Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin – aikuiset

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin

 

Kirjasaari – aikuiset to 28.1.

 

  • klo 12  Vuoden 2020 kirjat, pelit ja musiikki. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunta
  • Klo 13  Kotimaiset sarjakuvauutuudet ja pohjoissuomalainen sarjakuva tänä 
    päivänä. Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja ja sarjakuvantekijä (TaM) Harri Filppa
  • Klo 14 Tietokirjallisuus vaaran vuotena.  Toimittaja ja tietokirjailija Petri Laukka
  • Klo 15.00 Kiitokset!

 

Lisätietoja:  Anne Vesala  anne.vesala(a)ouka.fi

Ilmoittaudu koulutukseen tästä 21.1.2021  klo 16.00 mennessä.

 

Tapahtuman materiaalit, kirjalistat ja tallenteet koostetaan Kirjasaari-sivulle. Tallenteet ovat katsottavissa 11.2. saakka.

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin – nuoret

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin

 

Kirjasaari – nuoret ke 27.1.

 

  • klo 11.50 Tervetuloa
  • klo 12–12.30 Sinäkin voit muuttaa maailmaa! – nuorten tietokirjoja ja muutama sarjakuva. Veera Huovinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 12.30–13 Musiikkia ja mulkvisteja, kaikilla mausteilla –  nuortenkirjoja. Eeva-Maria Alatalo. Oulun kaupunginkirjasto
  • tauko
  • klo 13.15–13.45 Kirjailijavieraana Anne-Maija Aalto
  • tauko
  • klo 14–14.30 Selviytymispelejä, vankeutta ja murhamysteerejä – scifiä ja jännitystä. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 14.30–15 . Urbaania kauhua ja muinaista magiaa. Katja Kurvinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 15 Kiitokset!

Ilmoittaudu koulutukseen tästä 21.1.2021 klo 16.00 mennessä.

 

Tapahtuman materiaalit, kirjalistat ja tallenteet koostetaan Kirjasaari-sivulle. Tallenteet ovat katsottavissa 10.2. saakka.

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin – lapset

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin

 

Kirjasaari – lapset ti 26.1. 

 

  • klo 11.50 Tervetuloa
  • klo 12–12.30 Moniarvoista ja monimuotoista kaikenikäisille – katsaus vuoden 2020 kuvakirjoihin. Anne Alarto, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 12.30–13 Kohellusta, mutta myös vähän vakavampaakin – lastenkirjoja (-4. lk). Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto
  • tauko
  • klo 13.15–13.45 Kirjailijavieraana Kristina Ohlsson. Oululaisen Svenska Privatskolanin oppilaat haastattelevat kirjailijaa. Haastattelu toteutetaan ruotsiksi, pääkohdat käännetään suomeksi.
  • tauko
  • klo 14–14.30 Zombeja ja muita arjen ongelmia – kirjoja varhaisnuorille (-6. lk). Minttu Luomala, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 14.30–15 Ihanuuksia ja ällötyksiä – valittuja helmiä lasten tietokirjallisuudesta. Niina Korhonen, Kempeleen kirjasto ja Edina Saarinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 15 Kiitokset!

Ilmoittaudu koulutukseen tästä 21.1.2021 klo 16.00 mennessä.

 

Tapahtuman materiaalit, kirjalistat ja tallenteet koostetaan Kirjasaari-sivulle. Tallenteet ovat katsottavissa 9.2. saakka.

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin- kirjailijavieraana Emmi Itäranta

25.1.2021 klo 18-19

Emmi Itäranta on Canterburyssa asuva suomalaiskirjailija, jonka vuonna 2012 julkaistu esikoisromaani Teemestarin kirja nousi nopeasti menestysteokseksi eri puolilla maailmaa. Myös hänen toinen kirjansa, Kudottujen kujien kaupunki, sai innostuneen vastaanoton useissa maissa Suomen lisäksi.

Itäranta saapuu etävieraaksi Kirjasaareen ma 25.1.2020 ja hän kertoo uusimmasta kirjastaan Kuunpäivän kirjeet. Haastattelussa käsitellään myös monikielistä kirjoittamista, ilmastonmuutosta ja kirjoittamista yleensä. Haastattelijana on kirjastonhoitaja Jaana Märsynaho.

Haastettelu striimataan Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

Ilmoittaudu koulutukseen täällä 21.1. mennessä.

Kouluyhteistyötä oululaisittain

Tämän viikon artikkeli kertoo kouluyhteistyöstä ja siitä meille kertoo Ake-tiimiläinen Elina Kauppila. Elina mistä työpäiväsi koostuvat?
Työskentelen Oulun kaupunginkirjastossa vastaavana informaatikkona. Työssäni koordinoin Oulun kirjastojen kouluyhteistyötä ja Kirjastoreitti-toimintaa. Ake-työssä vastuullani on myös kouluyhteistyö. Vastaan myös erilaisten opetusmateriaalien tuottamisesta sekä oppimisympäristöihin tehtävistä materiaaleista. Viime vuosina olen ollut useamman lukukampanjan ja haasteen vastaavana. Ylläpidän myös kouluyhteistyön verkkosivustoja eli Kirjastoreitti-sivustoa sekä Eväitä opiskeluun -sivustoa. Työssäni olen ennakkoluuloton uuden kokeilija, kehittäjä ja markkinoija. Oulun kirjastojen kouluyhteistyön toimintaympäristö on laaja, koulujen toimipisteitä on noin 80 ja perusasteen oppilaita on noin 23 500. Oulun kirjastoissa käy vuosittain yli 1300 ryhmää lapsia ja nuoria osallistuen vinkkauksiin, tiedonhaun opetuksiin ja kirjastotoiminnan esittelyyn. Korona-aika on tuonut tähänkin muutoksen. Kirjastojen kouluyhteistyö sisältää näiden lisäksi myös kirjallisuusdiplomin, erilaiset lukuhaasteet sekä verkosta löytyvät oppimiskokonaisuudet alakouluun, yläkouluun ja lukioon. Kaikki materiaalit löytyvät Oulun kirjastojen kouluyhteistyön sivustoilta eli Kirjastoreitti-sivuilta sekä Eväitä opiskeluun -sivustolta.

