Syysterveiset Heidiltä Kajaanista

Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta haastoi Heidin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Heidi mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos haasteesta. Olen Heidi Tuikka, olen työskennellyt nyt kolme vuotta Kajaanin kaupunginkirjastossa, pääasiassa pääkirjastossa. Työtehtäviini kuuluu kirjaston perustöiden lisäksi muun muassa tiedotus ja markkinointi, erityisesti sosiaalisessa mediassa, sekä tapahtumakoordinointi ja lasten- ja nuortenkirjastotyö.

LaNu-tehtävissä olen mukana pitämässä kirjavinkkauksia, meillä aloitettiin tänä keväänä etävinkkaus, mikä otettiin hyvin vastaan ja on toiminut hyvin. Lisäksi olen mukana suunnittelemassa ja ohjaamassa kirjastonkäytön opastuksia sekä toteuttamassa tapahtumia. Kuva on vuoden 2019 Nallepäivästä, mikä on Kajaanissa todella suosittu tapahtuma ja toteutetaan yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa.

Heidi Nallepäivässä vuonna 2019.

Mennään heti Marin kysymykseen. Mari haluaa kysyä Heidi sinulta, millaista yhteistyötä teillä Kajaanissa tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa?
Esimerkiksi jo yllä mainittu Nallepäivä, jota on järjestetty jo kymmenisen vuotta. Nallepäivät toteutetaan yhteistyössä Kajaanin varhaiskasvatuksen Silmu-toiminnan kanssa. Tänä kesänä tehtiin myös uusi varhaiskasvatuksen yhteystyösuunnitelma, jossa esitellään kirjaston palveluita ja selkiytetään yhteistä toimintaa.

Teillä on Kajaanissa ollut suuri remontti äskettäin. Mikä oli paras remontin tuoma muutos mielestäsi? Millä tavalla huomioitte lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet kirjastotiloista remontin suunnittelussa? Onko lapsilta ja nuorilta tullut palautetta uusituista tiloista?
Pääkirjaston remontissa paras muutos oli tilojen saaminen takaisin kirjaston omaan käyttöön. Tilat olivat lyseon väistötiloina. Meillä ei ole ollut kolmeen vuoteen kunnollisia tiloja tilaisuuksien järjestämiseen. Esimerkiksi luokkavierailujen järjestäminen on jatkossa helpompaa.

Tilojen suunnittelussa osallistettiin kaupunkilaisia kahdessa työpajassa, johon osallistui myös lapsia, jotka saivat piirtää ja kertoa omia toiveitaan. Lasten- ja nuortenosaston läheisyyteen kalustettiin Konttaamo, johon voi vapaasti mennä viettämään aikaa. Tila soveltuu myös erilaisten kerhojen vetämiseen ja satuhetkiin. Konttaamo on kengätön tila, joten nimensä mukaisesti perheen pienimmätkin voivat kontata ja ryömiä matolla vapaasti.

Nuorille kalustettiin oma erillinen huone Pelaamo, josta löytyy tällä hetkellä kirjaston lautapelit sekä LEGO Mindstorms -robotti, jota voi ohjelmoida mobiilisovelluksen avulla. Tilaan on tulossa myöhemmin PlayStation 5 -konsoli. Lisäksi kirjaston yläkerrasta löytyy Suomen kirjastojen ensimmäinen iWall. Se on peliseinä, joka toimii liiketunnistimella. Pelejä löytyy tanssista parkouriin ja peliaikaa saa kirjastokortilla. Suoraa palautetta ei ole omiin korviin vielä kantautunut, mutta ainakin iWallille ihan jonotetaan. Vanhemmilta taas on saanut kiitosta Konttaamosta, sen kaltaista tilaa on toivottu jo aikaisemminkin.

Konttaamon tilat perheen pienimmille.

Mikä viime aikoina lukemasi kirja on tehnyt sinuun suuren vaikutuksen?
Sain juuri luettua Sarah J. Maasin kirjan Usvatuulen valtakunta. Valtakunta-sarja on nuorten aikuisten romanttinen fantasia, ja tämä on sen toinen osa. Rakastuin väärinymmärrettyihin hahmoihin, joiden suhteiden välinen kehitys on kuvattu taitavasti ja kutkuttavasti. Kirjan maailma on jännittävä ja kaunis, välillä karukin. Ensimmäinen osa Okaruusujen valtakunta alkaa siitä, kun Feyre tappaa metsästysretkellään sudeksi muuttuneen haltijan. Maksuksi tästä, Kevään valtakunnan valtias hakee Feyren asumaan luokseen ja heille kehittyy suhde. Kevään valtakuntaa hallitsee kirous, josta valtias ei suostu kertomaan tarkemmin. Ihmiset ja haltijat ovat sodan partaalla, ja Feyre joutuu valtataistelun keskipisteeseen.

Valitse seuraavista sanoista kolme sanaa, ja kirjoita mitä sinulla tulee mieleen niistä LaNu-työn kautta?

  1. lapset ja nuoret sekä e-aineisto ja digitaaliset palvelut
  2. lasten ja nuorten tilat kirjastossa
  3. lukemaan innostaminen
  4. pop-up kirjastotoiminta
  5. lukukampanjat
  6. jalkautuminen kirjaston ulkopuolelle LaNu-työssä

1. Tein äskettäin perheelle kirjastokortteja, ja oli ihana nähdä, miten lasten silmät oikein alkoivat loistaa, kun kerroin, mitä kaikkea palveluita eKirjastosta löytyy. Yksi lapsista ei ollut muuttamassa Kajaaniin, mutta hänkin halusi kortin e-aineistojen vuoksi. Kuulosti siltä, että ainakin äänikirjapalvelut sekä Viddla ja Rockway saivat uusia käyttäjiä.

