Avainsana: kirjavinkkaus

Terveisiä Erten lanu-neuvostosta

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tuttavallisimmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan nimillä Erte. Ertellä on kotisivut kirjastot.fi:ssä. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu kattavasti kaikkea mikä hyödyttää kirjastosi Lanu-työn suunnittelua ja henkilökunnan Lanu-työn osaamisen tukemista. Sivusto kannattaa ottaa aktiiviseen seurantaan!

Sivuilta löytyy myös ajankohtainen tietoa siitä, missä kaikessa Erte on mukana. Sivuilla tiedotetaan Seinäjoen Ertessä meneillään olevista hankkeista, projekteista, tapahtumista ja siellä on myös jaossa materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Lukupuhetta Podcastit löydät myös sivustolta.

Lastenkirjastotyön Ideakirjat ovat valmiita ja Ideakirjan olisi pitänyt tupsahtaa kesä-heinäkuun vaihteessa jokaiseen Suomen yleiseen kirjastoon. Lastenkirjastotyön Ideakirja 2023 keskittyy alle kouluikäisten kanssa tehtävään kirjastotyöhön ja erityisesti lukemisen edistämiseen. Aiheina ovat muun muassa neuvolayhteistyö, tapahtumat pikkulapsiperheille kirjastoissa, satutunnit ja nyt erittäin ajankohtainen aihe eli tekijänoikeuskysymykset. Kirjan on toimittanut Mervi Heikkilä ja julkaisijana on Seinäjoen erte.

Ertellä on työssään apuna lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston muistiot löydät Erten-sivuilta. Lanu neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Liikavainio Oulun kaupunginkirjastosta ja Mari Karvonen Kajaanin kaupunginkirjastosta.

   

Lanu-neuvoston ajankohtaiset asiat

Viimeisimmässä kokouksessa toukokuussa valitsimme tulevalle kaudelle 2023-2025 tavoitteet, jotka ovat:
1. Lasten- ja nuortenkirjastotyön sekä lukemisenedistämistyön näkyvyyden lisääminen.
2. Lasten ja nuorten kohtaaminen kirjastossa: kirjastot aidosti lanu-ystävällisiksi.
3. Loputonta kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta.
4. Erityishuomio paikallisiin piirteisiin (resurssit, vähemmistökielet).

Tavoitteen kohtiin 1 ja 3 toimenpiteinä perustetaan kaksi palkintoa, jotka vuorottelevat joka toinen vuosi. Kirjastojen tekemää lanu-työn näkyvyyttä ja lukemisedistämistyön näkyvyyttä varten perustetaan lanu-ystävällinen kirjasto -palkinto. Tämän palkinnon siis saa joka toinen vuosi jokin Suomen yleisten kirjastojen lanu-ystävällisin kirjasto. Palkintoraadissa mukana on Oulusta Laura Liikavainio, Helsingistä Mari Luolamaa, Jyväskylästä Hanna-Leena Majuri-Jantunen sekä Lahdesta Krista Tuominen (+ jäsen Bu-gruppenista).

Toinen perustettava palkinto tukee kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta ja tämä palkinto on nimeltään selkokirjapalkinto. Tämä palkinto jaetaan joka toinen vuosi lanu-selkokirjallisuutta tekevälle taholle. Palkintoraadissa mukana on Kajaanista Mari Karvonen, Porvoosta Meri Markus, Asikkalasta Päivi Joentausta sekä Lieksasta Viivi Kilpeläinen (+ jäsen Bu-gruppenista).

On alueemme kirjastojen onni, että olemme saaneet edustajan molempiin palkintoraateihin. Näin pystymme huomioimaan paremmin myös alueemme kirjastot. Lanu-neuvostossa työskentely on mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen Lanu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja nyt tulevana syksynä pääsemme ensimmäisen kerran kokoontumaan livenä Seinäjoella. Odotamme innolla ensimmäistä livetapaamista.

Loppuun vielä muutama kirjavinkki meiltä. Yritimme vinkata vain muutaman, mutta innokkaina lukijoina eivät vinkitkään pariin jääneet. Eppu Nuotion ja Sanna Pelliccionin Lappukaulatyttö (2022) saa kyyneleet valumaan silmistä. Kirja toimii myös hyvänä keskustelunherättäjänä lukuhetkessä lasten kanssa. Kirjan avulla saa puhuttua tunteista sekä Suomen historiasta ja lapsista, jotka tälläkin hetkellä joutuvat jättämään kotinsa.

Sayaka Muratan Maan asukit (2022) puolestaan oli hyvin hämmentävä lukukokemus. Tarina jää pyörimään hyvin pitkäksi aikaa mieleen ja sitä pohtii monelta kantilta. Kirjassa seurataan 34-vuotiaan Natsukin elämää. Natsuki on aina tuntenut olevansa erilainen ja sopeutuminen japanilaiseen yhteiskuntaan tuntuu olevan hänelle hyvin vaikeaa. Oman erilaisuuden ja maailman mallin tilan Natsuki hyväksyy empimättä ja päättää selviytyä elämällä omaa, joskin hyvin erikoista polkuaan. Kirjan kuvauksessa annetaan sisältövaroitus, joka varoittaa, että kirja saattaa käännyttää lukijansa alieniksi. Maan asukit on siis hyvin outo, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!

Nadja Sumasen uusin kirja Outo lintu ystäväksi (2023) oli taattua Sumasen tyyliä. Tarina viihdytti vakavalla aiheellaan yhtä paljon kuin Sumasen edelliset Rambo (2015) ja Terveisin Seepra (2017). Hillan vanhemmat ovat eronneet ja hän on asunut vaihtelevasti isän ja äidin luona. Pian Hilla täyttää 12 vuotta ja saa itse päättää kumman luona asuu vai voisiko hän asuakin mummun luona? Päätöstä helpottaakseen hän ryhtyy tarkkailemaan lintubongausta harrastavan ystävänsä Bubon kanssa vanhempiaan ja mummuaan. Bongauksella hän toivoo saavansa selville millaisia aikuiset ovat silloin, kun hän ei ole paikalla. Vakoilu kuitenkin yllättää niin Hillan kuin Bubonkin.

Henna Ryynäsen Metsä muuttaa (2023) kirjassa Metsä kyllästyy roskaamiseen ja lähtee kiukusta kihisten etsimään uutta, puhdasta kotia ja paikkaa, jossa sitä arvostetaan. Ensimmäiseksi Metsä ottaa suunnan kohti Turkua, mutta lopulta päätyy veden kulkua seuraten merelle. Merellä kelluessaan se huomaa kuitenkin, että merikin kärsii roskista. Metsä kerää valtavan keon muovia rannalle ja jatkaa matkaa eteenpäin. Vesi vaihtuu aavikkoon, kun Metsä kulkee kuiva pölyvana perässään kohti viidakkoa. Ei ole pohjoisen Metsää luotu asumaan lämpimässä ja kosteassa viidakossa. Tähtikuvioita seuraten Metsä suuntaa kohti pohjoista ja saapuu vihdoin kotiin. Oma Metsä kullan kallis! Tarinan lisäksi kirjassa on valloittava kuvitus, jonka Henna Ryynänen on tehnyt itse. Lumoavan ihana kirja!

