Satutuokioita ja nukketeatteria Taivalkoskilaisittain

Jenni Tyni Kaakkurin kirjastosta Oulusta haastoi Salmen mukaan. Jenni tahtoi tietää takuuvarmoja kirjoja satutuokiohin. Tässäpä Salmen terveiset.

Hei!

Olen Salme Paloniemi ja työskentelen kirjastovirkailijana Taivalkosken kunnankirjastossa. Taivalkoski on pieni, hieman alle 4000 asukkaan kunta Koillismaalla. Parhaiten Taivalkoski tunnetaan Kalle Päätalon synnyinpitäjänä ja kirjastomme sijaitseekin Päätalo-keskuksessa, jossa kirjaston lisäksi toimii myös kunnan kulttuuritoimi ja Päätaloinstituutti sekä Päätalo-näyttely. Ensi vuonna minulla tulee jo 20 vuotta täyteen työskentelyä täällä. Meidän pienessä kirjastossa on kolme työntekijää, johtaja ja kaksi virkailijaa. Meillä ei ole varsinaisesti vastuualueita nimetty, mutta käytännössä lastenkirjastoasiat ovat enimmäkseen minun kontollani. Satutunteja pidämme toki molemmat kirjastovirkailijat.

Satutuokiot Taivalkoskella

Satutuntien pitäminen on meille tavallaan kunnia-asia. Pyrimme pitämään kaikki satutuokiot, joita meiltä pyydetään, jos vain suinkin mahdollista. Vaihdamme vaikka työvuoroja että se onnistuu. Korona-ajan sulku viime keväänä tietysti esti tämänkin mutta nyt syksyllä olemme taas alkaneet niitä pitämään. Aiemmin ennen koronaa, pidimme vakiosatutunteja joka toinen perjantaiaamu ja silloin niihin saattoi tulla lapsia jopa neljästä eri ryhmiksestä hoitajineen. Enimmillään lapsia saattoi olla jopa lähes 40 ja hoitajat siihen lisäksi. Tuolloin alkoi jo tilanahtaus vaivata, ja huomasimme, että lapsetkin olivat levottomia eivätkä malttaneet keskittyä kuuntelemaan vaan enemmän heitä kiinnostivat vieraat lapset muista ryhmiksistä. Niinpä sitten päätimme jakaa vuoroja niin, että samalla kertaa satutunnille tulivat vain kahden ryhmiksen lapset ja järjestimme satutunteja useammin.

Nyt tänä syksynä kun elämme tätä koronarajoitusten aikaa, olemme porrastaneet satutunnit niin, että jokaiselle neljälle kirkonkylän ryhmikselle on oma satutuokio. Onneksi nämä neljä ryhmistä sijaitsevat todella lähellä, noin parinsadan metrin säteellä kirjastosta. Jostain syystä meidän satutuokioille ei tule muita kuin ryhmisten väkeä, eli kotiäitejä emme ole saaneet liikkeelle. Sen sijaan kotiäidit osallistuvat erittäin ahkerasti kirjaston lastenosastolla kokoontuvaan perhekerhoon, jota ohjaa neuvolan perhetyöntekijä. Tämä kerho on joka toinen keskiviikko, paitsi nyt koronan vuoksi sekin on kokoontunut harvemmin. Tietysti pidämme satutunteja myös eskareille ja alaluokille (1-2) ja ip-kerholle, mikäli meiltä niitä pyydetään. Aikana ennen koronaa meidän kalenterissa saattoikin olla satutuokio viikon jokaiselle päivälle 😊

Olet intohimoinen nukketeatterin pitäjä. Saako valmiita käsikirjoituksia nukketeatteriesityksiin jostain?

