisiin (resurssit, vähemmistökielet).

Tavoitteen kohtiin 1 ja 3 toimenpiteinä perustetaan kaksi palkintoa, jotka vuorottelevat joka toinen vuosi. Kirjastojen tekemää lanu-työn näkyvyyttä ja lukemisedistämistyön näkyvyyttä varten perustetaan lanu-ystävällinen kirjasto -palkinto. Tämän palkinnon siis saa joka toinen vuosi jokin Suomen yleisten kirjastojen lanu-ystävällisin kirjasto. Palkintoraadissa mukana on Oulusta Laura Liikavainio, Helsingistä Mari Luolamaa, Jyväskylästä Hanna-Leena Majuri-Jantunen sekä Lahdesta Krista Tuominen (+ jäsen Bu-gruppenista).

Toinen perustettava palkinto tukee kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta ja tämä palkinto on nimeltään selkokirjapalkinto. Tämä palkinto jaetaan joka toinen vuosi lanu-selkokirjallisuutta tekevälle taholle. Palkintoraadissa mukana on Kajaanista Mari Karvonen, Porvoosta Meri Markus, Asikkalasta Päivi Joentausta sekä Lieksasta Viivi Kilpeläinen (+ jäsen Bu-gruppenista).

On alueemme kirjastojen onni, että olemme saaneet edustajan molempiin palkintoraateihin. Näin pystymme huomioimaan paremmin myös alueemme kirjastot. Lanu-neuvostossa työskentely on mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen Lanu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja nyt tulevana syksynä pääsemme ensimmäisen kerran kokoontumaan livenä Seinäjoella. Odotamme innolla ensimmäistä livetapaamista.

Loppuun vielä muutama kirjavinkki meiltä. Yritimme vinkata vain muutaman, mutta innokkaina lukijoina eivät vinkitkään pariin jääneet. Eppu Nuotion ja Sanna Pelliccionin Lappukaulatyttö (2022) saa kyyneleet valumaan silmistä. Kirja toimii myös hyvänä keskustelunherättäjänä lukuhetkessä lasten kanssa. Kirjan avulla saa puhuttua tunteista sekä Suomen historiasta ja lapsista, jotka tälläkin hetkellä joutuvat jättämään kotinsa.

Sayaka Muratan Maan asukit (2022) puolestaan oli hyvin hämmentävä lukukokemus. Tarina jää pyörimään hyvin pitkäksi aikaa mieleen ja sitä pohtii monelta kantilta. Kirjassa seurataan 34-vuotiaan Natsukin elämää. Natsuki on aina tuntenut olevansa erilainen ja sopeutuminen japanilaiseen yhteiskuntaan tuntuu olevan hänelle hyvin vaikeaa. Oman erilaisuuden ja maailman mallin tilan Natsuki hyväksyy empimättä ja päättää selviytyä elämällä omaa, joskin hyvin erikoista polkuaan. Kirjan kuvauksessa annetaan sisältövaroitus, joka varoittaa, että kirja saattaa käännyttää lukijansa alieniksi. Maan asukit on siis hyvin outo, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!

Nadja Sumasen uusin kirja Outo lintu ystäväksi (2023) oli taattua Sumasen tyyliä. Tarina viihdytti vakavalla aiheellaan yhtä paljon kuin Sumasen edelliset Rambo (2015) ja Terveisin Seepra (2017). Hillan vanhemmat ovat eronneet ja hän on asunut vaihtelevasti isän ja äidin luona. Pian Hilla täyttää 12 vuotta ja saa itse päättää kumman luona asuu vai voisiko hän asuakin mummun luona? Päätöstä helpottaakseen hän ryhtyy tarkkailemaan lintubongausta harrastavan ystävänsä Bubon kanssa vanhempiaan ja mummuaan. Bongauksella hän toivoo saavansa selville millaisia aikuiset ovat silloin, kun hän ei ole paikalla. Vakoilu kuitenkin yllättää niin Hillan kuin Bubonkin.

