Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin – aikuiset

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin

 

Kirjasaari – aikuiset to 28.1.

 

  • klo 12  Vuoden 2020 kirjat, pelit ja musiikki. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunta
  • Klo 13  Kotimaiset sarjakuvauutuudet ja pohjoissuomalainen sarjakuva tänä 
    päivänä. Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja ja sarjakuvantekijä (TaM) Harri Filppa
  • Klo 14 Tietokirjallisuus vaaran vuotena.  Toimittaja ja tietokirjailija Petri Laukka
  • Klo 15.00 Kiitokset!

 

Lisätietoja:  Anne Vesala  anne.vesala(a)ouka.fi

Ilmoittaudu koulutukseen tästä 21.1.2021  klo 16.00 mennessä.

 

Tapahtuman materiaalit, kirjalistat ja tallenteet koostetaan Kirjasaari-sivulle. Tallenteet ovat katsottavissa 11.2. saakka.

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin – nuoret

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin

 

Kirjasaari – nuoret ke 27.1.

 

  • klo 11.50 Tervetuloa
  • klo 12–12.30 Sinäkin voit muuttaa maailmaa! – nuorten tietokirjoja ja muutama sarjakuva. Veera Huovinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 12.30–13 Musiikkia ja mulkvisteja, kaikilla mausteilla –  nuortenkirjoja. Eeva-Maria Alatalo. Oulun kaupunginkirjasto
  • tauko
  • klo 13.15–13.45 Kirjailijavieraana Anne-Maija Aalto
  • tauko
  • klo 14–14.30 Selviytymispelejä, vankeutta ja murhamysteerejä – scifiä ja jännitystä. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 14.30–15 . Urbaania kauhua ja muinaista magiaa. Katja Kurvinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 15 Kiitokset!

Ilmoittaudu koulutukseen tästä 21.1.2021 klo 16.00 mennessä.

 

Tapahtuman materiaalit, kirjalistat ja tallenteet koostetaan Kirjasaari-sivulle. Tallenteet ovat katsottavissa 10.2. saakka.

Kuulumisia Kuusamosta

Vuoden ensimmäisessä artikkelissa saamme  kuulumisia Kuusamosta Anna Kiveltä.  Jenni Tyni Kaakkurin kirjastosta Oulusta haastoi Annan mukaan. Palataan Jennin kysymykseen tuonnenpana. Anna, kuka olet ja mistä työsi Kuusamon kaupunginkirjastossa koostuu?
Olen Anna Kivi, kirjastonhoitaja Kuusamon kaupunginkirjastossa. Aloitin työskentelyn täällä vuonna 2004 ja päävastuualueenani on lasten ja nuorten kirjastotyö. Suhteellisen pienessä kirjastossa vastuualueita on jokaisella useampia, joten minäkin teen esimerkiksi kokoelmatyötä aikuisten puolella ja vastaan Kuusamon lukion kirjastosta.

Lasten ja nuorten kirjastotyössä teen muun muassa  kirjavinkkauksia ja pidän satutuokiota. Ne ovat nyt tauolla vallitsevan tilanteen vuoksi, mutta pidän pyydettäessä pienemmille ryhmille satutuokioita tai pidän niitä etänä. Vedän ryhmäkäyntejä lapsille ja nuorille, kerään kirjastokasseja eri aiheista opettajille ja päiväkodeille sekä pidän opettajia ja päiväkotien henkilökuntaa ajan tasalla uutuuskirjoista. Järjestämme myös silloin tällöin erilaisia tapahtumia.

Olen tällä hetkellä myös yhden päivän viikossa lukukoordinaattorina Kuusamolaisten lasten lukuinto vahvaksi -hankkeessa, jossa kohteena on alle kouluikäiset ja esi- ja alkuopetuksen piiriin kuuluvat lapset. Tarkoituksena on lukuinnon lisäksi kehittää myös uusia yhteistyömuotoja, joten työ limittyy hyvin siihen, mitä muutenkin teen lasten ja nuorten kirjastotyössä kirjastossamme.

