Terveisiä Erten lanu-neuvostosta

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tuttavallisimmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan nimillä Erte. Ertellä on kotisivut kirjastot.fi:ssä. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu kattavasti kaikkea mikä hyödyttää kirjastosi Lanu-työn suunnittelua ja henkilökunnan Lanu-työn osaamisen tukemista. Sivusto kannattaa ottaa aktiiviseen seurantaan!

Sivuilta löytyy myös ajankohtainen tietoa siitä, missä kaikessa Erte on mukana. Sivuilla tiedotetaan Seinäjoen Ertessä meneillään olevista hankkeista, projekteista, tapahtumista ja siellä on myös jaossa materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Lukupuhetta Podcastit löydät myös sivustolta.

Lastenkirjastotyön Ideakirjat ovat valmiita ja Ideakirjan olisi pitänyt tupsahtaa kesä-heinäkuun vaihteessa jokaiseen Suomen yleiseen kirjastoon. Lastenkirjastotyön Ideakirja 2023 keskittyy alle kouluikäisten kanssa tehtävään kirjastotyöhön ja erityisesti lukemisen edistämiseen. Aiheina ovat muun muassa neuvolayhteistyö, tapahtumat pikkulapsiperheille kirjastoissa, satutunnit ja nyt erittäin ajankohtainen aihe eli tekijänoikeuskysymykset. Kirjan on toimittanut Mervi Heikkilä ja julkaisijana on Seinäjoen erte.

Ertellä on työssään apuna lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston muistiot löydät Erten-sivuilta. Lanu neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Liikavainio Oulun kaupunginkirjastosta ja Mari Karvonen Kajaanin kaupunginkirjastosta.

   

Lanu-neuvoston ajankohtaiset asiat

Viimeisimmässä kokouksessa toukokuussa valitsimme tulevalle kaudelle 2023-2025 tavoitteet, jotka ovat:
1. Lasten- ja nuortenkirjastotyön sekä lukemisenedistämistyön näkyvyyden lisääminen.
2. Lasten ja nuorten kohtaaminen kirjastossa: kirjastot aidosti lanu-ystävällisiksi.
3. Loputonta kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta.
4. Erityishuomio paikallisiin piirteisiin (resurssit, vähemmistökielet).

Tavoitteen kohtiin 1 ja 3 toimenpiteinä perustetaan kaksi palkintoa, jotka vuorottelevat joka toinen vuosi. Kirjastojen tekemää lanu-työn näkyvyyttä ja lukemisedistämistyön näkyvyyttä varten perustetaan lanu-ystävällinen kirjasto -palkinto. Tämän palkinnon siis saa joka toinen vuosi jokin Suomen yleisten kirjastojen lanu-ystävällisin kirjasto. Palkintoraadissa mukana on Oulusta Laura Liikavainio, Helsingistä Mari Luolamaa, Jyväskylästä Hanna-Leena Majuri-Jantunen sekä Lahdesta Krista Tuominen (+ jäsen Bu-gruppenista).

Toinen perustettava palkinto tukee kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta ja tämä palkinto on nimeltään selkokirjapalkinto. Tämä palkinto jaetaan joka toinen vuosi lanu-selkokirjallisuutta tekevälle taholle. Palkintoraadissa mukana on Kajaanista Mari Karvonen, Porvoosta Meri Markus, Asikkalasta Päivi Joentausta sekä Lieksasta Viivi Kilpeläinen (+ jäsen Bu-gruppenista).

On alueemme kirjastojen onni, että olemme saaneet edustajan molempiin palkintoraateihin. Näin pystymme huomioimaan paremmin myös alueemme kirjastot. Lanu-neuvostossa työskentely on mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen Lanu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja nyt tulevana syksynä pääsemme ensimmäisen kerran kokoontumaan livenä Seinäjoella. Odotamme innolla ensimmäistä livetapaamista.

Loppuun vielä muutama kirjavinkki meiltä. Yritimme vinkata vain muutaman, mutta innokkaina lukijoina eivät vinkitkään pariin jääneet. Eppu Nuotion ja Sanna Pelliccionin Lappukaulatyttö (2022) saa kyyneleet valumaan silmistä. Kirja toimii myös hyvänä keskustelunherättäjänä lukuhetkessä lasten kanssa. Kirjan avulla saa puhuttua tunteista sekä Suomen historiasta ja lapsista, jotka tälläkin hetkellä joutuvat jättämään kotinsa.

Sayaka Muratan Maan asukit (2022) puolestaan oli hyvin hämmentävä lukukokemus. Tarina jää pyörimään hyvin pitkäksi aikaa mieleen ja sitä pohtii monelta kantilta. Kirjassa seurataan 34-vuotiaan Natsukin elämää. Natsuki on aina tuntenut olevansa erilainen ja sopeutuminen japanilaiseen yhteiskuntaan tuntuu olevan hänelle hyvin vaikeaa. Oman erilaisuuden ja maailman mallin tilan Natsuki hyväksyy empimättä ja päättää selviytyä elämällä omaa, joskin hyvin erikoista polkuaan. Kirjan kuvauksessa annetaan sisältövaroitus, joka varoittaa, että kirja saattaa käännyttää lukijansa alieniksi. Maan asukit on siis hyvin outo, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!

Nadja Sumasen uusin kirja Outo lintu ystäväksi (2023) oli taattua Sumasen tyyliä. Tarina viihdytti vakavalla aiheellaan yhtä paljon kuin Sumasen edelliset Rambo (2015) ja Terveisin Seepra (2017). Hillan vanhemmat ovat eronneet ja hän on asunut vaihtelevasti isän ja äidin luona. Pian Hilla täyttää 12 vuotta ja saa itse päättää kumman luona asuu vai voisiko hän asuakin mummun luona? Päätöstä helpottaakseen hän ryhtyy tarkkailemaan lintubongausta harrastavan ystävänsä Bubon kanssa vanhempiaan ja mummuaan. Bongauksella hän toivoo saavansa selville millaisia aikuiset ovat silloin, kun hän ei ole paikalla. Vakoilu kuitenkin yllättää niin Hillan kuin Bubonkin.

Henna Ryynäsen Metsä muuttaa (2023) kirjassa Metsä kyllästyy roskaamiseen ja lähtee kiukusta kihisten etsimään uutta, puhdasta kotia ja paikkaa, jossa sitä arvostetaan. Ensimmäiseksi Metsä ottaa suunnan kohti Turkua, mutta lopulta päätyy veden kulkua seuraten merelle. Merellä kelluessaan se huomaa kuitenkin, että merikin kärsii roskista. Metsä kerää valtavan keon muovia rannalle ja jatkaa matkaa eteenpäin. Vesi vaihtuu aavikkoon, kun Metsä kulkee kuiva pölyvana perässään kohti viidakkoa. Ei ole pohjoisen Metsää luotu asumaan lämpimässä ja kosteassa viidakossa. Tähtikuvioita seuraten Metsä suuntaa kohti pohjoista ja saapuu vihdoin kotiin. Oma Metsä kullan kallis! Tarinan lisäksi kirjassa on valloittava kuvitus, jonka Henna Ryynänen on tehnyt itse. Lumoavan ihana kirja!