Henna Ryynäsen Metsä muuttaa (2023) kirjassa Metsä kyllästyy roskaamiseen ja lähtee kiukusta kihisten etsimään uutta, puhdasta kotia ja paikkaa, jossa sitä arvostetaan. Ensimmäiseksi Metsä ottaa suunnan kohti Turkua, mutta lopulta päätyy veden kulkua seuraten merelle. Merellä kelluessaan se huomaa kuitenkin, että merikin kärsii roskista. Metsä kerää valtavan keon muovia rannalle ja jatkaa matkaa eteenpäin. Vesi vaihtuu aavikkoon, kun Metsä kulkee kuiva pölyvana perässään kohti viidakkoa. Ei ole pohjoisen Metsää luotu asumaan lämpimässä ja kosteassa viidakossa. Tähtikuvioita seuraten Metsä suuntaa kohti pohjoista ja saapuu vihdoin kotiin. Oma Metsä kullan kallis! Tarinan lisäksi kirjassa on valloittava kuvitus, jonka Henna Ryynänen on tehnyt itse. Lumoavan ihana kirja!

Parhaillaan Mari on lukemassa Mirjami Sirénin Kaupunki ilman koteja-kirjaa (2023), joka on ollut tähän asti kirjan takakannen kuvauksen mukaisesti mielikuvitusta kutkuttava, riipivän jännittävä ja kekseliäs juonivetoinen tarina Airepoliksen kaupungista, jossa uudet innovaatiot ovat ihmishenkiä tärkeämpiä. Nuorten kirjat kaipaavat poikapäähenkilöitä ja tässä kirjassa sellainen löytyy. Pääosassa tarinassa ovat Kipinä, hänen siskonsa Vanamo ja isänsä Jalava. He kaikki ovat niin uupuneita kaupungin ahdistavasta ilmapiiristä ja jatkuvasta valvonnasta, että lähtevät pakomatkalle. Kirja vaikuttaa nopealukuiselta ja koukuttavalta dystopialta ja mielenkiinnolla jään seuraamaan kuinka pakomatka etenee.

Muista myös ErTen somekanavat. Löydät ne Instagramissa @sjkerte ja facebookissa @seinäjoen erityistehtävä.

Voit olla meihin yhteydessä Erteen liittyvissä asioista: laura.liikavainio@ouka.fi ja mari.karvonen@kajaani.fi tai olla yhteydessä suoraan Erteen: erte.kirjasto@seinajoki.fi

Kesäisin terveisin,
Laura ja Mari

 

Mielen kielellä – lasten- ja nuortenkirjaseminaari

Lämpimästi tervetuloa maksuttomaan lasten- ja nuortenkirjaseminaariin kansainvälisenä lukutaidon päivänä 8.9.2023! Seminaari on nimeltään Mielen kielellä, ja se järjestetään Pasilan kirjaston auditoriossa perjantaina 8.9. klo 9.30-15.30. Seminaari striimataan myös Kirjastokaistalle.

Seminaaripäivän jälkeen tallenteet on katsottavisssa Kirjastokaistalta. Seminaarissa käsittelemme mielen hyvinvointia ja sen tukemista kirjallisuuden, lukemisen ja sanataiteen keinoin. Seminaari on suunnattu lasten- ja nuorten kirjallisuusalan ja kasvatusalan ammattilaisille, lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kiinnostuneille sekä lapsiperheiden vanhemmille.

Seminaarissa pidetään kolme puheenvuoroa:

  • Lastenpsykiatri, tietokirjailija Raisa Cacciatore:
    “Lukeminen mielenterveyden kannattelijana fyysisestä ja psyykkisestä näkökulmasta”
  • Kuvittaja, lastenkirjailija Katri Kirkkopelto:
    “Mollistavia mietteitä, kuvakirjoja suurella tunteella. Kuvakirjailijan puheenvuoro.”
  • Toimintaterapeutti, nuortenkirjailija Nadja Sumanen:
    “Mitä sinulle soisin – fiktiivisen nuoren elämä, taakat ja tarpeet terapeutti-kirjailijan kuvaamana”

Puheenvuorojen lisäksi seminaarissa tulee olemaan paneelikeskustelu, jossa kuvittaja, lastenkirjailija Mira Mallius, psykologi, lastenkirjailija Julia Pöyhönen ja sanataiteen opettaja, lastenkirjailija Maami Snellman keskustelevat sanataiteesta, mielen hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja tunnetaidoista lasten- ja nuortenkirjoissa. Tarkempi aikataulu julkaistaan myöhemmin elokuussa.