Satutuntien lisäksi toinen meidän kirjaston perinne ovat nukketeatteriesitykset, joita pidämme vähintäänkin kerran vuodessa syksyisin Naperoviikolla. Joskus olemme tehneet myös jouluaiheisen esityksen ja on joskus ollut kevään korvalla kevätaiheinen esitys. Ensi alkuun teimme pöytäteatteria ja käytimme Esitys alkaa!-teatterisatuja -kirjan käsikirjoituksia. Sitten hankimme Myyrä-nukketeatterivälineet ja teimme Myyrä-aiheisia esityksiä. Sen jälkeen olemme hankkineet kirjastolle aika paljonkin käsinukkeja ym. rekvisiittaa ja olemme tehneet esityksiä lastenkirjojen pohjalta ottamalla kohtauksen sieltä ja toisen täältä. Olemme myös tehneet ihan suoraan kirjan pohjalta ja silloin olemme tietysti kysyneet ensin luvan esitykseen kirjan tekijältä. Usein käsinukkeja pitää tuunata enemmän tai vähemmän, jotta ne saadaan oikeannäköisiksi roolihahmoon sopiviksi. Valmiit käsikirjoitukset ovat käteviä, muun muasaa Ake-LaNu työryhmän kokoama Luetaan! konseptin valmis nukketeatteriesityksen  käsikirjoitus Veikan metsäretki -esityksestä  oli helppo toteuttaa, kun kaikki ohjeet oli valmiina.

Toissa syksynä meillä oli Naperoviikolla esitys nimeltä Lääkärileikki, jossa seikkaili Tohtori Pöllö eläinystävineen. Siihen tein käsikirjoituksen niin sanotusti säveltämällä eli ottamalla kohtauksia muutamista lääkäriaiheisista lasten kuvakirjoista. Lapset tykkäsivät siitä esityksestä tosi paljon kun oli paljon touhua ja eläimiä. Viime vuonna meillä oli Lappi-aiheinen esitys Pörri-peikon syksy. Meillä on yleensä Naperoviikon kaikki aamut aikataulutettu niin, että joka aamu ehditään esittää kaksi kertaa ennen kirjaston ovien avaamista klo 10.  Tänä vuonna jouduimme koronan vuoksi tekemään esityksen ”etänä” eli nauhoittamaan ja jakamaan linkin tallenteeseen.

Tallenteessa on tietysti se hyvä puoli, että saman esityksen voi katsoa monta kertaa, kuten eräässä ryhmiksessä lapset olivat heti halunneet katsoa meidän esityksen uudestaan ja jopa viiteen kertaan. Live-esityksissä ei uusintoja voi saada mutta niissä on se hyvä puoli, että yleisön reaktiot näkee heti ja palautteen saa samantien. Nukketeatteria on mukava tehdä mutta suurin työ siinä on keksiä ja laatia käsikirjoitus, joten olisi hienoa, kun olisi olemassa jokin ”käsikirjoituspankki”, josta saisi valmiin kässärin, jonka pohjalta pääsisi heti harjoittelemaan esitystä.

  

Miksi LaNu-työ on niin tärkeää kirjastoissa?

Mielestäni LaNu-työ on koko ajan entistä tärkeämpää, koska lukemisharrastus on niin voimakkaasti vähentynyt viime vuosina. Valitettavasti on paljon perheitä, joissa ei lueta ollenkaan, vaan jopa ihan pienelle lapselle annetaan kännykkä tai tabletti käteen, ja lapsi saa sillä viihdyttää itse itseään. Erityisesti sen vuoksi koen nimenomaan pienten lasten kirjastokokemukset tärkeiksi, jotta lapset saisivat kuulla satuja ja tarinoita edes satutunneilla mikäli heille ei kotona sitä mahdollisuutta suoda. Meidän kirjastomme myös lahjoittaa jokaiselle taivalkoskelaiselle vauvalle kirjan lahjaksi, ja samalla toivotamme lapsen vanhempineen tervetulleiksi kirjastoon jatkossakin.

Mikä olisi takuuvarma ja hyvä kirja, joka uppoaa lapsiin satutuokioilla?