Järjestätte Kuusamossa Mediataitoviikkoja. Millaisia ne ovat?
Tänä vuonna helmikuussa järjestimme Mediataitoviikolla tehtävärasteja, joilla kävi viikon aikana ryhmiä ala- ja yläkoulusta sekä ammattiopistolta. Ryhmät varasivat ajat etukäteen. Ohjaajia oli kirjastosta kaksi ja opettajat olivat myös mukana ohjaamassa rasteilla. Rastitehtävät olivat pääosin Mediataitokoulun ja Mediakasvatusseuran valmiita tehtäviä.

Rasteja oli viisi:

  • Feikkireissu, jossa otettiin kuvia feikkireissulta
  • Autiolla saarella, jossa mietittiin esimerkiksi sitä, mitä puhelimella tekisi, jos se olisi vain rajatun ajan käytössä
  • Data-pizza, jossa tehtiin kartongista pizza, johon merkittiin viipaleisiin itselle tärkeitä mediasisältöjä ja niihin käytettyä aikaa
  • Haastattele muinaisjäännettä, jossa tehtävänä oli haastatella ennen 80-lukua syntyneitä ihmisiä lapsuudesta ennen internettiä (kohteena olivat lähinnä opettajat ja kirjaston henkilökunta)
  • Bookface-rasti, jossa otettiin bookfacekuvia

Anna Mediataitoviikon Feikkireissu rastilla talvella 2019.

Mistä pidän työssäni eniten?
LaNu-työssä pidän eniten uusista kirjoista ja kirjavinkkaamisesta, vaikka alkuvuosina se oli välillä vaikeaa ja minulla oli opettelemista koululaisten edessä olemisessa. Vinkkauslistojen kokoaminen voi joskus myös olla aika raskasta, mutta useimmiten vinkkauksen jälkeinen olo ja tunnetila ovat niin palkitsevia, että työn raskaus unohtuu.

Palkitsevaa on myös, kun saa jonkun lapsen tai nuoren innostumaan jostain kirjasta, sillä jokaiselle on olemassa kirja, mistä pitää, sitä ei ole ehkä vain vielä löytynyt. Olen pitänyt myös runokirjavinkkauksia alakoulun alimmille luokille ja se oli hauskaa, vaikka en olekaan runonlausuja. Pidän paljon myös satutuokioiden pitämisestä.

Vakiokysymys: miksi LaNu-työ on niin tärkeää?
LaNu-työ on tärkeää, sillä lapsuudessa ja nuoruudessa rakennetaan perustaa loppuelämälle ja lukeminen ja siitä saatavat taidot ovat kaiken muunkin oppimisen perusta. Lukeminen myös laajentaa maailmankuvaa ja kehittää empatiakykyä, mikä on nykymaailmassa erittäin tärkeä asia.

Jenni Tyni tiedusteli sinulta, mikä on sellainen kirja, jota haluaisit hirveästi vinkata, mutta lapset eivät koskaan sitä lainaa?
Mietin tätä aika kauan, luulin, että tämmöinen tulee heti mieleen, mutta asiaa pitikin miettiä hieman. Päädyin sitten Maria Vuorion kirjaan Orava ja pääskynen. Kirja on kauniisti kirjoitettu ja tarina on todella sydämeenkäypä ja pidän siitä kovasti. Lapsille on ole sitä kuitenkaan onnistunut myymään, ehkä olen tarjonnut sitä väärälle kohderyhmälle tai en ole osannut sitä vinkata sillä tavalla, että se lähtisi lainaan, joten se näkyy yhä harvemmin vinkkauslistoillani. Ehkä minun pitää vielä yrittää ja ottaa kirjaan uusi ote lasten kanssa.

Terveisin,
Anna Kivi
Kuusamon kirjasto

.

Kotimaisen kaunon helmiä 2020

Tule kuuntelemaan kotimaisen kaunokirjallisuuden vuoden 2020 helmistä! Torstaina 19. marraskuuta klo 10 Oulun kaupunginkirjaston kirjastonhoitajat keskustelevat kotimaisista uutuusromaaneista. Esille nostetaan teoksia, jotka olisivat hyvin voineet olla Finlandia-palkintoehdokkaita.