Ilmottautuminen

Ilmoittaudu osallistujaksi paikan päälle: https://forms.gle/ZLTbYf1Fb7r4gHzX8

Striimiin osallistujien ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, mutta lomakkeella voi lähettää myös kysymyksiä puhujille.

Seminaarin järjestää IBBY Finland ry. IBBY Finland on lasten- ja nuortenkirjallisuuden ystävien järjestö, joka tekee vapaaehtoisvoimin töitä lukuilon, lukemisen ja laadukkaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolesta sekä kotimaassa että ulkomailla.

Liity jäseneksi ja astu lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailmaan!

https://ibbyfinland.fi/

Yhteistyössä Kirjastokaista ja Pasilan kirjasto.

Lisätiedot:
Demi Aulos
IBBY Finland ry:n puheenjohtaja
demi.aulos(a)gmail.com

289 – Lupa vinkata! – Työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun

Kainuun Kansanpirtissä Kajaanissa järjestetään 28.9. lähiopetuksena koko päivän kestävä koulutus Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kirjavinkkareille. Koulutus sopii niin konkareille kuin aloittelevillekin vinkkaajille. Päivän vinkit ovat sovellettavissa ryhmille vauvasta vaariin: lapsille, nuorille ja aikuisille.

Vinkkauskoulutuksessa keskitymme jännittämisen hallintaan, oman tyylin löytämiseen, heittäytymiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. Tarjoamme myös työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun.

 

 

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista kirjavinkkareita
elämyksellisen vinkkaustilanteen luomiseen
ja oman
 esiintyjäminän löytämiseen.
– Jutta Laino-Tabell, Ohjaamo®

Ohjelma

klo 9.00 Älä kieltäydy kahvista: Aamukahvit
klo 9.30–9.45 Elämysagentit Vaaran vyöhykkeellä
Agenttien tervetulotoivotus! Elämysagentit esittäytyvät: M (Mervi Vaara), Agentti PeKURI (Maija Koivulampi), AKEntti Janna Harva (Hanna Jarva), Agentti HiukkaVAARA (Minna Pulkkinen) ja Agentti Rita Harju (Tuija Polo-Koret).
klo 9.45–10.30 Kirjavinkkaaja esiintyjänä: Kouluttajana vieraileva agentti Jutta Laino-Tabell (etäyhteys).
Jutta on innostava ja asiantunteva kouluttaja, työnohjaaja, draamapedagogi, kehittäjä ja järjestöosaaja, jolla on 22 vuoden kokemus erilaisista viestintä- ja koulutustöistä. Lisätietoa Jutasta ja Ohjaamo®-koulutuksista saat nettisivuilta. Luennossa keskitymme esiintymistilanteen vuorovaikutukseen. Kuinka vinkkaajan esiintyjäkuva vaikuttaa tilanteisiin? Miten esiintyminen ja ilmaisu vaikuttaa osallistujien kohtaamiseen. Kuinka kontakti rakennetaan, miten ryhmä otetaan haltuun?
klo 10.30–11 Häpeä saa odottaa
Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.
klo 11–12.15 Kun kahvit eivät riitä: Omakustanteinen lounas
klo 12.15–13 Lupa jännittää!
Vertaistukea ja ajatuksia esiintymisjännityksestä. Esikeskustelijoina Hanna Jarva, Elina Kanerva ja Minna Pulkkinen.
klo 13–14 Q:n Vinkkauspussi, osa 1
Työkaluja, tekniikkaa ja kokeiluja vinkkaajaan agenttisalkkuun.
– Bee-Bot -vinkkaus, Anniina Glad ja Reetta Kähkönen
– Sanataide vinkkauksissa, Hanna Jarva
klo 14–14.30 Afternoon tea with M.: Iltapäiväkahvit
klo 14.30–15 Q:n Vinkkauspussi, osa 2
– Luokassa – Lööppivinkkaus ja lukupiirit, Tuija Polo-Koret
klo 15–15.30 Häpeä saa (yhä) odottaa
Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.
klo 15.30–15.45 Elä(ydy) ja anna toisten lukea!
Koulutuksen yhteenveto ja lopputervehdys.