Parhaillaan Mari on lukemassa Mirjami Sirénin Kaupunki ilman koteja-kirjaa (2023), joka on ollut tähän asti kirjan takakannen kuvauksen mukaisesti mielikuvitusta kutkuttava, riipivän jännittävä ja kekseliäs juonivetoinen tarina Airepoliksen kaupungista, jossa uudet innovaatiot ovat ihmishenkiä tärkeämpiä. Nuorten kirjat kaipaavat poikapäähenkilöitä ja tässä kirjassa sellainen löytyy. Pääosassa tarinassa ovat Kipinä, hänen siskonsa Vanamo ja isänsä Jalava. He kaikki ovat niin uupuneita kaupungin ahdistavasta ilmapiiristä ja jatkuvasta valvonnasta, että lähtevät pakomatkalle. Kirja vaikuttaa nopealukuiselta ja koukuttavalta dystopialta ja mielenkiinnolla jään seuraamaan kuinka pakomatka etenee.

Muista myös ErTen somekanavat. Löydät ne Instagramissa @sjkerte ja facebookissa @seinäjoen erityistehtävä.

Voit olla meihin yhteydessä Erteen liittyvissä asioista: laura.liikavainio@ouka.fi ja mari.karvonen@kajaani.fi tai olla yhteydessä suoraan Erteen: erte.kirjasto@seinajoki.fi

Kesäisin terveisin,
Laura ja Mari

 

Kirjasaari 2024: Aikuiset

Kirjasaari kokoaa yhteen vuoden 2023 aikuisten aineiston laajan kattauksen.  Mukana ovat kirjallisuuden lisäksi lauta- ja konsolipelit sekä musiikki.  Kuulemme puheenvuoron myös siitä, kannattaisiko aikuistenkin lukea lasten kuvakirjoja.  Päivä käynnistyy kirjailija Jenny Kangasvuon esityksellä Suomikumman raikkaat tuulet, joka johdattaa osallistujat tieteis- ja fantasiaelementtejä sisältävän, reaalimaailmaan sijoittuvan kirjallisuuden äärelle.  Päivän lopuksi käännetään katseet jo tulevaisuutta kohti, kun Johanna Paaso esittelee Into Kustannuksen kevään 2024 kirjoja.

Valve-salissa pääsee myös tekemään runoja ja manifesteja: 

BLACK OUT -RUNOJA JA KIRJANSELKÄMANIFESTEJA
Mustaa turhat sanat piiloon, rakenna kirjapinoista manifesti tai kokoa irrallaan harhailevista sanoista runollinen ajatus. Millaista on luoda tekstejä keksimättä itse yhtäkään sanaa? Tule ja kokeile!
Pajan tarjoaa Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu. 

OHJELMA:

8.30-9.00 Aamukahvit kahvila Valveen Paljetissa. Kahvit tarjoaa Oulun kaupunginkirjasto. 

9.00-9.05 Tervetuloa! Soile Hirvasniemi, Oulun kaupunginkirjasto  

9.05-10.00 Suomikumman raikkaat tuulet. Kirjailija Jenny Kangasvuo. Jenny Kangasvuo on oululaistunut kirjailija ja kulttuuriantropologi, jonka erityisalaa ovat seksuaalisuus ja ruumiillisuus niin tutkimuksessa kuin tarinoissa.  Tällä hetkellä hän työstää keväällä 2024 ilmestyvää novellikokoelmaa ja seuraavaa romaaniaan.  

10.00-10.15 Merten syvyyksistä taivaanrannan maalareihin – tietokirjallisuutta. Saana Kaleva Langinkoski ja Hanne Uusitalo, Oulun kaupunginkirjasto  

10.15-10.25 Uusia alkuja ja kirjallista kihinää – romantiikkaa. Eeva-Maria Alatalo, Oulun kaupunginkirjasto  

10.25-10.40 Maagisen makiasti reivaava rytmirevittely – musiikkia. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto  

10.40-10.55 Laattojen asettelua ja ilmapalloja – lautapelejä. Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto  

11.00-12.00 Lounastauko (omakustanteinen) ja mahdollisuus tutustua aineistoihin.  

12.00-12.10 Lukisitko kuvakirjan? – aikuisille sopivia lasten kuvakirjoja. Elina Kanerva, Oulun kaupunginkirjasto ja Salla Kananen, Limingan kirjasto  

12.10-12.20 Scifiä, klassikoita ja omaelämäkerrallista sarjakuvaa – sarjakuvia. Juhana Huumonen, Oulun kaupunginkirjasto  

12.20-12.30 Nadaismoa, naisrunoutta – rakkautta ja kaipuuta – runoutta. Jukka Peltonen, Oulun kaupunginkirjasto  

12.30-12.45 Taikuutta, kauhua ja saamelaista mytologiaa – konsolipelejä. Hanna Oikarinen, Oulun kaupunginkirjasto  

12.45-13.00 Väärässä paikassa väärään aikaan – jännityskirjallisuutta. Laura Miettinen, Oulun kaupunginkirjasto  

13.00-13.15 Scifantastisia seikkailuja ja ympäristökatastrofeja maalla, merellä sekä avaruudessa – scifi- ja fantasiakirjallisuutta. Heidi-Maria Hekkala ja Hanne Uusitalo, Oulun kaupunginkirjasto  

13.15-13.30 Ikiaikaisesta kauhusta uuden kauhun kadotukseen – kauhukirjallisuutta. Heidi-Maria Hekkala ja Nina Tepsa, Oulun kaupunginkirjasto  

13.30-14.00 Kahvitauko ja mahdollisuus tutustua aineistoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE. 

14.00-14.15 Lapsia ja vanhempia – käännöskirjallisuutta.  Anna Kippola, Raahen kaupunginkirjasto ja Anne Vesala, Oulun kaupunginkirjasto  

14.15-14.30 Kotimaisen kaunokirjallisuuden pitkää häntää. Jaana Märsynaho, Oulun kaupunginkirjasto  

14.30-15.15 Vuoden 2024 kirjallisuutta. Kustannusalan konkari, oululaislähtöinen Johanna Paaso esittelee Into Kustannuksen kevään 2024 uutuuskirjoja. Paasolla on monipuolinen ja pitkä kokemus kauno- ja tietokirjallisuuden kustantamisesta sekä äänikirja- ja pokkarituotannosta. Hän uskoo kirjaformaattien monimuotoisuuteen myös tulevaisuudessa. 

15.15 Kiitokset ja hyvää kotimatkaa! 

Ilmoittaudu tästä 15.1.2024 mennessä. Ilmoittautuminen alkaa 6.11.2023.
Kirjasaaren materiaalit kuten kirjalistat tulevat jakoon Oulun kaupunginkirjaston kotisivuille. 

