Terveisiä Erten lanu-neuvostosta

Seinäjoen kaupunginkirjastolla on opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä valtakunnallinen erityistehtävä lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämisen tukemiseksi kirjastoissa. Tuttavallisimmin Seinäjoen erityistehtävästä puhutaan nimillä Erte. Ertellä on kotisivut kirjastot.fi:ssä. Sivuihin kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu kattavasti kaikkea mikä hyödyttää kirjastosi Lanu-työn suunnittelua ja henkilökunnan Lanu-työn osaamisen tukemista. Sivusto kannattaa ottaa aktiiviseen seurantaan!

Sivuilta löytyy myös ajankohtainen tietoa siitä, missä kaikessa Erte on mukana. Sivuilla tiedotetaan Seinäjoen Ertessä meneillään olevista hankkeista, projekteista, tapahtumista ja siellä on myös jaossa materiaaleja lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseksi. Lukupuhetta Podcastit löydät myös sivustolta.

Lastenkirjastotyön Ideakirjat ovat valmiita ja Ideakirjan olisi pitänyt tupsahtaa kesä-heinäkuun vaihteessa jokaiseen Suomen yleiseen kirjastoon. Lastenkirjastotyön Ideakirja 2023 keskittyy alle kouluikäisten kanssa tehtävään kirjastotyöhön ja erityisesti lukemisen edistämiseen. Aiheina ovat muun muassa neuvolayhteistyö, tapahtumat pikkulapsiperheille kirjastoissa, satutunnit ja nyt erittäin ajankohtainen aihe eli tekijänoikeuskysymykset. Kirjan on toimittanut Mervi Heikkilä ja julkaisijana on Seinäjoen erte.

Ertellä on työssään apuna lanu-neuvosto, joka on Suomen yleisten kirjastojen valtakunnallinen asiantuntijaverkosto. Se keskittyy lasten ja nuorten lukemisen ja lukutaidon edistämiseen liittyviin kysymyksiin. Neuvoston muistiot löydät Erten-sivuilta. Lanu neuvostossa on yksi jäsen jokaisesta alueellista kehitystehtävää hoitavasta kirjastosta. Lisäksi on yksi jäsen kultakin AKE-alueelta. Alueiden jäsenten edustustehtävä on kolmen vuoden mittainen. Neuvostoon kuuluvat myös Helsingin kaupunginkirjaston edustaja, sekä Seinäjoen kaupunginkirjaston erityistehtävää hoitavat henkilöt. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-aluetta edustavat Laura Liikavainio Oulun kaupunginkirjastosta ja Mari Karvonen Kajaanin kaupunginkirjastosta.

   

Lanu-neuvoston ajankohtaiset asiat

Viimeisimmässä kokouksessa toukokuussa valitsimme tulevalle kaudelle 2023-2025 tavoitteet, jotka ovat:
1. Lasten- ja nuortenkirjastotyön sekä lukemisenedistämistyön näkyvyyden lisääminen.
2. Lasten ja nuorten kohtaaminen kirjastossa: kirjastot aidosti lanu-ystävällisiksi.
3. Loputonta kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta.
4. Erityishuomio paikallisiin piirteisiin (resurssit, vähemmistökielet).

Tavoitteen kohtiin 1 ja 3 toimenpiteinä perustetaan kaksi palkintoa, jotka vuorottelevat joka toinen vuosi. Kirjastojen tekemää lanu-työn näkyvyyttä ja lukemisedistämistyön näkyvyyttä varten perustetaan lanu-ystävällinen kirjasto -palkinto. Tämän palkinnon siis saa joka toinen vuosi jokin Suomen yleisten kirjastojen lanu-ystävällisin kirjasto. Palkintoraadissa mukana on Oulusta Laura Liikavainio, Helsingistä Mari Luolamaa, Jyväskylästä Hanna-Leena Majuri-Jantunen sekä Lahdesta Krista Tuominen (+ jäsen Bu-gruppenista).

Toinen perustettava palkinto tukee kampanjointia lasten ja nuorten lukemisen puolesta ja tämä palkinto on nimeltään selkokirjapalkinto. Tämä palkinto jaetaan joka toinen vuosi lanu-selkokirjallisuutta tekevälle taholle. Palkintoraadissa mukana on Kajaanista Mari Karvonen, Porvoosta Meri Markus, Asikkalasta Päivi Joentausta sekä Lieksasta Viivi Kilpeläinen (+ jäsen Bu-gruppenista).