Omaat Elina pitkän työuran kouluyhteistyöstä vastaavana informaatikkona Oulun kaupunginkirjastossa jo ennen Ake-työn aloittamista. Kerrotko jotain tämän työn kehityksestä ja siitä, miten Oulussa on järjestetty kouluyhteistyö?
Oulun kirjastoissa on tehty upeaa työtä koulujen kanssa jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2008 saakka kouluyhteistyön pedagogisen rungon on muodostanut Kirjastoreitti, joka on myös osa oppilaan kulttuuripolkua. Koulujen kirjasto-opettajat muodostavat yhteistyöverkoston, jonka kautta tavoitamme opettajia ja teemme myös yhteistyötä Kirjastoreitin sisältöjen suunnittelussa. Kirjastoreitti on myös mukana perusasteen opetussuunnitelmassa, mikä on entisestään vahvistanut yhteistyötä. Vahvan kivijalan kouluyhteistyölle luovat kirjaston vinkkarit, jotka tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten lukemaan innostamisen parissa. Kouluille jalkautuvat vinkkarit ovatkin paras mainos kirjastolle. Tänä vuonna kouluille on menty verkon kautta, etävinkkaukset ovat hyvä lisä palveluihimme. Viime vuosikymmenen aikana Oulussa on panostettu kouluyhteistyön viestintään ja näkyvyyteen verkossa. Myös erilaisia verkkomateriaaleja on tuotettu koulujen käyttöön. Tiedonhaun opetuksia voidaan siis järjestää myös itseopiskelu-materiaalien avulla. Näiden parissa opimme koko ajan uutta. Ne eivät tietenkään korvaa kirjaston henkilökunnan pitämiä tiedonhaun opetuksia, mutta ovat hyvä tuki ja lisä. Materiaaleihin liittyviä videoita voivat opettajat katsoa luokassa oppilaiden kanssa ennen kirjastovierailuja. Kun ryhmä on jo hieman orientoitunut aiheeseen ennen kirjastoon tuloa, menee oppikin paremmin perille.  

Elina Kauppila.

Entäpä kouluyhteistyön kehittäminen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa. Mitä haluat nostaa esille?
Toivon, että saamme luotua yhteisen verkoston, jossa lanu-työtä tekevät voivat olla toistensa tukena organisaatiorajat ylittäen. Ake Oulu Teamsin kanavalla onkin meillä jo hyvä alku yhteistyölle. Siellä on jaettu mm. kirjavinkkejä. Vinkkauksia, opetuksia ja kouluille viestintää voi suunnitella myös yhdessä. Usein joku toinen naapurikirjastossa pähkäilee samoja asioita. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa pitää myös kehittämispäiviä, missä tulisimme paremmin tutuksi ihan kasvotustenkin. Ake Pikatreffeillä olemmekin tavanneet verkossa ja tutustuneet erilaisiin kouluyhteistyön asioihin ja kuulleet kokemuksia ja työtapoja eri puolilta aluetta. Olisi aivan mahtavaa saada ideat ja ajatukset liikkeelle, niin että yhteistyön voima jylläisi alueemme kirjastoissa oikein kunnolla. Toivon, että pystymme myös panostamaan alueen kirjastojen yhteisiin verkkopalveluihin ja verkosta löytyviin materiaaleihin. Ne olisivat hyvänä tukena kirjastoissa tehtävän työn lisäksi. Tavoitteena on myös toteuttaa yhteinen esite alueen kirjastoille, jonka avulla olisi helppo markkinoida kirjaston palveluita kouluille. 

Kouluyhteistyön toimimisen kannalta on monia tärkeitä seikkoja. Mitä seuraavat asiat merkitsevät kouluyhteistyössä?
Suunnitelmallisuus, sopiminen, yhteistyö.
Kirjaston ja koulujen yhteistyössä suunnitelmallisuus on hyvin tärkeää. Suurissa kunnissa, kuten Oulussa, jossa on paljon kouluja, on se erityisen tärkeää, jotta taataan tasavertaiset kirjastopalvelut kaikille lapsille ja nuorille. Kun yhteistyöstä sovitaan hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua, sujuu kaikki hyvin ja helposti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat yleensä hyvin täynnä ja mitä aikaisemmin vinkkaukset ja opastukset saadaan sinne sovitettua, niin sen parempi. Kuntatasolla on myös hyvä sopia yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Tähän meillä on nyt hyvä apuvälinekin, kun Kirjaston ja perusopetuksen yhteistyön valtakunnallinen mallipohja on valmistunut. Näin sekä kirjasto että opetus sitoutuvat lasten ja nuorten lukutaitojen edistämiseen ja voidaan sopia tarkemmin myös yhteistyön sisällöistä. Yhteistyötä tarvitaan kouluyhteistyön kannalta kirjaston työntekijöiden sekä eri kuntien kirjastojen välillä. Mitä enemmän hyödynnämme yhteistä verkostoa, parviälyä ja yhdessä tuotettuja materiaaleja, sitä vähemmän resursseja kouluyhteistyön toteuttamiseen sitoutuu. Myös pienissä kirjastopisteissä yksin työskentelevien työntekijöiden kannalta yhteistyö on tärkeää. Vertaistukea voi siis löytyä verkon kautta, vaikka naapurikunnan kirjastosta.  