ESS-koodit oululaisille: 
Kouluttaja: Oulun kaupunginkirjasto 
Koulutuskoodi: 10 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus 
Koulutuksen laatu: S Sisäinen koulutus 
Koulutuslaji: 196 Kirjastoalan koulutus 
Koulutuksen kesto tunteina: 0
Koulutuksen kesto päivinä: 1
Koulutussuunnitelman mukainen… 1 On koulutussuunnitelman mukainen koulutus 

Oulu – Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki. #kirjasaari #oululukee

Kirjasaari 2024: Lapset

Kirjasaaren lasten päivänä esitellään vuonna 2023 ilmestyneitä lastenkirjoja. Päivä sisältää historian hipinää, ketkuja metkuja, myrskyä ja valoa – ja paljon muuta. Kirjailijavieraanamme on Ninka Reittu, jota haastattelee vastaava sanataideopettaja Anna Anttonen. 

Valve-salissa pääsee myös tekemään runoja ja manifesteja: 

BLACK OUT -RUNOJA JA KIRJANSELKÄMANIFESTEJA
Mustaa turhat sanat piiloon, rakenna kirjapinoista manifesti tai kokoa irrallaan harhailevista sanoista runollinen ajatus. Millaista on luoda tekstejä keksimättä itse yhtäkään sanaa? Tule ja kokeile!
Pajan tarjoaa Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu. 

OHJELMA:  

9-9.30 Aamukahvit kahvila Valveen Paljetissa. Kahvit tarjoaa Oulun koulukirjasto. 

9.30-9.35 Tervetuloa! Reetta Kähkönen, Oulun kaupunginkirjasto 

9.35-10.20 Myrskyä ja valoa – kirja-agentit kuvakirjojen jäljillä. Salla Kananen, Limingan kirjasto ja Elina Kanerva, Oulun kaupunginkirjasto  

10.30-10.55 Pieniä runomieliä ja uniseikkailuja – runoja ja satuja. Niina Korhonen, Kempeleen kirjasto ja Edina Saarinen, Oulun kaupunginkirjasto. 

10.55-11.15 Eläinten ketkut metkut – lasten sarjakuvia. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto  

11.15-12.15 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin.  

12.15-12.50 Elonkirjoa – tietokirjoja luonnosta ja ihmisistä. Marjatta Lehtonen, Oulun kaupunginkirjasto ja Mari Åkerfelt, Muhoksen kirjasto. 

12.50-13.05 Seikkailujen ja arvoitusten jäljillä – lasten selkokirjoja. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto  

13.10-14 Kirjailijavieraana Ninka Reittu. Ninka Reittu on lastenkirjailija ja kuvittaja, lampuri ja kuvataiteilija. Hän on kirjoittanut ja kuvittanut useita lastenkirjoja, muun muassa Messi ja Mysteeri -kirjat sekä teoksen Sinä olet superrakas, joka aloittaa itsetunnosta ja itsensä hyväksymisestä kertovan kuvakirjasarjan. Reittu on kuvittanut myös supersuositut Prinsessa Pikkiriikki -kirjat, joihin tekstin on tehnyt Hannele Lampela. Ninka Reittua haastattelee vastaava sanataideopettaja Anna Anttonen. 

14-14.30 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE. 

14.30-15 Historian hipinää ja kummaa kuhinaa – lastenkirjoja n. 1.-4. lk. Pirita Haapavatia ja Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto  

15-15.30 Agenttihommia, huumoria ja muutama merenneito – varhaisnuorten kirjoja n. 5.-6. lk. Katja Kurvinen, Oulun kaupunginkirjasto  

15.30 Kiitokset ja hyvää kotimatkaa! 

Ilmoittautumiset 15.1.2024 mennessä tästä linkistä. Ilmoittautuminen alkaa 6.11.
Kirjasaaren materiaalit kuten kirjalistat tulevat jakoon Oulun kaupunginkirjaston kotisivuille. 

ESS-koodit oululaisille:
Kouluttaja: Oulun kaupunginkirjasto  
Koulutuskoodi: 10 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus  
Koulutuksen laatu: S Sisäinen koulutus  
Koulutuslaji: 196 Kirjastoalan koulutus  
Koulutuksen kesto tunteina: 0 
Koulutuksen kesto päivinä: 1 
Koulutussuunnitelman mukainen… 1 On koulutussuunnitelman mukainen koulutus 

 

Oulu – Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki. #kirjasaari #oululukee

Kirjasaari 2024: Nuoret

Kirjasaaren nuorten päivänä esitellään vuonna 2023 ilmestyneitä nuortenkirjoja. Aiheina on muun muassa pakko-oireita, sydämenasioita ja outoja näkyjä. Ritaharjun yläkoulun oppilaat keskustelevat valitsemistaan kirjoista ja kirjailijavieraiksi saapuvat Mikko Koiranen ja Mikko With. 

Valve-salissa pääsee myös tekemään runoja ja manifesteja: 

BLACK OUT -RUNOJA JA KIRJANSELKÄMANIFESTEJA
Mustaa turhat sanat piiloon, rakenna kirjapinoista manifesti tai kokoa irrallaan harhailevista sanoista runollinen ajatus. Millaista on luoda tekstejä keksimättä itse yhtäkään sanaa? Tule ja kokeile!
Pajan tarjoaa Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu. 

OHJELMA:

9.30-10 Aamukahvit kahvila Valveen Paljetissa. Kahvit tarjoaa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. 

10-10.05 Tervetuloa! Tuija Polo-Koret, Oulun kaupunginkirjasto 

10.05-11 Nuoret vinkkaa – romantiikkaa, pandoja ja pakko-oireita. Ritaharjun yläkoulun oppilaiden mielipidekeskustelu kirjoista 

11-11.15 Vampyyreja ja vihanneksia – sarjakuvia ja mangaa. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto 

11.15-12.15 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin. 

12.15-13 Sydämenasioita ja (väki)valtapelejä – nuorten kaunokirjallisuutta. Eeva-Maria Alatalo, Oulun kaupunginkirjasto 

13-13.20 Tavallista ja ei niin tavallista elämää – selkokirjoja nuorille. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto 

13.20-13.40 Tubettajia, rikoksia ja elämäntaito-oppaita – tietokirjallisuutta nuorille ja nuorille aikuisille. Jenni Backman, Oulun kaupunginkirjasto  

13.40-14.10 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE. 

14.10-15 Outoja näkyjä, ihmeotuksia vai valheita vain? – fantasiaa, scifiä, kauhua ja jännitystä yläkoululaisille. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto  

15-15.45 Kirjailijavieraina Mikko With ja Mikko Koiranen. Nuortenkirjailijat Mikko With ja Mikko Koiranen keskustelevat kirjoittamisesta – miten syntyy mukaansa tempaava nuortenkirja, johon jopa vähän lukeva nuori tarttuu? Koiranen ja With ovat kumpikin kirjoittaneet kaksi teini-ikäisille suunnattua kirjaa. Lisäksi heitä yhdistää Topelius-palkintoehdokkuus, Oulun seutu ja kiinnostus erityisesti poikien lukemisen edistämiseen. 

15.45 Kiitokset ja hyvää kotimatkaa!  

Ilmoittautuminen tästä 15.1.2024 mennessä. Ilmoittautuminen alkaa 6.11.
Kirjasaaren materiaalit kuten kirjalistat tulevat jakoon Oulun kaupunginkirjaston kotisivuille.