3. Aloitimme tänä keväänä etävinkkaukset. Aluksi mietitytti, että miten ne sujuvat, mutta heti ensimmäisellä kerralla pohtiminen osoittautui turhaksi. Luokkaan sai etänäkin hyvän yhteyden ja vuorovaikutuksen. Oli mukava päästä taas vinkkaamaan, sitä hommaa olin ehtinyt jo kaivatakin, kun syksyn ajan luokkakäynnit ohjeistettiin toteuttamaan itsenäisesti. Kevään viimeinen etävinkkaus oli aktiiviselle ja paljon lukevalle 5. luokalle.

6. Minua kiinnostaisi kovasti syventää yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Voisimme ottaa käytäntöön esimerkiksi säännölliset vierailut toimipisteissä puolin ja toisin sekä osallistua toistemme järjestämiin tapahtumiin. Nuorisotoimessa innostuttiin ajatuksesta myös, toiminta alkaa syyslomaviikolla, kun nuoriso-ohjaajat tulevat järjestämään aarteenetsintää pääkirjastolle.

Kenet haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluat kysyä häneltä?
Haastan mukaan Sari Seitajärven Haapaveden kirjastosta. Haluaisin kysyä, minkälaisia muutoksia korona-aika on tuonut LaNu-työhön? Oletteko ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, jäävätkö ne käyttöön myös myöhemmin?

Hailuodon sivistysjohtaja Kaija Sipilän terveiset

Terveiset meille tällä viikolla kertoo Perämeren suurimman saaren, Hailuodon sivistysjohtaja Kaija Sipilä. Päivi Mäki Limingasta haastoi Kaijan mukaan ja pyysi Kaijaa kertomaan kirjaston ja koulun yhteistyötä. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittelyllä.
Olen Kaija Sipilä, Hailuodon kunnan sivistysjohtaja. Toimialueeseeni kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- liikunta- ja vapaa-aikatoimi. Oma lukemisharrastukseni ja suhteeni kirjastoon on muotoutunut jo hyvin varhain. Lapsuudenkotini oli Oulussa samassa pihapiirissä Heinäpään sivukirjaston kanssa. Siispä vietimme paljon aikaa kirjastossa, luimme ja lainasimme uusia kirjoja lähes päivittäin. Jopa niin, että kirjastonhoitaja kirjoitti rajoituksia kirjastokortteihimme. Kirjat saattoivat tulla luetuksi saman päivän aikana ja uusiin oli palo.


Kaija Sipilä.

Päivi Mäki Limingasta pyysi Kaijaa kertomaan kirjaston ja koulun yhteistyöstä. Koska Kaija toimii myös rehtorina, hän voisi avata konkreettista yhteistyötä koulun ja kirjaston kanssa. Mielenkiinnolla kuullemme siis Hailuodon kirjaston ja koulun yhteistyöstä.
Kirjasto sijaitsee koulukeskuksen pihapiirissä ja moni lapsi tai nuori menee kirjastoon koulupäivän päätyttyä. Hailuodon harrastamisen mallissa olemme ottaneet säännölliseen harrastustoimintaan lasten ja nuorten lukupiirit ja lautapelikerhoja kirjastossa. Meillä on säännöllinen kirjastopäivä, joka oli koronarajoitusten vuoksi alkuvuodesta ajoitettu niin, että kirjasto ei ole auki muulle yleisölle. Oppilaat suorittavat Lukudiplomia. Kirjastonhoitaja on aktiivinen kirjavinkkaaja kirjastossa ja hän järjestää oppilaille sopivia kirjailuvierailuja.

Lukutaito ja lukuinto ovat Suomessa heikkenemässä ja eriarvoistumassa. Miten te koulussa tuette lasten ja nuorten lukukipinän syttymistä?
Säännöllisin lukutunnein, oppilailla on mahdollisuus lukea koulun pitkällä KOULURAUHA-välitunnilla (Koulutehtävät, Lukeminen RAUhoittuminen, Harrastukset).

Onko teillä koululla erilaisia lukukampanjoita, -kilpailuja tai lukuhaasteita?
Jonkin verran, lähinnä luokkakohtaisia haasteita ja tavoitteita. Kirjoja on tarjolla myös luokissa ja koulun käytävillä hyllyissä.

Hailuodossa asuu vakituisesti alle 1000 henkeä. Millainen merkitys Hailuodon kirjastolla on kuntalaisten pitovoimana?
Hailuodossa kirjasto on aktiivisen kirjastonhoitajan ansiosta todellinen monitoimitalo. Kirjastossa järjestetään mm. kirjailijavierailuja, tuolijumppaa vanhuksille, digiopastusta esim. verkkopankin käytössä, kerhotoimintaa lapsille ja nuorille, elokuvailtoja ja -iltapäiviä, verkkokoulutuksia. Kävijämäärä on kasvanut tasaisesti. Hailuodon väkiluku kesäisin jopa kolminkertaiseksi vapaa-ajan asukkaiden myötä ja kirjasto on myös heille säännöllinen kohtaamispaikka ja palveluntarjoaja.

Näin kesäkuussa lomien alettua monella oppilaalla ja aikuisella on aikaa myös lukemiselle. Onko sinulla antaa artikkelin lukijoille jokin hyvä kirjavinkki?
Suosittelen tietenkin tuoreen hailuotolaisen esikoiskirjailijan Liisa Louhelan upeaa teosta: Kaikkeus on meidän. Se on elävästi kirjoitettu, ajankohtaiseen aiheeseen tarttuva, ajattelemisen aihetta antava tarina. Itseäni viehätti myös kirjailijan murrekieli.

Lapsille ja nuorille suosittelen Siri Kolun ja Salla Simukan tuotantoa. He olivat meillä etäyhteyden kautta vierailulla toukokuun alussa ja oppilaat esittivät suoraan kysymyksiä heille. Etätapaaminen onnistui mainiosti!

Kiitos artikkelista Kaija Sipilä! Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä?
Haastan mukaan Hailuodon maaliskuussa työnsä aloittaneen kulttuurisihteerimme Sanna Roukalan. Kysyn häneltä hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan sekä kirjaston ja kulttuuripalveluiden kehittämismahdollisuuksia LaNu-toiminnassa pienessä kunnassa.