Koulutus toteutetaan vain lähikoulutuksena. Mukaan koulutukseen mahtuu 50 osallistujaa. Ilmoittautuminen aukeaa 2.8. ja päättyy 14.9.

Koulutusaika: torstai 28.9.2023 klo 9–15.45
Koulutuspaikka: Kainuun Kansanpirtti, Linnankatu 2, 87100 Kajaani.

Kirjasaari – kaikenlaista kirjallisuutta nuorille, vieraana Elina Pitkäkangas

Kuva: Marjaana Malkamäki

Aika: Keskiviikko 25.1.2023
Paikka: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu

Tapahtuman verkkosivu: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan

Kirjasaaren nuorten päivänä esitellään vuonna 2022 ilmestyneitä nuortenkirjoja. Esittelyssä on rakkauden huumaa, kadonneita ja murhaajia, toisia todellisuuksia ja parempaa tulevaisuutta. Kirjailijavieraaksi saamme nuortenkirjailija Elina Pitkäkankaan.

Lasten ja nuorten päivänä Valve-salissa pääsee myös tekemään itse lattiarunoja ja rakentamaan lempikirjahyllyä yhdessä muiden kirjasaarelaisten kanssa.

Lattiarunoutta ja lempikirjoja

Lasten ja nuorten päivänä Valve-salissa pääsee myös tekemään itse lattiarunoja ja rakentamaan lempikirjahyllyä yhdessä muiden kirjasaarelaisten kanssa.

Rakenna runo ja sujauta hyllyyn lapsuutesi lempikirja tai jokin uunituore suosikkisi. Päivän kuluessa lattialla nähdään vaihtuvien runojen näyttely ja hyllyyn kertyy koko joukko kirjasaarelaisten lempilukemistoa. Lattiarunot ja lempikirjat tarjoilee Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu.

Ohjelma

9.30-10.00 Aamukahvit ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto.

10-10.10 Tervetuloa! Mervi Vaara, Oulun kaupunginkirjasto.

10.10-11.00 Rakkauden huumaa ja muita käännekohtia – nuorten kaunokirjallisuutta. Eeva-Maria Alatalo, Oulun kaupunginkirjasto

11.00-11.10 Historiaa, nykyaikaa ja toisia todellisuuksia – selkokirjoja nuorille. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto

11.10-11.30 Kokemuksia ja suoraa puhetta aikuistuvalle nuorelle – tietokirjoja. Jenni Backman, Oulun kaupunginkirjasto

11.30-12.30 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin.

12.30-12.40 Heartstopper – ja siinäkö se? Sarjakuvia ja mangaa. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto

12.40-13.15 Muinaishistoriasta kohti parempaa (?) tulevaisuutta – scifiä ja fantasiaa yläkoululaisille. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto

13.15-14 Kirjailijavieraana Elina Pitkäkangas.
Hänen uusin teoksensa Sang on eeppinen romaani vallasta ja rakkaudesta kuvitteellisessa tulevaisuuden Itä-Aasiassa. Kun ihmisarvoa määrittää raha ja onnellisuutta perhe, mitä jää jäljelle, kun ne riistetään? Sang on vuoden 2022 Topelius-palkintoehdokkaana. 

14-14.30 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE.

14.30-15 Kadonneiden ja murhaajien jäljillä – jännitystä ja kauhua yläkouluikäisille. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto

15.00 Kiitokset! Mervi Vaara.

Päivän kirjalistat tulevat verkkosivuille myöhemmin.

Ilmoittaudu tästä paikan päälle.

Ilmoittaudu tästä etäosallistujaksi.

Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana

Anita ja Leena Reisjärveltä kirjastoista haastoivat naapurinsa Haapajärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Haapajärvellä lanutyötä tekevät Mia Niemelä ja Tuija Kartimo. Koulujen kanssa tehdään paljon erilaisia yhteistyökuviota. Tuotamme kouluille vinkkauksia, kirjastonkäytön opetusta ja kaikenlaista toimintaa pop-up kirjastosta ryhmäytymispäivien toimintapisteisiin. Päiväkodeille ja muille lapsiryhmille tehdään erilaisia satu-aiheisia juttuja ja vinkkauksia. Tuija ja Miia ovat helposti innostuvia ja heittäytyviä ammattilaisia. Mikään idea ei ole liian nolo. ”Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana.”