Minä tykkään lukea satutunneilla kirjoja, joissa on selkeä tarina ja mielellään jotain jännää ja vauhdikasta toimintaa ja joissa käsitellään tunteita jollakin tasolla. Esimerkiksi Nicola Kinnearin kirja Joskus täytyy uskaltaa on sopivan jännä ja tapahtumarikas, ja sopivan pituinen. Axel Schefflerin Pete ja Pulmu-kirjat ovat myös kivoja, ne sopivat hyvin pienemmillekin lapsille, kun ovat aika lyhyitä. Niissä myös käsitellään tunteita ja kirjoissa toistuu tietyt sanonnat. Muistan erään satutunnin, kun olin lukenut pari Pete ja Pulmu-kirjaa ja eräs pikkupoika sanoi, että lue lisää, niin silloin nappasin viereisestä hyllystä loputkin sarjan kirjat ja luin ne kaikki. Tämä oli mahdollista sen vuoksi, että olin lukenut ne aiemminkin ja siksi tohdin ottaa ne luettavaksi extempore. Satutuntien pitämiseen suosittelenkin ehdottomasti, että kirjat täytyy lukea etukäteen, ettei niissä tule mitään yllätyksiä ja osaa sitten lukiessa käyttää oikeissa kohdissa tietynlaisia äänenpainoja yms. Minulla on myös sellainen ”kirjastotädin sääntö, että satutunnilla luetaan aina kolme kirjaa”, toki enemmänkin saa lukea 😊

Terveisin,

Salme Paloniemi

Taivalkosken kirjasto

 

Terveisiä Sotkamosta ja Kaakkurista

Tänään julkaisemme kaksi artikkelia alueeltamme. Kuulemme Tiina Piiraisen terveisiä Sotkamosta sekä Jenni Tynin Terveisiä Oulusta Kaakkurin kirjastosta. Tiinan haastoi mukaan ensimmäisen artikkelin kirjoittaja Elli Reisjärveltä. Mukavaa, että Tiina vastasi haasteeseen. Jennin haastoi mukaan Ake-tiimi. Aloitamme Tiinan terveisillä Sotkamosta. Ensi viikolla saamme terveisiä Salmelta Taivalkoskelta, mutta nyt Tiinan terveisiin.

Hei Tiina. Työskentelet Sotkamon kirjastossa. Voiko esitellä itsesi?
Olen Tiina ja työskentelen Sotkamon kirjastossa kirjastonhoitajana. Aloitin työskentelyn kirjastovirkailijana vuonna 2010. Koko työurani olen ollut LaNu-työssä. Melkein alusta asti vastuullani on ollut lähikirjaston lasten ja nuorten osasto. Olen tehnyt hankintaa ja kokoelmatyötä, ja lisäksi vetänyt ryhmiä.  Olen ollut mukana satutunneille apulaisena tarvittaessa. Tutustutin myös eskarikierroksella lapset kirjastoon ja olen pitänyt alakouluikäisille kirjavinkkauksia. Olen toiminut koko työurani ajan erilaisissa LaNu-työryhmissä.

Minkä eri tahojen kanssa teette yhteistyötä, ja minkälaista yhteistyötä teette?
Sotkamossa pidetään lorutuokioita sekä päiväkodissa että kotihoidossa oleville lapsille. Lisäksi kirjasto toimii yhteistyössä perheneuvolan kanssa. Ensimmäisen luokan oppilaat kutsutaan tutustumaan ohjatusti kirjastoon ja neljännen luokan oppilaat kutsutaan kirjastosuunnitukseen.  Seitsemäs luokkalaisille opastetaan tiedonhakua ja esitellään e-kirjastoa. Muille luokkatasoille räätälöidään ohjelmaa heidän tarpeinsa mukaisesti.

Mistä pidät eniten LaNu-työssä?
LaNu-työssä tykkään sen monipuolisuudessa. Jokainen ryhmä on erilainen ja jokainen lapsi oma persoonansa. Lasten kirjallisuus on parasta mitä tiedän! Kirjojen sisältöjen avaaminen kyselevälle lapselle välillä haastavaa, mutta antoisaa. Monipuolinen lukutaito on tärkeä taito, ja lisäksi kirjat vievät meidät eri maailmoihin, todellisiin ja epätodellisiin.  Siksi LaNu-työ on tärkeää.

