Yhteistyötä iiläisittäin

Elina Kauppila Oulun Ake-tiimistä haastoi Maritan mukaan kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaa. Tervetuloa Marita mukaan. Voitko esitellä itsesi sekä työnkuvasi varsinkin LaNu-puolella?
Kiitos haasteesta! Olen Marita Turtinen ja työskentelen Iin kirjastossa kirjastonhoitajana. Pienessä kirjastossa työnkuvat ovat monipuolisia. Vastuualueinani on Kuivaniemen sivukirjaston päivittäinen toiminta sekä lasten- ja nuortenkirjastotyö ja sen kehittäminen. Teen yhteistyötä eri tahojen, kuten koulujen, kanssa. Pidän vinkkauksia, tiedonhaun opetuksia, kirjastonkäytön opastuksia sekä satutuokioita. Olen myös mukana järjestämässä tapahtumia ja lukukampanjoita.

Onko kaikille LaNu-ryhmille yhtä mukavaa ja helppoa vinkata, opettaa tiedonhakua ja pitää muita opastuksia? Mikä ikäryhmä on suosikkisi?
Teen mielelläni lasten- ja nuortenkirjastotyötä eri ikäryhmien kanssa, suosikki-ikäryhmää ei ole. Lasten ryhmät ovat yleensä innostuneita ja vuorovaikutus toimii. Nuorten ryhmäkäynneille pyrin miettimään jonkun koukun, jolla saisi pidettyä mielenkiinnon yllä. Esimerkiksi tällä hetkellä ollaan järjestelemässä yläkouluikäisille etävierailua, jossa on mukana myös kirjailija. Tarkoitus on keskustella kirjoista ja antaa lukuvinkkejä.

Elina Kauppila Oulun Ake-tiimistä haastoi Maritan mukaan: mitä haluat kysyä Maritalta liittyen lanu-työhön Iissä?
Viime syksyn aikana Oulu ja Ii ovat tehneet yhteistyötä ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat.

Mitä Marita sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston?
Kirjastojen välinen yhteistyö on erittäin tärkeää. On hyvä jakaa tietoa, taitoa ja toimivia käytänteitä. Yhdistämällä voimavarat saadaan tehtyä yhdessä enemmän. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen verkosto mahdollistaa ja vahvistaa toiminnan kehittämistä koko alueellamme.

Entäpä mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä?
Lasten ja nuorten kohtaaminen. Jokainen vinkkari varmasti tunnistaa sen ilon pilkahduksen, kun vinkattu kirja löytää lukijansa tai lukija löytää mieluisan kirjan. Pidän lasten- ja nuortenkirjastotyössä myös sen monipuolisuudesta.

Kenet haluat haastaa mukaa kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä?
Haastan mukaan LaNu-artikkelisarjaan Susanna Harlen Haapaveden kirjastosta. Mistä Susanna sinä pidät eniten lasten- ja nuortenkirjastotyössä?

Terveisin
Marita Turtinen
Iin kirjasto

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin – aikuiset

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin

Kirjasaari – Aikuiset to 28.1.

 

Tapahtuman materiaalit, kirjalistat ja tallenteet koostetaan Kirjasaari-sivulle. Tallenteet ovat katsottavissa 11.2. saakka.

  • klo 12  Vuoden 2020 kirjat, pelit ja musiikki. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunta
  • Klo 13  Kotimaiset sarjakuvauutuudet ja pohjoissuomalainen sarjakuva tänä 
    päivänä. Oulun Sarjakuvakeskuksen toiminnanjohtaja ja sarjakuvantekijä (TaM) Harri Filppa
  • Klo 14 Tietokirjallisuus vaaran vuotena.  Toimittaja ja tietokirjailija Petri Laukka
  • Klo 15.00 Kiitokset!

 

Lisätietoja:  Anne Vesala  anne.vesala(a)ouka.fi

Ilmoittaudu koulutukseen tästä 21.1.2021  klo 16.00 mennessä.

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin – nuoret

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin

Kirjasaari – Nuoret ke 27.1.

Tapahtuman materiaalit, kirjalistat ja tallenteet koostetaan Kirjasaari-sivulle. Tallenteet ovat katsottavissa 10.2. saakka.