Terveisin,
Kaija Sipilä

 

LaNu-artikkelisarjan kirjoitusvuorossa Päivi Utajärveltä

Elina Kemppainen Tyrnävältä haastoi Päivin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Päivi mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Hei ja kiitos haasteesta Elina! Olen Päivi Hongisto Utajärven kirjastosta. Työskentelen tällä hetkellä vakituisena kirjastovirkailijana 70 %:n työajalla. Työt ja opinnot oppisopimusopiskelijana Utajärven kirjastossa aloitin tammikuussa 2007. Työssäni on ollut muutamia taukoja, mutta nykyinen työsuhde on kestänyt syksystä 2012 lähtien. Kirjaston perustöiden lisäksi vastuullani on LaNu-työ sekä muiden ryhmien kanssa tehtävä työ. Teen säännöllistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa. Lisäksi vastuullani on seniorityö, erityis- ja pienryhmätyö sekä yhteistyö seurakunnan kanssa.


Päivi Hongisto.

Teen kirjavinkkauksia, satutuokioita, kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetusta, nukketeatteria, laulu- ja lorutuokioita, runohetkiä sekä varsinkin lasten ja nuorten kirjanäyttelyitä. Osallistumme yleensä teemapäiviin ja -viikkoihin, ja olen vastuussa myös niiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Olen ollut mukana mm. lukuviikolla toteuttamassa välituntivinkkausta yläkoululla, seurakunnan perhekerhossa kertomassa vanhemmille lukemisen tärkeydestä, vinkkaamassa yökoulussa ja osallistunut koulun kulttuuripäivään pitämällä ilmaisutaitopajaa.  Lumoudun tarinoista ja heittäydyn helposti itsekin eri rooleihin. Vuosien saatossa olen ollut peikko, noita, Nipsu, Nuuskamuikkunen, keiju, enkeli, tonttu, navettapiika ja Täti Syksy.

Kirjaston tapahtumiin osallistun joko itse esiintyen tai vain järjestelyissä mukana ollen. Mieleen on painunut erityisesti tapahtuma, jossa olin majoittunut noitakoulun oppilaana kirjaston tiloihin opettelemaan hyviä tapoja. Myös Tove 100 näyttely oli mielenkiintoinen kokemus. Toteutimme sen kirjanäyttelynä sanataiteen keinoja hyödyntäen. Pidin näyttelystä tarinallisen kierroksen ja siihen osallistui lähes kaikki Utajärven lapset. Lisäksi olen kiertänyt lukemassa satuja Nipsuna, ollut yökirjastossa maistattamassa päättömiä herkkuja ja järjestänyt aistisadun luonnon materiaaleja hyödyntäen.

Koronavuosi on vaikuttanut paljon tapahtumien järjestelyihin. Koen olevani parhaimmillani yleisön edessä hetkissä, joissa voin olla aidosti läsnä kuulijoille. Odotan sitä, että saan taas pakata reppuni ja lähteä matkaan tai toivottaa vieraat tervetulleeksi tuokioihini kirjastoon.


Päivin työkaveri Kalevi Kolo-Katti.

Teen LaNu-työtä pääosin yksin, mutta tässä kohtaa haluan kuitenkin mainita työparini Kalevi Kolo-Katin. Kalevi muutti meille Joensuusta muutama vuosi sitten. Syksyisin lähdemme yhdessä vierailulle esikoululuokkiin satukirja kainalossa. Olemme saaneet viettää monta unohtumatonta hetkeä yhdessä pienten kuulijoiden kanssa.

Elina esitti Päiville kysymyksen: onko sinulla jokin kirjastotyöhön liittyvä haave, jonka haluaisit vielä toteuttaa.
Suurin haaveeni on, että voisin käyttää työaikaani enemmän eri-ikäisten kanssa toteutettaviin tuokioihin. Työ on kokonaisvaltaista ja vaatii suunnittelua, ideointia ja kouluttautumista. Olisi mahtavaa, jos saisi täysin keskittyä tekemään tätä tärkeää työtä. Ihanteellista olisi, jos voisi tehdä välillä tällaista työtä myös yhdessä työparin kanssa. Olen haaveillut vielä myös opinnoista joko kirjallisuusterapiaan tai sanataiteeseen liittyen.

Kokeillaan välillä totutusta poikkeavaa tapaa LaNu-artikkelisarjassa. Valitse seuraavista sanoista viisi sanaa, ja kirjoita mitä sinulla tulee mieleen niistä LaNu-työn kautta?
1. aineiston esillepano
2. LaNu-tapahtumat
3. päiväkoti/kouluyhteistyö
4. resurssit
5. kesä ja LaNu-työ
6. vuodenkierto LaNu-työssä
7. lukukampanjat
8. yhteisökortti vs. oman kirjastokortin käytön opettelu
9. käyttäytymissäännöt kirjastoissa
10. yhteistyö neuvolan kanssa
11. LaNu- tilat kirjastossa
12. satutuokiot
13. nukketeatterit
14. kirja, äänikirja, elokuva vai peli? Kuuluvatko kaikki kirjastoon ja missä suhteessa niitä hankitaan?
15. aikuisten aineisto/ lasten aineisto. Mikä niiden hankintasuhteen pitäisi olla?

Aineiston esillepano
Minusta on tärkeää nostaa esille uutuuksien lisäksi myös vanhempaa aineistoa ja klassikoita. Tärkeää on myös se, että kirjat ovat väljästi esillä ja sopivalla korkeudella lapsia ajatellen. Vaihtuvat näyttelyt ja aineiston esilläolo houkuttelee tarttumaan niihin.