Terveisin,
Tiina Piirainen
Sotkamon kirjasto

Siirrytään sitten Jennin terveisiin Oulusta. Jenni työskentelet Oulun kaupunginkirjaston Kaakkurin lähikirjastossa. Voiko esitellä itsesi?
Olen Jenni ja työskentelen Kaakkurin kirjastossa. Erikoisalani on lastenkirjastotyö. Työurani aloitin pääkirjastolla lehtisalissa, jonka jälkeen tein pätkän lainausosastolla. Sen jälkeen pääsinkin jo vakivirkaan kiinni, eli Kaakkurin kirjastoon. Siellä aloitin urani lastenkirjastotyön parissa, eli vinkkaan, pidän satutunteja ja teen muita lastenkirjastotyöhön liittyviä juttuja. Hankin myös lautapelejä kirjastolle, joten lasten ja nuorten lautapelit ovat jossakin määrin hanskassa. Lastenkirjastotyössä mukavinta on kaikkiin niihin ihaniin lasten- ja nuortenkirjoihin tutustuminen ja se, että saan vinkata niitä lapsille ja nuorille. Konsolipelit ja sosiaalinen media tuntuvat vievän lasten ja nuorten ajan nykyään, joten on tärkeää panostaa kirjastossa lasten ja nuorten lukemiseen.

Sinut tunnetaan Oulussa intohimoisena vinkkarina. Mikä vinkkaamisessa viehättää?
Vinkkaamisessa viehättää se, että saan vinkata lapsille hyvää lukemista. Monet vaeltavat hyllyillä ja sanovat, että ei täällä ole mitään hyvää. Kun vähän avaa jonkin kirjan juonta, se alkaakin kuulostaa hyvältä. Paljon tuleekin tehtyä tätä hyllyjen välissä vinkkaamista, kun vanhemmat tulevat yksin tai lasten kanssa etsimään lapsille luettavaa. Nämä ovat juuri niitä tilanteita, joista työssäni pidän. Toimin myös lukuoppaana ja vastaan mielelläni lasten ja nuorten lukuopaspyyntöihin. Kaikista parasta kuitenkin on se, kun saa lapselta tai vanhemmalta palautetta hyvän kirjan löytymisestä.

Mitkä ovat muodostuneet top-viisi vinkkikirjoiksi vuosien saatossa?
Oikeastaan minulla ei ole suosikkikirjoja, joita vinkkaisin aina vaan uudestaan. Varsinkin lastenkirjat ovat usein sarjoja, enkä tykkää vinkata liian pitkäksi paisuneita sarjoja. Pyrinkin siis uudistamaan vinkkilistaani koko ajan uusilla kirjoilla. Muutamia hittejä mainitakseni kuitenkin voisin sanoa, että Anita Sihvolan Muskelimummo herättää aina hilpeyttä kuulijoissa, Jukka-Pekka Palviaisen Allu ja salainen ihailija oli iso hitti aikanaan ja isommille pyrin aina löytämään jotakin jännittävää, kuten Kristina Ohlssonin lasilapset tai Eva Frantzin Osasto 23. Poikia varsinkin on vaikea miellyttää, joten uudet tuttavuudet kuten Käsikirja supersankareille, Maailman viimeiset tyypit tai The Ghost Network ovat tervetulleita lisäyksiä vinkkilistoille.

Terveisin,
Jenni Tyni Kaakkurin kirjastosta

Haluan haastaa artikkelisarjaan mukaan Salmen Taivalkoskelta sekä Annan Kuusamosta. Jäämme innolla odottamaan mitä he vastaavat!

Terveisiä Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalta

Tällä viikolla saamme artikkelin Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilältä. On aina mielenkiintoista kuulla, miltä kirjastojen tekemä LaNu-työ näyttää kuntasektorilla. Mika Penttilä, tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä esittelevään artikkelisarjaan.

Voitko esitellä itsesi meille?
Olen Mika Penttilä, oululaisittain sanottuna avojalakanen oululainen. Työuran varrella olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Nykyisessä tehtävässä olen toiminut vuodesta 2012 lukien.