On alueemme kirjastojen onni, että olemme saaneet edustajan molempiin palkintoraateihin. Näin pystymme huomioimaan paremmin myös alueemme kirjastot. Lanu-neuvostossa työskentely on mukavaa ja antoisaa. Verkostoituminen muiden kirjastojen Lanu-työntekijöiden kanssa on ollut parasta ja nyt tulevana syksynä pääsemme ensimmäisen kerran kokoontumaan livenä Seinäjoella. Odotamme innolla ensimmäistä livetapaamista.

Loppuun vielä muutama kirjavinkki meiltä. Yritimme vinkata vain muutaman, mutta innokkaina lukijoina eivät vinkitkään pariin jääneet. Eppu Nuotion ja Sanna Pelliccionin Lappukaulatyttö (2022) saa kyyneleet valumaan silmistä. Kirja toimii myös hyvänä keskustelunherättäjänä lukuhetkessä lasten kanssa. Kirjan avulla saa puhuttua tunteista sekä Suomen historiasta ja lapsista, jotka tälläkin hetkellä joutuvat jättämään kotinsa.

Sayaka Muratan Maan asukit (2022) puolestaan oli hyvin hämmentävä lukukokemus. Tarina jää pyörimään hyvin pitkäksi aikaa mieleen ja sitä pohtii monelta kantilta. Kirjassa seurataan 34-vuotiaan Natsukin elämää. Natsuki on aina tuntenut olevansa erilainen ja sopeutuminen japanilaiseen yhteiskuntaan tuntuu olevan hänelle hyvin vaikeaa. Oman erilaisuuden ja maailman mallin tilan Natsuki hyväksyy empimättä ja päättää selviytyä elämällä omaa, joskin hyvin erikoista polkuaan. Kirjan kuvauksessa annetaan sisältövaroitus, joka varoittaa, että kirja saattaa käännyttää lukijansa alieniksi. Maan asukit on siis hyvin outo, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!

Nadja Sumasen uusin kirja Outo lintu ystäväksi (2023) oli taattua Sumasen tyyliä. Tarina viihdytti vakavalla aiheellaan yhtä paljon kuin Sumasen edelliset Rambo (2015) ja Terveisin Seepra (2017). Hillan vanhemmat ovat eronneet ja hän on asunut vaihtelevasti isän ja äidin luona. Pian Hilla täyttää 12 vuotta ja saa itse päättää kumman luona asuu vai voisiko hän asuakin mummun luona? Päätöstä helpottaakseen hän ryhtyy tarkkailemaan lintubongausta harrastavan ystävänsä Bubon kanssa vanhempiaan ja mummuaan. Bongauksella hän toivoo saavansa selville millaisia aikuiset ovat silloin, kun hän ei ole paikalla. Vakoilu kuitenkin yllättää niin Hillan kuin Bubonkin.

Henna Ryynäsen Metsä muuttaa (2023) kirjassa Metsä kyllästyy roskaamiseen ja lähtee kiukusta kihisten etsimään uutta, puhdasta kotia ja paikkaa, jossa sitä arvostetaan. Ensimmäiseksi Metsä ottaa suunnan kohti Turkua, mutta lopulta päätyy veden kulkua seuraten merelle. Merellä kelluessaan se huomaa kuitenkin, että merikin kärsii roskista. Metsä kerää valtavan keon muovia rannalle ja jatkaa matkaa eteenpäin. Vesi vaihtuu aavikkoon, kun Metsä kulkee kuiva pölyvana perässään kohti viidakkoa. Ei ole pohjoisen Metsää luotu asumaan lämpimässä ja kosteassa viidakossa. Tähtikuvioita seuraten Metsä suuntaa kohti pohjoista ja saapuu vihdoin kotiin. Oma Metsä kullan kallis! Tarinan lisäksi kirjassa on valloittava kuvitus, jonka Henna Ryynänen on tehnyt itse. Lumoavan ihana kirja!

Parhaillaan Mari on lukemassa Mirjami Sirénin Kaupunki ilman koteja-kirjaa (2023), joka on ollut tähän asti kirjan takakannen kuvauksen mukaisesti mielikuvitusta kutkuttava, riipivän jännittävä ja kekseliäs juonivetoinen tarina Airepoliksen kaupungista, jossa uudet innovaatiot ovat ihmishenkiä tärkeämpiä. Nuorten kirjat kaipaavat poikapäähenkilöitä ja tässä kirjassa sellainen löytyy. Pääosassa tarinassa ovat Kipinä, hänen siskonsa Vanamo ja isänsä Jalava. He kaikki ovat niin uupuneita kaupungin ahdistavasta ilmapiiristä ja jatkuvasta valvonnasta, että lähtevät pakomatkalle. Kirja vaikuttaa nopealukuiselta ja koukuttavalta dystopialta ja mielenkiinnolla jään seuraamaan kuinka pakomatka etenee.