Päiväkoti/kouluyhteistyö
Koen päiväkoti/kouluyhteistyön suurena rikkautena ja kaikkien hyvinvointia lisäävänä asiana. Kirjaston yksi tehtävä on innostaa lapsia lukemaan, esitellä aineistoa monipuolisesti sekä auttaa löytämään kirjasto ja lukemisen ilo. Vinkkaan yleensä aina kirjastossa ja vinkkaushetken jälkeen lapset voivat halutessaan lainata mukaan vinkatut kirjat. Vuosien myötä olen huomannut, että on tärkeää myös astua ulos kirjaston seinien sisäpuolelta. Näin kirjaston palvelut ja työntekijät tulevat tutuiksi.

Päiväkodin ja koulun henkilökuntaa on hyvä muistuttaa, että olemme kirjastossa valmiita auttamaan ja palvelemaan aineiston valitsemisessa (esimerkiksi kirjapaketit) sekä kannustamaan ja innostamaan lukemisessa. Monenlainen yhteistyö on hyödyllistä. Olen ollut päiväkodin satuprojektissa esiintymässä ja vetänyt koululla satupäivää kaikille alakoulun oppilaille. Lukiolaiset ovat olleet auttamassa kirjaston tapahtumissa tarjoiluiden järjestämisessä ja samalla keränneet vähän rahaa luokkaretkeä varten.

Utajärvellä on alakoulun puolella kulttuurikasvatussuunnitelma, johon sain kertoa ajatuksia siitä, mitä kirjasto voisi järjestää suunnitelman puitteissa. Olen myös toteuttanut tätä suunnitelmaa jo muutaman vuoden ajan.

Resurssit
LaNu-työhön pitäisi löytyä enemmän resursseja. Varsinkin pienissä kirjastoissa tehdään LaNu-työtä usein yksin. Mielestäni työ on monipuolisempaa ja rikkaampaa, jos sen voi jakaa jonkun toisen kanssa. Innostun aina koulutuksissa, joissa tapaan muita LaNu-ihmisiä. Minua harmittaa se, etten itse voi toteuttaa kaikkea mitä haluaisin resurssien puutteen takia. Lukeminen ja tuokioiden valmistelut vaativat aikaa.   Resurssien vähyys voi jossain vaiheessa vaikuttaa myös työmotivaatioon. Myös mukavaan tekemiseen voi väsyä resurssien puuttuessa. Tilojen ja välineiden puute voi myös asettaa omat haasteensa LaNu-työtä ajatellen. Lukemisen edistäminen ja elämyksien tuottaminen on tärkeää ja tämä tärkeys pitäisi myös päättäjien ymmärtää ja nähdä.

Vuodenkierto LaNu-työssä
LaNu-työssä vuodenkierto määrittää työtä monella tavalla. Syksyisin koulujen alettua käynnistyy myös aktiivinen LaNu-työ. Teemaviikot kuten esimerkiksi pohjoismainen kirjallisuusviikko ja lukuviikko sekä satupäivä ja Kirjaston päivä ajoittuvat syksyn ja kevään välille. Tällöin myös LaNu-työ on vilkasta ja tapahtumia paljon. Kesän koittaessa hidastetaan tahtia, tapahtumia on vähemmän ja henkilökunta lomailee. Itsellä kesään liittyy satunnaisia tapahtumia ja suunnittelutyötä, luen mahdollisesti kirjoja tulevaa varten ja kehittelen uusia ideoita.

Satutuokiot
Saduilla on iso merkitys lapsen kehityksessä. Lapsen sanavarasto laajenee ja mielikuvitus lisääntyy. Satu voi koskettaa monella tavalla. Kirjaston satutuokio voi olla lapselle myös ensikosketus kirjastoon. Satutuokiossa voidaan luoda pohjaa lapsen tulevalle kirjastonkäytölle. Satutuokioiden aikana lapsi oppii myös monenlaisia taitoja kuten rauhoittumista, kuuntelemista ja sosiaalisia taitoja. Mielestäni sadut sopivat kaikenikäisille ja monenlaisiin tilanteisiin. Satujen kautta voi myös käsitellä vaikeitakin asioita. Satutuokio on läsnäoloa, läheisyyttä ja keskittymistä. Tarvitsemme jokainen välillä elämyksiä ja lepohetkiä, joita satutuokio voi tarjota.

Minkä kirjan suosittelisit meille luettavaksi näin kesän kynnyksellä ja lomien lähestyessä?

 Marttinen, Tittamari: Joona ja yllätysten matkalaukku
Joonan isä on lähdössä pitkälle työmatkalle ja se surettaa Joonaa kovasti. Isä antaa hänelle matkalaukun, jonka sisältä paljastuu monenlaisia hassuja tavaroita. Joona saa ohjeeksi ottaa matkalaukusta yhden tavaran kerrallaan ja pitää tavaroita tarkasti silmällä. Matkalaukusta paljastuu kummallisia esineitä kuten kikatuspähkinät, kurkistuskiikari, supinasimpukka, hassutushuuliharppu, taikataskulamppu, murjotushattu, nurinperinkello ja tavalliset luistimet. Matkalaukku ja hassut tavarat helpottavat Joonan ikävää ja yhdessä ystävänsä Helmiinan kanssa hän pääsee monenlaisiin seikkailuihin. Näistä seikkailuista Joona kirjoittaa isälle kirjeitä. Tarinoiden lisäksi kirjasta löytyy myös hauskoja loruja.

   

Kunnas, Kirsi: Tiitiäisen metsä
Tämä valloittava kirja kutsuu lukijan matkalle Tiitiäisen metsään. Runon taikavoimin voi mielikuvituksen päästää valloilleen ja astua sadun maailmaan. Kirjassa tutustutaan metsän eläinten elämään ja olentoihin kuten keijuihin, peikkoihin ja muihin metsän tarunomaisiin otuksiin. Kirja on koottu tutuista runoklassikoista ja se houkuttelee kaikenikäiset lukijat pysähtymään ja tutustumaan metsäluontoon. Kirjan upean kuvituksen on tehnyt Silja-Maria Wihersaari.

