Kaikki Kotona -hanke Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen kirjastoissa

Syyskuussa 2022 alkaneen Kaikki Kotona -hankkeen tavoitteena on lisätä, kehittää ja toteuttaa kirjastopalveluita maahanmuuttajille sekä selvittää kohderyhmän tarpeita ja toiveita kirjastopalvelujen suhteen. Näin jokaisessa kirjastossa voidaan vahvistaa kotoutumista ja kulttuurien välistä dialogia, kertoo hanketyöntekijä Laima Šalkauskienė.

Hanke keskittyy aktiiviseen kansalaistoimintaan, osallistamiseen ja ilmaisunvapauteen. Aiemmin tehdyn tutkimuksen tuloksien perusteella maahanmuuttajien odotukset ja tarpeet vaihtelevat paikkakunnan koon mukaan. Tervetuloa Kirjastoon! -tapaamisissa maahanmuuttajat ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan, tarpeitaan ja taitojaan. Tärkeintä on saada mahdollisuus harjoittaa suomen kieltä eri tavoin, kuten esimerkiksi Raahen kirjaston Jutellaan Suomeksi -kielikahvilassa voi tehdä.

Hankkeen toimet suunnitellaan siten, että ne ovat osallistavia, eivätkä osallistujat koe olevansa ainoastaan tekemisen kohteena. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voi mainita joogaohjaaja Olesian, joka lupautui pitämään viikoittaisia jooga- ja meditaatiotuokioita Siikajoen kirjastossa. Maahanmuuttajien rohkaisu ja itsevarmuuden vahvistaminen yhteisössä toimimiseen on todella tärkeää. Keskusteluissa on tullut ilmi ihmisten halu olla hyödyksi uudessa maassaan, mutta kielitaidon puute aiheuttaa varautumista ja eristäytymistä.

Pyhäjoen kirjastossa järjestetään joka kuukausi Kansainvälinen lautapeli-ilta, jossa ihmiset tutustuvat toisiinsa, harrastavat yhdessä ja viettävät aikaa ystävällisessä ilmapiirissä. Merkitykselliset tapahtumat ja kokoontumiset nopeuttavat kotiutumista, tutustuttavat kulttuuriin ja perinteisiin sekä hälventävät ennakkoluuloja.

Kehitetyt toimintamallit ja keskustelut muiden maiden toimijoiden kanssa rikastuttavat kirjastojen palveluita ja lisäävät kirjaston työntekijöiden osaamista. Hankkeen puitteissa järjestettiin joulukuussa kansainvälinen hyvien käytänteiden jakamisen konferenssi verkossa. Mukana oli puhujia Liettuasta ja Suomesta.

Joogatuokioita ja kielikahvilatoimintaa kehitetään edelleen. Vaikka maahanmuuttajat kokevat suomen kielen vaikeaksi, se on silti oleellinen ja tärkein työkalu menestykseen. Siksi erilaiset kirjastoissa järjestetyt hankkeet yhdistettynä suomen kielen opiskeluun voivat olla avaintekijä maahanmuuttajien sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Työpaikkana kirjasto: nuorten työntekijöiden näkemyksiä kirjastotyöstä

Aluehallintovirastot (AVI) ja Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnalliset kehittämispalvelut (VAKE) järjestävät yhteistyössä Työpaikkana kirjasto: nuorten työntekijöiden näkemyksiä kirjastotyöstä koulutuspäivän, jonka keskiössä on nimensä mukaisesti kirjastotyö nuorten kirjastolaisten näkökulmasta. Päivän aikana kuullaan mm. nuorten työntekijöiden ajatuksia kirjastotyöstä paneelikeskustelujen merkeissä.

Lähetys on katsottavissa Kirjastokaistalla.

Ohjelma:

9.00 Tervetuloa! Ylitarkastaja Kristiina Kontiainen, AVI

9.05 Nuorten kirjastolaisten ammattikuva: kyselytutkimuksen tulokset. Erityissuunnittelija Aija Laine, VAKE

9.40 Ratkaisuja ja keinoja nuorten työntekijöiden tukemiseen. Erikoistutkija Mikko Nykänen, Työterveyslaitos

10.25 – 10.40 tauko

Paneelikeskustelut, juontajana Henriika Tulivirta, VAKE

10.40 – 11.15 Paneeli 1, Nuoret työntekijät: Urho Heinonen (Vantaa), Raisa Laitala (Oulu), Miika Onkalo (Helsinki), Maria Rissanen (Tampere)

11.15 – 11.50 Paneeli 2, Nuoret johtajat: Maria Bang (Kerava), Tanja Nyman (Joensuu), Jonna Saarijärvi (Kurikka)

11.50 – 12.25 Paneeli 3, Alanvaihtajat: Katariina Ervasti (Helsingin tanssiopisto), Otto Härkönen (Lahti), Noora Mustajoki (Kittilä), Linnea Peurakoski (Espoo)

12.25 – 13.00 Pyydetyt puheenvuorot: Salla Palmi-Felin (Lahti), Nina Salmenkangas (Tampere) ja Nina Sipola (Rovaniemi), sekä verkkokeskustelun yhteenveto

AKE:n etäkahvit: Nuorten kirjastolaisten ammattikuva

AKE:n helmikuun etäkahveilla vieraana Aija Laine (VAKE) kertomassa Nuorten kirjastolaisten ammattikuva – valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksista.