Parhaillaan Mari on lukemassa Mirjami Sirénin Kaupunki ilman koteja-kirjaa (2023), joka on ollut tähän asti kirjan takakannen kuvauksen mukaisesti mielikuvitusta kutkuttava, riipivän jännittävä ja kekseliäs juonivetoinen tarina Airepoliksen kaupungista, jossa uudet innovaatiot ovat ihmishenkiä tärkeämpiä. Nuorten kirjat kaipaavat poikapäähenkilöitä ja tässä kirjassa sellainen löytyy. Pääosassa tarinassa ovat Kipinä, hänen siskonsa Vanamo ja isänsä Jalava. He kaikki ovat niin uupuneita kaupungin ahdistavasta ilmapiiristä ja jatkuvasta valvonnasta, että lähtevät pakomatkalle. Kirja vaikuttaa nopealukuiselta ja koukuttavalta dystopialta ja mielenkiinnolla jään seuraamaan kuinka pakomatka etenee.

Muista myös ErTen somekanavat. Löydät ne Instagramissa @sjkerte ja facebookissa @seinäjoen erityistehtävä.

Voit olla meihin yhteydessä Erteen liittyvissä asioista: laura.liikavainio@ouka.fi ja mari.karvonen@kajaani.fi tai olla yhteydessä suoraan Erteen: erte.kirjasto@seinajoki.fi

Kesäisin terveisin,
Laura ja Mari

 

Mielen kielellä – lasten- ja nuortenkirjaseminaari

Lämpimästi tervetuloa maksuttomaan lasten- ja nuortenkirjaseminaariin kansainvälisenä lukutaidon päivänä 8.9.2023! Seminaari on nimeltään Mielen kielellä, ja se järjestetään Pasilan kirjaston auditoriossa perjantaina 8.9. klo 9.30-15.30. Seminaari striimataan myös Kirjastokaistalle.

Seminaaripäivän jälkeen tallenteet on katsottavisssa Kirjastokaistalta. Seminaarissa käsittelemme mielen hyvinvointia ja sen tukemista kirjallisuuden, lukemisen ja sanataiteen keinoin. Seminaari on suunnattu lasten- ja nuorten kirjallisuusalan ja kasvatusalan ammattilaisille, lasten- ja nuortenkirjallisuudesta kiinnostuneille sekä lapsiperheiden vanhemmille.

Seminaarissa pidetään kolme puheenvuoroa:

  • Lastenpsykiatri, tietokirjailija Raisa Cacciatore:
    “Lukeminen mielenterveyden kannattelijana fyysisestä ja psyykkisestä näkökulmasta”
  • Kuvittaja, lastenkirjailija Katri Kirkkopelto:
    “Mollistavia mietteitä, kuvakirjoja suurella tunteella. Kuvakirjailijan puheenvuoro.”
  • Toimintaterapeutti, nuortenkirjailija Nadja Sumanen:
    “Mitä sinulle soisin – fiktiivisen nuoren elämä, taakat ja tarpeet terapeutti-kirjailijan kuvaamana”

Puheenvuorojen lisäksi seminaarissa tulee olemaan paneelikeskustelu, jossa kuvittaja, lastenkirjailija Mira Mallius, psykologi, lastenkirjailija Julia Pöyhönen ja sanataiteen opettaja, lastenkirjailija Maami Snellman keskustelevat sanataiteesta, mielen hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja tunnetaidoista lasten- ja nuortenkirjoissa. Tarkempi aikataulu julkaistaan myöhemmin elokuussa.

Ilmottautuminen

Ilmoittaudu osallistujaksi paikan päälle: https://forms.gle/ZLTbYf1Fb7r4gHzX8

Striimiin osallistujien ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon, mutta lomakkeella voi lähettää myös kysymyksiä puhujille.

Seminaarin järjestää IBBY Finland ry. IBBY Finland on lasten- ja nuortenkirjallisuuden ystävien järjestö, joka tekee vapaaehtoisvoimin töitä lukuilon, lukemisen ja laadukkaan lasten- ja nuortenkirjallisuuden puolesta sekä kotimaassa että ulkomailla.

Liity jäseneksi ja astu lasten- ja nuortenkirjallisuuden maailmaan!

https://ibbyfinland.fi/

Yhteistyössä Kirjastokaista ja Pasilan kirjasto.

Lisätiedot:
Demi Aulos
IBBY Finland ry:n puheenjohtaja
demi.aulos(a)gmail.com

Kirjasaari 2024: Aikuiset

Kirjasaari kokoaa yhteen vuoden 2023 aikuisten aineiston laajan kattauksen.  Mukana ovat kirjallisuuden lisäksi lauta- ja konsolipelit sekä musiikki.  Kuulemme puheenvuoron myös siitä, kannattaisiko aikuistenkin lukea lasten kuvakirjoja.  Päivä käynnistyy kirjailija Jenny Kangasvuon esityksellä Suomikumman raikkaat tuulet, joka johdattaa osallistujat tieteis- ja fantasiaelementtejä sisältävän, reaalimaailmaan sijoittuvan kirjallisuuden äärelle.  Päivän lopuksi käännetään katseet jo tulevaisuutta kohti, kun Johanna Paaso esittelee Into Kustannuksen kevään 2024 kirjoja.

Valve-salissa pääsee myös tekemään runoja ja manifesteja: 

BLACK OUT -RUNOJA JA KIRJANSELKÄMANIFESTEJA
Mustaa turhat sanat piiloon, rakenna kirjapinoista manifesti tai kokoa irrallaan harhailevista sanoista runollinen ajatus. Millaista on luoda tekstejä keksimättä itse yhtäkään sanaa? Tule ja kokeile!
Pajan tarjoaa Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu. 

OHJELMA:

8.30-9.00 Aamukahvit kahvila Valveen Paljetissa. Kahvit tarjoaa Oulun kaupunginkirjasto. 

9.00-9.05 Tervetuloa! Soile Hirvasniemi, Oulun kaupunginkirjasto  

9.05-10.00 Suomikumman raikkaat tuulet. Kirjailija Jenny Kangasvuo. Jenny Kangasvuo on oululaistunut kirjailija ja kulttuuriantropologi, jonka erityisalaa ovat seksuaalisuus ja ruumiillisuus niin tutkimuksessa kuin tarinoissa.  Tällä hetkellä hän työstää keväällä 2024 ilmestyvää novellikokoelmaa ja seuraavaa romaaniaan.  

10.00-10.15 Merten syvyyksistä taivaanrannan maalareihin – tietokirjallisuutta. Saana Kaleva Langinkoski ja Hanne Uusitalo, Oulun kaupunginkirjasto  

10.15-10.25 Uusia alkuja ja kirjallista kihinää – romantiikkaa. Eeva-Maria Alatalo, Oulun kaupunginkirjasto  

10.25-10.40 Maagisen makiasti reivaava rytmirevittely – musiikkia. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto  

10.40-10.55 Laattojen asettelua ja ilmapalloja – lautapelejä. Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto  

11.00-12.00 Lounastauko (omakustanteinen) ja mahdollisuus tutustua aineistoihin.  