 

  • klo 11.50 Tervetuloa
  • klo 12–12.30 Sinäkin voit muuttaa maailmaa! – nuorten tietokirjoja ja muutama sarjakuva. Veera Huovinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 12.30–13 Musiikkia ja mulkvisteja, kaikilla mausteilla –  nuortenkirjoja. Eeva-Maria Alatalo. Oulun kaupunginkirjasto
  • tauko
  • klo 13.15–13.45 Kirjailijavieraana Anne-Maija Aalto
  • tauko
  • klo 14–14.30 Selviytymispelejä, vankeutta ja murhamysteerejä – scifiä ja jännitystä. Heidi Petrov, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 14.30–15 . Urbaania kauhua ja muinaista magiaa. Katja Kurvinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 15 Kiitokset!

Ilmoittaudu koulutukseen tästä 21.1.2021 klo 16.00 mennessä.

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin – lapset

Kirjasaari – matkalippu vuoden 2020 tarinoihin

Kirjasaari – Lapset ti 26.1. 

Tapahtuman materiaalit, kirjalistat ja tallenteet koostetaan Kirjasaari-sivulle. Tallenteet ovat katsottavissa 9.2. saakka.

 

  • klo 11.50 Tervetuloa
  • klo 12–12.30 Moniarvoista ja monimuotoista kaikenikäisille – katsaus vuoden 2020 kuvakirjoihin. Anne Alarto, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 12.30–13 Kohellusta, mutta myös vähän vakavampaakin – lastenkirjoja (-4. lk). Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto
  • tauko
  • klo 13.15–13.45 Kirjailijavieraana Kristina Ohlsson. Oululaisen Svenska Privatskolanin oppilaat haastattelevat kirjailijaa. Haastattelu toteutetaan ruotsiksi, pääkohdat käännetään suomeksi.
  • tauko
  • klo 14–14.30 Zombeja ja muita arjen ongelmia – kirjoja varhaisnuorille (-6. lk). Minttu Luomala, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 14.30–15 Ihanuuksia ja ällötyksiä – valittuja helmiä lasten tietokirjallisuudesta. Niina Korhonen, Kempeleen kirjasto ja Edina Saarinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • klo 15 Kiitokset!

Ilmoittaudu koulutukseen tästä 21.1.2021 klo 16.00 mennessä.

Kouluyhteistyötä oululaisittain

Tämän viikon artikkeli kertoo kouluyhteistyöstä ja siitä meille kertoo Ake-tiimiläinen Elina Kauppila. Elina mistä työpäiväsi koostuvat?
Työskentelen Oulun kaupunginkirjastossa vastaavana informaatikkona. Työssäni koordinoin Oulun kirjastojen kouluyhteistyötä ja Kirjastoreitti-toimintaa. Ake-työssä vastuullani on myös kouluyhteistyö. Vastaan myös erilaisten opetusmateriaalien tuottamisesta sekä oppimisympäristöihin tehtävistä materiaaleista. Viime vuosina olen ollut useamman lukukampanjan ja haasteen vastaavana. Ylläpidän myös kouluyhteistyön verkkosivustoja eli Kirjastoreitti-sivustoa sekä Eväitä opiskeluun -sivustoa. Työssäni olen ennakkoluuloton uuden kokeilija, kehittäjä ja markkinoija. Oulun kirjastojen kouluyhteistyön toimintaympäristö on laaja, koulujen toimipisteitä on noin 80 ja perusasteen oppilaita on noin 23 500. Oulun kirjastoissa käy vuosittain yli 1300 ryhmää lapsia ja nuoria osallistuen vinkkauksiin, tiedonhaun opetuksiin ja kirjastotoiminnan esittelyyn. Korona-aika on tuonut tähänkin muutoksen. Kirjastojen kouluyhteistyö sisältää näiden lisäksi myös kirjallisuusdiplomin, erilaiset lukuhaasteet sekä verkosta löytyvät oppimiskokonaisuudet alakouluun, yläkouluun ja lukioon. Kaikki materiaalit löytyvät Oulun kirjastojen kouluyhteistyön sivustoilta eli Kirjastoreitti-sivuilta sekä Eväitä opiskeluun -sivustolta.