Opettajat ovat minusta kirjaston tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Heidän kauttaan kirjastot tavoittavat helposti ja ilman suuria kustannuksia lähes koko ikäluokan ja yhteistyön vaikutukset ulottuvat usein koteihin saakka. Opettajaverkosto on siis kullan kallis ja näitä kontakteja kannattaa kirjastoissa vaalia. Kirjaston ei kannata yksin suunnitella tarjontaa kouluille, vaan se on hyvä tehdä yhteistyössä opettajien kanssa. Silloin kun kirjaston tarjonta kohtaa opetuksen tarpeet, on lopputulos palkitsevin ja luo usein pohjaa pitkäaikaiselle yhteistyölle. Opettajilta saa usein sellaisia vinkkejä, joita kirjastossa ei tule edes ajatelleeksi. Yhteistyötä olisi ihana tehdä enemmän myös lasten ja nuorten kanssa. He kuitenkin ovat se kohderyhmä, jolle palvelut lopulta tehdään. Lasten ja nuorten ilo on paras palkkio tehdystä työstä! Esimerkiksi idea 300 minuutin lukuhaasteeseen  tuli Jäälin alakoulun oppilaskunnalta ja he ideoivatkin aivan loistavan lukuhaasteen, joka on jäänyt elämään pysyvänä tarjontana kouluille. Haasteen jatko-osissakin olemme tehneet yhteistyötä eri ikäisten nuorten kanssa. Tämän lukuhaasteen julkaiseminen ja sen suuri suosio eri puolilla Suomea onkin yksi kirjastourani kohokohdista ja suurista ilonaiheista. 

Kenet Elina haluat haastaa mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entä mitä haluat kysyä häneltä liittyen lanu-työhön?
Viime syksyn aikana olemme tehneet yhteistyötä Iin kirjaston kanssa ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat. Haastankin tähän artikkelisarjaan mukaan Marita Turtisen Iin kirjastosta. Mitä sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston? Mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä? Kerro jokin huippuhetki viime vuosilta 😊

Terveisin,
Elina Kauppila
Oulun kaupunginkirjasto

 

Kuulumisia Kuusamosta

Vuoden ensimmäisessä artikkelissa saamme  kuulumisia Kuusamosta Anna Kiveltä.  Jenni Tyni Kaakkurin kirjastosta Oulusta haastoi Annan mukaan. Palataan Jennin kysymykseen tuonnenpana. Anna, kuka olet ja mistä työsi Kuusamon kaupunginkirjastossa koostuu?
Olen Anna Kivi, kirjastonhoitaja Kuusamon kaupunginkirjastossa. Aloitin työskentelyn täällä vuonna 2004 ja päävastuualueenani on lasten ja nuorten kirjastotyö. Suhteellisen pienessä kirjastossa vastuualueita on jokaisella useampia, joten minäkin teen esimerkiksi kokoelmatyötä aikuisten puolella ja vastaan Kuusamon lukion kirjastosta.

Lasten ja nuorten kirjastotyössä teen muun muassa  kirjavinkkauksia ja pidän satutuokiota. Ne ovat nyt tauolla vallitsevan tilanteen vuoksi, mutta pidän pyydettäessä pienemmille ryhmille satutuokioita tai pidän niitä etänä. Vedän ryhmäkäyntejä lapsille ja nuorille, kerään kirjastokasseja eri aiheista opettajille ja päiväkodeille sekä pidän opettajia ja päiväkotien henkilökuntaa ajan tasalla uutuuskirjoista. Järjestämme myös silloin tällöin erilaisia tapahtumia.

Olen tällä hetkellä myös yhden päivän viikossa lukukoordinaattorina Kuusamolaisten lasten lukuinto vahvaksi -hankkeessa, jossa kohteena on alle kouluikäiset ja esi- ja alkuopetuksen piiriin kuuluvat lapset. Tarkoituksena on lukuinnon lisäksi kehittää myös uusia yhteistyömuotoja, joten työ limittyy hyvin siihen, mitä muutenkin teen lasten ja nuorten kirjastotyössä kirjastossamme.

Järjestätte Kuusamossa Mediataitoviikkoja. Millaisia ne ovat?
Tänä vuonna helmikuussa järjestimme Mediataitoviikolla tehtävärasteja, joilla kävi viikon aikana ryhmiä ala- ja yläkoulusta sekä ammattiopistolta. Ryhmät varasivat ajat etukäteen. Ohjaajia oli kirjastosta kaksi ja opettajat olivat myös mukana ohjaamassa rasteilla. Rastitehtävät olivat pääosin Mediataitokoulun ja Mediakasvatusseuran valmiita tehtäviä.

Rasteja oli viisi:

  • Feikkireissu, jossa otettiin kuvia feikkireissulta
  • Autiolla saarella, jossa mietittiin esimerkiksi sitä, mitä puhelimella tekisi, jos se olisi vain rajatun ajan käytössä
  • Data-pizza, jossa tehtiin kartongista pizza, johon merkittiin viipaleisiin itselle tärkeitä mediasisältöjä ja niihin käytettyä aikaa
  • Haastattele muinaisjäännettä, jossa tehtävänä oli haastatella ennen 80-lukua syntyneitä ihmisiä lapsuudesta ennen internettiä (kohteena olivat lähinnä opettajat ja kirjaston henkilökunta)
  • Bookface-rasti, jossa otettiin bookfacekuvia

Anna Mediataitoviikon Feikkireissu rastilla talvella 2019.