12.00-12.10 Lukisitko kuvakirjan? – aikuisille sopivia lasten kuvakirjoja. Elina Kanerva, Oulun kaupunginkirjasto ja Salla Kananen, Limingan kirjasto  

12.10-12.20 Scifiä, klassikoita ja omaelämäkerrallista sarjakuvaa – sarjakuvia. Juhana Huumonen, Oulun kaupunginkirjasto  

12.20-12.30 Nadaismoa, naisrunoutta – rakkautta ja kaipuuta – runoutta. Jukka Peltonen, Oulun kaupunginkirjasto  

12.30-12.45 Taikuutta, kauhua ja saamelaista mytologiaa – konsolipelejä. Hanna Oikarinen, Oulun kaupunginkirjasto  

12.45-13.00 Väärässä paikassa väärään aikaan – jännityskirjallisuutta. Laura Miettinen, Oulun kaupunginkirjasto  

13.00-13.15 Scifantastisia seikkailuja ja ympäristökatastrofeja maalla, merellä sekä avaruudessa – scifi- ja fantasiakirjallisuutta. Heidi-Maria Hekkala ja Hanne Uusitalo, Oulun kaupunginkirjasto  

13.15-13.30 Ikiaikaisesta kauhusta uuden kauhun kadotukseen – kauhukirjallisuutta. Heidi-Maria Hekkala ja Nina Tepsa, Oulun kaupunginkirjasto  

13.30-14.00 Kahvitauko ja mahdollisuus tutustua aineistoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE. 

14.00-14.15 Lapsia ja vanhempia – käännöskirjallisuutta.  Anna Kippola, Raahen kaupunginkirjasto ja Anne Vesala, Oulun kaupunginkirjasto  

14.15-14.30 Kotimaisen kaunokirjallisuuden pitkää häntää. Jaana Märsynaho, Oulun kaupunginkirjasto  

14.30-15.15 Vuoden 2024 kirjallisuutta. Kustannusalan konkari, oululaislähtöinen Johanna Paaso esittelee Into Kustannuksen kevään 2024 uutuuskirjoja. Paasolla on monipuolinen ja pitkä kokemus kauno- ja tietokirjallisuuden kustantamisesta sekä äänikirja- ja pokkarituotannosta. Hän uskoo kirjaformaattien monimuotoisuuteen myös tulevaisuudessa. 

15.15 Kiitokset ja hyvää kotimatkaa! 

Ilmoittaudu tästä 15.1.2024 mennessä. Ilmoittautuminen alkaa 6.11.2023.
Kirjasaaren materiaalit kuten kirjalistat tulevat jakoon Oulun kaupunginkirjaston kotisivuille. 

ESS-koodit oululaisille: 
Kouluttaja: Oulun kaupunginkirjasto 
Koulutuskoodi: 10 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus 
Koulutuksen laatu: S Sisäinen koulutus 
Koulutuslaji: 196 Kirjastoalan koulutus 
Koulutuksen kesto tunteina: 0
Koulutuksen kesto päivinä: 1
Koulutussuunnitelman mukainen… 1 On koulutussuunnitelman mukainen koulutus 

Oulu – Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki. #kirjasaari #oululukee

Kirjasaari 2024: Lapset

Kirjasaaren lasten päivänä esitellään vuonna 2023 ilmestyneitä lastenkirjoja. Päivä sisältää historian hipinää, ketkuja metkuja, myrskyä ja valoa – ja paljon muuta. Kirjailijavieraanamme on Ninka Reittu, jota haastattelee vastaava sanataideopettaja Anna Anttonen. 

Valve-salissa pääsee myös tekemään runoja ja manifesteja: 

BLACK OUT -RUNOJA JA KIRJANSELKÄMANIFESTEJA
Mustaa turhat sanat piiloon, rakenna kirjapinoista manifesti tai kokoa irrallaan harhailevista sanoista runollinen ajatus. Millaista on luoda tekstejä keksimättä itse yhtäkään sanaa? Tule ja kokeile!
Pajan tarjoaa Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu. 

OHJELMA:  

9-9.30 Aamukahvit kahvila Valveen Paljetissa. Kahvit tarjoaa Oulun koulukirjasto. 

9.30-9.35 Tervetuloa! Reetta Kähkönen, Oulun kaupunginkirjasto 

9.35-10.20 Myrskyä ja valoa – kirja-agentit kuvakirjojen jäljillä. Salla Kananen, Limingan kirjasto ja Elina Kanerva, Oulun kaupunginkirjasto  

10.30-10.55 Pieniä runomieliä ja uniseikkailuja – runoja ja satuja. Niina Korhonen, Kempeleen kirjasto ja Edina Saarinen, Oulun kaupunginkirjasto. 

10.55-11.15 Eläinten ketkut metkut – lasten sarjakuvia. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto  

11.15-12.15 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin.  

12.15-12.50 Elonkirjoa – tietokirjoja luonnosta ja ihmisistä. Marjatta Lehtonen, Oulun kaupunginkirjasto ja Mari Åkerfelt, Muhoksen kirjasto. 

12.50-13.05 Seikkailujen ja arvoitusten jäljillä – lasten selkokirjoja. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto  

13.10-14 Kirjailijavieraana Ninka Reittu. Ninka Reittu on lastenkirjailija ja kuvittaja, lampuri ja kuvataiteilija. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut useita lastenkirjoja, muun muassa Messi ja Mysteeri -kirjat sekä teoksen Sinä olet superrakas, joka aloittaa itsetunnosta ja itsensä hyväksymisestä kertovan kuvakirjasarjan. Reittu on kuvittanut myös supersuositut Prinsessa Pikkiriikki -kirjat, joihin tekstin on tehnyt Hannele Lampela. Ninka Reittua haastattelee vastaava sanataideopettaja Anna Anttonen. 

14-14.30 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE. 

14.30-15 Historian hipinää ja kummaa kuhinaa – lastenkirjoja n. 1.-4. lk. Pirita Haapavatia ja Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto  

15-15.30 Agenttihommia, huumoria ja muutama merenneito – varhaisnuorten kirjoja n. 5.-6. lk. Katja Kurvinen, Oulun kaupunginkirjasto  

15.30 Kiitokset ja hyvää kotimatkaa! 

Ilmoittautumiset 15.1.2024 mennessä tästä linkistä. Ilmoittautuminen alkaa 6.11.
Kirjasaaren materiaalit kuten kirjalistat tulevat jakoon Oulun kaupunginkirjaston kotisivuille. 