Miksi lapsiin ja nuoriin kohdistuva kirjastotyö on tärkeää kirjastoissa?
Näen asian tärkeänä monestakin eri syystä. Yksi tärkeimmistä syistä on lasten ja nuorten lukutaidon kehittäminen. On myös tärkeää edistää lasten ja nuorten oikeutta tietoon, kulttuuriseen kehitykseen sekä tarjota tiloja monipuoliseen oppimis- ja harrastusympäristöön.

Entäpä missä asemassa lasten ja nuorten kirjastotyö on kuntasektorilla?
Mielestäni lasten ja nuorten kirjastotyö on erittäin hyvässä asemassa. Kirjaston rooli tunnistetaan ja tunnustetaan myös julkisessa keskustelussa. Kehittämistyötä toki tarvitaan ja on tärkeää, että tätä kirjaston sektoria kehitetään koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Kirjastopalvelut ylipäätään ovat vuodesta toiseen kuntalaisten asiakastyytyväisyyskyselyissä niitä tärkeimpiä kunnallisia palveluita. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa myös lasten ja nuorten kirjastotyötä.

Lukutaito on Suomessa eriarvoistumassa. Meillä on vielä paljon lukevia lapsia ja nuoria, mutta lukutaito näyttää menevän koko ajan huonompaan suuntaan. Miten tähän lukutaidon rappeutumiseen ja eriarvoistumiseen tulee puuttua?
On erittäin hyvä, että tästä asiasta on ryhdytty puhumaan julkisesti. Mielestäni tilannekuvaa pitää syventää ja toimenpiteitä kohdentaa nimenomaan niihin lapsiin ja nuoriin, joilla lukutaito on heikkoa. Toimenpiteet nimenomaan tähän joukkoon ovat olennaisia unohtamatta myöskään niitä lapsia ja nuoria, joilla lukutaito on hyvä. Lukutaito on kuitenkin välttämätön edellytys jatko-opinnoissa ja elämässä pärjäämisessä yleensäkin. Yhteistyö kotien, koulujen ja kirjastojen välillä on erittäin tärkeää.

Millaisena näet kirjastojen aseman tässä työssä?
Kirjastot tiloina ja kirjastolaiset ammattitaidollaan ovat keskeisiä toimijoita lukutaidon edistämisessä. Mielenkiintoisesti sisustetut tilat, monipuoliset aineistot, niiden esille laitto, lasten ja nuorten aito kohtaaminen ovat tärkeitä elementtejä lukutaidon edistämisessä.

Mitä vaikuttavuutta kirjastojen tekemällä LaNu-työllä on kuntasektorilla?
Kuntien yksi perustehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kirjaston tavoitteena taas on muun ohella edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Tähän perustuen LaNu-työ on vaikuttavaa ja tärkeää, mutta myös välttämätöntä.

Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Olen ollut kirjastojen suurkäyttäjä. Lapsena ja nuorena lukeminen oli yksi lempipuuhiani. Omien lasten ollessa pieniä meillä oli tapana lukea lapsille joka ilta iltasatu ja muutoinkin paljon. Kannustimme vaimoni kanssa lapsia lukemisen äärelle käymällä usein kirjastoissa. Kirjastojen kirjat ja muut palvelut olivat meillä suuressa käytössä. Lukuharrastus on säilynyt itsellä myös aikuisiällä, tosin tänä päivänä luen ja kuuntelen enemmän sähköisiltä alustoilta. Välillä on kyllä mukava ottaa oikea kirjakin käteen.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, Oulun kaupunki

Kiitos artikkelista Mika Penttilä! Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Haluaisin haastaa seuraavaksi Limingan kunnan sivistysjohtaja Päivi Mäen osallistumaan seuraavaksi ja kysyä häneltä millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan Päivin artikkelia.

 

LaNu artikkelisarja aloittaa!

Aloitamme viikoittaista artikkelisarjaa lasten ja nuorten kirjastotyöstä KiTa-sivuilla. Tulemme saamaan kuulumisia keskiviikkoisin Ake-alueemme LaNu-työntekijöiltä. Toivottavasti niistä on teille hyötyä ja saatte paljon ideoita myös omaan työhönne! Artikkelisarjan tavoitteena on tuoda LaNu-työtä alueellamme näkyvämmäksi ja kertoa hyviä käytänteitä ja ideoita eteenpäin. Alueellamme on hyvin erikokoisia kuntia ja kirjastoja mikä näkyy varmasti myös LaNu-työssä rikastuttaen sitä, mutta tuoden myös erilaisia haasteita. Olisi mukava tietää miten erilaisia haasteita on onnistuttu ratkomaan eri kirjastoissa. Hyvien ideoiden kopioiminen on myös aina fiksua. Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä.