Tuija ja Mia Haapajärven kirjastosta

Mitä kuuluu Haapajärven kirjastoon. Mitä teillä on tekeillä tällä hetkellä?
Kun kirjoitamme tätä, on huhtikuun alku ja lukuviikko. Tähän viikkoon on kuulunut pop-up kirjastoa, kirjailijavierailua, lastentapahtumien suunnittelua, kirjavinkkausta ja jopa ensi kesän suunnittelua. Joten hyvää kuulu, on kiva tekemisen meininki. Olemme pystyneet toteuttamaan kaikki kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset jutut, sekä lisäksi koulut ovat olleet koko lukuvuoden aktiivisia ja pyytäneet meitä erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan mukaan. Koronahiljaisuuden jälkeen tämä on oikein mukavaa. Myös nuorisoa on alkanut pyörimään kirjastossa taas vanhaan malliin.

Kevät lähestyy kovaa vauhtia. Näkyykö se kirjastossa esimerkiksi kouluryhmien lisääntyneessä kirjaston käytössä?
Meillä koululuokkien ohjatut käynnit painottuvat selvästi syksyyn, keväällä ryhmät käyvät omatoimisesti ja itsenäisesti. Lukudiplomien palautus lähestyy ja siihen ollaan annettu viime hetken vinkkejä. Meidän ajatukset ovat jo vähän kääntyneet kesään ja kesäisiin lanu-tempauksiin.


haapajärvisiä koululaisia ryhmäkäynnillä

Mitä kirjoja luette parhaillaan?
Me luemme monipuolisesti kaikkia genrejä. Kuuntelemme ja lukemme sujuvasti ristiin rastiin lasten, nuorten ja aikuisten kirjoja. Tuijalla on kuuntelussa tällä hetkellä  Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset ja luettavana Janet Skeslien Charlesin  Kirjasto Pariisin sydämessä.

Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset kertoo syrjäisestä Arranmoren saaresta, jota uhkaa pimeä tuho. Kirjan päähenkilö Fionn on ollut saaren Myrskynvartija vain alle puoli vuotta, kun tuhannet hirvittävät sielunvaanijat saapuvat.  Kadonneet merenväkiset on Myrskynvartijan saari kirjan jatko-osa. Sarjan molemmat osat ovat hyvin vauhdikasta fantasiaa! Janet Skeslien Charlesin Kirjasto Pariisin sydämessä on tositapahtumien inspiroima herkkä lukuromaani Pariisin amerikkalaisesta kirjastosta ja sen urheista työntekijöistä toisen maailmansodan aikana.

 
Tuijan kirjat: Kadonneet merenväkiset ja Kirjasto Pariisin sydämessä

Mialla kuunneltavana on tällä hetkellä Pierre Lemaitren Tuhon lapset ja luettavana Colson Whiteheadin Harlem Shuffle. Tuhon lapset on Pierre Lemaitren maailmanmenestystrilogian itsenäinen päätösosa. Tarinan keskushenkilö on trilogian aloitusosasta Näkemiin taivaassa tuttu Louise Belmont. Päätösosan alkaessa eletään huhtikuuta 1940. Perhesalaisuus, hienot henkilöhahmot, vahva  kerronta ovat tämän kirjan ydin. Colson Whiteheadin uudessa kirjassa sukelletaan 1960-luvun Harlemiin. Ray Carney on peräisin rikollisesta suvusta, mutta ahkeroi elättääkseen perheensä huonekalumyyjänä. Perheeseen on tulossa toinen lapsi, ja rahasta on pulaa. Ray tulee temmatuksi sukulaistensa bisneksiin mukaan. Romaanissa keikutaan rehellisyyden, rikosten ja julkisivun puhtaana pitämisen välimaastoissa.

 
Miian kirjat: Tuhon lapset ja Harlem Shuffle

Mikä on kirjastonne paras paikka?
Kirjastomme paras paikka on ehdottomasti yläkerran uusi ”kirjakorneri” Saimme muutaman seinän kaadettua, ja ostettiin uusia tuoleja. Tätä tyhjää tilaa ei täytetä hyllyillä, vaan ajatus on, että sitä voisi käyttää oleskeluun ja ehkä jopa tapahtumiin. Laittaisimme siihen punaisen maton, mutta siivoojat ei tykkää.