ESS-koodit oululaisille:
Kouluttaja: Oulun kaupunginkirjasto  
Koulutuskoodi: 10 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus  
Koulutuksen laatu: S Sisäinen koulutus  
Koulutuslaji: 196 Kirjastoalan koulutus  
Koulutuksen kesto tunteina: 0 
Koulutuksen kesto päivinä: 1 
Koulutussuunnitelman mukainen… 1 On koulutussuunnitelman mukainen koulutus 

 

Oulu – Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki. #kirjasaari #oululukee

Valheita vastaan tiedonlukutaidolla – Itä-Suomen lukutaitoseminaari 2023

Valheita vastaan tiedonlukutaidolla – Itä-Suomen lukutaitoseminaari 2023

Alkaa: 3.5.2023 12:00
Päättyy: 3.5.2023 16:00
Ilmoittautuminen alkaa: 15.2.2023 10:00
Ilmoittautuminen päättyy: 2.5.2023 15:00
Aihe: Kirjasto, Liikunta, Opetus, Nuoriso, Varhaiskasvatus
Tapahtumatyyppi: Webinaari
Maakunta: Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Koko Suomi
Järjestäjä: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Tiedonlukutaito – Itä-Suomen lukutaitoseminaari 2023

Tervetuloa Itä-Suomen neljänteen lukutaitoseminaariin, jossa perehdytään aina ajankohtaiseen tiedonlukutaitoon! Koulutuksessa kuulemme puheenvuoroja tiedonlukutaidon merkityksesta hyvinvointiin ja osallisuuteen sekä lukutaidon merkityksestä. Lisäksi tutustumme disinformaatioon.

Webinaarin loppupuolella on huomioitu eri kohderyhmien tarpeet, ja osa koulutuksesta toteutetaan pienryhmissä. Osallistujia pyydetään  valitsemaan varhaisikäisten tai nuorten ryhmä ilmoittautumisen yhteydessä.

Tilaisuus on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.

Koulutus on maksuton.

 

Aika: 3.5.2023 klo 12.00-16.00

Paikka: Teams (webinaari; tilaisuutta ei tallenneta)
Hinta: seminaari on maksuton
Kohderyhmä: varhaiskasvatuksen, opetuksen (perusopetus – toinen aste), kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimen ammattilaiset

Ilmoittautuminen: 2.5.2023 mennessä

Ohjelma:

12.00 Tervetuloa
12.05 Keynote: “Tiedonlukutaito, hyvinvointi ja osallisuus”, Anna-Aurora Kork, PROSHADE
12.50 Keskustelu
13.00 “Mis- ja disinformaatio”, Anu Ojaranta
13.30 Keskustelu + tauko
13.45 “Disinformaation torjuminen ja digitaalisen lukutaidon edistäminen”, Kari Kivinen, Faktabaari EDU
14.15 Tekninen tauko
14.20 ”Lukeminen ja lukutaito kaiken perustana”, Annette Ukkola, Karvi
14.50 Keskustelu + tauko

15.00 Pienryhmät:  

Lapset (varhaiskasvatus ja alakoulu)
15.00-15.30 ”Liikunnan ja lukutaidon yhteys”, Päivi Ruotsalainen
15.30-16.00 “Lasten ja nuorten kriittinen lukutaito”, Minna Torpa, CRITICAL

Nuoret (yläkoulu ja toinen aste)
15.00-15.30 ”Miten nuoriin vaikutetaan sosiaalisessa mediassa?”, Essi Pöyry
15.30-16.00 ”Tulevaisuuden lukutaito”, Marja Latti, Joensuu

16.00 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen AVI:n koulutuskalenterissa.

Koulutuksen järjestää Itä-Suomen aluehallintoviraston opetus-, kirjasto-, nuoriso- ja liikuntatoimi yhteistyössä.

Lisätiedot:
Miikka Metsola, miikka.metsola (at) avi.fi, 029 501 6046

Kirjasaari 2024: Nuoret

Kirjasaaren nuorten päivänä esitellään vuonna 2023 ilmestyneitä nuortenkirjoja. Aiheina on muun muassa pakko-oireita, sydämenasioita ja outoja näkyjä. Ritaharjun yläkoulun oppilaat keskustelevat valitsemistaan kirjoista ja kirjailijavieraiksi saapuvat Mikko Koiranen ja Mikko With. 

Valve-salissa pääsee myös tekemään runoja ja manifesteja: 

BLACK OUT -RUNOJA JA KIRJANSELKÄMANIFESTEJA
Mustaa turhat sanat piiloon, rakenna kirjapinoista manifesti tai kokoa irrallaan harhailevista sanoista runollinen ajatus. Millaista on luoda tekstejä keksimättä itse yhtäkään sanaa? Tule ja kokeile!
Pajan tarjoaa Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu. 

OHJELMA:

9.30-10 Aamukahvit kahvila Valveen Paljetissa. Kahvit tarjoaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. 

10-10.05 Tervetuloa! Tuija Polo-Koret, Oulun kaupunginkirjasto 

10.05-11 Nuoret vinkkaa – romantiikkaa, pandoja ja pakko-oireita. Ritaharjun yläkoulun oppilaiden mielipidekeskustelu kirjoista 

11-11.15 Vampyyreja ja vihanneksia – sarjakuvia ja mangaa. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto 

11.15-12.15 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin. 

12.15-13 Sydämenasioita ja (väki)valtapelejä – nuorten kaunokirjallisuutta. Eeva-Maria Alatalo, Oulun kaupunginkirjasto 

13-13.20 Tavallista ja ei niin tavallista elämää – selkokirjoja nuorille. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto 

13.20-13.40 Tubettajia, rikoksia ja elämäntaito-oppaita – tietokirjallisuutta nuorille ja nuorille aikuisille. Jenni Backman, Oulun kaupunginkirjasto  

13.40-14.10 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE. 

14.10-15 Outoja näkyjä, ihmeotuksia vai valheita vain? – fantasiaa, scifiä, kauhua ja jännitystä yläkoululaisille. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto  

15-15.45 Kirjailijavieraina Mikko With ja Mikko Koiranen. Nuortenkirjailijat Mikko With ja Mikko Koiranen keskustelevat kirjoittamisesta – miten syntyy mukaansa tempaava nuortenkirja, johon jopa vähän lukeva nuori tarttuu? Koiranen ja With ovat kumpikin kirjoittaneet kaksi teini-ikäisille suunnattua kirjaa. Lisäksi heitä yhdistää Topelius-palkintoehdokkuus, Oulun seutu ja kiinnostus erityisesti poikien lukemisen edistämiseen. 

15.45 Kiitokset ja hyvää kotimatkaa!  

Ilmoittautuminen tästä 15.1.2024 mennessä. Ilmoittautuminen alkaa 6.11.
Kirjasaaren materiaalit kuten kirjalistat tulevat jakoon Oulun kaupunginkirjaston kotisivuille.

ESS-koodit oululaisille:
Kouluttaja: Oulun kaupunginkirjasto  
Koulutuskoodi: 10 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus  
Koulutuksen laatu: S Sisäinen koulutus  
Koulutuslaji: 196 Kirjastoalan koulutus  
Koulutuksen kesto tunteina: 0
Koulutuksen kesto päivinä: 1
Koulutussuunnitelman mukainen… 1 On koulutussuunnitelman mukainen koulutus 

Oulu – Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki. #kirjasaari #oululukee

Päivä Kirjasaarella

Suomessa julkaistiin vuonna 2021 kustantajat.fi-sivuston mukaan noin 3000 uutta nimekettä kirjallisuutta, eikä vuosi 2022 liene jäänyt tästä jälkeen. Ilmoille putkahti lisäksi mojova määrä musiikkia, pelejä ja elokuvia. Tästä aineistomerestä kohoaa onneksi Kirjasaari, jonka rannalle huuhtoutuneita aarteita kirjastolaiset olivat taas koonneet meille muille huviksi ja hyödyksi otsikolla Vuoden 2022 parhaat tarinat. Tämän vuoden tapahtuma järjestettiin 23.–25.1.2023. pääkirjaston remontin takia kulttuuritalo Valveella.