Mistä pidän työssäni eniten?
LaNu-työssä pidän eniten uusista kirjoista ja kirjavinkkaamisesta, vaikka alkuvuosina se oli välillä vaikeaa ja minulla oli opettelemista koululaisten edessä olemisessa. Vinkkauslistojen kokoaminen voi joskus myös olla aika raskasta, mutta useimmiten vinkkauksen jälkeinen olo ja tunnetila ovat niin palkitsevia, että työn raskaus unohtuu.

Palkitsevaa on myös, kun saa jonkun lapsen tai nuoren innostumaan jostain kirjasta, sillä jokaiselle on olemassa kirja, mistä pitää, sitä ei ole ehkä vain vielä löytynyt. Olen pitänyt myös runokirjavinkkauksia alakoulun alimmille luokille ja se oli hauskaa, vaikka en olekaan runonlausuja. Pidän paljon myös satutuokioiden pitämisestä.

Vakiokysymys: miksi LaNu-työ on niin tärkeää?
LaNu-työ on tärkeää, sillä lapsuudessa ja nuoruudessa rakennetaan perustaa loppuelämälle ja lukeminen ja siitä saatavat taidot ovat kaiken muunkin oppimisen perusta. Lukeminen myös laajentaa maailmankuvaa ja kehittää empatiakykyä, mikä on nykymaailmassa erittäin tärkeä asia.

Jenni Tyni tiedusteli sinulta, mikä on sellainen kirja, jota haluaisit hirveästi vinkata, mutta lapset eivät koskaan sitä lainaa?
Mietin tätä aika kauan, luulin, että tämmöinen tulee heti mieleen, mutta asiaa pitikin miettiä hieman. Päädyin sitten Maria Vuorion kirjaan Orava ja pääskynen. Kirja on kauniisti kirjoitettu ja tarina on todella sydämeenkäypä ja pidän siitä kovasti. Lapsille on ole sitä kuitenkaan onnistunut myymään, ehkä olen tarjonnut sitä väärälle kohderyhmälle tai en ole osannut sitä vinkata sillä tavalla, että se lähtisi lainaan, joten se näkyy yhä harvemmin vinkkauslistoillani. Ehkä minun pitää vielä yrittää ja ottaa kirjaan uusi ote lasten kanssa.

Terveisin,
Anna Kivi
Kuusamon kirjasto

LaNu-työtä Limingassa

Tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä käsittelevään artikkelisarjaan Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki. Sinut haastoi mukaan Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä. Mika esitti myös kysymyksen sinulle. Ennen kuin päästään sinne saakka, tahtoisimme tietää kuka olet ja mitä teet työksesi? Mistä työpäiväsi koostuvat?
Olen Oulusta oppini saanut, pitkän linjan lasten ja nuorten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin parissa toimiva moniottelija. Työskentelen nyt neljättä vuotta Limingan sivistysjohtajana. Tittelistäni huolimatta vastaan myös hyvinvointipalveluista. Sivistyksen ja hyvinvoinnin (sihy) kokonaisuuteen kuuluvat varhaiskasvatus, opetus- ja nuorisopalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut sekä vapaa sivistystyö eli Lakeusopiston sateenvarjon alle sijoittuvat Lakeuden kansalaisopisto ja Limingan seudun musiikkiopisto. Limingan asukkaista noin 40 % on alle 19-vuotiaita, joten luonnollisesti sivistysjohtajan työpäivät kuluvat lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioiden parissa, mikä tekee tästä työstä erityisen hienoa.

Meitä kiinnostaa erityisesti millaista yhteistyötä te teette Limingassa kirjaston henkilökunnan kanssa osana sivistystointa? Miten te suunnittelette toimintaanne yhdessä?
Limingan kirjastopalveluiden asioita, kuten muitakin sihy-asioita, suunnitellaan ja valmistellaan monialaisena tiimityönä.  Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevalan kanssa teen yhteistyötä sekä sihyn johtotiimissä että sihyn esimiestiimissä. Olemme pitäneet tärkeänä, että kaikkien vastuualueiden toiminta on meille yhteistä ja tiedämme kaikki niin varhaiskasvatuksen avoimen kerhotoiminnan kehittämisestä kuin kirjaston digituesta ikäihmisille.  Kirjaston kehittämisasioita käsitellään erityisesti Kulttuurin kehittäminen -tiimissä, jossa on kirjasto- ja kulttuurijohtajan lisäksi myös kirjaston henkilökunnan edustus. Toimin tiimin vetäjänä. Tämä tiimi suunnitteli ja toteutti esimerkiksi Limingan ensimmäisen lasten ja nuorten kirjallisuusfestivaalin, Limmi-festin, joka järjestettiin syksyllä 2019. Kaikkein mieluiten teen yhteistyötä henkilökunnan kanssa juuri konkreettisten kehittämishankkeiden ja tapahtumien parissa. Tosin yksiköiden tiimitapaamiset ja kokoukset ovat myös hyviä foorumeita osallistua eri vastuualueiden toiminnan suunnitteluun.

Miten kirjastojen toiminta näkyy teidän työssänne?
Limingan kirjasto on aktiivinen toimija ja kaiken aikaa onkin meneillään kehittämishankkeita ja toiminnan suunnittelua. Tämä näkyy työssäni muun muassa tiiviinä vuoropuheluna kirjasto- ja kulttuurijohtajan kanssa. Luonnollisesti kirjastopalveluiden, kuten muidenkin vastuualueiden, toimintaa johdetaan osana talousarvioprosessia: suunnitellaan resursseja ja toimintaa, toteutetaan toimintaa ja arvioidaan toiminnan onnistumista. Ylipäänsä kirjaston tila- ja henkilöstöresurssiin liittyvät asiat, kuten tällä hetkellä Tupoksen kirjaston uusien tilojen suunnittelu ja lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaavan kirjastonhoitajan rekrytointi, ovat mieluisia työtehtäviä.