Omaat Elina pitkän työuran kouluyhteistyöstä vastaavana informaatikkona Oulun kaupunginkirjastossa jo ennen Ake-työn aloittamista. Kerrotko jotain tämän työn kehityksestä ja siitä, miten Oulussa on järjestetty kouluyhteistyö?
Oulun kirjastoissa on tehty upeaa työtä koulujen kanssa jo vuosikymmeniä. Vuodesta 2008 saakka kouluyhteistyön pedagogisen rungon on muodostanut Kirjastoreitti, joka on myös osa oppilaan kulttuuripolkua. Koulujen kirjasto-opettajat muodostavat yhteistyöverkoston, jonka kautta tavoitamme opettajia ja teemme myös yhteistyötä Kirjastoreitin sisältöjen suunnittelussa. Kirjastoreitti on myös mukana perusasteen opetussuunnitelmassa, mikä on entisestään vahvistanut yhteistyötä. Vahvan kivijalan kouluyhteistyölle luovat kirjaston vinkkarit, jotka tekevät arvokasta työtä lasten ja nuorten lukemaan innostamisen parissa. Kouluille jalkautuvat vinkkarit ovatkin paras mainos kirjastolle. Tänä vuonna kouluille on menty verkon kautta, etävinkkaukset ovat hyvä lisä palveluihimme. Viime vuosikymmenen aikana Oulussa on panostettu kouluyhteistyön viestintään ja näkyvyyteen verkossa. Myös erilaisia verkkomateriaaleja on tuotettu koulujen käyttöön. Tiedonhaun opetuksia voidaan siis järjestää myös itseopiskelu-materiaalien avulla. Näiden parissa opimme koko ajan uutta. Ne eivät tietenkään korvaa kirjaston henkilökunnan pitämiä tiedonhaun opetuksia, mutta ovat hyvä tuki ja lisä. Materiaaleihin liittyviä videoita voivat opettajat katsoa luokassa oppilaiden kanssa ennen kirjastovierailuja. Kun ryhmä on jo hieman orientoitunut aiheeseen ennen kirjastoon tuloa, menee oppikin paremmin perille.  

Elina Kauppila.

Entäpä kouluyhteistyön kehittäminen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa. Mitä haluat nostaa esille?
Toivon, että saamme luotua yhteisen verkoston, jossa lanu-työtä tekevät voivat olla toistensa tukena organisaatiorajat ylittäen. Ake Oulu Teamsin kanavalla onkin meillä jo hyvä alku yhteistyölle. Siellä on jaettu mm. kirjavinkkejä. Vinkkauksia, opetuksia ja kouluille viestintää voi suunnitella myös yhdessä. Usein joku toinen naapurikirjastossa pähkäilee samoja asioita. Toivottavasti voimme tulevaisuudessa pitää myös kehittämispäiviä, missä tulisimme paremmin tutuksi ihan kasvotustenkin. Ake Pikatreffeillä olemmekin tavanneet verkossa ja tutustuneet erilaisiin kouluyhteistyön asioihin ja kuulleet kokemuksia ja työtapoja eri puolilta aluetta. Olisi aivan mahtavaa saada ideat ja ajatukset liikkeelle, niin että yhteistyön voima jylläisi alueemme kirjastoissa oikein kunnolla. Toivon, että pystymme myös panostamaan alueen kirjastojen yhteisiin verkkopalveluihin ja verkosta löytyviin materiaaleihin. Ne olisivat hyvänä tukena kirjastoissa tehtävän työn lisäksi. Tavoitteena on myös toteuttaa yhteinen esite alueen kirjastoille, jonka avulla olisi helppo markkinoida kirjaston palveluita kouluille. 