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jota on järjestetty eri muodoissa vuodesta 2007 lähtien. Aluksi keskityttiin lasten- ja nuortenkirjastotyöhön. Nimensä Kirjasaari sai vuonna 2011, jolloin se oli jo vakiintunut nykyisen muotoonsa lasten, nuorten ja aikuisten aineistojen esittelyfoorumiksi. Yleisö on päässyt saarelle vuodesta 2012 alkaen, ja kirjailijavieraita Kirjasaarella nähtiin ensi kerran sen 10-vuotisjuhlassa. Kirjasaaren kaksikymppisiä vietetään Oulun kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.

Minulle tämän vuoden saariseikkailu oli ensimmäinen. Pääsin paikalle Valvesaliin niin sanottuna aikuisten päivänä, joka avasi tämän vuoden Kirjasaaren – myös lasten ja nuorten aineistoille oli omat päivänsä. Teatterinäyttämöstä kirjaparatiisiksi muuntunut tummanpuhuva tila toimi mielestäni hienosti: kirjat olivat selkeästi esillä, niiden esittelylle oli runsaasti tilaa ja yleisölehtereiltä näki ja kuuli hyvin mitä ”lavalla” tapahtuu.


Kirjastonhoitaja Soile Hirvasniemi avasi Kirjasaaren, joka striimattiin suorana Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalle.

Yleisössä näkyi paljon tuttuja kasvoja etenkin Oulun kaupunginkirjastosta, ja törmäsin saarella myös kauempaa saapuneisiin kollegoihin. Verkostoituminen ja ajatusten vaihto muiden kirjastolaisten kanssa olikin aineistoesittelyjen lisäksi tapahtuman keskeistä antia ainakin minulle. Odotin näkeväni yleisössä enemmän myös muita kuin kirjastolaisia, mutta päivän tähtiesiintyjän, kirjailija Rosa Liksomin vierailun siirtyminen myöhemmäksi ja mahdollisuus seurata tapahtumaa suorana kirjaston YouTube-kanavalla lienevät verottaneet paikalle saapunutta yleisöä; minäkin hyödynsin tätä mainiota kanavaa tiistaina ja keskiviikkona seuratessani lasten ja nuorten aineistojen esittelyä ja kuunnellessani kiinnostavia kirjailijavieraita.

Poimintoja parhaista: pelit, musiikki ja runot

Ensimmäisenä päivänä esittelyvuorossa olivat siis aikuisten aineistot. Kirjallisuudesta mukana olivat tietokirjat, kotimainen kaunokirjallisuus, käännetty kaunokirjallisuus, runot ja sarjakuvat sekä genreistä jännitys, kauhu, sarjakuvat sekä scifi ja fantasia, ja lisäksi esiteltiin aikuisten lauta- ja konsolipelejä sekä musiikin uutuuksia. Yleisö pääsi tutustumaan aineistoihin ennen esitysten alkua, ja pöytien äärellä kuuluikin syntyvän vilkasta keskustelua. Minua kiehtoivat erityisesti itselleni vieraamman aineiston: pelien, musiikin ja myös runojen esittelyt. Kirjastovirkailija Jenni Tynin esittelemät lautapeliuutuudet sytyttivät tällaisen lautapelejä viimeksi lapsena pelanneenkin kiinnostuksen, ties vaikka järjestyisi peli-ilta Jennin pelinoviiseille vinkkaaman Next station: London -pelin äärellä! Konsolipeleistä ihanimmalta vaikutti vinkkaajan, kirjastonhoitaja Katja Pietilän oma suosikki, Playstation-peli Stray, jonka päähenkilön Kissan maukumis- ja jaloissakiehnäämisominaisuudet tekivät erityisen hellyttävän vaikutuksen.

Katja vinkkasi myös musiikkia. Hän oli valinnut iloksemme hieman harvinaisempia musiikkimakupaloja. Minua gumbian ystävänä innosti etenkin Los Bitchosin Let the Festivities Begin!, jonka Katja kertoi sisältävän vaikutteita tästä kolumbialaisesta musiikkityylistä.

Kirjastovirkailija Jukka Peltonen esitteli herkällä otteella uutuusrunoja, joiden teemat liikkuivat luonnon, naiseuden ja kuoleman teemoista kreikkalaisen mytologian maailmoihin. Viime vuoden runokirjojen joukossa oli myös varsinainen kulttuuriteko: Juha Silvon suomentama T.S. Eliotin Kootut runot (WSOY), joka sisältää Eliotin koko tuotannon ensimmäistä kertaa suomeksi.


Kirjastovirkailija Jukka Peltonen johdatteli yleisön vuoden 2022 runopoimintojen äärelle.

Kuinka esiteltävä aineisto valitaan – kurkistus kulisseihin

Tyylikkäästi ja asiantuntevasti esiintyneitä kollegoja kuunnellessani pohdin, mitä kaikkea tapahtuukaan ennen Kirjasaaren H-hetkeä: millainen on aineiston valintaprosessi? Asiaa minulle lupautuivat valottamaan aikuisten tietokirjoja esitelleet kirjastonhoitajat Jaana Märsynaho ja Saana Kaleva-Langinkoski Oulun kaupunginkirjastosta. He kertoivat, että kirjoihin tutustuminen alkaa uusien tietokirjojen kartoittamisella kustantajien syys- ja kevätluetteloista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä. Sen jälkeen on vuorossa raaka työ: ”Me vain luetaan ja luetaan”, Saana kuvaa. Varsinaista työnjakoa hänellä ja Jaanalla ei ole, vaan he keskustelevat lukemistaan kirjoista ja seulovat siten mielestään parhaat. Saana sanoo, että ainakin hänen kohdallaan esitys saa lopullisen muotonsa vasta noin viikkoa ennen Kirjasaarta.

Kysyin myös, mikä Kirjasaaressa on esittelijän kannalta vaikeinta ja mikä parasta. ”Vaikeinta on saada käsitys kokonaisuudesta”, naiset kertovat. Läheskään kaikkia kirjoja ei löydy kustantajien kuvastoista, joten sattumallakin on kovan työn lisäksi osansa sinä, mitkä kirjat huomataan. Finlandia-palkintoehdokkaat rajataan pois esiteltävien kirjojen joukosta, sillä ne tulevat kirjastolaisille tutuiksi muutenkin. Parasta esittelyurakassa on Saanan mukaan se, että tietokirjojen myötä tulee tutustuttua erilaisiin aiheisiin: ”Tämmöistä määrää en missään tapauksessa lukisi ilman Kirjasaaren aiheuttamaa painetta!”. Kirjasaaren ansiota on myös se, että vuoden aineistotarjonnasta saa jokseenkin jäsennellyn kokonaiskäsityksen. Jaana ja Saana esittävät myös kiinnostavan ajatuksen siitä, miten aineistoa voisi tulevilla Kirjasaarilla esitellä: ”Ollaan mietitty, että genrekohtaisen lähestymistavan sijasta voisikin olla teemoja, kuten ihmisen suhde luontoon – se voisi sisältää tietokirjallisuutta, kauhua, kaunoa, runoja…”. Tällainen lähestymistapa toisi aineistoihin varmasti uusia, yllättäviäkin näkökulmia!