Nyt päästään Mika Penttilän sinulle esittämään kysymykseen. Millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin?  
Kirjaston lainausmääristä laskettuina Liminka on Suomen neljänneksi lukevin kunta. Tämä ei kuitenkaan oikeuta lepäämään laakereilla. Kouluilta tulee huolestuttavia viestejä lasten ja nuorten lukutaidon rapistumisesta. Olemme juuri palkanneet Liminkaan lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaavan kirjastonhoitajan kehittämään kirjaston, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyötä.

Uuden kirjastotyöntekijän aloittaessa siintää tulevaisuudessa jo näkymä lukemisen edistämisestä myös osana neuvolatyötä. Itse kuulun siihen lukuisaan joukkoon, joka vannoo varhaisen vaikuttamisen nimeen. Uskon, että lukemisen merkityksen avaaminen pienten lasten vanhemmille jo neuvolassa ja perheen yhteisen lukuinnostuksen sytyttäminen on seuraava tärkeä askel Limingassa lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi.

Olemme myös halunneet tehdä lukemista sekä lasten ja nuorten kirjallisuutta ja kuvittamista näkyväksi Limingan Limmi-festin kautta. Karnevaalityyppinen, mutta silti asiapitoinen Limmi-festi keräsi syyskuussa 2019 Lakeustalolle noin viisisataan lasta ja nuorta, isiä ja äitejä lukemiseen kannustaviin työskentelypisteisiin, saduttamaan, kuuntelemaan lasten- ja nuortenkirjailijoiden puheenvuoroja ja seuraamaan muuta kulttuuriohjelmaa. Opetushallituksen Lukuliike oli mukana tapahtumassa. Seuraavan Limmi-festin suunnittelu on jo alkanut, ja Limmi-festi tullee olemaan myös osana Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen tapahtumia.

Teemme kovaa kyytiä hankehakemusta Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen malli -pilottihankkeeseen. Harrastava Liminka (HaLi) -mallissa on tarjolla lukemiseen kannustavaa harrastustoimintaa. Tarjolla on myös kerhoja oppilaille, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta lukemiseen. Nämä kerhot, kuten Lukukipinä ja Sanojen taikaa, on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Limingan kirjastotyöntekijöiden kanssa.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on toteutettu erilaisia lukuhaasteita, järjestetty teemapäiviä, osallistuttu tempauksiin ja osallistettu myös huoltajia lukemisen edistämiseen. Onnistuneilla kirjavinkkauksilla luodaan lukuinnostusta. Kirjaston koordinoiman Lukuintoa pojille ja miehille -hankkeen kautta on houkuteltu lukemisen pariin poikia ja miehiä, jotka lukevat vähän. Järjestämällä tapahtumia ja kirjavinkkauksia vähän lukeville pojille ja miehille on parhaassa tapauksessa laajennettu myös lukevien miesten lukutottumuksia. Hankkeessa on esitelty pojille ja miehille laaja-alaisesti kirjastoissa tarjolla olevaa aineistoa, rohkaistu poikia ja miehiä lukemaan ja myös esittelemään muille lukijoille kirjallisuuden eri lajeja. Hankkeella on haluttu antaa pojille lukevan miehen mallia.

Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Kirjaston lasten- ja nuortenpalvelut ovat olleet tärkeä osa lapsuuttani ja nuoruuttani. Varmaan jo ennen lukioikää olin lukenut kotikyläni sivukirjaston koko lasten ja nuorten aineiston. Lapsuudessa syntynyt rakkaus lukemiseen ja kirjoihin on säilynyt. Olen aina pitänyt myös ääneen lukemisesta, ja pojalleni olekin lukenut ääneen Harry Potterit ja Sinuhe Egyptiläisen. Opettajana ollessani olen hakenut materiaaleja ja ideoita kirjaston lasten- ja nuortenpalveluista. Opettajanurani alkupuolella olen vastannut myös koulukirjaston toiminnasta ja hyödyntänyt siinä tehtävässä yleisten kirjastojen lasten- ja nuortenpalveluita. Olen seurannut ylpeänä lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittymistä. Niillä on suuri merkitys lasten lukutaidon ja sen mukana koulumenestyksen vahvistamisessa.

Kiitos artikkelista Päivi Mäki! Kukin artikkelin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista ja/tai kunnista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Kiitokset vielä haasteesta Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilälle! Haastan seuraavaksi Hailuodon sivistysjohtaja/rehtori Kaija Sipilän ja kysyn häneltä, millaista yhteistyötä Hailuodon koulussa tehdään Hailuodon kirjaston lasten- ja nuortenpalveluiden kanssa.

 Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki (oikealla) Limmi-festivaalilla seuranaan Tatu ja Patu sekä OPH:n Lukuliikkeen koordinaattori Pia Lumme. Kuva Arimo Eklund.

Kirjastot lukutaidon tukena -webinaari

Mitä kirjastot voivat tarjota lukemaan tottumattomille aikuisille? Miten yleiset kirjastot voivat innostaa lukemaan tottumattomia aikuisia lukemisen äärelle? Millaisia työkaluja ja menetelmiä Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa on kehitetty kirjastojen hyödynnettäväksi?