Muista myös ErTen somekanavat. Löydät ne Instagramissa @sjkerte ja facebookissa @seinäjoen erityistehtävä.

Voit olla meihin yhteydessä Erteen liittyvissä asioista: laura.liikavainio@ouka.fi ja mari.karvonen@kajaani.fi tai olla yhteydessä suoraan Erteen: erte.kirjasto@seinajoki.fi

Kesäisin terveisin,
Laura ja Mari

 

AVI-etäkahvit

AKE ja AVI vuorottelevat alueen kirjastoille suunnattujen etäkahvien järjestämisessä. Etäkahveilla käydään läpi ajankohtaisia aiheita, hanke-esittelyjä ja kirjastojen kuulumisia. Teams-linkit AKE:n kokouksiin tulevat kanavakutsuna AKE Oulun Teamsin Kahvihuone-kanavalla.

Ake-etäkahvit

AKE ja AVI vuorottelevat alueen kirjastoille suunnattujen etäkahvien järjestämisessä. Etäkahveilla käydään läpi ajankohtaisia aiheita, hanke-esittelyjä ja kirjastojen kuulumisia. Teams-linkit AKE:n kokouksiin tulevat kanavakutsuna AKE Oulun Teamsin Kahvihuone-kanavalla.

Ake-etäkahvit

Aiheena kuulumiset Tanskan matkasta ja IFLA:n konferenssista.

Mukana Anna Kippola Raahesta, Anna-Elina Häkkilä Muhokselta, Aino Satama Suomussalmelta sekä Heidi Karhu ja Minna Männikkö Oulusta.

Huomaa puoli tuntia pidempi kesto!

AKE ja AVI vuorottelevat alueen kirjastoille suunnattujen etäkahvien järjestämisessä. Etäkahveilla käydään läpi ajankohtaisia aiheita, hanke-esittelyjä ja kirjastojen kuulumisia. Teams-linkit AKE:n kokouksiin tulevat kanavakutsuna AKE Oulun Teamsin Kahvihuone-kanavalla.

AKE-etäkahvit

Kesäkuun etäkahveilla käydään läpi AKE-toiminnan arviointikyselyn tulokset.

AKE ja AVI vuorottelevat alueen kirjastoille suunnattujen etäkahvien järjestämisessä. Etäkahveilla käydään läpi ajankohtaisia aiheita, hanke-esittelyjä ja kirjastojen kuulumisia. Teams-linkit AKE:n kokouksiin tulevat kanavakutsuna AKE Oulun Teamsin Kahvihuone-kanavalla.

AVI:n etäkahvit

Toukokuun etäkahveilla Heidi Petrov ja Mervi Vaara esittelevät Oulun ja Raahen nuorten lukutaitoyhteistyön toimintamallit ja Minun kirjastoni -hankkeen tulokset. Lisäksi käydään läpi mm. lyhyt tilastokatsaus ja AVI:n ja AKE:n ajankohtaisia asioita Merja Kummala-Mustosen johdolla.

AKE ja AVI vuorottelevat alueen kirjastoille suunnattujen etäkahvien järjestämisessä. Etäkahveilla käydään läpi ajankohtaisia aiheita, hanke-esittelyjä ja kirjastojen kuulumisia. Teams-linkit AVI:n kokouksiin tulevat erillisenä sähköpostina ja julkaistaan AKE Oulun Teamsin Kahvihuone-kanavalla.

Kaikki Kotona -hanke Siikajoen, Raahen ja Pyhäjoen kirjastoissa

Syyskuussa 2022 alkaneen Kaikki Kotona -hankkeen tavoitteena on lisätä, kehittää ja toteuttaa kirjastopalveluita maahanmuuttajille sekä selvittää kohderyhmän tarpeita ja toiveita kirjastopalvelujen suhteen. Näin jokaisessa kirjastossa voidaan vahvistaa kotoutumista ja kulttuurien välistä dialogia, kertoo hanketyöntekijä Laima Šalkauskienė.