ESS-koodit oululaisille:
Kouluttaja: Oulun kaupunginkirjasto  
Koulutuskoodi: 10 Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus  
Koulutuksen laatu: S Sisäinen koulutus  
Koulutuslaji: 196 Kirjastoalan koulutus  
Koulutuksen kesto tunteina: 0
Koulutuksen kesto päivinä: 1
Koulutussuunnitelman mukainen… 1 On koulutussuunnitelman mukainen koulutus 

Oulu – Euroopan lukevin kulttuuripääkaupunki. #kirjasaari #oululukee

Päivä Kirjasaarella

Suomessa julkaistiin vuonna 2021 kustantajat.fi-sivuston mukaan noin 3000 uutta nimekettä kirjallisuutta, eikä vuosi 2022 liene jäänyt tästä jälkeen. Ilmoille putkahti lisäksi mojova määrä musiikkia, pelejä ja elokuvia. Tästä aineistomerestä kohoaa onneksi Kirjasaari, jonka rannalle huuhtoutuneita aarteita kirjastolaiset olivat taas koonneet meille muille huviksi ja hyödyksi otsikolla Vuoden 2022 parhaat tarinat. Tämän vuoden tapahtuma järjestettiin 23.–25.1.2023. pääkirjaston remontin takia kulttuuritalo Valveella.

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jota on järjestetty eri muodoissa vuodesta 2007 lähtien. Aluksi keskityttiin lasten- ja nuortenkirjastotyöhön. Nimensä Kirjasaari sai vuonna 2011, jolloin se oli jo vakiintunut nykyisen muotoonsa lasten, nuorten ja aikuisten aineistojen esittelyfoorumiksi. Yleisö on päässyt saarelle vuodesta 2012 alkaen, ja kirjailijavieraita Kirjasaarella nähtiin ensi kerran sen 10-vuotisjuhlassa. Kirjasaaren kaksikymppisiä vietetään Oulun kulttuuripääkaupunkivuonna 2026.

Minulle tämän vuoden saariseikkailu oli ensimmäinen. Pääsin paikalle Valvesaliin niin sanottuna aikuisten päivänä, joka avasi tämän vuoden Kirjasaaren – myös lasten ja nuorten aineistoille oli omat päivänsä. Teatterinäyttämöstä kirjaparatiisiksi muuntunut tummanpuhuva tila toimi mielestäni hienosti: kirjat olivat selkeästi esillä, niiden esittelylle oli runsaasti tilaa ja yleisölehtereiltä näki ja kuuli hyvin mitä ”lavalla” tapahtuu.


Kirjastonhoitaja Soile Hirvasniemi avasi Kirjasaaren, joka striimattiin suorana Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalle.

Yleisössä näkyi paljon tuttuja kasvoja etenkin Oulun kaupunginkirjastosta, ja törmäsin saarella myös kauempaa saapuneisiin kollegoihin. Verkostoituminen ja ajatusten vaihto muiden kirjastolaisten kanssa olikin aineistoesittelyjen lisäksi tapahtuman keskeistä antia ainakin minulle. Odotin näkeväni yleisössä enemmän myös muita kuin kirjastolaisia, mutta päivän tähtiesiintyjän, kirjailija Rosa Liksomin vierailun siirtyminen myöhemmäksi ja mahdollisuus seurata tapahtumaa suorana kirjaston YouTube-kanavalla lienevät verottaneet paikalle saapunutta yleisöä; minäkin hyödynsin tätä mainiota kanavaa tiistaina ja keskiviikkona seuratessani lasten ja nuorten aineistojen esittelyä ja kuunnellessani kiinnostavia kirjailijavieraita.

Poimintoja parhaista: pelit, musiikki ja runot

Ensimmäisenä päivänä esittelyvuorossa olivat siis aikuisten aineistot. Kirjallisuudesta mukana olivat tietokirjat, kotimainen kaunokirjallisuus, käännetty kaunokirjallisuus, runot ja sarjakuvat sekä genreistä jännitys, kauhu, sarjakuvat sekä scifi ja fantasia, ja lisäksi esiteltiin aikuisten lauta- ja konsolipelejä sekä musiikin uutuuksia. Yleisö pääsi tutustumaan aineistoihin ennen esitysten alkua, ja pöytien äärellä kuuluikin syntyvän vilkasta keskustelua. Minua kiehtoivat erityisesti itselleni vieraamman aineiston: pelien, musiikin ja myös runojen esittelyt. Kirjastovirkailija Jenni Tynin esittelemät lautapeliuutuudet sytyttivät tällaisen lautapelejä viimeksi lapsena pelanneenkin kiinnostuksen, ties vaikka järjestyisi peli-ilta Jennin pelinoviiseille vinkkaaman Next station: London -pelin äärellä! Konsolipeleistä ihanimmalta vaikutti vinkkaajan, kirjastonhoitaja Katja Pietilän oma suosikki, Playstation-peli Stray, jonka päähenkilön Kissan maukumis- ja jaloissakiehnäämisominaisuudet tekivät erityisen hellyttävän vaikutuksen.

Katja vinkkasi myös musiikkia. Hän oli valinnut iloksemme hieman harvinaisempia musiikkimakupaloja. Minua gumbian ystävänä innosti etenkin Los Bitchosin Let the Festivities Begin!, jonka Katja kertoi sisältävän vaikutteita tästä kolumbialaisesta musiikkityylistä.

Kirjastovirkailija Jukka Peltonen esitteli herkällä otteella uutuusrunoja, joiden teemat liikkuivat luonnon, naiseuden ja kuoleman teemoista kreikkalaisen mytologian maailmoihin. Viime vuoden runokirjojen joukossa oli myös varsinainen kulttuuriteko: Juha Silvon suomentama T.S. Eliotin Kootut runot (WSOY), joka sisältää Eliotin koko tuotannon ensimmäistä kertaa suomeksi.


Kirjastovirkailija Jukka Peltonen johdatteli yleisön vuoden 2022 runopoimintojen äärelle.

Kuinka esiteltävä aineisto valitaan – kurkistus kulisseihin

Tyylikkäästi ja asiantuntevasti esiintyneitä kollegoja kuunnellessani pohdin, mitä kaikkea tapahtuukaan ennen Kirjasaaren H-hetkeä: millainen on aineiston valintaprosessi? Asiaa minulle lupautuivat valottamaan aikuisten tietokirjoja esitelleet kirjastonhoitajat Jaana Märsynaho ja Saana Kaleva-Langinkoski Oulun kaupunginkirjastosta. He kertoivat, että kirjoihin tutustuminen alkaa uusien tietokirjojen kartoittamisella kustantajien syys- ja kevätluetteloista sekä sanoma- ja aikakauslehdistä. Sen jälkeen on vuorossa raaka työ: ”Me vain luetaan ja luetaan”, Saana kuvaa. Varsinaista työnjakoa hänellä ja Jaanalla ei ole, vaan he keskustelevat lukemistaan kirjoista ja seulovat siten mielestään parhaat. Saana sanoo, että ainakin hänen kohdallaan esitys saa lopullisen muotonsa vasta noin viikkoa ennen Kirjasaarta.