Tule kuulemaan, kokeilemaan ja keskustelemaan aiheesta kirjastoammattilaisille suunnattuun Kirjastot lukutaidon tukena – Lukulux.fi – käsikirja, testattuja menetelmiä aikuisten lukemisen edistämiseen- webinaariin.  Webinaari järjestetään torstaina 10.12.2020 klo 10-13 Zoom-yhteyden välityksellä.

Päivän ohjelma:

Kukin teema sisältää aktiivisia harjoituksia, joiden avulla pääset kokeilemaan lukemisen innostamisen työkaluja.
Webinaari sisältää lämmittelytehtäviä, jotka lähetetään ilmoittautuneille marraskuun lopussa.

Ohjelma 10.12.2020 klo 10-13

klo 10:00  Tervetuloa
klo 10:20  Lukemisen ilot ja murheet, Rebekka Pilppula, Turun kaupunginkirjasto
klo 11:00  Sanataiteen menetelmät aikuisten lukuohjauksessa, Veera Kivijärvi
klo 12:00  Kirjaston rooli aikuisten lukutaitotyössä, Sari Sulkunen, Jyväskylän yliopisto
klo 12:50  Yhteenveto ja päätössanat

Mukaan mahtuu 70 ensimmäisenä ilmoittautunutta, joten ole nopea! Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä. Zoom-linkki ja lämmittelytehtävät lähetetään kaikille ilmoittautuneille lähempänä tapahtuman ajankohtaa.

Satutuokioita ja nukketeatteria Taivalkoskilaisittain

Jenni Tyni Kaakkurin kirjastosta Oulusta haastoi Salmen mukaan. Jenni tahtoi tietää takuuvarmoja kirjoja satutuokiohin. Tässäpä Salmen terveiset.

Hei!

Olen Salme Paloniemi ja työskentelen kirjastovirkailijana Taivalkosken kunnankirjastossa. Taivalkoski on pieni, hieman alle 4000 asukkaan kunta Koillismaalla. Parhaiten Taivalkoski tunnetaan Kalle Päätalon synnyinpitäjänä ja kirjastomme sijaitseekin Päätalo-keskuksessa, jossa kirjaston lisäksi toimii myös kunnan kulttuuritoimi ja Päätaloinstituutti sekä Päätalo-näyttely. Ensi vuonna minulla tulee jo 20 vuotta täyteen työskentelyä täällä. Meidän pienessä kirjastossa on kolme työntekijää, johtaja ja kaksi virkailijaa. Meillä ei ole varsinaisesti vastuualueita nimetty, mutta käytännössä lastenkirjastoasiat ovat enimmäkseen minun kontollani. Satutunteja pidämme toki molemmat kirjastovirkailijat.

Satutuokiot Taivalkoskella

Satutuntien pitäminen on meille tavallaan kunnia-asia. Pyrimme pitämään kaikki satutuokiot, joita meiltä pyydetään, jos vain suinkin mahdollista. Vaihdamme vaikka työvuoroja että se onnistuu. Korona-ajan sulku viime keväänä tietysti esti tämänkin mutta nyt syksyllä olemme taas alkaneet niitä pitämään. Aiemmin ennen koronaa, pidimme vakiosatutunteja joka toinen perjantaiaamu ja silloin niihin saattoi tulla lapsia jopa neljästä eri ryhmiksestä hoitajineen. Enimmillään lapsia saattoi olla jopa lähes 40 ja hoitajat siihen lisäksi. Tuolloin alkoi jo tilanahtaus vaivata, ja huomasimme, että lapsetkin olivat levottomia eivätkä malttaneet keskittyä kuuntelemaan vaan enemmän heitä kiinnostivat vieraat lapset muista ryhmiksistä. Niinpä sitten päätimme jakaa vuoroja niin, että samalla kertaa satutunnille tulivat vain kahden ryhmiksen lapset ja järjestimme satutunteja useammin.

Nyt tänä syksynä kun elämme tätä koronarajoitusten aikaa, olemme porrastaneet satutunnit niin, että jokaiselle neljälle kirkonkylän ryhmikselle on oma satutuokio. Onneksi nämä neljä ryhmistä sijaitsevat todella lähellä, noin parinsadan metrin säteellä kirjastosta. Jostain syystä meidän satutuokioille ei tule muita kuin ryhmisten väkeä, eli kotiäitejä emme ole saaneet liikkeelle. Sen sijaan kotiäidit osallistuvat erittäin ahkerasti kirjaston lastenosastolla kokoontuvaan perhekerhoon, jota ohjaa neuvolan perhetyöntekijä. Tämä kerho on joka toinen keskiviikko, paitsi nyt koronan vuoksi sekin on kokoontunut harvemmin. Tietysti pidämme satutunteja myös eskareille ja alaluokille (1-2) ja ip-kerholle, mikäli meiltä niitä pyydetään. Aikana ennen koronaa meidän kalenterissa saattoikin olla satutuokio viikon jokaiselle päivälle 😊

Olet intohimoinen nukketeatterin pitäjä. Saako valmiita käsikirjoituksia nukketeatteriesityksiin jostain?