Kouluyhteistyön toimimisen kannalta on monia tärkeitä seikkoja. Mitä seuraavat asiat merkitsevät kouluyhteistyössä?
Suunnitelmallisuus, sopiminen, yhteistyö.
Kirjaston ja koulujen yhteistyössä suunnitelmallisuus on hyvin tärkeää. Suurissa kunnissa, kuten Oulussa, jossa on paljon kouluja, on se erityisen tärkeää, jotta taataan tasavertaiset kirjastopalvelut kaikille lapsille ja nuorille. Kun yhteistyöstä sovitaan hyvissä ajoin ennen lukuvuoden alkua, sujuu kaikki hyvin ja helposti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmat ovat yleensä hyvin täynnä ja mitä aikaisemmin vinkkaukset ja opastukset saadaan sinne sovitettua, niin sen parempi. Kuntatasolla on myös hyvä sopia yhteistyöstä eri toimijoiden kanssa. Tähän meillä on nyt hyvä apuvälinekin, kun Kirjaston ja perusopetuksen yhteistyön valtakunnallinen mallipohja on valmistunut. Näin sekä kirjasto että opetus sitoutuvat lasten ja nuorten lukutaitojen edistämiseen ja voidaan sopia tarkemmin myös yhteistyön sisällöistä. Yhteistyötä tarvitaan kouluyhteistyön kannalta kirjaston työntekijöiden sekä eri kuntien kirjastojen välillä. Mitä enemmän hyödynnämme yhteistä verkostoa, parviälyä ja yhdessä tuotettuja materiaaleja, sitä vähemmän resursseja kouluyhteistyön toteuttamiseen sitoutuu. Myös pienissä kirjastopisteissä yksin työskentelevien työntekijöiden kannalta yhteistyö on tärkeää. Vertaistukea voi siis löytyä verkon kautta, vaikka naapurikunnan kirjastosta.  

Opettajat ovat minusta kirjaston tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. Heidän kauttaan kirjastot tavoittavat helposti ja ilman suuria kustannuksia lähes koko ikäluokan ja yhteistyön vaikutukset ulottuvat usein koteihin saakka. Opettajaverkosto on siis kullan kallis ja näitä kontakteja kannattaa kirjastoissa vaalia. Kirjaston ei kannata yksin suunnitella tarjontaa kouluille, vaan se on hyvä tehdä yhteistyössä opettajien kanssa. Silloin kun kirjaston tarjonta kohtaa opetuksen tarpeet, on lopputulos palkitsevin ja luo usein pohjaa pitkäaikaiselle yhteistyölle. Opettajilta saa usein sellaisia vinkkejä, joita kirjastossa ei tule edes ajatelleeksi. Yhteistyötä olisi ihana tehdä enemmän myös lasten ja nuorten kanssa. He kuitenkin ovat se kohderyhmä, jolle palvelut lopulta tehdään. Lasten ja nuorten ilo on paras palkkio tehdystä työstä! Esimerkiksi idea 300 minuutin lukuhaasteeseen  tuli Jäälin alakoulun oppilaskunnalta ja he ideoivatkin aivan loistavan lukuhaasteen, joka on jäänyt elämään pysyvänä tarjontana kouluille. Haasteen jatko-osissakin olemme tehneet yhteistyötä eri ikäisten nuorten kanssa. Tämän lukuhaasteen julkaiseminen ja sen suuri suosio eri puolilla Suomea onkin yksi kirjastourani kohokohdista ja suurista ilonaiheista. 

Kenet Elina haluat haastaa mukaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista? Entä mitä haluat kysyä häneltä liittyen lanu-työhön?
Viime syksyn aikana olemme tehneet yhteistyötä Iin kirjaston kanssa ja rakentaneet alueen koulujen ja kirjastojen käyttöön verkkotiedonhaun materiaalikokonaisuutta Qridi-oppimisympäristöön ja Kirjastoreittiin. Kohderyhmänä tällä materiaalilla ovat 4.-6. luokan oppilaat. Haastankin tähän artikkelisarjaan mukaan Marita Turtisen Iin kirjastosta. Mitä sinulle merkitsee yhteistyö kirjastojen välillä ja millaisena mahdollisuutena näet Ake-alueemme kirjastojen verkoston? Mikä on parasta lasten ja nuorten kanssa tehtävässä kirjastotyössä? Kerro jokin huippuhetki viime vuosilta 😊

Terveisin,
Elina Kauppila
Oulun kaupunginkirjasto

 

LaNu artikkelisarja aloittaa!