Tilaisuus järjestetään verkossa Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla. Tallenne on myös katsottavissa kahden viikon ajan.

LaNu artikkelisarja aloittaa!

Aloitamme viikoittaista artikkelisarjaa lasten ja nuorten kirjastotyöstä KiTa-sivuilla. Tulemme saamaan kuulumisia keskiviikkoisin Ake-alueemme LaNu-työntekijöiltä. Toivottavasti niistä on teille hyötyä ja saatte paljon ideoita myös omaan työhönne! Artikkelisarjan tavoitteena on tuoda LaNu-työtä alueellamme näkyvämmäksi ja kertoa hyviä käytänteitä ja ideoita eteenpäin. Alueellamme on hyvin erikokoisia kuntia ja kirjastoja mikä näkyy varmasti myös LaNu-työssä rikastuttaen sitä, mutta tuoden myös erilaisia haasteita. Olisi mukava tietää miten erilaisia haasteita on onnistuttu ratkomaan eri kirjastoissa. Hyvien ideoiden kopioiminen on myös aina fiksua. Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä.

Pyysimme Elli Niinimäkeä Reisjärveltä aloittamaan artikkelisarjan kertomalla kuulumisensa. Esitimme myös Ellille muutaman kysymyksen:

Voitko esitellä itsesi ja tyypillisimmät työsi?
Tervehdys! Olen Elli Niinimäki ja teen tämän vuoden loppuun kirjastovirkailijan pestiä Reisjärvellä. Näin pienen kirjaston eduksi luen, että työssä pääsee tekemään monenlaista. Reisjärvellä ei ole varsinaista nimettyä LaNu työntekijää, vaan työtehtävät pystytään jakamaan omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oma kirjastotyö mielenkiintoni on kyllä vahvasti lapset ja nuoret. Olen työskennellyt Reisjärven kirjastossa vajaan kaksi vuotta saaden muun muassa toteuttaa tapahtumia, koota kirjanäyttelyitä ja pitää kirjastonkäytön opetusta seiskoille muiden kirjastotöiden, kuten asiakaspalvelun lisäksi. Lapsille suunnatuista tapahtumista mainittakoon pehmolelujen yökyläily ja Satupäivä. LaNu työskentelyn parhaita puolia on ehdottomasti se, että mielikuvitustansa saa käyttää vapaasti ja toteuttaa itseään. Lapset lähtevät mukaan herkästi ja ottavat tilanteen haltuun ennakkoluulottomasti. Eri vuodenajat ja juhlapyhät innostavat toteuttamaan aina uutta, ja muiden saamia oivalluksia pystyy ottamaan käyttöön soveltaen.

Mikä on ollut paras ja helpoin keino innostaa lapsia ja nuoria lukemaan kirjastossanne?
Parhaaksi keinoksi innostaa lapsia lukemaan on koettu alakoululle vietävät siirtokokoelmat, vaikka helpoin se ei ole. Reisjärvellä toimii vain yksi alakoulu, mikä helpottaa työtä. Vallitsevan tilanteen vuoksi tämä toiminta on kuitenkin tällä hetkellä tauolla, ja olemmekin tehneet tai tekemässä videovinkkaukset kaikille alakoulun luokka-asteille. Nuorten paras ja helpoin lukemaan innostaja taitaa olla toinen nuori. Päiväkodin väki on yhteydessä kirjastoon usein, ja heille kootaan valmiiksi heidän tarvitsemiaan kirjoja.

Miksi LaNu-työ on niin tärkeää kirjastoissa?
Lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin panostamalla taataan kirjastojen tulevaisuus sellaisena fyysisenä paikkana kuin kirjaston tänäkin päivänä miellämme. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajan käytöstä on kova verrattuna joihinkin vuosikymmeniin. Kirjastolla on kaikki mahdollisuudet olla tässä kilpailussa vahvasti mukana, mutta ei vain yksin vaan yhdessä toisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan.