Simukka, Salla: Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita ; Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita
Oletko miettinyt mikä on kauneinta mitä sinulle on tapahtunut? Sytytä valot! : pieniä kauniita tarinoita vie lukijansa nuoruuden iloihin, ihmeisiin ja epävarmuuteen. Tarinat kertovat nuorten elämään liittyvistä asioista kuten ensisuudelma, voiko unet toteutua, mitä tarkoittaa jos ajattelee ”ei-oikeastaan mitään” tai ketä on lupa rakastaa. Herkät tarinat kertovat aidosti nuoren elämästä ja tunteista. Niihin on nuoren helppo samaistua.

Sammuta valot! : pieniä kauheita tarinoita sisältää kymmenen kauhistuttavaa ja pelottavaa tarinaa. Tarinoiden mukana lukija joutuu miettimään ketä kellarilapset ovat, mitä Koiranpääpuistossa todella tapahtui tai mikä on se painajaismainen uni, josta herättyään tajuaa, ettei se ollutkaan unta. Entäpä huvipuisto, jota lapset ja nuoret eivät voi vastustaa, mutta joka vangitsee ja vie energian?

Tämä kertomuskokoelma on kääntökirja, jossa tarinat peilaavat toisiaan mielenkiintoisella tavalla. Kirjan kaksi osaa on selkeästi erillään, mutta tarinat liittyvät toisiinsa.

Kenet haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluat kysyä häneltä?
Haluan haastaa mukaan Mervi Sauerin Kuhmon kirjastosta. Mikä on ollut mieleenpainuvin asia, jonka olet saanut kokea LaNu-työn puitteissa ja mikä puolestaan opettavaisin kokemus? Mervin terveiset kuulemme syyskuussa.

Terveisin,
Päivi Utajärven kirjastosta

 

 

Tietoisku: Miten suositella aineistoja lapsille?

SuositusLIIKE-hankkeessa kehitetyistä työkaluista kertova tietoisku 2.6. klo 9-10 verkossa

 

Erilaisissa asiakaskyselyissä on toistuvasti noussut esiin asiakkaiden halu saada kirjastossa enemmän lukusuosituksia. Asiakaspalvelussa tapahtuva suosittelu on kuitenkin henkilökunnan puolelta aina välillä koettu hankalaksi ja vähän pelottavaksikin. Miten tarjota toiveiden mukaisia aineistoja yllättävissä tilanteissa? Miten tunnistaa tietylle ikäryhmälle sopivia kirjoja varsinkin, jos aineisto ei ole ominta vahvuusaluetta?

SuositusLIIKE-hankkeessa pyrittiin luomaan uusia ja innovatiivisia työkaluja, joiden avulla kohentaa kirjastohenkilökunnan aineistojen tuntemusta sekä tarjota aineistoja asiakkaille uusilla tavoilla. Lopputuloksen syntyi Heikki-suosittelusovellus sekä Liboppi-alustalle toteutettu Lastenkirjastotyön sisältöpakki -verkkokurssi. Tietoiskussa kerrotaan tarkemmin näistä työkaluista sekä siitä, miten niitä voi hyödyntää omassa kirjastossa.

Ilmoittaudu mukaan 28.5. mennessä (Linkki Webropol-palveluun aukeaa uuteen välilehteen.)

Lastenkirjastotyön sisältöpakki löytyy Libopista Kirjastojen yhteiset -kurssikategoriasta. Pääset kurssille kurssiavaimella lanupakki. Jos et ole vielä rekisteröitynyt Liboppiin, se onnistuu liboppi.fi -etusivulla kirjaudu-painikkeen takaa.

SuositusLIIKE-hanke on ollut Vantaan, Tampereen, Lahden ja Porvoon kirjastojen yhteishanke, jonka tuotokset on tarkoitettu valtakunnallisesti kirjastojen hyödynnettäviksi. Heikki-suosittelusovellusta tulee esittelemään Katariina Ervasti Vantaan kaupunginkirjastosta ja Lastenkirjastotyön sisältöpakki-kurssia Mervi Hietanen Tampereen kaupunginkirjastosta.

 

Lisätietoja

sisältökoordinaattori Hanna Huovinen, puh. 044 482 6154, hanna.huovinen(a)lahti.fi

Toivon tähtikarttoja: etävieraana Esko Valtaoja

Vierailijalivestriimi klo 10.00–10.45

Vierailijana Esko Valtaoja

Haastattelijoina Panelisteina ja kysymysten esittäjinä Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion opiskelijoita sekä Oulun Englanninkielisen Leikkikoulun lapsia.
Kiimingin lukion opiskelijat Milla Pekkala ja Mimosa Joenväärä juontavat.

Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaan saapuu kirjailijavieraaksi suomalaisten suosikkitutkija Esko Valtaoja, tähtitieteen emeritusprofessori Turun yliopistosta.  Tällä kertaa hän vastaa kysymyksiin, jotka askarruttavat oululaisia lapsia ja nuoria.

Useita tietokirjoja kirjoittanut Valtaoja on palkittu mm. Tieto-Finlandia-palkinnolla, Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla ja Mensan palkinnolla. Valtaoja on hyvin suosittu puhuja ja taitava popularisoimaan tieteellistä tietoa. Tulevaisuuteen toiveikkaasti suhtautuvan emeritusprofessorin luennot käsittelevät usein tulevaisuuden näkymiä rohkaisevasta näkökulmasta.

 

Ilmoittautumista ei tarvita. Vierailu striimataan osoitteessa www.supervoimia.fi.

Terkkuja Marilta Muhoksen kirjastosta

Tällä kertaa LaNu-artikkelisarjaa kirjoittaa Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta. Marin haastoi mukaan Salla Kananen Limingan kirjastosta. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittäytymisellä.