Aloitamme viikoittaista artikkelisarjaa lasten ja nuorten kirjastotyöstä KiTa-sivuilla. Tulemme saamaan kuulumisia keskiviikkoisin Ake-alueemme LaNu-työntekijöiltä. Toivottavasti niistä on teille hyötyä ja saatte paljon ideoita myös omaan työhönne! Artikkelisarjan tavoitteena on tuoda LaNu-työtä alueellamme näkyvämmäksi ja kertoa hyviä käytänteitä ja ideoita eteenpäin. Alueellamme on hyvin erikokoisia kuntia ja kirjastoja mikä näkyy varmasti myös LaNu-työssä rikastuttaen sitä, mutta tuoden myös erilaisia haasteita. Olisi mukava tietää miten erilaisia haasteita on onnistuttu ratkomaan eri kirjastoissa. Hyvien ideoiden kopioiminen on myös aina fiksua. Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä.

Pyysimme Elli Niinimäkeä Reisjärveltä aloittamaan artikkelisarjan kertomalla kuulumisensa. Esitimme myös Ellille muutaman kysymyksen:

Voitko esitellä itsesi ja tyypillisimmät työsi?
Tervehdys! Olen Elli Niinimäki ja teen tämän vuoden loppuun kirjastovirkailijan pestiä Reisjärvellä. Näin pienen kirjaston eduksi luen, että työssä pääsee tekemään monenlaista. Reisjärvellä ei ole varsinaista nimettyä LaNu työntekijää, vaan työtehtävät pystytään jakamaan omien mielenkiinnon kohteiden mukaan. Oma kirjastotyö mielenkiintoni on kyllä vahvasti lapset ja nuoret. Olen työskennellyt Reisjärven kirjastossa vajaan kaksi vuotta saaden muun muassa toteuttaa tapahtumia, koota kirjanäyttelyitä ja pitää kirjastonkäytön opetusta seiskoille muiden kirjastotöiden, kuten asiakaspalvelun lisäksi. Lapsille suunnatuista tapahtumista mainittakoon pehmolelujen yökyläily ja Satupäivä. LaNu työskentelyn parhaita puolia on ehdottomasti se, että mielikuvitustansa saa käyttää vapaasti ja toteuttaa itseään. Lapset lähtevät mukaan herkästi ja ottavat tilanteen haltuun ennakkoluulottomasti. Eri vuodenajat ja juhlapyhät innostavat toteuttamaan aina uutta, ja muiden saamia oivalluksia pystyy ottamaan käyttöön soveltaen.

Mikä on ollut paras ja helpoin keino innostaa lapsia ja nuoria lukemaan kirjastossanne?
Parhaaksi keinoksi innostaa lapsia lukemaan on koettu alakoululle vietävät siirtokokoelmat, vaikka helpoin se ei ole. Reisjärvellä toimii vain yksi alakoulu, mikä helpottaa työtä. Vallitsevan tilanteen vuoksi tämä toiminta on kuitenkin tällä hetkellä tauolla, ja olemmekin tehneet tai tekemässä videovinkkaukset kaikille alakoulun luokka-asteille. Nuorten paras ja helpoin lukemaan innostaja taitaa olla toinen nuori. Päiväkodin väki on yhteydessä kirjastoon usein, ja heille kootaan valmiiksi heidän tarvitsemiaan kirjoja.

Miksi LaNu-työ on niin tärkeää kirjastoissa?
Lapsiin, lapsiperheisiin ja nuoriin panostamalla taataan kirjastojen tulevaisuus sellaisena fyysisenä paikkana kuin kirjaston tänäkin päivänä miellämme. Kilpailu lasten ja nuorten vapaa-ajan käytöstä on kova verrattuna joihinkin vuosikymmeniin. Kirjastolla on kaikki mahdollisuudet olla tässä kilpailussa vahvasti mukana, mutta ei vain yksin vaan yhdessä toisten kanssa. Yhteistyötä tarvitaan.

Mitkä kirjat ovat olleet reisjärveläisten lasten ja nuorten suosikkeja jo pitkään?
Reisjärvisten lasten ja nuorten kirjasuosikkeja ovat jo pitkään olleet Sinttu-sarja, Parvelan Ella ja kaverit, Harry Potter, Kepler62, Neropatin päiväkirja sekä pienempien puolelta Mimmi Lehmä ja piilokuvakirjat. Erilaiset tv-sarjat ja ilmiöt näkyvät myös asiakkaiden kirjatoiveissa.