Kirjastonhoitajat Jaana Märsynaho (vas.) ja Saana Kaleva-Langinkoski esittelivät aikuisten tietokirjoja.

Pienen kirjaston kokemuksia Kirjasaaresta

Entäpä sitten osallistujien kokemukset? Päätin lähestyä kysymystä pienen kirjaston näkökulmasta, ja nappasin haastateltavakseni Pyhännän kirjaston kirjastovirkailija Teija Uusitalon. Teijalle tämän vuoden Kirjasaari oli jo viides. Hän kertoi osallistuvansa yleensä juuri aikuisten aineiston esittelyihin, ja tämän vuoden aineistokattausta hän piti monipuolisena. ”Minua kiinnostavat erityisesti aikuisten scifi- ja fantasiakirjat sekä kauhukirjat, koska en yleensä lue niitä paljon”, Teija kertoo ja toteaa, että Kirjasaaren esittelyistä saa hyviä ideoita ”hyllynvälivinkkaukseen”, kun asiakkaat kysyvät lukusuosituksia. Myös aineiston selkeä esillepano ja musiikin esittely saivat Teijalta kiitosta. ”Kirjasaarella on jo pitkät perinteet, ja se näkyy monipuolisuutena ja asiaan paneutumisena”, hän toteaa.

Kysymykseeni Kirjasaaren tärkeimmästä annista erityisesti pienen kirjaston kannalta Teija vastasi nostamalla esiin aineiston hankinnan näkökulman: kollegoiden kiinnostavimmiksi arvioimat kirjat on helppo laittaa myös oman kirjaston hankintalistalle, toki oman asiakaskunnan tarpeet huomioiden. Aineistoja on myös helpompi markkinoida asiakkaille, kun niihin on itse tutustunut. ”Toivottavasti taas ensi vuonna pääsen osallistumaan näihin hienosti ja asiantuntevasti esiteltyihin kirjatapahtumiin”, vastaa Teija kysymykseeni toiveista tapahtuman suhteen. Tähän toivomukseen on minunkin helppo yhtyä!

Marja Lohva
Kirjastovirkailija
Kaukovainion kirjasto

Linkit Kirjasaaren 2023 esittelyihin ja TOP5-listoihin löytyvät täältä: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan

 

289 – Lupa vinkata! – Työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun

Kainuun Kansanpirtissä Kajaanissa järjestetään 28.9. lähiopetuksena koko päivän kestävä koulutus Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kirjavinkkareille. Koulutus sopii niin konkareille kuin aloittelevillekin vinkkaajille. Päivän vinkit ovat sovellettavissa ryhmille vauvasta vaariin: lapsille, nuorille ja aikuisille.

Vinkkauskoulutuksessa keskitymme jännittämisen hallintaan, oman tyylin löytämiseen, heittäytymiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. Tarjoamme myös työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun.

 

 

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista kirjavinkkareita
elämyksellisen vinkkaustilanteen luomiseen
ja oman
 esiintyjäminän löytämiseen.
– Jutta Laino-Tabell, Ohjaamo®

Ohjelma

klo 9.00 Älä kieltäydy kahvista: Aamukahvit
klo 9.30–9.45 Elämysagentit Vaaran vyöhykkeellä
Agenttien tervetulotoivotus! Elämysagentit esittäytyvät: M (Mervi Vaara), Agentti PeKURI (Maija Koivulampi), AKEntti Janna Harva (Hanna Jarva), Agentti HiukkaVAARA (Minna Pulkkinen) ja Agentti Rita Harju (Tuija Polo-Koret).
klo 9.45–10.30 Kirjavinkkaaja esiintyjänä: Kouluttajana vieraileva agentti Jutta Laino-Tabell (etäyhteys).
Jutta on innostava ja asiantunteva kouluttaja, työnohjaaja, draamapedagogi, kehittäjä ja järjestöosaaja, jolla on 22 vuoden kokemus erilaisista viestintä- ja koulutustöistä. Lisätietoa Jutasta ja Ohjaamo®-koulutuksista saat nettisivuilta. Luennossa keskitymme esiintymistilanteen vuorovaikutukseen. Kuinka vinkkaajan esiintyjäkuva vaikuttaa tilanteisiin? Miten esiintyminen ja ilmaisu vaikuttaa osallistujien kohtaamiseen. Kuinka kontakti rakennetaan, miten ryhmä otetaan haltuun?
klo 10.30–11 Häpeä saa odottaa
Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.
klo 11–12.15 Kun kahvit eivät riitä: Omakustanteinen lounas
klo 12.15–13 Lupa jännittää!
Vertaistukea ja ajatuksia esiintymisjännityksestä. Esikeskustelijoina Hanna Jarva, Elina Kanerva ja Minna Pulkkinen.
klo 13–14 Q:n Vinkkauspussi, osa 1
Työkaluja, tekniikkaa ja kokeiluja vinkkaajaan agenttisalkkuun.
– Bee-Bot -vinkkaus, Anniina Glad ja Reetta Kähkönen
– Sanataide vinkkauksissa, Hanna Jarva
klo 14–14.30 Afternoon tea with M.: Iltapäiväkahvit
klo 14.30–15 Q:n Vinkkauspussi, osa 2
– Luokassa – Lööppivinkkaus ja lukupiirit, Tuija Polo-Koret
klo 15–15.30 Häpeä saa (yhä) odottaa
Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.
klo 15.30–15.45 Elä(ydy) ja anna toisten lukea!
Koulutuksen yhteenveto ja lopputervehdys.

Koulutus toteutetaan vain lähikoulutuksena. Mukaan koulutukseen mahtuu 50 osallistujaa. Ilmoittautuminen aukeaa 2.8. ja päättyy 14.9.

Koulutusaika: torstai 28.9.2023 klo 9–15.45
Koulutuspaikka: Kainuun Kansanpirtti, Linnankatu 2, 87100 Kajaani.

Kuulumisia ja kirjavinkkejä Kalajoelta

Syksy on saapunut, ja on jälleen aika kuulla terveisiä alueeltamme. Haapajärven kirjastosta Mia ja Tuija haastoivat keväällä Kalajoen mukaan kirjoittamaan artikkelin. Koko kirjastokenttää koskevat terveiset saamme kuulla Kalajoen pääkirjastossa työskentelevältä Annelta ja Himangan lähikirjastossa työskentelevältä Aino-Marjalta.  

Näkyvätkö matkailijat Kalajoen kirjastojen arjessa? 