AKE ja AVI vuorottelevat alueen kirjastoille suunnattujen etäkahvien järjestämisessä. Etäkahveilla käydään läpi ajankohtaisia aiheita, hanke-esittelyjä ja kirjastojen kuulumisia. Koottu linkkilista AVI- ja AKE-kahveille osallistumiseen lisätään Oulun AKE Teamsin Kahvihuone-kanavalle.

152 – Lupa vinkata! – Työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun

Oulussa järjestetään helmikuussa lähiopetuksena koko päivän kestävä koulutus Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kirjavinkkareille. Lupa vinkata! järjestetään samansisältöisenä lähikoulutuksena myös Kajaanissa syyskuussa 2023. Koulutus sopii niin konkareille kuin aloittelevillekin vinkkaajille.

Vinkkauskoulutuksessa keskitymme jännittämisen hallintaan, oman tyylin löytämiseen, heittäytymiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. Tarjoamme myös työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun.

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista kirjavinkkareita elämyksellisen vinkkaustilanteen luomiseen ja oman esiintyjäminän löytämiseen.  – Jutta Laino-Tabell, Ohjaamo®

 

Ohjelma

klo 9.30 Älä kieltäydy kahvista: Aamukahvit

klo 10–10.15 Elämysagentit Vaaran vyöhykkeellä

Agenttien tervetulotoivotus! Elämysagentit esittäytyvät: M (Mervi Vaara), Agentti PeKURI (Maija Koivulampi), AKEntti Janna Harva (Hanna Jarva), Agentti HiukkaVAARA (Minna Pulkkinen) ja Agentti Rita Harju (Tuija Polo-Koret).

klo 10.15–11.30 Kirjavinkkaaja esiintyjänä

Kouluttajana vieraileva agentti Jutta Laino-Tabell (etäyhteys).

Jutta on innostava ja asiantunteva kouluttaja, työnohjaaja, draamapedagogi, kehittäjä ja järjestöosaaja, jolla on 22 vuoden kokemus erilaisista viestintä- ja koulutustöistä. Lisätietoa Jutasta ja Ohjaamo®-koulutuksista saat nettisivuilta.

Tunnin luennossa keskitymme esiintymistilanteen vuorovaikutukseen. Kuinka vinkkaajan esiintyjäkuva vaikuttaa tilanteisiin? Miten esiintyminen ja ilmaisu vaikuttaa osallistujien kohtaamiseen. Kuinka kontakti rakennetaan, miten ryhmä otetaan haltuun?

klo 11.30–12.45 Kun kahvit eivät riitä: Omakustanteinen lounas

klo 12.45–13.15 Lupa jännittää! 

Vertaistukea ja ajatuksia esiintymisjännityksestä. Esikeskustelijoina Hanna Jarva, Elina Kanerva ja Minna Pulkkinen.

klo 13.15–14.15 Q:n Vinkkauspussi  

Työkaluja, tekniikkaa ja kokeiluja vinkkaajaan agenttisalkkuun.

  • Sanataide vinkkauksissa, Hanna Jarva
  • Bee-Bot -vinkkaus, Anniina Glad ja Reetta Kähkönen
  • Luokassa – Lööppivinkkaus ja lukupiirit, Tuija Polo-Koret

klo 14.15–14.45 Afternoon tea with M.: Iltapäiväkahvit 

klo 14.45–15.30 Häpeä saa odottaa  

Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.

klo 15.30–15.45 Elä(ydy) ja anna toisten lukea! 

Koulutuksen yhteenveto ja lopputervehdys.

 

Koulutus toteutetaan vain lähikoulutuksena. Mukaan Oulun koulutukseen mahtuu 50 osallistujaa.

Ilmoittaudu tästä linkistä 3.2. klo 15 mennessä.

AKE-kiertue: Hailuodon kirjasto

Riikka ja Hanna pääsivät elokuussa kylään OUTI-kirjastokimppaan kuuluvaan Hailuodon kirjastoon, missä kirjaston ainoa työntekijä, kirjastonhoitaja Päivi Rautiainen, esitteli tiloja ja toimintaa.

Työskentely Hailuodon kirjastossa on ollut antoisaa, mutta paikoin yksinäistä. Työtovereiden puuttuminen vaikuttaa myös asiakkaille tarjottaviin palveluihin. Päivin mukaan Hailuodossa on maailman parhaat asiakkaat.