Mitä touhuatte Haapajärven kirjastossa kesällä?
Ideatyöpaja on täydessä touhussa kesää varten. Olemme useana vuonna järjestäneet toiminnallisen suunnistuksen Haapajärven keskustassa. Tätä olisi jälleen tarkoitus jatkaa uuden mysteerin avulla. Lisäksi osallistumme vuosittain kaupungin järjestämään Teepiknik tapahtumaan omalla toiminnallisella pisteellä. Kaiken tämän ohella kesä on jo kovaa valmistautumista seuraavaa lukuvuotta varten. Lukudiplomien uudistaminen ja vinkkauskirjojen lueskelu on kesällä jo kovasti käynnissä.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastetaan Kalajoki. Mitä kuuluu Kalajoelle? Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri teidän kirjastossa? Näkyvätkö matkailijat kirjaston arjessa miten? Tarjoatteko erityisesti heille toimintaa?

Kalajoen artikkeliin palaamme syksyllä.

Kesäterveisin,
Mia ja Tuija

Terkkuja Reisjärveltä

Tuula Merijärven kirjastoista haastoi Reisjärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos haasteesta Tuula! Reisjärven kirjastossa työskentelee kaksi kirjastolaista: Kirjastotoimenjohtaja Anita Aho ja kirjastovirkailija Leena Partanen. LaNu-yhteistyötä tehdään alakoulun ja varhaiskasvatuksen kanssa mm. koululle säännöllisin välein vaihdettavalla siirtokokoelmalla ja toivottujen teemojen mukaisilla kirjapaketeilla. Kirjastolla puolestaan pyrimme pitämään lastenkirjoista näyttelyä ajankohtaisista asioista.

Mitä kuuluu Reisjärven kirjastoon?
Viime vuosi oli iso voimanponnistus kahdessa suuressa projektissa: Omatoimikirjaston perustaminen ja kirjastokimppaan liittyminen. Näiden toimintojen sisäistämistä tapahtuu vieläkin sekä henkilökunnassa että varsinkin asiakkaissa. Opastusta uusiin toimintoihin annetaan päivittäin. Koronavuodet ovat olleet hankalia kirjastoissa, mutta toisaalta koronavuodet antoivat meille aikaa perehtyä noihin isoihin projekteihin. Nyt toivotaan, että päästään pian normaalitoimintaan ja saadaan sekä lainaluvut että kävijämäärät nousuun. Toistaiseksi eletään vielä varovasti ”normaalia kirjastoarkea”.

Reisjärven kirjasto liittyi viime vuonna Joki-kirjastokimppaan. Meitä kiinnostaakin monet seikat kirjastokimppaan liittymisestä. Joki-kirjastokimpassa yhdistyivät kaksi aiempaa kirjastokimppaa sekä Reisjärven kirjasto.
Toukokuussa tulee vuosi kimppaan liittymisestä, eikä katumuksen hetkiä toistaiseksi ole tullut. Keskustelu ja yhteistyö kimpan sisällä toimii hienosti. Meille on tietenkin tullut paljon uutta opittavaa järjestelmässä ja käytänteissä. Olimme mukana suunnittelussa alusta asti ja olihan se mielenkiintoista ja haastavaa. Yhteistyö suunnitteluvaiheessa(kin) toimi tosi hienosti kirjastojen kesken.

Onko kimpassa olo muuttanut teidän työtänne? Miten se näkyy käytännössä?
Järjestelmään liittyvät toiminnot esimerkiksi tiedonhaussa, varausten teossa ja hyllyvarausten näkymässä olivat meille uudelleen opeteltavia asioita, sillä aikaisemmin teimme näitä vain omassa yksikössä.

Mikä on ollut parasta kimppaan liityttyänne?
Uuden verkkokirjaston tarjoamat mahdollisuudet asiakkaille ja yhteisen kuljetusrenkaan käynnistyminen aineiston kuljettamiseen.

Aineiston kuljetuskassit ovat lähtövalmiina.