Mitkä kirjat ovat olleet reisjärveläisten lasten ja nuorten suosikkeja jo pitkään?
Reisjärvisten lasten ja nuorten kirjasuosikkeja ovat jo pitkään olleet Sinttu-sarja, Parvelan Ella ja kaverit, Harry Potter, Kepler62, Neropatin päiväkirja sekä pienempien puolelta Mimmi Lehmä ja piilokuvakirjat. Erilaiset tv-sarjat ja ilmiöt näkyvät myös asiakkaiden kirjatoiveissa.

Hyvää loppuvuotta ja idearikkautta kaikille toivottaen,

Elli

Reisjärven kirjasto

Elli haastaa Sotkamon kirjaston kirjoittamaan artikkelin esittäen heille kysymyksiä LaNu-työstä. Jäämme innolla odottamaan mitä Sotkamo vastaa!

 

""

Uusia etäkahveja

Yli vuoden jatkuneiden Ake Etäkahvien lisäksi olemme aloittaneet kaksi uutta säännöllistä etätapahtumaa: kouluyhteistyön pikatreffit ja kirjakahvit. Kaikki ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa ja luodaan vertaisverkostoa. Tapahtumat järjestetään noin kerran kuukaudessa, ja ovat kaikille avoimia ja osallistuminen on mahdollisista oman mielenkiinnon mukaan.

Tapahtumista pitäisi tulla kalenterikutsu kaikille Kirjasto Ake Oulu -teamsin jäsenille. Ne voi hylätä tai hyväksyä. Mukaan tullaksesi tarvitset tietokoneen ja (mieluiten langallisen) verkkoyhteyden. Myös älupuhelimen Teams-sovellusta voi käyttää. Mukavinta on, jos keskustelijoilla on mikrofonit ja web-kamera käytettävissään. Kahveille voi kuitenkin liittyä myös vain kuuntelemaan ja osallistua keskusteluun halutessaan kirjallisesti chatissa.

Kirjakahvit

Kirjakahveilla kerrotaan kirjoista, joista osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala. Lisätietoa kirjakahveista on Ake etäkahvien omalta sivulta.

Kouluyhteistön pikatreffit

Oulun Ake järjestää vertaistukea ja verkostoitumista alueen kirjastoissa kouluyhteistyötä tekeville. Mikäli vinkkaat, opastat tiedonhakua, viestit kouluille, touhuat kirjallisuusdiplomin ja lukuhaasteiden parissa, niin tämä on oikea paikka sinulle. Pikatreffit järjestetään noin kerran kuukaudessa etänä Teamsissä. Linkit pikatreffeille löydät Ake Oulu Teamsin Kouluyhteistyön kanavalta. Jo pidettyjen pikatreffien tallenteet löytyvät myös kouluyhteistyön kanavalta. Katso tarkat päivämäärät ja aiheet täältä.

Kouluyhteistyön pikatreffit

Oulun Ake järjestää vertaistukea ja verkostoitumista alueen kirjastoissa kouluyhteistyötä tekeville. Mikäli vinkkaat, opastat tiedonhakua, viestit kouluille, touhuat kirjallisuusdiplomin ja lukuhaasteiden parissa, niin tämä on oikea paikka sinulle.

Pikatreffit järjestetään noin kerran kuukaudessa etänä Teamssissä. Linkit pikatreffeille löydät Ake Oulu Teamsin Kouluyhteistyön kanavalta. Jo pidettyjen pikatreffien tallenteet löytyvät myös kouluyhteistyön kanavalta. Aikataulut ja muut ajankohtaiset asiat ovat pikatreffien omalla sivulla.

LOPPUVUODEN 2020 PIKATREFFIEN AIHEET:

To 1.10.2020 klo 12-12.30 (PERUTTU!)
Vinkkariporinat

Ke 14.10. 12-12.30
Vinkkariporinat/Nuortenkirjat. Verkostoidu ja keskustele vinkkauksista ja kirjoista.