Voitko Mari esitellä itsesi meille?
Kiitos Sallalle haasteesta ja terveisiä Liminkaan. Olen Mari Åkerfelt ja työskentelen tällä hetkellä Muhoksen kirjastossa. Aloitin viime marraskuussa ensin osa-aikaisena projektityöntekijänä Tukena tulevaisuuteen -hankkeessa ja maaliskuun alusta olen toiminut osan aikaa viikosta lisäksi kirjastonhoitajan sijaisena lasten- ja nuortenkirjastotyössä. Kumpaankin työnkuvaan kuuluu LaNu-työtä ja työtehtävät menevätkin osin päällekkäin. Tukena tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa luoda lukemiskulttuuria ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymistä. Tällä hetkellä suunnittelen Lukeminen & leikkiminen -teemaista vierailua MLL:n etäperhekahvilaan ja kouluyhteistyön puolella tiedonhaunopastuksia ja vinkkauksia.

Olet Mari opiskellut viime vuosina Oulun yliopistolla. Tiesitkö jo opiskeluvaiheessa haluavasi työskennellä kirjastossa? Entä LaNu-työn parissa?
Minusta piti alun perin tulla opettaja ja opiskelinkin luokanopettajaksi. Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja ja työ kirjastossa kiinnostanut, mutta se tuntui alkuun liian kaukaiselta sivupolulta opettajaopintoihin nähden. Sitten näin yliopistolla mainoksen Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoista, joissa oli yhdistetty kasvatustieteen ja informaatiotutkimuksen opintoja samaan tutkintokokonaisuuteen. En hakenut siihen mukaan, mutta ajatus jäi elämään ja aloitin myöhemmin informaatiotutkimuksen sivuaineena. Opintojen aikana ymmärrys pedagogisen koulutuksen merkityksestä kirjastotyössä kasvoi, eikä sivupolku ollutkaan enään niin kaukana kuin olin luullut.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö tuntuu kirjaston eri työtehtävistä itselleni läheisimmältä ja luontevimmalta, ja olenkin tosi iloinen, että saan tehdä sitä tällä hetkellä työkseni. Pidän työstä lasten ja nuorten kanssa, luen mielelläni lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja LaNu-työssä pääsen hyödyntämään esimerkiksi taito- ja taidekasvatusopinnoissa saamaani oppia.

Näetkö itsesi työskentelevän jossain muualla kuin kirjastossa, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa?
Toivon ainakin, että lasten- ja nuortenkirjallisuudella olisi rooli omassa työssäni myös tulevaisuudessa. Pidän asioiden yhdistelemisestä ja esimerkiksi opettajana haluaisin kytkeä kirjallisuutta monella tapaa osaksi opetusta. Olen kiinnostunut kieleen liittyvistä ilmiöistä ja mielestäni kirjallisuus on paras tapa havainnoida kieltä ja kehittää kielitietoisuutta. Toisaalta kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvä esteettinen ja kokemuksellinen puoli on minulle myös tärkeää. Olen ollut harjoittelussa sanataidekoulussa ja sanataidekasvatuksen tapa lähestyä kieltä, kirjallisuutta, lukemista ja kirjoittamista taiteena kiehtoo minua. Mielelläni työskentelisin lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa esimerkiksi taidekasvatuksen ja lastenkulttuurin kentällä.  Ja on minulla vielä salainen haave oman lastenkirjan kirjoittamisesta.

Siirrytään seuraavaksi Sallan haasteeseen. Mari työskentelet Muhoksen kirjastossa. Millaisena olet kokenut LaNu-työn Muhoksen kirjastossa, mikä on mukavinta ja missä on eniten haastetta?
Haastavinta on ollut aloittaa työt koronarajoitusten aikaan, kun en oikeastaan ole päässyt näkemään, mitä LaNu-työ Muhoksella normaalitilassa on käytännössä ollut. Kohtaamiset lasten ja nuorten kanssa ovat olleet vähissä, ja suunnittelu ilman varmuutta kohtaamisesta vähentää konkreettisen työn tuntua. Viime viikkoina olen vihdoin päässyt tapaamaan koululuokkia, mikä tuntuu kyllä palkitsevalta pitkän talven jälkeen.

Omia ideoita on päässyt toteuttamaan melko vapaasti ja luovasti omia taitoja soveltaen. Pienellä paikkakunnalla myös uusiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen on sujunut luontevasti, vaikka Koronan takia ei ollakaan tavattu kasvotusten. Loppukeväältä odotan erityisesti päiväkotien kanssa toteutetun taideprojektin näyttelyä, jossa nähdään mm. Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema ihana Mielikuvituksen kukkanen, sekä nuorisotoimen kanssa suunniteltua yläkoulun välituntitapahtumaa, jonne viemme pop up -kirjaston.

Mari ja myyrä sekä Mielikuvituksen kukkanen -teos, joka on  Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema. Se on esillä Taiteillaan kevät! -näyttelyssä Muhoksen kirjastossa.

Ehtiikö lyhyessä ajassa kiinnittää huomiota kehitettäviin asioihin, ja jos ehtii, millaisia ajatuksia sinulla on tullut mieleen?
Koska aloitin ensin projektityöntekijänä, näkökulmani nykyiseen sijaisuuteen lasten- ja nuortenkirjastotyön parissa on jo lähtökohtaisesti erilainen, kuin jos kyseessä olisi vain tämä kevään sijaisuus. Hankkeen puitteissa olemme esimerkiksi suunnitelleet kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyön raameja, mikä luo pohjaa LaNu-työlle ensi vuodelle ja toivottavasti pidemmällekin tulevaisuuteen. Kirjastoauton merkitys LaNu-työssä on etäisyyksien takia keskeinen ja kirjastoauto vieraileekin säännöllisesti kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla vähintään joka toinen viikko. Palveluiden saavutettavuuteen ja selkeyteen voisi kuitenkin etsiä vielä enemmän ratkaisuja. Myös perhepäivähoidossa olevat lapset vierailevat kirjastoautossa ja olemme suunnitelleet satutuokioiden ottamista mukaan kirjastoautoreitille heitä ajatellen.