Hanke keskittyy aktiiviseen kansalaistoimintaan, osallistamiseen ja ilmaisunvapauteen. Aiemmin tehdyn tutkimuksen tuloksien perusteella maahanmuuttajien odotukset ja tarpeet vaihtelevat paikkakunnan koon mukaan. Tervetuloa Kirjastoon! -tapaamisissa maahanmuuttajat ovat päässeet jakamaan kokemuksiaan, tarpeitaan ja taitojaan. Tärkeintä on saada mahdollisuus harjoittaa suomen kieltä eri tavoin, kuten esimerkiksi Raahen kirjaston Jutellaan Suomeksi -kielikahvilassa voi tehdä.

Hankkeen toimet suunnitellaan siten, että ne ovat osallistavia, eivätkä osallistujat koe olevansa ainoastaan tekemisen kohteena. Esimerkkinä tällaisesta toiminnasta voi mainita joogaohjaaja Olesian, joka lupautui pitämään viikoittaisia jooga- ja meditaatiotuokioita Siikajoen kirjastossa. Maahanmuuttajien rohkaisu ja itsevarmuuden vahvistaminen yhteisössä toimimiseen on todella tärkeää. Keskusteluissa on tullut ilmi ihmisten halu olla hyödyksi uudessa maassaan, mutta kielitaidon puute aiheuttaa varautumista ja eristäytymistä.

Pyhäjoen kirjastossa järjestetään joka kuukausi Kansainvälinen lautapeli-ilta, jossa ihmiset tutustuvat toisiinsa, harrastavat yhdessä ja viettävät aikaa ystävällisessä ilmapiirissä. Merkitykselliset tapahtumat ja kokoontumiset nopeuttavat kotiutumista, tutustuttavat kulttuuriin ja perinteisiin sekä hälventävät ennakkoluuloja.

Kehitetyt toimintamallit ja keskustelut muiden maiden toimijoiden kanssa rikastuttavat kirjastojen palveluita ja lisäävät kirjaston työntekijöiden osaamista. Hankkeen puitteissa järjestettiin joulukuussa kansainvälinen hyvien käytänteiden jakamisen konferenssi verkossa. Mukana oli puhujia Liettuasta ja Suomesta.

Joogatuokioita ja kielikahvilatoimintaa kehitetään edelleen. Vaikka maahanmuuttajat kokevat suomen kielen vaikeaksi, se on silti oleellinen ja tärkein työkalu menestykseen. Siksi erilaiset kirjastoissa järjestetyt hankkeet yhdistettynä suomen kielen opiskeluun voivat olla avaintekijä maahanmuuttajien sopeutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.

Työpaikkana kirjasto: nuorten työntekijöiden näkemyksiä kirjastotyöstä

Aluehallintovirastot (AVI) ja Helsingin kaupunginkirjaston valtakunnalliset kehittämispalvelut (VAKE) järjestävät yhteistyössä Työpaikkana kirjasto: nuorten työntekijöiden näkemyksiä kirjastotyöstä koulutuspäivän, jonka keskiössä on nimensä mukaisesti kirjastotyö nuorten kirjastolaisten näkökulmasta. Päivän aikana kuullaan mm. nuorten työntekijöiden ajatuksia kirjastotyöstä paneelikeskustelujen merkeissä.

Lähetys on katsottavissa Kirjastokaistalla.

Ohjelma:

9.00 Tervetuloa! Ylitarkastaja Kristiina Kontiainen, AVI

9.05 Nuorten kirjastolaisten ammattikuva: kyselytutkimuksen tulokset. Erityissuunnittelija Aija Laine, VAKE

9.40 Ratkaisuja ja keinoja nuorten työntekijöiden tukemiseen. Erikoistutkija Mikko Nykänen, Työterveyslaitos

10.25 – 10.40 tauko

Paneelikeskustelut, juontajana Henriika Tulivirta, VAKE

10.40 – 11.15 Paneeli 1, Nuoret työntekijät: Urho Heinonen (Vantaa), Raisa Laitala (Oulu), Miika Onkalo (Helsinki), Maria Rissanen (Tampere)

11.15 – 11.50 Paneeli 2, Nuoret johtajat: Maria Bang (Kerava), Tanja Nyman (Joensuu), Jonna Saarijärvi (Kurikka)

11.50 – 12.25 Paneeli 3, Alanvaihtajat: Katariina Ervasti (Helsingin tanssiopisto), Otto Härkönen (Lahti), Noora Mustajoki (Kittilä), Linnea Peurakoski (Espoo)

12.25 – 13.00 Pyydetyt puheenvuorot: Salla Palmi-Felin (Lahti), Nina Salmenkangas (Tampere) ja Nina Sipola (Rovaniemi), sekä verkkokeskustelun yhteenveto

AKE:n etäkahvit: Nuorten kirjastolaisten ammattikuva

AKE:n helmikuun etäkahveilla vieraana Aija Laine (VAKE) kertomassa Nuorten kirjastolaisten ammattikuva – valtakunnallisen kyselytutkimuksen tuloksista.