Pe 6.11. 12-12.30
Vinkkariporinat/Alakouluikäisten kirjat. Verkostoidu ja keskustele vinkkauksista ja kirjoista.

Ke 9.12 12-12.30
Eväitä opiskeluun -sivusto ja sen sisällöt

Tulevia aiheita:

– Kirjallisuusdiplomi, mm. markkinointi ja esillepano kirjastoissa

Jos sinulla on kysyttävää pikatreffeistä tai ideoita aiheiksi, ota yhteyttä: elina.kauppila(at)ouka.fi.

Reijo ja Jenni kirjavinkkaamassa.

Superpäivät

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jossa esittellää  edellisen vuoden parhaimmat lasten- ja nuortenkirjat sekä muuta aineistoa. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien, mutta tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä 4.-5.2.2020. Koskelan lähikirjaston Helka Mäkelä kirjoitti artikkelin päivien kulusta.

Kirjasaari, lapset

Hyvä muutos, että Kirjasaari on jaettu kahdelle päivälle niin ei tule infoähkyä. Laituriin mahtuu aineisto paremmin esille kuin Pakkalan saliin, samalla voi jutella ja kysyä tarkentavia kysymyksiä teoksista ja katsella muuta aineistoa, jota ei ehditä kaikelle yleisölle esitellä. Myös top 5 -laput ovat hyviä valmiita vinkkilappuja, joita voi kerätä koko sarjan, jos ei ehdi koko tapahtumaa seuraamaan.

Esittelyt menivät vanhaan, mutta hyvään totuttuun tapaan. Teoksia oli valittu sopiva määrä kullekin varattuun aikaan nähden. Jotkin teokset eivät kuitenkaan päässeet valaistuksesta johtuen dokumenttikameralla näytettynä täysin oikeuksiinsa. Mukava huomata, että myös kokeneemmilla vinkkareilla tulee hetkiä, jolloin jotkin sanat eivät meinaa tulla mieleen. Se ei kuitenkaan menoa haitannut.

Päivän sana oli selvästikin super: oli senioreita, sankareita, siskoja ja naisia. Myös kiusaaminen, ympäristönsuojelu, älylaitteiden käyttö ja tunnetaidot olivat isosti viime vuonna ilmestyneissä teoksissa esillä.

Lauri Hirvonen esitteli teostensa syntyprosessia valaisevalla tavalla näyttämällä piirros- ja tekstiesimerkkejä siitä, miten nopeastikin eri vaiheissa muutoksia tulee. Suomen kieltäkin opiskellut Hirvonen kertoo kirjoittavansa alkuhahmotelmia englanniksi, ettei tekstistä tulisi liian kuvailevaa vaan että kuvakirjojen ydinasiat kulkisivat muutamalla lauseella eteenpäin.

Kirjailija Lauri Hirvonen.

Visuaalisesti maailmaa hahmottavan Hirvosen piirrosaiheet pompahtavat mieleen tuokiokuvina mistä tahansa arkielämän tilanteesta, vaikka jääkaapissa olevasta kurkkupurkista.

 

Kirjasaari, nuoret

Päivän ehdottomasti vaikuttavinta antia oli nuorten ja nuorten aikuisten sukupuoli-identiteettiin liittyvät puheenvuorot. Riina Mattila, Rovaniemellä kirjastossa työskentelevä kirjailija, on julkaissut kaksi uraauurtavaa teosta. Palkittu Järistyksiä vuodelta 2017 kertoo Mattilan mukaan hänen omaan kokemuksiinsa pohjautuen rakkaustarinan nuorista, jotka eivät koe perinteisiä sukupuolirooleja omikseen. Siinä käsitellään myös lapsen ja vanhempien välistä suhdetta toisiinsa. Hyväksytyksi tulemisen teema on vahvasti läsnä.