Matkailijoita näkyy Kalajoen pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa jonkin verran ja nykyään esimerkiksi tulostusasioilla, työskentelytilan etsijöinä tai yleisesti kirjastotiloihin tutustujina. Kirjastossa myös vietetään aikaa, esimerkiksi luetaan lehtiä, ja sateisina päivinä saattaa kassillinen lastenaineistoa lähteä pariksi päiväksi matkailijaperheen mukaan. Myös kirjastoautossa käy matkailijoita silloin tällöin.  

Matkailijat ovat yleisesti tervetulleita käyttämään kirjaston palveluja ja osallistumaan sekä kirjaston että pääkirjaston tiloissa toimivan Virta-salin tapahtumiin. Parhaillaan Kalajoella ja lähikunnissa on menossa esimerkiksi Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke: vaikka hanke ei kirjastoa suoraan koskekaan, niin ehkäpä myös kirjasto voisi olla jotenkin, vaikkapa tiloillaan, osallisena tässä. Hyvä ja pohdituttava kysymys tämä matkailukysymys ja yksi mahdollinen kehityskohdekin jatkossa! 

 

Kirjaston esittelypiste rakentumassa Neuvola 100 vuotta  tapahtumaan. Neuvola 100 vuotta  tapahtuma järjestettiin 15.10. Kalajoen Hiekkasärkillä kohtaamispaikka Loistossa. Tapahtumassa oli monenlaista toimintaa erityisesti lapsiperheille ja yksittäisiä matkailijoita ja lomalaisiakin vieraili kalajokisten lisäksi paikan päällä. 

Kirjastosuunnitelmia ja toiveita vuosille 2023–2027 ja muuta ajankohtaista Kalajoelta 

Kalajoen kaupunginkirjastossa on lokakuun alkupuolella odottava tunnelma. Isoja asioita on työn alla: kirjaston tulevaisuutta mietitään, ja samaan aikaan kaipaamme kirjastolle myös uutta johtajaa ja esihenkilöä. Toisaalta kirjaston arki rullaa, ja ihanat asiakkaat ja kokeneet työkaverit auttavat jaksamaan ja toimimaan poikkeavassa tilanteessa.  

Elokuun alusta asti olemme olleet ilman palvelupäällikköä ja johtajaresurssia Joni Rahjan siirryttyä Kajaaniin kirjastotoimenjohtajaksi. Palvelupäällikön paikka on ollut haettavana jo kahteen otteeseen, mutta rekrytointi on nyt toistaiseksi keskeytettynä ensi vuoden talousarvion hyväksymiseen asti. Tilanne on meille haasteellinen, ja asia on hankaloittanut monin tavoin kirjaston jokapäiväistä toimintaa. Nyt siintää  toiveissa, että saisimme uuden johtajan jo ensi vuoden alussa: puheissa vilahtaa usein uusi palvelupäällikkö tai kirjastojohtaja – eikö se ollutkin niin, että ääneen lausutut toiveet toteutuvat?  

Samanaikaisesti on Himangan lähikirjasto ollut purku-uhan alla uuden varhaiskasvatuskeskuksen tieltä. Olemme yrittäneet estää ja perustella himankalaisten kirjastonkäyttäjien tuella, ettei kirjastoa siirrettäisi ehdotettuihin entisen kunnanviraston tiloihin, jotka ovat kirjastotiloiksi sopimattomat. Jos kirjasto saa jäädä nykyisiin tiloihin, on tiloissa kuitenkin peruskorjauksen tarve. Näillä näkymin kaupunki ei näitä tiloja aio peruskorjata, joten toiveissa on, että saisimme Himangalle ihan uudet tilat muutaman vuoden kuluttua. Sitä ennen kuitenkin odotamme malttamattomina Himangan omatoimikirjaston avautumista, jonka olisi tarkoitus toteutua vielä tämän vuoden puolella.   

 

Himangan omatoimikirjaston kirjautumisyksikkö on jo paikallaan oven vieressä. Pian pääsevät asiakkaat kirjautumaan, kun kaikki asennustyöt on saatu valmiiksi. Himangan kirjastoon saatiin lastenosastolle kesällä lisää väriä uusista kuvakirjalokerikoista. 

Kalajoella on parhaillaan kirjoitteilla kulttuuripoliittinen ohjelma vuosille 2023–2027, ja tässä ohjelmassa esitettävien ja osittain jo edellä esiteltyjen kirjastoa koskevien suunnitelmien toivomme toteutuvan tulevina vuosina. Suunnitelmaan on kirjattu muun muassa kirjastonjohtajan, Himangan uuden lähikirjaston sekä uuden kirjastoauton tarve. Kalajoen kirjastoauto Kirjamerellä on arviolta enää muutama vuosi käyttöikää jäljellä, joten siksi olisi hyvä pohtia lähivuosina myös uuden auton hankintaa ja kirjastoautopalveluiden kehittämistä, että tämä tärkeä lähipalvelu saisi jatkua.   

Kirjastoauto Kirjameri odottamassa koululaisia koulupysäkillä. 

Kulttuuripoliittista ohjelmaa on työstetty muun muassa kirjasto- ja kulttuurihenkilökunnan työpajassa, ja parhaillaan on kaupungilla menossa asiakaskysely kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluista. Valmista ohjelmaa on tarkoitus jakaa päättäjille päätöksenteon pohjaksi.  Odotettavaa ja jännitettävää riittää, pohtii lokakuussa siis Kalajoen kirjaston väki, ja toivottaa kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoille mukavaa syksyä. 

Pääkirjastossa vuodenaikojen vaihtelua voi seurata Heikki Ulvin kauniiden lasimaalausten kautta. Kuvassa Koivun vuosi -teoskokonaisuuden osa Ruska.

Lasten ja nuorten kirjastotyön hauskuuksia

Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri Kalajoen kirjastossa?, kyselivät meiltä Haapajärveltä Mia ja Tuija. Ennen muuta lanu-työhön tuo iloa se, että saa tehdä työtä tuttujen mukavien työkavereitten kanssa ja myös tutun koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lasten ja nuorten kanssa. Kalajoella on lanu-työhön hyvät puitteet, on uudehko pääkirjasto, Himangalla oma lähikirjasto ja vielä kirjastoauto Kirjameri kiertämässä kouluja ja päiväkoteja.   

Mukavinta yleisesti lanu-työssä on nähdä lasten ja nuorten ilo, kun he löytävät itselleen mieluisaa luettavaa tai tutkittavaa, ja myös se, kun heistä aistii sen, että on kiva olla kirjastossa, on onnistunut kirjastokäynti joko ryhmän tai luokan mukana tai vapaa-aikana. Kaikenlaista hauskaa sattuu lasten kanssa, esimerkiksi viime päivinä on yritetty metsästää muitten aikuisten kanssa useampaakin muskarista energistä taaperoa pääkirjaston hyllyjen välistä – nopsajalkaistakin kirjastotyöntekijää välillä tarvitaan. Musiikkiopiston muskarista johtaa ovi suoraan pääkirjaston lastenosastolle.

Erityisen ilahduttavaa oli tutkia ja palkita nyt alkusyksystä kesän lukupassikampanjan satoa ja huomata, että noin viitisenkymmentä lasta ja nuorta oli palauttanut passeja, yhden tai useamman. Edellisinä kesinä lukukampanjoihin ei juurikaan ollut osallistujia, joten osallistujia oli tullut kymmenittäin lisää.  