Kysyin myös, mikä Kirjasaaressa on esittelijän kannalta vaikeinta ja mikä parasta. ”Vaikeinta on saada käsitys kokonaisuudesta”, naiset kertovat. Läheskään kaikkia kirjoja ei löydy kustantajien kuvastoista, joten sattumallakin on kovan työn lisäksi osansa sinä, mitkä kirjat huomataan. Finlandia-palkintoehdokkaat rajataan pois esiteltävien kirjojen joukosta, sillä ne tulevat kirjastolaisille tutuiksi muutenkin. Parasta esittelyurakassa on Saanan mukaan se, että tietokirjojen myötä tulee tutustuttua erilaisiin aiheisiin: ”Tämmöistä määrää en missään tapauksessa lukisi ilman Kirjasaaren aiheuttamaa painetta!”. Kirjasaaren ansiota on myös se, että vuoden aineistotarjonnasta saa jokseenkin jäsennellyn kokonaiskäsityksen. Jaana ja Saana esittävät myös kiinnostavan ajatuksen siitä, miten aineistoa voisi tulevilla Kirjasaarilla esitellä: ”Ollaan mietitty, että genrekohtaisen lähestymistavan sijasta voisikin olla teemoja, kuten ihmisen suhde luontoon – se voisi sisältää tietokirjallisuutta, kauhua, kaunoa, runoja…”. Tällainen lähestymistapa toisi aineistoihin varmasti uusia, yllättäviäkin näkökulmia!


Kirjastonhoitajat Jaana Märsynaho (vas.) ja Saana Kaleva-Langinkoski esittelivät aikuisten tietokirjoja.

Pienen kirjaston kokemuksia Kirjasaaresta

Entäpä sitten osallistujien kokemukset? Päätin lähestyä kysymystä pienen kirjaston näkökulmasta, ja nappasin haastateltavakseni Pyhännän kirjaston kirjastovirkailija Teija Uusitalon. Teijalle tämän vuoden Kirjasaari oli jo viides. Hän kertoi osallistuvansa yleensä juuri aikuisten aineiston esittelyihin, ja tämän vuoden aineistokattausta hän piti monipuolisena. ”Minua kiinnostavat erityisesti aikuisten scifi- ja fantasiakirjat sekä kauhukirjat, koska en yleensä lue niitä paljon”, Teija kertoo ja toteaa, että Kirjasaaren esittelyistä saa hyviä ideoita ”hyllynvälivinkkaukseen”, kun asiakkaat kysyvät lukusuosituksia. Myös aineiston selkeä esillepano ja musiikin esittely saivat Teijalta kiitosta. ”Kirjasaarella on jo pitkät perinteet, ja se näkyy monipuolisuutena ja asiaan paneutumisena”, hän toteaa.

Kysymykseeni Kirjasaaren tärkeimmästä annista erityisesti pienen kirjaston kannalta Teija vastasi nostamalla esiin aineiston hankinnan näkökulman: kollegoiden kiinnostavimmiksi arvioimat kirjat on helppo laittaa myös oman kirjaston hankintalistalle, toki oman asiakaskunnan tarpeet huomioiden. Aineistoja on myös helpompi markkinoida asiakkaille, kun niihin on itse tutustunut. ”Toivottavasti taas ensi vuonna pääsen osallistumaan näihin hienosti ja asiantuntevasti esiteltyihin kirjatapahtumiin”, vastaa Teija kysymykseeni toiveista tapahtuman suhteen. Tähän toivomukseen on minunkin helppo yhtyä!

Marja Lohva
Kirjastovirkailija
Kaukovainion kirjasto

Linkit Kirjasaaren 2023 esittelyihin ja TOP5-listoihin löytyvät täältä: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan

 

289 – Lupa vinkata! – Työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun

Kainuun Kansanpirtissä Kajaanissa järjestetään 28.9. lähiopetuksena koko päivän kestävä koulutus Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kirjavinkkareille. Koulutus sopii niin konkareille kuin aloittelevillekin vinkkaajille. Päivän vinkit ovat sovellettavissa ryhmille vauvasta vaariin: lapsille, nuorille ja aikuisille.

Vinkkauskoulutuksessa keskitymme jännittämisen hallintaan, oman tyylin löytämiseen, heittäytymiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. Tarjoamme myös työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun.

 

 

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista kirjavinkkareita
elämyksellisen vinkkaustilanteen luomiseen
ja oman esiintyjäminän löytämiseen.
– Jutta Laino-Tabell, Ohjaamo®

Ohjelma

klo 9.00 Älä kieltäydy kahvista: Aamukahvit
klo 9.30–9.45 Elämysagentit Vaaran vyöhykkeellä
Agenttien tervetulotoivotus! Elämysagentit esittäytyvät: M (Mervi Vaara), Agentti PeKURI (Maija Koivulampi), AKEntti Janna Harva (Hanna Jarva), Agentti HiukkaVAARA (Minna Pulkkinen) ja Agentti Rita Harju (Tuija Polo-Koret).
klo 9.45–10.30 Kirjavinkkaaja esiintyjänä: Kouluttajana vieraileva agentti Jutta Laino-Tabell (etäyhteys).
Jutta on innostava ja asiantunteva kouluttaja, työnohjaaja, draamapedagogi, kehittäjä ja järjestöosaaja, jolla on 22 vuoden kokemus erilaisista viestintä- ja koulutustöistä. Lisätietoa Jutasta ja Ohjaamo®-koulutuksista saat nettisivuilta. Luennossa keskitymme esiintymistilanteen vuorovaikutukseen. Kuinka vinkkaajan esiintyjäkuva vaikuttaa tilanteisiin? Miten esiintyminen ja ilmaisu vaikuttaa osallistujien kohtaamiseen. Kuinka kontakti rakennetaan, miten ryhmä otetaan haltuun?
klo 10.30–11 Häpeä saa odottaa
Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.
klo 11–12.15 Kun kahvit eivät riitä: Omakustanteinen lounas
klo 12.15–13 Lupa jännittää!
Vertaistukea ja ajatuksia esiintymisjännityksestä. Esikeskustelijoina Hanna Jarva, Elina Kanerva ja Minna Pulkkinen.
klo 13–14 Q:n Vinkkauspussi, osa 1
Työkaluja, tekniikkaa ja kokeiluja vinkkaajaan agenttisalkkuun.
– Bee-Bot -vinkkaus, Anniina Glad ja Reetta Kähkönen
– Sanataide vinkkauksissa, Hanna Jarva
klo 14–14.30 Afternoon tea with M.: Iltapäiväkahvit
klo 14.30–15 Q:n Vinkkauspussi, osa 2
– Luokassa – Lööppivinkkaus ja lukupiirit, Tuija Polo-Koret
klo 15–15.30 Häpeä saa (yhä) odottaa
Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.
klo 15.30–15.45 Elä(ydy) ja anna toisten lukea!
Koulutuksen yhteenveto ja lopputervehdys.