Riina Mattila.Toinen teos, vuonna 2019 ilmestynyt Eloonjäämisoppi, kertoo omaelämäkerrallisesti seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen traumojen käsittelystä. Aiheesta ei Mattilan tutkimuksen mukaan ollut julkaistu Suomessa aiemmin kokemusperäistä tekstiä. Pienkustantamo Kosmoksen julkaisemasta teoksesta Mattila on saanut palautetta terapeuteilta ja muilta traumoja kokeneilta, mistä johtuen hän on kokenut onnistuneensa kohderyhmille välitettävän tiedon välittämisessä. Isoa myyntimenestystä hän ei kaipaakaan.

Rankoista aiheista huolimatta Mattila kertoi kirjailijahaastattelussa henkilökohtaisista asioista tyynen rauhallisesti. Omien sanojensa mukaan hän ei jää vatvomaan muiden mielipiteitä vaan kokee kirjoittamisen voimaannuttavana tapana käsitellä asioita. Tutuista asioista on helppo kirjoittaa ja puhua, koska ei tarvitse keksiä niitä omasta päästä.

Myös Eeva-Maria Alatalon esittelemissä nuorten kirjoissa on käsitelty ulkopuolisuuden ja samanhenkisyyden teemaa: muotimaailman rumuus; rakkaustarina muslimitytöstä, joka kokee olevansa ihmisten vihan kohteena, kunnes koulun urheilutähti kiinnostuu hänestä; afroamerikkalainen runoilija X, jonka haluttaisiin pysyvän hiljaa; ylipainoinen nörtti, joka ystävystyy tikunlaihan nuoren kanssa sekä äidin itsemurhasta toipuminen ryhtymällä stand up -koomikoksi.

Lyhyen kahvitauon jälkeen Anne Alarto puolestaan esitteli tietokirjoja, joihin lukeutuvat seksikirja pojille, ”jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä”, Homopojan opas, norjalaisten nuorten naisten kokemasta väheksynnästä ja syrjinnästä ronskisti kirjoitettu Tyttövoimaa! Ensiapupakkaus, jossa nostetaan esille myös tyttöjen lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä Malalan Meidän oli paettava, joka sisältää tarinoita tyttöjen yksityisestä kokemuksesta pakolaisuudesta. Muita mielenkiintoisia aiheita olivat avaruus, taruhevoset ja arkeologia.

Loppuaika meni kiireentuntuisesti fantasian, scifin, jännityksen, kauhun ja maagisen realismin parissa. Parhaiten tästä osiosta jäi mieleen Nauhoitettava ennen käyttöä, jossa aikamatkustetaan VHS-soittimen avulla 2000-luvun alun Tuiraan ja muualle Ouluun.

Helka Mäkelä
kirjastovirkailija
Oulun kaupunginkirjasto

KiTa-päivän kuulumiset

Lokakuun alussa järjestetty Kirjastossa tavataan –päivä keräsi jälleen melkein satapäisen joukon kirjastoalan ammattilaisia Ouluun. Uralleni ei ole vielä mahtunut montaa reissua, joten KiTa-vierailu iski hyvään saumaan. Normaalisti herääminen kello kuudelta olisi vastenmielinen koettelemus, mutta tieto rennosta koulutuspäivästä sai minut pomppaamaan ylös sängystä kuin ohjus. Hovikuski kurvasi kotiovelle puolta tuntia myöhemmin. Matka Kajaanista alkoi siis hyvissä ajoin ennen auringonnousua.

KiTa-päivän teemaksi oli valittu tällä kertaa sanataide. Arvostan hyviä (tai tahattoman hauskoja) sanoituksia siinä missä kuka tahansa, mutta en voi väittää olevani mikään sanataiteilija. Jätän sanan säilällä sohimisen tai runonlausunnan mielihyvin muiden murheeksi. Päätin silti pitää mieleni avoimena ja antaa ammattilaisten opastaa.