Loppuun vielä maininta erityisen hauskasta työkaverista, Sakusta, vuosia pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa vierailleesta lukukoirasta. Saku on  kuunnellut kymmenien ja kymmenien kalajokisten lasten lukemista rapsutus- ja HK:n Sininen -palkalla ja oli vastikään mukana myös terapiakoirana Kalajoen lukion palkitussa kansainvälisessä EU inclusion approaches -hankkeessa!   

Lukukoira Saku kuuntelemassa lelujen lukemisia Lelujen yössä Kalajoen pääkirjastossa keväällä 2022. 

 

Parin vuoden takaisessa @vinkkaamo -joulukalenterissa Kalajoen kaupunginkirjasto sai ainakin Oulun kaupunginkirjaston henkilökunnan lukemaan vinkkaamanne Anni Saastamoisen teoksen Sirkka. Onko kirjastossanne jokin muu sellainen kirja, josta koko henkilökunta on innostunut? 

Tällä kertaa esille nousi kirjailija Sayaka Murata ja erityisesti vuonna 2020 suomeksi ilmestynyt Lähikaupan nainen. Moni meistä oli Lähikaupan naisen lukenut, osittain toistemme tietämättä, ja kirja oli myös jäänyt mieleen, vaikka lukuhetkestä olisi kulunut pidempikin aika. Kirjaa kuvailtiin muun muassa sanoin erikoinen, mukaansa tempaava, ahdistava, masentava, samaistuttava, ohut, hauska, kiinnostava japanilaisuuden kuvaus.  

Lähikaupan nainen kertoo 36-vuotiaasta Keikosta, joka on vuosia työskennellyt japanilaisessa lähikaupassa konbinissa. Keiko rakastaa työtään ja kokee sen elämäntehtäväkseen, mutta ympäröivä yhteiskunta ja lähipiiri eivät osa-aikaista “opiskelijan” työtä katso hyvällä. Yksinelävän Keikon odotetaan myös avioituvan, sopeutuvan myös tästä näkökulmasta vallitseviin normeihin. Miten elää omannäköistä elämää, kun poikkeavaa käytöstä ei hyväksytä? Mitä tapahtuu, kun omalaatuinen Keiko lähtee sopeutumisen tielle?  

 

Useampi meistä myös mietti Lähikaupan naisesta innostuneena kirjailijan juuri ilmestyneen Maan asukit –teoksen lukemista, ja yksi ehti jo kirjan lukeakin (osittain kuunnella Vuokko Hovatan lukemana), Lukukokemuksena Maan asukit oli Lähikaupan naiseen verrattuna raju, jopa makaaberi, mutta kiinnostava ja ajatuksia herättävä kirja joka tapauksessa sekin. Samoja teemoja ja tyyliä ja japanilaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kuvausta ja ympäristön normeihin sopeutumattomuutta ja erilaisuutta nuoren päähenkilön kautta kuvattuna on molemmissa kirjoissa.   

Maan asukit -kirjan takakansitekstissä mainitaan, että saattaa käännyttää avaruusolioksi. Mitä tämä tarkoittaakaan? Ei sitä ihan tyypillistä avaruusoliota, sen verran paljastettakoon kirjan juonesta. Maan asukit -kirja jakaa varmasti mielipiteitä Lähikaupan naista enemmän – kannattaa tutustua tähänkin.  

Terveisin,
Aino-Marja ja Anne Kalajoen kaupunginkirjastosta 

 

 

Kirjasaari – kirjoja lapsille ja varhaisnuorille, vieraana Vuokko Hurme

Vuokko Hurme. Kuva: Anna Autio

Aika: Tiistai 24.1.2023
Paikka: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu

Tapahtuman verkkosivu: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan

Kirjasaaren lasten päivänä esitellään vuonna 2022 ilmestyneitä lastenkirjoja. Mistä koostuu kuvakirjojen kympin kärki? Entä millaisia selkokirjoja lapsille julkaistiin? Esittelyssä on sankareita, muurahaispesiä ja rohkeita seikkailijoita. Kirjailijavieraaksi saamme lastenkirjailija Vuokko Hurmeen, joka osallistuu päiväämme etänä.

Lattiarunoutta ja lempikirjoja

Lasten ja nuorten päivänä Valve-salissa pääsee myös tekemään itse lattiarunoja ja rakentamaan lempikirjahyllyä yhdessä muiden kirjasaarelaisten kanssa.

Rakenna runo ja sujauta hyllyyn lapsuutesi lempikirja tai jokin uunituore suosikkisi. Päivän kuluessa lattialla nähdään vaihtuvien runojen näyttely ja hyllyyn kertyy koko joukko kirjasaarelaisten lempilukemistoa. Lattiarunot ja lempikirjat tarjoilee Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu.

Ohjelma

9.00-9.30 Aamukahvit ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun koulukirjasto.

9.30-9.40 Tervetuloa! Mervi Vaara, Oulun kaupunginkirjasto.

9.40-10.30 Luonnon ihmeistä perhekiemuroihin – kuvakirjojen kympin kärki ja muita osumia. Salla Kananen, Limingan kirjasto ja Elina Kanerva, Oulun kaupunginkirjasto

10.30-10.45 Runoja ja satuja lapsille ja muille älyköille. Niina Korhonen, Kempeleen kirjasto

10.45-11 Eurooppalaista maagisuutta – lasten sarjakuvia. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto

11-12 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin.

12-12.30 Rakennelmia muurahaispesästä ihmiskehoon ja muita tietokirjoja lapsille. Mari Åkerfelt, Muhoksen kirjasto ja Pauliina Immonen, Oulun kaupunginkirjasto

12.30-12.45 Klassikoita, vessajuttuja ja muita lasten selkokirjoja. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto

12.45-13.30 Etävieraana lastenkirjailija Vuokko Hurme.

Vuokko Hurme on helsinkiläinen lastenkirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluvat lasten tietokirjat, kuvakirjat ja romaanit. Hurme on toiminut lasten ja nuorten taidekasvattajana, toimittanut perhe- ja kasvatusaiheista tietokirjallisuutta sekä kirjoittanut puuhamateriaaleja ja lukuisia aikakauslehtijuttuja perheisiin ja lasten kehitykseen liittyvistä teemoista. Hänen teoksiaan ovat mm. fantasiasarjat Huimaa ja Värikkäät. Vuokko Hurme saapuu etävieraaksi esittelemään teoksiaan ja kertomaan työstään.

13.30-14 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE.

14.00-14.30 Ollaan sankareita kaikki – Supersankareita. Lastenkirjoja n. 1.-4. lk. Pirita Haapavatia ja Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto

14.30-15.15 Rohkeat seikkailijat arvoitusten äärellä. Varhaisnuorten kirjoja n. 5.-6. lk. Katja Kurvinen ja Minttu Luomala, Oulun kaupunginkirjasto

15.15 Kiitokset! Mervi Vaara.

 

Ilmoittaudu tästä paikan päälle.

Ilmoittaudu tästä etäosallistujaksi.