Kirjaston näyttelytilaa olisi tarkoitus jatkossa hyödyntää enemmän LaNu-työssä ja yhteistyökuvioissa ja siihen onkin nyt toukokuussa tulossa yhteistyössä päiväkotien kanssa toteutettava näyttelyprojekti.

LaNu-työn kehittäminen on myös ajankohtaista Muhoksella, sillä kuntaan tehdään yhteistä kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Lisäksi kulttuurikeskus Koivu ja tähti, jossa kirjastokin sijaitsee, on lähivuosina menossa remonttiin, mikä on samalla mahdollisuus ajatella LaNu-työtäkin uusiksi tiloista lähtien.

Voitteko vinkata meille jonkun hyvän kirjan, jota on mukava lukea näin keväällä?
Kevät on minulle toisinaan levotonta ja melankolista aikaa, joten kaipaan lohdullista luettavaa. Sellaiseksi sopii hyvin Paula Nivukosken Onnelliset aakkoset, jossa Nivukosken kirjoittamat runomaiset tekstit yhdistyvät Tove Janssonin kuvituksiin. Kirjasta voi lukea vaikka yhden aakkosen joka ilta ja jäädä sitä maistelemaan sanoja ja niiden luomia mielikuvia.

Toinen vinkkini on Karoliina Pertamon Lintunaapurini. Tämä kaunis lasten tietokirja on saanut minut kiinnostumaan kotipihallani viihtyvistä linnuista ja niiden puuhista.

   

Kenet haluaisitte haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluaisitte kysyä häneltä?
Heitetään haaste vaihteeksi Kainuuseen. Heidi Tuikka Kajaanin kaupunginkirjastosta ottaa haasteen vastaan. Mari haluaa kysyä Heidiltä, millaista yhteistyötä heillä tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa. Heidin terveiset saamme kuulla syksyllä.

Terveisin,
Mari Muhoksen kirjastosta

LANU!-festivaali

KIRJALLISUUSFESTIVAALI LAPSILLE, NUORILLE JA NUORILLE AIKUISILLE

 

Toista kertaa järjestettävä virtuaalinen LANU! -festivaali pidetään 5.–8. toukokuuta 2021. Yleisölle tapahtuma on aina ilmainen. Ohjelma on nähtävillä Youtube-kanavallamme toukokuun loppuun asti. Sivultamme voi myös ladata kirjallisuusaiheisia tehtäväpaketteja. Tervetuloa mukaan!

 

LANU! -festivaalin nimi tulee lyhenteestä lanu, joka tarkoittaa lasten ja nuorten kirjallisuutta. Myös ya eli young adult -kirjallisuus kuuluu ohjelmistoomme. Festivaalilla tekstitaidot ja lukeminen nähdään laajasti: ohjelmassa huomioidaan niin romaanit, sarjakuvat, kuvitustaide kuin esimerkiksi spoken word ja pelitkin. Tule juhlistamaan kanssamme kotimaista lanu- ja ya-kirjallisuutta, tilaa YouTube-kanavamme ja seuraa meitä Instagramissa (@lanufestarit), jossa tapahtuu osa lauantain ohjelmasta!

Olemme sitoutuneet yhdenvertaisuuden edistämiseen. Tapahtumamme toimintaperiaatteet, joihin esiintyjien ja vierailijoiden tulee sitoutua, voit lukea tältä sivulta kohdasta ”Ohjelmatiedot”. Kutsumme esiintyjiksi eri taustaisia ja eri tavoin tarinoiden parissa työskenteleviä ihmisiä. Pyrimme huomioimaan ohjelmassa monen tasoiset lukijat.

Aino-Stinan terveiset Kajaanista

Eeva-Maria Alatalo siirsi vuoron LaNu-artikkelisarjan kirjoittamisessa Tyrnävälle ja Kajaaniin. Elinan terveiset Tyrnävältä olemme saaneet jo lukea, ja tänään vuorossa on Aino-Stina Kajaanista.
Aino-Stina tässä hei! Työskentelen Kajaanissa kirjastovirkailijana lähinnä Lehtikankaan sivukirjastossa, mutta viikottain myös pääkirjastolla. Pyöritän yhdessä kollegoideni kanssa monitoimitalon yhteydessä olevan kirjaston välillä vilkastakin arkea. Lisäksi olen mukana Kirjastopolun kehittämistyössä. Kajaanissa olen asunut vajaan vuoden, mutta sitä ennen työskentelin Turussa tarjoilijana.

Eevis halusi tietää, minkä koet LaNu-työssä haastavimpana? Entä parhaana?
Ehdottomasti parasta LaNu-työssä on nuorten kanssa käydyt keskustelut. Se on valtavan innostavaa, kun teini-ikäisten kanssa syntyy mielenkiintoinen keskustelu kirjojen tai jonkin arkipäiväisen asian ympärille ja nuori on oikeasti kiinnostunut käymään sen juuri kirjastolaisen kanssa. Haastavaa on löytää etenkin yläkouluikäisille kiinnostavaa luettavaa, vaikka hyllyt pursuavat mainioita vaihtoehtoja. Myös kirjastoon ja lukemaan houkutteleminen tuntuu välillä haastavalta, kun muita virikkeitä nuorillakin on niin paljon.

Mitä yhteistyökumppaneita kirjastolla kannattaa olla LaNu-työssä mukana?
Mielestäni kaupungin nuorisotyö on olennainen yhteistyökumppani LaNu-työssä. Nuorisotyöllä on valtavasti tietoa nuorten liikkeistä ja nuorisotyö on nuorille läheisempi kumppani kuin kirjasto. Tietenkin myös koulujen ja päiväkotien kanssa on hyvä tehdä tiiviisti töitä.