Satutuntien lisäksi toinen meidän kirjaston perinne ovat nukketeatteriesitykset, joita pidämme vähintäänkin kerran vuodessa syksyisin Naperoviikolla. Joskus olemme tehneet myös jouluaiheisen esityksen ja on joskus ollut kevään korvalla kevätaiheinen esitys. Ensi alkuun teimme pöytäteatteria ja käytimme Esitys alkaa!-teatterisatuja -kirjan käsikirjoituksia. Sitten hankimme Myyrä-nukketeatterivälineet ja teimme Myyrä-aiheisia esityksiä. Sen jälkeen olemme hankkineet kirjastolle aika paljonkin käsinukkeja ym. rekvisiittaa ja olemme tehneet esityksiä lastenkirjojen pohjalta ottamalla kohtauksen sieltä ja toisen täältä. Olemme myös tehneet ihan suoraan kirjan pohjalta ja silloin olemme tietysti kysyneet ensin luvan esitykseen kirjan tekijältä. Usein käsinukkeja pitää tuunata enemmän tai vähemmän, jotta ne saadaan oikeannäköisiksi roolihahmoon sopiviksi. Valmiit käsikirjoitukset ovat käteviä, muun muasaa Ake-LaNu työryhmän kokoama Luetaan! konseptin valmis nukketeatteriesityksen  käsikirjoitus Veikan metsäretki -esityksestä  oli helppo toteuttaa, kun kaikki ohjeet oli valmiina.

Toissa syksynä meillä oli Naperoviikolla esitys nimeltä Lääkärileikki, jossa seikkaili Tohtori Pöllö eläinystävineen. Siihen tein käsikirjoituksen niin sanotusti säveltämällä eli ottamalla kohtauksia muutamista lääkäriaiheisista lasten kuvakirjoista. Lapset tykkäsivät siitä esityksestä tosi paljon kun oli paljon touhua ja eläimiä. Viime vuonna meillä oli Lappi-aiheinen esitys Pörri-peikon syksy. Meillä on yleensä Naperoviikon kaikki aamut aikataulutettu niin, että joka aamu ehditään esittää kaksi kertaa ennen kirjaston ovien avaamista klo 10.  Tänä vuonna jouduimme koronan vuoksi tekemään esityksen ”etänä” eli nauhoittamaan ja jakamaan linkin tallenteeseen.

Tallenteessa on tietysti se hyvä puoli, että saman esityksen voi katsoa monta kertaa, kuten eräässä ryhmiksessä lapset olivat heti halunneet katsoa meidän esityksen uudestaan ja jopa viiteen kertaan. Live-esityksissä ei uusintoja voi saada mutta niissä on se hyvä puoli, että yleisön reaktiot näkee heti ja palautteen saa samantien. Nukketeatteria on mukava tehdä mutta suurin työ siinä on keksiä ja laatia käsikirjoitus, joten olisi hienoa, kun olisi olemassa jokin ”käsikirjoituspankki”, josta saisi valmiin kässärin, jonka pohjalta pääsisi heti harjoittelemaan esitystä.

  

Miksi LaNu-työ on niin tärkeää kirjastoissa?

Mielestäni LaNu-työ on koko ajan entistä tärkeämpää, koska lukemisharrastus on niin voimakkaasti vähentynyt viime vuosina. Valitettavasti on paljon perheitä, joissa ei lueta ollenkaan, vaan jopa ihan pienelle lapselle annetaan kännykkä tai tabletti käteen, ja lapsi saa sillä viihdyttää itse itseään. Erityisesti sen vuoksi koen nimenomaan pienten lasten kirjastokokemukset tärkeiksi, jotta lapset saisivat kuulla satuja ja tarinoita edes satutunneilla mikäli heille ei kotona sitä mahdollisuutta suoda. Meidän kirjastomme myös lahjoittaa jokaiselle taivalkoskelaiselle vauvalle kirjan lahjaksi, ja samalla toivotamme lapsen vanhempineen tervetulleiksi kirjastoon jatkossakin.

Mikä olisi takuuvarma ja hyvä kirja, joka uppoaa lapsiin satutuokioilla?

Minä tykkään lukea satutunneilla kirjoja, joissa on selkeä tarina ja mielellään jotain jännää ja vauhdikasta toimintaa ja joissa käsitellään tunteita jollakin tasolla. Esimerkiksi Nicola Kinnearin kirja Joskus täytyy uskaltaa on sopivan jännä ja tapahtumarikas, ja sopivan pituinen. Axel Schefflerin Pete ja Pulmu-kirjat ovat myös kivoja, ne sopivat hyvin pienemmillekin lapsille, kun ovat aika lyhyitä. Niissä myös käsitellään tunteita ja kirjoissa toistuu tietyt sanonnat. Muistan erään satutunnin, kun olin lukenut pari Pete ja Pulmu-kirjaa ja eräs pikkupoika sanoi, että lue lisää, niin silloin nappasin viereisestä hyllystä loputkin sarjan kirjat ja luin ne kaikki. Tämä oli mahdollista sen vuoksi, että olin lukenut ne aiemminkin ja siksi tohdin ottaa ne luettavaksi extempore. Satutuntien pitämiseen suosittelenkin ehdottomasti, että kirjat täytyy lukea etukäteen, ettei niissä tule mitään yllätyksiä ja osaa sitten lukiessa käyttää oikeissa kohdissa tietynlaisia äänenpainoja yms. Minulla on myös sellainen ”kirjastotädin sääntö, että satutunnilla luetaan aina kolme kirjaa”, toki enemmänkin saa lukea 😊

Terveisin,

Salme Paloniemi

Taivalkosken kirjasto

 

Terveisiä Sotkamosta ja Kaakkurista

Tänään julkaisemme kaksi artikkelia alueeltamme. Kuulemme Tiina Piiraisen terveisiä Sotkamosta sekä Jenni Tynin Terveisiä Oulusta Kaakkurin kirjastosta. Tiinan haastoi mukaan ensimmäisen artikkelin kirjoittaja Elli Reisjärveltä. Mukavaa, että Tiina vastasi haasteeseen. Jennin haastoi mukaan Ake-tiimi. Aloitamme Tiinan terveisillä Sotkamosta. Ensi viikolla saamme terveisiä Salmelta Taivalkoskelta, mutta nyt Tiinan terveisiin.