Koulutus toteutetaan vain lähikoulutuksena. Mukaan koulutukseen mahtuu 50 osallistujaa. Ilmoittautuminen aukeaa 2.8. ja päättyy 14.9.

Koulutusaika: torstai 28.9.2023 klo 9–15.45
Koulutuspaikka: Kainuun Kansanpirtti, Linnankatu 2, 87100 Kajaani.

Kirjastot demokratian vihollisia kampittamassa

Kirjastot demokratian vihollisia kampittamassa

Kirjastojen tehtävä on edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua ja tukea sitä kautta aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta. Kirjastojen toiminta edistää näin myös väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin.

Mitä on demokratiakasvatus, ja miten kirjastojen ammattilaiset voisivat hyödyntää sen näkökulmia ja menetelmiä työssään? Miten vihapuhe murentaa kulttuurista moninaisuutta ja aiheuttaa toiseutta? Mitä ovat somessa muotoutuvan poliittisen polarisaation mekanismit?

Tervetuloa mukaan AVI Kirjastotoimen koulutustilaisuuteen.

 

Aika: 16.2.2023 kello 9-12
Paikka: Kirjastokaista

Ilmoittautuminen: https://avi.fi/tapahtuma/-/c/1202479

Koulutus on osallistujille maksuton. Tilaisuuden puheenvuorot tallennetaan Kirjastokaistalle.

 

Ohjelma

 

09.00-09.05 Tervetuloa, kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki
09.05-10.00 Demokratiakasvatuksen haasteet ja mahdollisuudet, tutkija Tuukka Tomperi ja väitöskirjatutkija Sonja Helkala, Tampereen yliopisto
10.00-10.45 Vihapuhe demokratian uhkana, dosentti Tuija Saresma, Jyväskylän yliopisto
10.45-11.00 Tauko
11.00-11.30 Poliitikkoihin kohdistuva vihapuhe somessa, yliopisto-opettaja Jari-Mikko Meriläinen, Jyväskylän yliopisto
11.30-11.50 Case: jauhojengi-kohu Twitterissä kesällä 2022, asiantuntija Harto Pönkä, Innowise
11.50-12.00 Yhteenveto

 

Lisätiedot
Kirjastotoimen ylitarkastaja Mika Mustikkamäki, mika.mustikkamaki(a)avi.fi, puh. 029 501 8843

 

152 – Lupa vinkata! – Työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun

Oulussa järjestetään helmikuussa lähiopetuksena koko päivän kestävä koulutus Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kirjavinkkareille. Lupa vinkata! järjestetään samansisältöisenä lähikoulutuksena myös Kajaanissa syyskuussa 2023. Koulutus sopii niin konkareille kuin aloittelevillekin vinkkaajille.

Vinkkauskoulutuksessa keskitymme jännittämisen hallintaan, oman tyylin löytämiseen, heittäytymiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. Tarjoamme myös työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun.

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista kirjavinkkareita elämyksellisen vinkkaustilanteen luomiseen ja oman esiintyjäminän löytämiseen.  – Jutta Laino-Tabell, Ohjaamo®

 

Ohjelma

klo 9.30 Älä kieltäydy kahvista: Aamukahvit

klo 10–10.15 Elämysagentit Vaaran vyöhykkeellä

Agenttien tervetulotoivotus! Elämysagentit esittäytyvät: M (Mervi Vaara), Agentti PeKURI (Maija Koivulampi), AKEntti Janna Harva (Hanna Jarva), Agentti HiukkaVAARA (Minna Pulkkinen) ja Agentti Rita Harju (Tuija Polo-Koret).

klo 10.15–11.30 Kirjavinkkaaja esiintyjänä

Kouluttajana vieraileva agentti Jutta Laino-Tabell (etäyhteys).

Jutta on innostava ja asiantunteva kouluttaja, työnohjaaja, draamapedagogi, kehittäjä ja järjestöosaaja, jolla on 22 vuoden kokemus erilaisista viestintä- ja koulutustöistä. Lisätietoa Jutasta ja Ohjaamo®-koulutuksista saat nettisivuilta.

Tunnin luennossa keskitymme esiintymistilanteen vuorovaikutukseen. Kuinka vinkkaajan esiintyjäkuva vaikuttaa tilanteisiin? Miten esiintyminen ja ilmaisu vaikuttaa osallistujien kohtaamiseen. Kuinka kontakti rakennetaan, miten ryhmä otetaan haltuun?

klo 11.30–12.45 Kun kahvit eivät riitä: Omakustanteinen lounas

klo 12.45–13.15 Lupa jännittää! 

Vertaistukea ja ajatuksia esiintymisjännityksestä. Esikeskustelijoina Hanna Jarva, Elina Kanerva ja Minna Pulkkinen.

klo 13.15–14.15 Q:n Vinkkauspussi  

Työkaluja, tekniikkaa ja kokeiluja vinkkaajaan agenttisalkkuun.

  • Sanataide vinkkauksissa, Hanna Jarva
  • Bee-Bot -vinkkaus, Anniina Glad ja Reetta Kähkönen
  • Luokassa – Lööppivinkkaus ja lukupiirit, Tuija Polo-Koret

klo 14.15–14.45 Afternoon tea with M.: Iltapäiväkahvit 

klo 14.45–15.30 Häpeä saa odottaa  

Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.

klo 15.30–15.45 Elä(ydy) ja anna toisten lukea! 

Koulutuksen yhteenveto ja lopputervehdys.

 

Koulutus toteutetaan vain lähikoulutuksena. Mukaan Oulun koulutukseen mahtuu 50 osallistujaa.

Ilmoittaudu tästä linkistä 3.2. klo 15 mennessä.

Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana

Anita ja Leena Reisjärveltä kirjastoista haastoivat naapurinsa Haapajärven kirjaston mukaan Lanu-artikkelisarjaan. Tervetuloa mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Haapajärvellä lanutyötä tekevät Mia Niemelä ja Tuija Kartimo. Koulujen kanssa tehdään paljon erilaisia yhteistyökuviota. Tuotamme kouluille vinkkauksia, kirjastonkäytön opetusta ja kaikenlaista toimintaa pop-up kirjastosta ryhmäytymispäivien toimintapisteisiin. Päiväkodeille ja muille lapsiryhmille tehdään erilaisia satu-aiheisia juttuja ja vinkkauksia. Tuija ja Miia ovat helposti innostuvia ja heittäytyviä ammattilaisia. Mikään idea ei ole liian nolo. ”Välillä saa olla merirosvona ja välillä kellarin prinsessana.”


Tuija ja Mia Haapajärven kirjastosta

Mitä kuuluu Haapajärven kirjastoon. Mitä teillä on tekeillä tällä hetkellä?
Kun kirjoitamme tätä, on huhtikuun alku ja lukuviikko. Tähän viikkoon on kuulunut pop-up kirjastoa, kirjailijavierailua, lastentapahtumien suunnittelua, kirjavinkkausta ja jopa ensi kesän suunnittelua. Joten hyvää kuulu, on kiva tekemisen meininki. Olemme pystyneet toteuttamaan kaikki kulttuurikasvatussuunnitelman mukaiset jutut, sekä lisäksi koulut ovat olleet koko lukuvuoden aktiivisia ja pyytäneet meitä erilaisiin tapahtumiin ja toimintaan mukaan. Koronahiljaisuuden jälkeen tämä on oikein mukavaa. Myös nuorisoa on alkanut pyörimään kirjastossa taas vanhaan malliin.