Tulivatko jotkin asiat yllätyksenä teille kimpan myötä?
Kunnassa kimppaan liittymisen ennakoitiin tuovan kustannussäästöjä. Näinhän ei tosiasiassa tapahdu: vaikka yhteisessä kirjastojärjestelmässä meille hiukan tuli säästöjä niin vähintään vastaavan verran kustannuksia tuli jossain muussa kohtaa, kuten esimerkiksi juuri kuljetusyhteistyössä. Myös järjestelmän toiminnoissa oli aluksi yllättävän paljon pikkuvikoja.

Puhutteko ja vinkkaatteko työkavereiden kesken kirjoja vaikkapa kahvitauolla? Onko teillä jokin kirja, minkä olette kaikki lukeneet ja pitäneet siitä erityisesti?
Kahden henkilön kirjastossa ei ole yhteisiä kahvitaukoja. Yleensä toinen päivystää, joten vuorottelemme tauoissa. Lisäksi meillä on aivan erilainen kirjamaku. Mutta toki on joitain yhteisiäkin kirjailijoita, esimerkiksi Kristin Hannahin ja Jojo Moyesin tuotantoa olemme lukeneet molemmat. Samoin luonto- ja retkeilyaiheisia kirjoja.

   

Mitä Lanu-toimintaa toivoisitte kaikissa kirjastoissa järjestettävän? Entäpä mikä vaatii vähiten ennakkotyötä ja olisi näin ollen helppo toteuttaa kaikissa kirjastoissa?
Satu- tai tarinatuokioita toivoisimme järjestettävän. Tosin tällä hetkellä se on hankalaa edes omassa kirjastossa nykyisten työvuorojen puitteissa, sillä olemme yhtä aikaa töissä vain muutaman tunnin päivässä.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastamme naapurista Haapajärven kirjastosta lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevän.

Terveisin,
Anita ja Leena

Terveisiä Merijärveltä!

Lanu-artikkelisarjassa saamme kuulla Tuulan terveiset Merijärveltä. Sari Seitajärvi Haapaveden ja Pyhännän kirjastoista haastoi Tuulan mukaan artikkelisarjaan. Aloitetaan tuttuun tapaan esittelyllä:
Olen kirjastosihteeri Tuula Alin-Biari Musafiri ja olen työskennellyt pitkään Merijärven kirjastossa. Koska henkilökuntaa on vain yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen, ei ole ollut koskaan kovin paljon mahdollisuuksia panostaa johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Itselläni lasten- ja nuortenkirjastotyö on ollut kuitenkin aina lähellä sydäntä ja olen kokenut sen tärkeäksi, joten siihen on keskitetty voimavaroja kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö on käytännönkin sanelemaa, sillä olemme samassa pihassa kunnan ainoan koulukeskuksen ja uuden päiväkodin kanssa. Naapurustosta löytyy myös toinen päiväkoti, ja kaikista näistä koostuu merkittävä osa kirjaston käyttäjistä.

Mitä Merijärven kirjastoon kuuluu tällä hetkellä?
Merijärven kirjastossa ollaan tiukoilla töiden kanssa, kuten varmasti monessa muussakin kirjastossa. Ollaan opeteltu myös uutta elämää Joki-kirjastoissa, ja on opittu jälleen kerran miten paljon hyödymme kimpassa mukana olemisesta.

Merijärvellä tehdään Lanu-työtä ja ilmeisen hyvin, sillä Sari halusi tietää miten 1,5 henkilön kirjastossa ehditään paneutua lasten- ja nuortenkirjastotyöhön niin hyvin!
Itse kyllä vierastan tässä yhteydessä tuota ”hyvin” -sanaa! Ehkä se kauempaa katsottuna vain näyttää siltä. Tähän aiheeseen liittyviä koulutuksia seuratessa itselle tulee haikea ja surullinenkin olo, kun näkee mitä kaikkea olisi mahdollista tehdä – jos olisi mahdollista!

Olet Tuula ollut pitkään töissä Merijärvellä ja ehtinyt nähdä ja kokea tänä aikana monen moista. Mikä on muuttunut Lasten- ja nuortenkirjastotyössä sinun työvuosiesi aikana?
Ensimmäisenä tulee mieleen lasten kuvakirjat: niissä on nykyään ihania kuvituksia ja käytetään paljon värejä. Se kertoo siitä, että lastenkirjaa ja sen lukijaa arvostetaan. Toivottavasti ei koskaan palata niihin ankeisiin vuosiin, jolloin lastenkin kirjojen piti olla ensisijaisesti ”realistisia”!