Kannattaisiko kirjastojen tehdä yhteistyötä laajemmin muiden toimijoiden kanssa? Mitkä seikat voivat olla esteenä yhteistyön puuttumiseen?
Uskon, että erilaisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa tehtävä yhteistyö olisi hedelmällistä kaikin puolin. Esimerkiksi paikalliset urheiluseurat voisivat olla mielekäs kumppani LaNu-työnkin kannalta.  Lopulta taivas on rajana tässäkin asiassa, isompi este taitaa olla erilaiset resurssit puolin ja toisin sekä se, että keksii millä tavalla yhteistyö olisi kummallekin osapuolelle kannattava. Pitäisi osata rohkeammin myös heittää ajatuksia ilmaan ja kysyä, että ruvetaanko yhteistyöhön.

Mikä on suurin onnistumisesi LaNu-työssä?
Kääk, onnistumiset! Eihän niitä ikinä muista kun kysytään! Huisilta ainakin tuntui, kun ensimmäisen etäkirjavinkkauksen aikana eräs oppilas oli piirtänyt minusta kuvan, ja kiitoksia esittelystä sateli niin opettajalta kuin oppilailta ja kiitokset ylsivät kirjastoautoon asti.

Voitteko vinkata meille jonkun hyvän kirjan jota on mukava lukea näin kevään tullessa?
Tällä hetkellä fiilistelen täysillä Ann-Christin Antellin Puuvillatehtaan varjossa! Kuuntelin sen juuri äänikirjana ja kuvittelin itseni kulkemaan entiseen kotikaupunkiini yhdessä Jennyn kanssa. Suosittelen historiasta ja Turusta kiinnostuneille.

Terveisin,
Aino-Stina

Raahen kaupunginkirjaston Lukuliekki -hanke

Raahessa on käynnissä mielenkiintoinen hanke: Lukuliekki. Tänään kuulemme, millaisesta hankkeesta on oikein kyse. Päästetään siis Lukuliekin koordinaattori Milla ääneen.

Voitko Milla esitellä itsesi?
Olen Milla Pekkala ja työskentelen Raahen kaupunginkirjastossa Lukuliekki -hankkeen lukukoordinaattorina.

Mikä Lukuliekki-hankkeen tavoite on?
Lukuliekki -hankkeen tavoitteena on edistää lasten lukuharrastusta, kirjallisuuden tuntemusta ja innostusta tarinoihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Tavoitteenamme on tehdä lukemisesta luontainen osa lasten ja heidän perheidensä arkielämää. Samalla myös tutustutamme lapset omaan sanalliseen maailmaansa sanataiteen avulla sekä annamme vanhemmille tietoa lapselle lukemisen tärkeydestä.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja lisätä pysyviä yhteistyömalleja kirjaston, opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kohderyhmänä hankkeessa ovat eskarilaiset sekä 1.-2.-luokkien oppilaat. Hankkeeseen ilmoittautui mukaan viisi alakoulua Raahesta.

Mistä työpäiväsi hankkeessa koostuvat?
Työssäni lukukordinaattorina organisoin Lukuliekin tapahtumia sekä ideoin ja toteutan sisältöä hankkeeseen yhdessä muiden Raahen kirjastolaisten kanssa. Lisäksi tiedotan opettajia ja varhaiskasvattajia kaikkeen lukemisen edistämiseen liittyvästä, kuten kirjallisuusdiplomeista, Kirjastoreitin oppimiskokonaisuuksista, kirjavinkkilistoista sekä valtakunnallisista tai alueellisista lukukampanjoista.

Miten Lukuliekki näkyy lapsille?
Koronasta huolimatta olemme voineet tarjota hankkeessa mukana oleville lapsille monenlaisia lukemiseen liittyviä kivoja juttuja. Itse asiassa, nyt kun me kirjastolaiset emme ole päässeet vierailemaan koululuokissa tai päiväkodeissa, on ollut pakko katsoa asioita eri vinkkelistä ja miettiä miten kirjastopalveluja saadaan parhaiten toteutettua etänä. Osa palveluista jää todennäköisesti pysyviksi, koska niihin voivat helposti osallistua sellaisetkin luokat, joiden on haastavaa päästä käymään kirjastossa koulupäivän aikana pitkän välimatkan takia. Esimerkiksi etävinkkaukset ovat olleet todella suosittuja.

Lukuliekissä olemme toteuttaneet mm. oppilaiden kanssa yhdessä ideoidun lukuhaasteen, etäsatuhetkiä, lukutuokioita, muumisuunnistuksen, iltasatupassin ja -diplomin, etävinkkauksia sekä lastenkirjailijoiden virtuaalivierailuja. On tietysti harmillista, ettemme ole voineet järjestää tapahtumia kirjastossa paikan päällä ja vuorovaikutus lasten kanssa on ollut vähäistä, mutta toivottavasti pääsemme tekemään LaNu-työtä taas pian myös kasvokkain.

Millaista palautetta olette Lukuliekistä saaneet?
Lukuliekki on otettu koululuokissa ja esikouluryhmissä ilolla vastaan, olemme saaneet paljon positiivista palautetta. Lukuhaaste ja iltasatupassi ovat aktiivisessa käytössä ja etäsatuhetket ovat olleet erittäin pidettyjä. Myös lukutuokiot ovat olleet suosittuja. Oppilaiden mielestä on ollut kivaa vaihtelua, kun lukijana on välillä joku muu, vaikka opettajat lukevatkin heille paljon.

Olen itse vielä tuore kirjastolainen, valmistuin kirjastovirkailijaksi Haapaveden opistolta vuoden 2020 keväällä. Olenkin ollut todella onnekas päästessäni työskentelemään Lukuliekin kaltaiseen hankkeeseen ja tekemään töitä erittäin ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Innostus kirjastotyöhön ja oma rakkauteni kirjoihin toimivat hyvinä motivaattoreina, ja mikäpä olisi tärkeämpi aihe kuin lasten innostaminen lukemisen pariin.

Seuraa Lukuliekkiä somessa:
Instagram: Lukuliekki_raahe

Terveisin,
Milla Pekkala
Raahen kaupunginkirjasto