Perillä Oulussa meitä odotti lämmin vastaanotto kahvin ja voileipien muodossa. Kofeiinipärinän voimalla oli hyvä ryhtyä perehtymään päivän antiin. Pääkirjastolle oli pystytetty lukuisia pikatreffipisteitä, joissa sai käydä utelemassa lähiseutujen kirjastojen kuulumisia. Olin heti ensimmäisenä testaamassa virtuaalitodellisuuskierrosta Oulun kaupunginkirjaston halki. Myös musavinkkaukseen ja aikuisten kirjavinkkipiiriin tuli oivallisia neuvoja. Merijärven ja Pyhäjoen kirjastojen nukketeatterihanke jäi mieleen persoonallisena kuriositeettina. Tunnin aikana ei millään ehtinyt perehtyä kaikkiin pisteisiin, joten pieni nälkä jäi.

Pikatreffirastilla opastusta.

Treffailun päätteeksi siirryttiin luennolle. Se käsitteli sanataiteen ja kirjastotyön yhteensovittamista. Oulussa on pitkät perinteet runojen, lorujen ja leikkien tarjoamisesta kaikenikäisille muksuille, jopa sylivauvoille. Erityisen hauskana yksityiskohtana mieleeni painui yksivuotiaista käytetty termi ”seniorivauvat”. Mielikuva huvittaa minua vieläkin. Luennolla esiteltiin joitakin hyviksi todettuja lasten runokirjoja sekä runoihin keksittyjä pikku koreografioita ja leikkejä. Nykyään hyviä runokirjoja on runsaasti, ja niiden kuvitus näyttäisi olevan jotain aivan muuta kuin meikäläisen ankeassa lamalapsuudessa. Isompien lasten sanataideharrastusta tuetaan esimerkiksi siten, että muksut laativat pikku tarinoita itse taiteilemistaan piirroksista.

Ideasta tarinalliseksi lukuvinkkaukseksi.

Lounaan jälkeen päästiin varsinaisten sanataiderastien äärelle. Kiersimme isoissa porukoissa tehtävärastilta toiselle ja ihmettelimme niiden antia. ”Ideasta tarinalliseksi lukuvinkkaukseksi” oli todella intensiivinen rasti. Siinä tarjoiltiin ideoita perinteisen kirjavinkkauksen maustamiseen. Vinkkaaja voi vaikkapa pukeutua kirjan roolihahmoksi, tai laatia vinkkauksesta eräänlaisen aarteenmetsästyspelin. Tällaisten asioiden suunnittelu ja järjestäminen vaatii paljon panostusta, mutta kersat menevät niistä aivan banaaneiksi. Vauvoille lorutteluun keskittynyt rasti sai minut muistamaan, miksi lisääntymisellä ei ole niin kiire. Toisaalta lorutuokioille on kysyntää, ja kirjasto on sellaisten järjestämiseen oiva paikka. Minulle kokonaan uusi tuttavuus oli satuhieronta. Satuhieronnassa lapset kuuntelevat satua, rentoutuvat ja hierovat toisiaan samalla kun tarina etenee. Innovatiivista!

Päivän viimeinen ohjelmanumero oli räppäri Sanan keikka, jonka lomassa artisti avautui biisien sanoittamisen haasteista ja vastaili kysymyksiin. Pitkästä koulutuspäivästä huolimatta porukka jaksoi olla hyvin mukana. Yleisösurffausta ei sentään nähty, mutta Sana sai osakseen raikuvia aplodeja sekä paljon kysymyksiä. Hyväntuulinen artisti vastaili uteluihin suorasukaiseen ja leikkisään sävyyn. Tunnustan, että yksi esitetyistä biiseistä löysi tiensä omalle Spotify-soittolistalleni jo kirjaston parkkipaikalle kävellessä.

KiTa:sta jäi oikein mukavat fiilikset. Sanataide on laaja termi, ja tämä näkyi myös päivän tarjonnan monipuolisuudessa. Sanataidekasvatus on erityisen tärkeää lastenkirjastotyössä, mutta joitakin ideoita löytyi myös aikuisten pään menoksi. Oli ylipäätään ilo vaihtaa kuulumisia vähän kauempana vaikuttavien kollegoiden kanssa. Seuraavaa kertaa odotellessa!

Tuomas KumpulaTuomas Kumpula.
Kirjastovirkailija
Kajaanin kaupunginkirjasto