Meillä oli aikoinaan useita yläkouluikäisiä nuoria, jotka lainasivat säännöllisesti ison kasan kirjoja. Nyt sellaisia ei enää ole, ja nuorten lukuinnostuksen ja sen myötä lukutaidon on nähty jo pitkään hiipuvan kaikkialla Suomessa. Onneksi tähän on havahduttu, ja töitä tehdään niin kirjastoissa kuin kouluissakin, että tilanne saataisiin paranemaan.

Mikä viime aikoina lukemasi kirja on tehnyt sinuun suuren vaikutuksen?
Viime aikoina olen lukenut eniten dekkareita, joita tähän voisi luetella useampiakin. Viime vuonna vaikutuin myös Tarja Halosen elämäkerrasta Erään aktivistin tarina, jota voin kyllä suositella.

  

Kirja, jota haluan suositella aina uudelleen on Barbro Lindgrenin ja Eva Erikssonin Satu pikkuisesta setämiehestä. Kirjan ensimmäinen lause kuuluu: ” Olipa kerran pieni setämies, hyvin yksinäinen pieni setämies. Kukaan ei välittänyt hänestä, vaikka hän oli kovin kiltti. Toisten mielestä hän oli liian lyhyt. Ja sen vuoksi hän muka näytti tyhmältä.” Kirjan viimeinen lause kuuluu: ” Eikä pikku setämiehen tarvinnut tuntea itseään enää milloinkaan yksinäiseksi.” Mitä tapahtui näiden lauseiden välissä? Kannattaa lukea! Kirja ei ole uusi, mutta sen aihe on nyt korona-aikanakin erittäin ajankohtainen. Kirja sopii luettavaksi myös silloin, jos aiheena on kiusaaminen.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalla seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet Tuula haluat haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä haluat kysyä häneltä?
Voisin haastaa Reisjärven kirjaston. He eivät ole olleet aikaisemmin mukana kirjastokimpassa, joten nyt he voisivat kertoa tuntemuksiaan ja kokemuksiaan yhtenä Joki-kirjastona.

Terveisin,
Tuula

Erten etävinkit II: Valtakunnallinen lasten ja nuorten digikokoelma

Erten etäilyt jatkuvat

Erte järjestää jälleen keväällä neljä parin tunnin mittaisia etäilyjä, joissa jaetaan paljon vinkkejä eri aiheista. Osallistu mukaan joko varsinaisena päivänä tai katso tallenne. Muista ilmoittautua, sillä tallenteen linkki lähetetään vain ilmoittautuneille.

25.1. Erten etävinkit I: Selkoa, selkoa
Ohjelma:
klo 9.30–10.15 Selkotärppejä vinkkareille, osallistujat & kehityspäällikkö, kirjailija Mervi Heikkilä, Seinäjoen Erte
klo 10.15–10.40 Ajankohtaista Selkokeskuksesta, suunnittelija Ella Airaksinen
klo 10.40–11.00 Keskustelua ja kysymyksiä
Ilmoittaudu mukaan täällä!

1.2. Pienten kirjastojen lanu-etävinkit nro 1.
Kaipaatko vertaisryhmää tai vinkkejä, miten pienessä kirjastossa voi tehdä menestyksekkäästi lasten- ja nuortenkirjastotyötä?  Erten Pienten kirjastojen lanu-etävinkit on sinua varten. Ilmoittaudu mukaan täällä ja tule h-hetkellä mukaan tai katso tallenne päivän esityksistä!
Ohjelma:
klo 9.30–9.45 Pienten kirjastojen pilotti 2021 – Mitä saatiin yhdessä aikaan? Mervi Heikkilä & osallistuneet kirjastot
klo 9.45–10.00 Keskustelua
klo 10.00–10.30 Näin meillä – lanu-työtä Luumäen ja Kangasvarren kirjastoissa Anu Kokko, kirjastonhoitaja
klo 10.30–11.00 Keskustelua ja kysymyksiä

8.3. Erten etävinkit II: Valtakunnallinen lasten ja nuorten digikokoelma
5.4. Erten etävinkit III: Aihe ilmoitetaan myöhemmin