Hyvää loppuvuotta ja idearikkautta kaikille toivottaen,

Elli

Reisjärven kirjasto

Elli haastaa Sotkamon kirjaston kirjoittamaan artikkelin esittäen heille kysymyksiä LaNu-työstä. Jäämme innolla odottamaan mitä Sotkamo vastaa!

 

.

Etäkirjakahvit Teamsissa

Tänä syksynä kokeillaan kirjakahvittelua porukalla etänä. Kirjakahveilla kerrotaan kirjoista, joista osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala.

Kaikki kirjastosta tai toimipisteestä riippumatta ovat tervetulleita mukaan. Kahvi/tee ei ole pakollinen.

Kirjakahvit järjestetään:

27.11. klo 9
18.12. klo 9.

Tervetuloa verkkolukupiiriin

Oulun kaupunginkirjasto järjestää kaikille avoimen verkkolukupiirin, johon osallistutaan etänä Internetin kautta. Kirjastonhoitajat keskustelevat kirjasta ja osallistujat voivat osallistua kirjoittamalla kommenteja chattiin. Chattiin tulevat kommentit huomioidaan lähetyksessä. Verkkolukupiiri-lähetystä voi kuunnella, vaikka kirjaa ei entuudestaan tuntisikaan. Alueen kirjastojen henkilökunta ja asiakkaat ovat kaikki tervetulleita.  Tapahtuman mainos on Materiaalipankissa.

Lähetys alkaa klo 18 osoitteessa https://kirjasto.adobeconnect.com/verkkolukupiiri/ Mobiililaitteilla osallistuttaessa suositellaan asennettavaksi Adobe connect-ohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi oman laitteen sovelluskaupasta.

4.9. Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Eleanor Oliphant elää tiukasti aikataulutettua elämäänsä yksinään, mutta hänelle kuuluu ihan hyvää. Mutta mitä Eleanorille oikeasti kuuluu? Ja mitä seuraa, kun tapahtuu jotakin odottamatonta?

9.10. Ryan Gattis: Vihan kadut
Kirja alkaa vuodesta 1992 kun Los Angelesin poliisit pahoinpitelevät Rodney Kingin. Seuraa kuuden päivän mellakka, jota rikolliset tietysti käyttävät hyväkseen. Monen eri näkökulman kautta kuvattu romaani.

13.11. Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina
Kathy, Tommy ja Ruth elävät turvattua elämää sisäoppilaitoksessa. Myöhemmin 31-vuotias Kathy muistelee, kuinka heille paljastuu totuus heidän olemassaolostaan.

Uutiskirje 2/2019 Lue 10 minuuttia uimalasit päässä

Uutiskirje 2/2019
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Vake vieraili oulussa

Valtakunnallista kehittämistehtävää (Vake) hoitava kirjasto Helsinki vieraili Oulussa Ake-kirjastokierroksellaan 12.2.2019. Keskustelimme Vaken suunnitelmista sekä esittelimme Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-alueen toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Vake ja Ake-kirjastot sekä ministeriön edustaja tapasivat puolestaan Helsingissä Oodissa 20.2.2019. Kävimme yhdessä läpi Ake-toimintaan varatun avustusmäärärahan käyttöä, sekä saimme ilouutisena kuulla, että Valtionvarainministeriö on luvannut yleisille kirjastoille 860 000 euroa digituen kehittämiseen tälle ja ensi vuodelle. Raha jaetaan Ake-kirjastoille, jotka käyttävät määrärahan oman alueensa kirjastojen henkilökunnan digituen osaamisen kehittämiseen. Samaisessa tilaisuudessa Heidi Karhu kertoi muille Ake-kirjastoille myös meidän Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjasto-hankkeesta. 20.2. kokoontumisen muistio löytyy täältä.