Viisikymmentä kilometriä Oulusta etelään sijaitsee Perämeren suurin saari Hailuoto, joka kohosi merestä noin 2000 vuotta sitten. Pinta-alaltaan noin 200 neliökilometrin kokoisen saaren ainutlaatuinen rakennettu maisema ja upea luonto ovat tehneet Hailuodosta suositun matkailukohteen erityisesti kesäisin, minkä ansiosta kirjastonkin kävijämäärä jopa kolminkertaistuu kesäkuukausina talveen verrattuna. Esimerkiksi tammikuussa 2022 kävijöitä oli noin 500 ja saman vuoden heinäkuussa 1550.

Vakituisia asukkaita Hailuodossa on tuhatkunta, joiden joukossa useita taiteilijoita kirjailijoista muusikoihin ja maalareihin. Hailuoto tunnetaankin kulttuurisaarena, ja erilaiset tapahtumat lisäävät paikan vetovoimaa. Suosituimpia tapahtumia ovat mm. Bättre Folk -festivaalit ja Hailuodon Teatterifestivaalit. Kirjastossa taide on vahvasti läsnä. Heti pihalla on Reijo Hukkasen sekatekniikalla toteutettu taideteos Loisto (1997), joka toimii samalla kirjaston opasteena. Asiakastiloissa on useita hailuotolaisten ja vierailevien taiteilijoiden taideteoksia. Lisäksi kirjastolla on kuukausittain vaihtuva taidenäyttely, johon mm. koululuokat käyvät tutustumassa säännöllisesti osana oppitunteja.

Vuonna 1860 perustettu Hailuodon kunnankirjasto toimii nyt 1937 valmistuneessa vanhassa alakoulussa. Kirjasto on samassa pihapiirissä koulun kanssa, ja siten vahvasti läsnä lasten ja nuorten arjessa. Tiistaisin riittää mukavasti hulinaa, kun opettajat käyvät hakemassa lukemista luokkien kanssa. Nuoriso viihtyy tiloissa myös iltaisin omatoimiaikana pelejä pelaten, lukien ja oleillen. Nuorten käyttäytymisestä ei ole ollut huomautettavaa, aamuisin paikat ovat siistissä kunnossa ja tavarat paikoillaan. On selvää, että kirjasto tilana on nuorille asiakkaille tärkeä.

Nuoriso viihtyy erityisesti tietokirjaosastolla. Pöydän ääressä voi esimerkiksi pelata lautapelejä. Kirjastolta löytyy myös pelikonsoli.

Hailuodon kirjastoa käytetään erilaisissa tilaisuuksissa, ja esimerkiksi harrasteryhmien kokoontumistilana, mutta omia tapahtumia on hankala järjestää yhden hengen miehityksellä. Varsinaista vinkkaamistakaan kirjastosta ei valitettavasti pystytä tarjoamaan ajanpuutteen vuoksi, mistä syystä Päivi toivoikin yhteistyömahdollisuutta muiden kirjastojen kanssa esimerkiksi vinkkausvierailujen muodossa. Alueellisesta pienempien kirjastojen vertaistukiryhmän ideastakin keskusteltiin, ja olisimme kiinnostuneita kuulemaan, mitä muissa kirjastoissa ollaan asiasta mieltä.

Hailuodon kirjastosta löytyy monia mukavia yksityiskohtia, kuten lasten askartelemat kuumailmapallot ja upea kuvakirjalaari.

Hailuotoon pääsee Oulunsalosta ympäri vuoden lautalla, joka kulkee noin tunnin, kesällä jopa puolen tunnin välein saaren ja mantereen väliä. Talvisin käytössä on kelien niin salliessa myös virallinen jäätie. Kirjastojen välinen kuorma kulkee saareen ja saaresta pois vain kerran viikossa, mikä kannattaa huomioida aineistoa varatessa.

Hailuodon kirjaston erityispiirteisiin kuuluu Hailuodon historiaan ja nykypäivään keskittyvä kotiseutukokoelma, joka sisältää myös hailuotolaisten kirjailijoiden kaunokirjallista tuotantoa. Eikä sovi unohtaa sosiaalisesta mediastakin tuttua koiraystävää Hailuodon Murua, jonka voi lainata kerran viikossa lenkkiseuraksi. Murulle on kirjastossa myös oma vesikuppi, ja asiakkaat jättävät koiralle silloin tällöin tervehdyksiäkin herkkujen muodossa. Muruun voi tutustua paremmin täällä.

Kaiken kaikkiaan Hailuodon kirjasto on mukava ja kodikkaan tunnelmallinen kirjasto, jonne kannattaa ehdottomasti poiketa, kun saaressa vierailee.

Kyläilymme jälkeen Hailuodon kirjaston vastuuhenkilöksi vaihtui Mirka Jantunen. Päivi aloitti 19.9. Kemin kaupunginkirjaston kirjastopalveluista vastaavana. Toivomme kaikkea hyvää ja onnea uusissa tehtävissä sekä Päiville Kemiin että Mirkalle Hailuotoon.