Hei Tiina. Työskentelet Sotkamon kirjastossa. Voiko esitellä itsesi?
Olen Tiina ja työskentelen Sotkamon kirjastossa kirjastonhoitajana. Aloitin työskentelyn kirjastovirkailijana vuonna 2010. Koko työurani olen ollut LaNu-työssä. Melkein alusta asti vastuullani on ollut lähikirjaston lasten ja nuorten osasto. Olen tehnyt hankintaa ja kokoelmatyötä, ja lisäksi vetänyt ryhmiä.  Olen ollut mukana satutunneille apulaisena tarvittaessa. Tutustutin myös eskarikierroksella lapset kirjastoon ja olen pitänyt alakouluikäisille kirjavinkkauksia. Olen toiminut koko työurani ajan erilaisissa LaNu-työryhmissä.

Minkä eri tahojen kanssa teette yhteistyötä, ja minkälaista yhteistyötä teette?
Sotkamossa pidetään lorutuokioita sekä päiväkodissa että kotihoidossa oleville lapsille. Lisäksi kirjasto toimii yhteistyössä perheneuvolan kanssa. Ensimmäisen luokan oppilaat kutsutaan tutustumaan ohjatusti kirjastoon ja neljännen luokan oppilaat kutsutaan kirjastosuunnitukseen.  Seitsemäs luokkalaisille opastetaan tiedonhakua ja esitellään e-kirjastoa. Muille luokkatasoille räätälöidään ohjelmaa heidän tarpeinsa mukaisesti.

Mistä pidät eniten LaNu-työssä?
LaNu-työssä tykkään sen monipuolisuudessa. Jokainen ryhmä on erilainen ja jokainen lapsi oma persoonansa. Lasten kirjallisuus on parasta mitä tiedän! Kirjojen sisältöjen avaaminen kyselevälle lapselle välillä haastavaa, mutta antoisaa. Monipuolinen lukutaito on tärkeä taito, ja lisäksi kirjat vievät meidät eri maailmoihin, todellisiin ja epätodellisiin.  Siksi LaNu-työ on tärkeää.

Terveisin,
Tiina Piirainen
Sotkamon kirjasto

Siirrytään sitten Jennin terveisiin Oulusta. Jenni työskentelet Oulun kaupunginkirjaston Kaakkurin lähikirjastossa. Voiko esitellä itsesi?
Olen Jenni ja työskentelen Kaakkurin kirjastossa. Erikoisalani on lastenkirjastotyö. Työurani aloitin pääkirjastolla lehtisalissa, jonka jälkeen tein pätkän lainausosastolla. Sen jälkeen pääsinkin jo vakivirkaan kiinni, eli Kaakkurin kirjastoon. Siellä aloitin urani lastenkirjastotyön parissa, eli vinkkaan, pidän satutunteja ja teen muita lastenkirjastotyöhön liittyviä juttuja. Hankin myös lautapelejä kirjastolle, joten lasten ja nuorten lautapelit ovat jossakin määrin hanskassa. Lastenkirjastotyössä mukavinta on kaikkiin niihin ihaniin lasten- ja nuortenkirjoihin tutustuminen ja se, että saan vinkata niitä lapsille ja nuorille. Konsolipelit ja sosiaalinen media tuntuvat vievän lasten ja nuorten ajan nykyään, joten on tärkeää panostaa kirjastossa lasten ja nuorten lukemiseen.

Sinut tunnetaan Oulussa intohimoisena vinkkarina. Mikä vinkkaamisessa viehättää?
Vinkkaamisessa viehättää se, että saan vinkata lapsille hyvää lukemista. Monet vaeltavat hyllyillä ja sanovat, että ei täällä ole mitään hyvää. Kun vähän avaa jonkin kirjan juonta, se alkaakin kuulostaa hyvältä. Paljon tuleekin tehtyä tätä hyllyjen välissä vinkkaamista, kun vanhemmat tulevat yksin tai lasten kanssa etsimään lapsille luettavaa. Nämä ovat juuri niitä tilanteita, joista työssäni pidän. Toimin myös lukuoppaana ja vastaan mielelläni lasten ja nuorten lukuopaspyyntöihin. Kaikista parasta kuitenkin on se, kun saa lapselta tai vanhemmalta palautetta hyvän kirjan löytymisestä.

Mitkä ovat muodostuneet top-viisi vinkkikirjoiksi vuosien saatossa?
Oikeastaan minulla ei ole suosikkikirjoja, joita vinkkaisin aina vaan uudestaan. Varsinkin lastenkirjat ovat usein sarjoja, enkä tykkää vinkata liian pitkäksi paisuneita sarjoja. Pyrinkin siis uudistamaan vinkkilistaani koko ajan uusilla kirjoilla. Muutamia hittejä mainitakseni kuitenkin voisin sanoa, että Anita Sihvolan Muskelimummo herättää aina hilpeyttä kuulijoissa, Jukka-Pekka Palviaisen Allu ja salainen ihailija oli iso hitti aikanaan ja isommille pyrin aina löytämään jotakin jännittävää, kuten Kristina Ohlssonin lasilapset tai Eva Frantzin Osasto 23. Poikia varsinkin on vaikea miellyttää, joten uudet tuttavuudet kuten Käsikirja supersankareille, Maailman viimeiset tyypit tai The Ghost Network ovat tervetulleita lisäyksiä vinkkilistoille.

Terveisin,
Jenni Tyni Kaakkurin kirjastosta

Haluan haastaa artikkelisarjaan mukaan Salmen Taivalkoskelta sekä Annan Kuusamosta. Jäämme innolla odottamaan mitä he vastaavat!