Pyysimme Elli Niinimäkeä Reisjärveltä aloittamaan artikkelisarjan kertomalla kuulumisensa. Esitimme myös Ellille muutaman kysymyksen:

Voitko esitellä itsesi ja tyypillisimmät työsi?
Tervehdys! Olen Elli Niinimäki ja teen tämän vuoden loppuun kirjastovirkailijan pestiä Reisjärvellä. Näin pienen kirjaston eduksi luen, että työssä pääsee tekemään monenlaista. Reisjärvellä ei ole varsinaista nimettyä LaNu työntekijää, vaan työtehtävät pystytään jakamaan omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oma kirjastotyö mielenkiintoni on kyllä vahvasti lapset ja nuoret. Olen työskennellyt Reisjärven kirjastossa vajaan kaksi vuotta saaden muun muassa toteuttaa tapahtumia, koota kirjanäyttelyitä ja pitää kirjastonkäytön opetusta seiskoille muiden kirjastotöiden, kuten asiakaspalvelun lisäksi. Lapsille suunnatuista tapahtumista mainittakoon pehmolelujen yökyläily ja Satupäivä. LaNu työskentelyn parhaita puolia on ehdottomasti se, että mielikuvitustansa saa käyttää vapaasti ja toteuttaa itseään. Lapset lähtevät mukaan herkästi ja ottavat tilanteen haltuun ennakkoluulottomasti. Eri vuodenajat ja juhlapyhät innostavat toteuttamaan aina uutta, ja muiden saamia oivalluksia pystyy ottamaan käyttöön soveltaen.

Mikä on ollut paras ja helpoin keino innostaa lapsia ja nuoria lukemaan kirjastossanne?
Parhaaksi keinoksi innostaa lapsia lukemaan on koettu alakoululle vietävät siirtokokoelmat, vaikka helpoin se ei ole. Reisjärvellä toimii vain yksi alakoulu, mikä helpottaa työtä. Vallitsevan tilanteen vuoksi tämä toiminta on kuitenkin tällä hetkellä tauolla, ja olemmekin tehneet tai tekemässä videovinkkaukset kaikille alakoulun luokka-asteille. Nuorten paras ja helpoin lukemaan innostaja taitaa olla toinen nuori. Päiväkodin väki on yhteydessä kirjastoon usein, ja heille kootaan valmiiksi heidän tarvitsemiaan kirjoja.

Miksi LaNu-työ on niin tärkeää kirjastoissa?
Lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin panostamalla taataan kirjastojen tulevaisuus sellaisena fyysisenä paikkana kuin kirjaston tänäkin päivänä miellämme. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajan käytöstä on kova verrattuna joihinkin vuosikymmeniin. Kirjastolla on kaikki mahdollisuudet olla tässä kilpailussa vahvasti mukana, mutta ei vain yksin vaan yhdessä toisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan.

Mitkä kirjat ovat olleet reisjärveläisten lasten ja nuorten suosikkeja jo pitkään?
Reisjärvisten lasten ja nuorten kirjasuosikkeja ovat jo pitkään olleet Sinttu-sarja, Parvelan Ella ja kaverit, Harry Potter, Kepler62, Neropatin päiväkirja sekä pienempien puolelta Mimmi Lehmä ja piilokuvakirjat. Erilaiset tv-sarjat ja ilmiöt näkyvät myös asiakkaiden kirjatoiveissa.

Hyvää loppuvuotta ja idearikkautta kaikille toivottaen,

Elli

Reisjärven kirjasto

Elli haastaa Sotkamon kirjaston kirjoittamaan artikkelin esittäen heille kysymyksiä LaNu-työstä. Jäämme innolla odottamaan mitä Sotkamo vastaa!