Kevät lähestyy kovaa vauhtia. Näkyykö se kirjastossa esimerkiksi kouluryhmien lisääntyneessä kirjaston käytössä?
Meillä koululuokkien ohjatut käynnit painottuvat selvästi syksyyn, keväällä ryhmät käyvät omatoimisesti ja itsenäisesti. Lukudiplomien palautus lähestyy ja siihen ollaan annettu viime hetken vinkkejä. Meidän ajatukset ovat jo vähän kääntyneet kesään ja kesäisiin lanu-tempauksiin.


haapajärvisiä koululaisia ryhmäkäynnillä

Mitä kirjoja luette parhaillaan?
Me luemme monipuolisesti kaikkia genrejä. Kuuntelemme ja lukemme sujuvasti ristiin rastiin lasten, nuorten ja aikuisten kirjoja. Tuijalla on kuuntelussa tällä hetkellä  Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset ja luettavana Janet Skeslien Charlesin  Kirjasto Pariisin sydämessä.

Catherine Doylen Kadonneet merenväkiset kertoo syrjäisestä Arranmoren saaresta, jota uhkaa pimeä tuho. Kirjan päähenkilö Fionn on ollut saaren Myrskynvartija vain alle puoli vuotta, kun tuhannet hirvittävät sielunvaanijat saapuvat.  Kadonneet merenväkiset on Myrskynvartijan saari kirjan jatko-osa. Sarjan molemmat osat ovat hyvin vauhdikasta fantasiaa! Janet Skeslien Charlesin Kirjasto Pariisin sydämessä on tositapahtumien inspiroima herkkä lukuromaani Pariisin amerikkalaisesta kirjastosta ja sen urheista työntekijöistä toisen maailmansodan aikana.

 
Tuijan kirjat: Kadonneet merenväkiset ja Kirjasto Pariisin sydämessä

Mialla kuunneltavana on tällä hetkellä Pierre Lemaitren Tuhon lapset ja luettavana Colson Whiteheadin Harlem Shuffle. Tuhon lapset on Pierre Lemaitren maailmanmenestystrilogian itsenäinen päätösosa. Tarinan keskushenkilö on trilogian aloitusosasta Näkemiin taivaassa tuttu Louise Belmont. Päätösosan alkaessa eletään huhtikuuta 1940. Perhesalaisuus, hienot henkilöhahmot, vahva  kerronta ovat tämän kirjan ydin. Colson Whiteheadin uudessa kirjassa sukelletaan 1960-luvun Harlemiin. Ray Carney on peräisin rikollisesta suvusta, mutta ahkeroi elättääkseen perheensä huonekalumyyjänä. Perheeseen on tulossa toinen lapsi, ja rahasta on pulaa. Ray tulee temmatuksi sukulaistensa bisneksiin mukaan. Romaanissa keikutaan rehellisyyden, rikosten ja julkisivun puhtaana pitämisen välimaastoissa.

 
Miian kirjat: Tuhon lapset ja Harlem Shuffle

Mikä on kirjastonne paras paikka?
Kirjastomme paras paikka on ehdottomasti yläkerran uusi ”kirjakorneri” Saimme muutaman seinän kaadettua, ja ostettiin uusia tuoleja. Tätä tyhjää tilaa ei täytetä hyllyillä, vaan ajatus on, että sitä voisi käyttää oleskeluun ja ehkä jopa tapahtumiin. Laittaisimme siihen punaisen maton, mutta siivoojat ei tykkää.

Mitä touhuatte Haapajärven kirjastossa kesällä?
Ideatyöpaja on täydessä touhussa kesää varten. Olemme useana vuonna järjestäneet toiminnallisen suunnistuksen Haapajärven keskustassa. Tätä olisi jälleen tarkoitus jatkaa uuden mysteerin avulla. Lisäksi osallistumme vuosittain kaupungin järjestämään Teepiknik tapahtumaan omalla toiminnallisella pisteellä. Kaiken tämän ohella kesä on jo kovaa valmistautumista seuraavaa lukuvuotta varten. Lukudiplomien uudistaminen ja vinkkauskirjojen lueskelu on kesällä jo kovasti käynnissä.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet haluatte haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä kysymyksiä haluatte hänelle esittää?
Haastetaan Kalajoki. Mitä kuuluu Kalajoelle? Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri teidän kirjastossa? Näkyvätkö matkailijat kirjaston arjessa miten? Tarjoatteko erityisesti heille toimintaa?

Kalajoen artikkeliin palaamme syksyllä.

Kesäterveisin,
Mia ja Tuija

Älä heitä lusikkaa nurkkaan, vaan pistä se joka soppaan – Osallistu yhteistyöhön

Heidi Tuikka Kajaanin kirjastosta haastoi Sarin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Sari mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Olen Sari Seitajärvi, Haapaveden ja Pyhännän kirjastonjohtaja. Olen ollut kirjastolainen koko tämän vuosituhannen, mutta edelleen innostunut tästä työstä! Erityisesti lasten- ja nuortenkirjastotyöstä lämpenen, vaikka esimiehenä kahdessa pienessä kirjastossa työhöni kuuluukin koko kirjastotyön kirjo. Työskentelen pääasiassa Haapaveden kirjastossa, Pyhännällä lähinnä pomoilen. Tosin Pyhännälläkin pääsen välillä vinkkaamaan ja järkkäämään kirjailijavierailuja. Haapavedellä on nykyisin lasten- ja nuortenkirjastotyön päävastuu kirjastonhoitaja Susanna Harlella ja Pyhännällä kirjastovirkailijat Merja Kesti ja Teija Uusitalo tekevät suvereenisti huippua työtä. Oikeasti alkaa vihdoin toteutua haaveeni, että näissä kirjastoissa painopiste on lasten- ja nuortenkirjastotyössä.

Sinut Sari tunnetaan siitä, että olet innokkaasti mukana monessa. Mieleen tulevat ainakin Erten LaNu-neuvosto, e-aineistojen valtakunnallinen valintakampanja ja Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmä. Tästä herääkin kysymys, saatko erilaisista työryhmistä innostusta ja ideoita Haapaveden kirjastossa työskentelyyn, kuten paikallisten lasten ja nuorten kanssa toimimiseen? Mikä on parasta mitä erilaiset työryhmät antavat sinulle?
Kieltämättä olen tällä hetkellä aika monessa mukana. Tämä nykyinen aktiivisuus on kyllä silkkaa sattumaa ja omituista sikäli, että olen koko kirjastourani tehnyt lasten- ja nuortenkirjastotyötä ihan jo loogisena jatkumona edeltävälle elämälleni. Minusta lasten- ja nuortenkirjastotyö on kirjaston tärkein osa-alue, sillä mihin maailma joutuu ilman lukutaitoisia kansalaisia. Nykyisin teen konkreettista lasten- ja nuortenkirjastotyötä vähemmän kuin koskaan ennen, koska nyt meillä on siihen vihdoin myös toinen tekijä eli Susanna, joka on ihan loistava!