AKE ja AVI vuorottelevat alueen kirjastoille suunnattujen etäkahvien järjestämisessä. Etäkahveilla käydään läpi ajankohtaisia aiheita, hanke-esittelyjä ja kirjastojen kuulumisia. Koottu linkkilista AVI- ja AKE-kahveille osallistumiseen lisätään Oulun AKE Teamsin Kahvihuone-kanavalle.

152 – Lupa vinkata! – Työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun

Oulussa järjestetään helmikuussa lähiopetuksena koko päivän kestävä koulutus Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kirjavinkkareille. Lupa vinkata! järjestetään samansisältöisenä lähikoulutuksena myös Kajaanissa syyskuussa 2023. Koulutus sopii niin konkareille kuin aloittelevillekin vinkkaajille.

Vinkkauskoulutuksessa keskitymme jännittämisen hallintaan, oman tyylin löytämiseen, heittäytymiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. Tarjoamme myös työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun.

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista kirjavinkkareita elämyksellisen vinkkaustilanteen luomiseen ja oman esiintyjäminän löytämiseen.  – Jutta Laino-Tabell, Ohjaamo®

 

Ohjelma

klo 9.30 Älä kieltäydy kahvista: Aamukahvit

klo 10–10.15 Elämysagentit Vaaran vyöhykkeellä

Agenttien tervetulotoivotus! Elämysagentit esittäytyvät: M (Mervi Vaara), Agentti PeKURI (Maija Koivulampi), AKEntti Janna Harva (Hanna Jarva), Agentti HiukkaVAARA (Minna Pulkkinen) ja Agentti Rita Harju (Tuija Polo-Koret).

klo 10.15–11.30 Kirjavinkkaaja esiintyjänä

Kouluttajana vieraileva agentti Jutta Laino-Tabell (etäyhteys).

Jutta on innostava ja asiantunteva kouluttaja, työnohjaaja, draamapedagogi, kehittäjä ja järjestöosaaja, jolla on 22 vuoden kokemus erilaisista viestintä- ja koulutustöistä. Lisätietoa Jutasta ja Ohjaamo®-koulutuksista saat nettisivuilta.

Tunnin luennossa keskitymme esiintymistilanteen vuorovaikutukseen. Kuinka vinkkaajan esiintyjäkuva vaikuttaa tilanteisiin? Miten esiintyminen ja ilmaisu vaikuttaa osallistujien kohtaamiseen. Kuinka kontakti rakennetaan, miten ryhmä otetaan haltuun?

klo 11.30–12.45 Kun kahvit eivät riitä: Omakustanteinen lounas

klo 12.45–13.15 Lupa jännittää! 

Vertaistukea ja ajatuksia esiintymisjännityksestä. Esikeskustelijoina Hanna Jarva, Elina Kanerva ja Minna Pulkkinen.

klo 13.15–14.15 Q:n Vinkkauspussi  

Työkaluja, tekniikkaa ja kokeiluja vinkkaajaan agenttisalkkuun.

  • Sanataide vinkkauksissa, Hanna Jarva
  • Bee-Bot -vinkkaus, Anniina Glad ja Reetta Kähkönen
  • Luokassa – Lööppivinkkaus ja lukupiirit, Tuija Polo-Koret

klo 14.15–14.45 Afternoon tea with M.: Iltapäiväkahvit 

klo 14.45–15.30 Häpeä saa odottaa  

Heittäydytään improvisaatioharjoitusten vietäväksi Maija Koivulammen kanssa.

klo 15.30–15.45 Elä(ydy) ja anna toisten lukea! 

Koulutuksen yhteenveto ja lopputervehdys.

 

Koulutus toteutetaan vain lähikoulutuksena. Mukaan Oulun koulutukseen mahtuu 50 osallistujaa.

Ilmoittaudu tästä linkistä 3.2. klo 15 mennessä.