e-kirjasto

Alkuvuoden aikana järjestettiin yhteensä seitsemän Mikä alueellinen eKirjasto – yhteiset e-aineistot käyttöön –koulutusta. Koulutukset järjestettiin tammi-helmikuun aikana Kuusamossa, Kajaanissa, Ylivieskassa ja Oulussa. Yhteensä koulutuksiin osallistui etänä ja paikan päällä melkein 250 alueen kirjastojen henkilökunnan jäsentä. Koulutuksen tallenne, esitysten diat ja työpajatehtävät löytyvät Koulutusarkistosta.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen eKirjasto julkaistiin asiakkaille Lainan päivänä 8.2.2019. Monissa alueen kirjastoissa opastettiin tuolloin asiakkaita e-aineistopalveluidemme käyttöön. E-aineistojemme käyttöluvut ovat lähteneet varsinkin e-kirjojen osalta hyvään kasvuun, mutta lisäkasvulle on vielä tilaa. Muistakaa jatkaa siis loistavaa e-aineistojen markkinointityötä ja tuoda e-aineistoja esiin päivittäisissä asiakaskohtaamisissa. Näin asiakkaamme löytävät parhaiten tarjoamamme hienot palvelut! E-aineistojen markkinointimateriaaleja löydät käyttöösi Materiaalipankista.

lue 300 minuuttia hauskasti

300 minuutin lukuhaaste on oululaisen Jäälin koulun oppilaiden ideoima hauska lukuhaaste. Lukuhaasteessa luetaan 10 minuuttia kerrallaan erilaisilla tyyleillä. Voit lukea esimerkiksi taskulampun valossa, uimalasit päässä, hassulla äänellä tai villasukat jalassa. Kun on suorittanut kaikki lukutavat, on lukenut yhteensä 300 minuuttia.

Haastetta voi käyttää missä päin Suomea tahansa. Tulostakaa haastetta esille kirjastoihin ja vinkatkaa kouluja ja eskareita kivasta lukuhaasteesta. Mikäli otatte haasteen käyttöön, olisi kiva jos somettaisitte siitä tunnisteella #lukuhaaste300. Koulun oppilaat seuraavat jännityksellä minne saakka haaste leviääkään. Lukuhaasteen tulostettavat julisteet ja haastelappu löytyvät KiTa-sivujen Ideavarastosta.

Lukuvinkkejä voit katsoa vaikka Kirjasaaren ja Kirjastosatoa 2018 -tapahtumien listoilta. Käy myös katsomassa Kirjastosadon tapahtumatallenteet Anneli Kannosta Minna Rytisaloon.

Kirjastosatoa yleiskuva

Alueellisten Työryhmien terveiset

Alueellinen arviointityöryhmä puntaroi toteuttamaansa Zef-kyselyä, jossa kysyttiin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntapäättäjiltä heidän käsityksistään kirjastopalveluista. Analyysiä tukee osaltaan keväällä alkava amk-opiskelijan opinnäyte, joka vertaa tuloksia aiempiin kahteen kuntapäättäjäkyselyyn sekä v. 2018 valtakunnalliseen käyttäjäkyselyyn. Seuraavaksi arviointikohteeksi on alustavasti ryhmässä sovittu kirjastojen yhteistyötahojen kartoitus ja arviointi.

Alueellinen lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittämistyöryhmä eli Ake LaNu –työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 12.4. Työryhmän kokoontuminen on viimeinen tällä kokoonpanolla. Lisää tietoa työryhmän toiminnasta löydät täältä.

AKE Asko-tiimi eli asiakaskokemuksen alueellinen kehittämistyöryhmä on aloittanut toimintansa alkuvuodesta 2019. Asiakaskokemuksen kehittämistyöryhmässä keskitytään henkilökunnan kouluttamiseen asiakkaan kohtaamisessa ja selvitetään mahdollisuuksia mentoroinnin/kyläilyn järjestämiseen kuntien kirjastojen henkilökunnan välillä. Työryhmä pyrkii järjestämään vuosittain kaksi asiakaspalveluun liittyvää koulutusta, yhden kevät- ja syyskaudella.

AKE Asko -työryhmää vetää Minna Männikkö Oulun kaupunginkirjastosta. Työryhmän jäsenet ovat Arja Nevala OUTI-kirjastoista, Sirkka Seppälä Kiri-kirjastoista, Heidi Tuikka Kainet-kirjastoista, Pirjo Tuomimäki Tiekkö-kirjastoista sekä Isa Kotilaine Oulun kaupunginkirjastosta. Kokouksia pidetään noin 4 kertaa vuodessa. Tiimi kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa.

Aurinkoisin terveisin,
Heidi ja AKE-työryhmä