Parasta tällaisessa aktivismissa on verkostoituminen. On tosi hienoa kuulla kokemuksia eri puolilta Suomea. Toisaalta on lohdullista, että ongelmien määrä on jokseenkin vakio joka paikassa. Toisaalta on myös inspiroivaa kokea se ideoiden määrä, mikä tämän maan lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevissä ihmisissä itää. Sitä on aivan upeaa seurata.  On sitä paitsi huomattavasti helpompaa lähestyä kirjastoa, josta tuntee ihmisen eikä pelkästään kirjaston yhteystiedoista löytyvää nimeä ilman kasvoja. Ja kyllä, on myös kiva päästä vaikuttamaan asioihin!

Olet mukana Erten LaNu-neuvostossa. Millaista siellä on ollut työskennellä? Entäpä e-aineistojen valintakampanjassa?
Erten LaNu -neuvostossa on todella mielenkiintoista ja innostavaa olla mukana. Olen todella ylpeä tästä luottamustehtävästä. Kiitos tästä luottamuksesta! Joskus on ihan oikeasti hämmentynyt olo siitä, miten tärkeitä asioita asioita käsitellään. Näistä esimerkinä kirjaston ja perusopetuksen yhteistyösuositukset. Tällaisiinkin suosituksiin on saanut olla mukana vaikuttamassa! Työskentely LaNu-neuvostossa ei todellakaan ole ryppyotsaista ja jäykkää, vaan Teams-olosuhteista huolimatta nauru raikaa ja puhetta syntyy. Ai että olisi mahtavaa kokoustaa livenä!

Valtakunnallisten lasten- ja nuorten e-aineistojen valitsijoihin pääseminen oli kyllä minun urani huippu! Aivan mahtavaa! Olen siis ollut Tampereen kaupunginkirjaston Tuija Mäen kanssa päättämässä suomenkielisten nuortenaineistojen osuutta. Se kuulostaa hirveän vaikuttavalta, mutta pitää ottaa huomioon, että valikoima ei ole kaikenkattava. Käytännössä pystymme valitsemaan tarjolla olevasta lähes kaiken hyvän. Suurin mietintä lienee aina siinä, että 30 vai 50 lisenssiä. Tai sitten me vaan ollaan Tuijan kanssa niin yksimielisiä valittavista. 😄

Mitä hyötyä yksittäiselle kirjastolle on siitä, että työtä tehdään alueellisesti, valtakunnallisesti ja erilaisissa työryhmissä?
En ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt, miksi yksin tekeminen olisi parempi vaihtoehto kuin yhteistyö. Olin nimittäin ensimmäiset työvuoteni todella yksin, uutena kirjastolaisena ja kimppojen ulkopuolella. En todellakaan toivo kenellekään sellaista tilannetta. Ideoiden kierrättäminen on järkevää! Yhdessä on useammat kädet tehdä ja ideat lentävät paremmin joukossa kuin yksinään. Yleensä hyvä idea tarvitsee monta päätä kehittyäkseen ja kasvakseen. Ja mitä laajempi yhteistyö, sitä vähemmän tulee päällekkäistä työtä. Verkostoitumisen takia suosittelisin osallistumista kaikkiin mahdollisiin yhteistyöjuttuihin, työryhmiin yms. Mitä pienempi kirjasto, sitä tärkeämpää on, että hakee omien seinien ulkopuolelta vertaisia.

Mennään sitten kirjavinkkeihin. Mikä oli ensimmäinen ja helpoin valinta aineistoiksi valtakunnallisiin e-aineistoihin? Entäpä sinun oma suosikkisi valittujen joukosta?
Ai yksi! Ihan ensimmäisenä taisin hihkua Kirjojen tyttärestä, kun olin juuri sen lukenut ja seuraavalla kerralla Kolmannesta sisaresta e-kirjana. Nämä kirjat kannattaa lukea!

 

Olet myös intohimoinen vinkkari. Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmä julkaisi äskettäin Suositukset kirjavinkkauksen järjestämiseksi yleisissä kirjastoissa. Millaisia vaikutuksia toivot Suomen kirjastoille suosituksilla olevan?
Ensisijainen toive on tietysti, että jokaisessa Suomen kunnassa lapsille ja nuorille vinkattaisiin! Mielellään paljon, mutta edes kirjavinkkaussuositusten vähimmäissuosituksen mukaisesti. Ja koska vinkkauksessa saa paitsi hyviä luku-/katsomis-/kuuntelemisvinkkejä, hyvä vinkkaustapahtuma on myös sinänsä tapahtuma, joka kannattaa kokea. Tietysti toivon sen johtavan lukemisen lisääntymiseen. Siihen, että yhä uudet lapset ja nuoret löytäisivät tarinoiden lumon ja juuri sellaista lukemista, joka sopii juuri hänelle.

Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmän kirjavinkkaus suositukset. Kannattaa tutustua!

Heidi Tuikka Kajaanista esitti Sarille kysymyksen: minkälaisia muutoksia korona-aika on tuonut LaNu-työhön?
Lähinnä hiljensi. Viime keväänä päästiin luokkiin ja osa opettajista oli heti aktiivisia pyytämään vierailuja. Lisäksi me uhkarohkeasti pidettiin Harrastustoiminnan Suomen mallin -kokeiluun kuuluvaa iltapäiväkerhoa yhdellä koululla rajatulla osallistujamäärällä. Tänä syksynäkin yritettiin, mutta nyt ei saatu kerhoa kokoon. Muutimme kerhon ikäryhmää niin, että siitä olisi saatu oikeasti kirjallinen kerho. Viime keväänä ajauduimme lähinnä askartelemaan, eikä se ei oikein luonnistu minunlaiseltani askartelupeukalo-keskellä-kämmentä-ja-askarteluideat-hukassa -ihmiseltä.

Me emme missään vaiheessa tehneet itse virtuaalisia tapahtumia, vaan jaoimme linkkejä muiden tekemiin juttuihin. Järjestimme myös Haapajärven hallinnoimasta hankkeesta kirjailijavierailuja kouluille. Ainoana muutoksena löi läpi kirjapassipalvelu luokkiin. Se ei ole meillä mikään uusi palvelu kouluille, mutta ennen koronaa sitä käytettiin aika vähän. Nyt me kokoamme kasseja lähes päivittäin: lukukasseja, aihekasseja, tietokirjakasseja…

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet Sari haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entä mitä haluat kysyä häneltä?
Voisin haastaa Merijärven Tuula Alinin ja kysyä, miten 1,5 henkilön kirjastossa ehditään paneutua lasten- ja nuortenkirjastotyöhön niin hyvin! Tuula on ollut pitkään Merijärvellä, joten se klassinen kysymys: mikä on muuttunut lasten- ja nuortenkirjastotyössä hänen työvuosiensa aikana? ​Ja kolmantena kysymyksenä, että mikä on tärkeää hyvässä lastenkirjallisuudessa?

Terveisin,
Sari