289 – Lupa vinkata! – Työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun

Ennakkotieto. Koulutus järjestetään Kajaanissa.

Kajaanissa järjetetään syyskuussa lähiopetuksena koko päivän kestävä koulutus Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kirjavinkkareille. Koulutus sopii niin konkareille kuin aloittelevillekin vinkkaajille.

Vinkkauskoulutuksessa keskitymme jännittämisen hallintaan, oman tyylin löytämiseen, heittäytymiseen ja vuorovaikutuksen rakentamiseen. Tarjoamme myös työkaluja vinkkaajan agenttisalkkuun.

Koulutuksen tavoitteena on rohkaista kirjavinkkareita elämyksellisen vinkkaustilanteen luomiseen ja oman esiintyjäminän löytämiseen.  – Jutta Laino-Tabell, Ohjaamo®

Kuulumisia ja kirjavinkkejä Kalajoelta

Syksy on saapunut, ja on jälleen aika kuulla terveisiä alueeltamme. Haapajärven kirjastosta Mia ja Tuija haastoivat keväällä Kalajoen mukaan kirjoittamaan artikkelin. Koko kirjastokenttää koskevat terveiset saamme kuulla Kalajoen pääkirjastossa työskentelevältä Annelta ja Himangan lähikirjastossa työskentelevältä Aino-Marjalta.  

Näkyvätkö matkailijat Kalajoen kirjastojen arjessa? 

Matkailijoita näkyy Kalajoen pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa jonkin verran ja nykyään esimerkiksi tulostusasioilla, työskentelytilan etsijöinä tai yleisesti kirjastotiloihin tutustujina. Kirjastossa myös vietetään aikaa, esimerkiksi luetaan lehtiä, ja sateisina päivinä saattaa kassillinen lastenaineistoa lähteä pariksi päiväksi matkailijaperheen mukaan. Myös kirjastoautossa käy matkailijoita silloin tällöin.  

Matkailijat ovat yleisesti tervetulleita käyttämään kirjaston palveluja ja osallistumaan sekä kirjaston että pääkirjaston tiloissa toimivan Virta-salin tapahtumiin. Parhaillaan Kalajoella ja lähikunnissa on menossa esimerkiksi Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke: vaikka hanke ei kirjastoa suoraan koskekaan, niin ehkäpä myös kirjasto voisi olla jotenkin, vaikkapa tiloillaan, osallisena tässä. Hyvä ja pohdituttava kysymys tämä matkailukysymys ja yksi mahdollinen kehityskohdekin jatkossa! 

 

Kirjaston esittelypiste rakentumassa Neuvola 100 vuotta  tapahtumaan. Neuvola 100 vuotta  tapahtuma järjestettiin 15.10. Kalajoen Hiekkasärkillä kohtaamispaikka Loistossa. Tapahtumassa oli monenlaista toimintaa erityisesti lapsiperheille ja yksittäisiä matkailijoita ja lomalaisiakin vieraili kalajokisten lisäksi paikan päällä. 

Kirjastosuunnitelmia ja toiveita vuosille 2023–2027 ja muuta ajankohtaista Kalajoelta 

Kalajoen kaupunginkirjastossa on lokakuun alkupuolella odottava tunnelma. Isoja asioita on työn alla: kirjaston tulevaisuutta mietitään, ja samaan aikaan kaipaamme kirjastolle myös uutta johtajaa ja esihenkilöä. Toisaalta kirjaston arki rullaa, ja ihanat asiakkaat ja kokeneet työkaverit auttavat jaksamaan ja toimimaan poikkeavassa tilanteessa.  

Elokuun alusta asti olemme olleet ilman palvelupäällikköä ja johtajaresurssia Joni Rahjan siirryttyä Kajaaniin kirjastotoimenjohtajaksi. Palvelupäällikön paikka on ollut haettavana jo kahteen otteeseen, mutta rekrytointi on nyt toistaiseksi keskeytettynä ensi vuoden talousarvion hyväksymiseen asti. Tilanne on meille haasteellinen, ja asia on hankaloittanut monin tavoin kirjaston jokapäiväistä toimintaa. Nyt siintää  toiveissa, että saisimme uuden johtajan jo ensi vuoden alussa: puheissa vilahtaa usein uusi palvelupäällikkö tai kirjastojohtaja – eikö se ollutkin niin, että ääneen lausutut toiveet toteutuvat?  

Samanaikaisesti on Himangan lähikirjasto ollut purku-uhan alla uuden varhaiskasvatuskeskuksen tieltä. Olemme yrittäneet estää ja perustella himankalaisten kirjastonkäyttäjien tuella, ettei kirjastoa siirrettäisi ehdotettuihin entisen kunnanviraston tiloihin, jotka ovat kirjastotiloiksi sopimattomat. Jos kirjasto saa jäädä nykyisiin tiloihin, on tiloissa kuitenkin peruskorjauksen tarve. Näillä näkymin kaupunki ei näitä tiloja aio peruskorjata, joten toiveissa on, että saisimme Himangalle ihan uudet tilat muutaman vuoden kuluttua. Sitä ennen kuitenkin odotamme malttamattomina Himangan omatoimikirjaston avautumista, jonka olisi tarkoitus toteutua vielä tämän vuoden puolella.   

 

Himangan omatoimikirjaston kirjautumisyksikkö on jo paikallaan oven vieressä. Pian pääsevät asiakkaat kirjautumaan, kun kaikki asennustyöt on saatu valmiiksi. Himangan kirjastoon saatiin lastenosastolle kesällä lisää väriä uusista kuvakirjalokerikoista. 

Kalajoella on parhaillaan kirjoitteilla kulttuuripoliittinen ohjelma vuosille 2023–2027, ja tässä ohjelmassa esitettävien ja osittain jo edellä esiteltyjen kirjastoa koskevien suunnitelmien toivomme toteutuvan tulevina vuosina. Suunnitelmaan on kirjattu muun muassa kirjastonjohtajan, Himangan uuden lähikirjaston sekä uuden kirjastoauton tarve. Kalajoen kirjastoauto Kirjamerellä on arviolta enää muutama vuosi käyttöikää jäljellä, joten siksi olisi hyvä pohtia lähivuosina myös uuden auton hankintaa ja kirjastoautopalveluiden kehittämistä, että tämä tärkeä lähipalvelu saisi jatkua.   

Kirjastoauto Kirjameri odottamassa koululaisia koulupysäkillä. 

Kulttuuripoliittista ohjelmaa on työstetty muun muassa kirjasto- ja kulttuurihenkilökunnan työpajassa, ja parhaillaan on kaupungilla menossa asiakaskysely kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluista. Valmista ohjelmaa on tarkoitus jakaa päättäjille päätöksenteon pohjaksi.  Odotettavaa ja jännitettävää riittää, pohtii lokakuussa siis Kalajoen kirjaston väki, ja toivottaa kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoille mukavaa syksyä. 

Pääkirjastossa vuodenaikojen vaihtelua voi seurata Heikki Ulvin kauniiden lasimaalausten kautta. Kuvassa Koivun vuosi -teoskokonaisuuden osa Ruska.

Lasten ja nuorten kirjastotyön hauskuuksia

Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri Kalajoen kirjastossa?, kyselivät meiltä Haapajärveltä Mia ja Tuija. Ennen muuta lanu-työhön tuo iloa se, että saa tehdä työtä tuttujen mukavien työkavereitten kanssa ja myös tutun koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lasten ja nuorten kanssa. Kalajoella on lanu-työhön hyvät puitteet, on uudehko pääkirjasto, Himangalla oma lähikirjasto ja vielä kirjastoauto Kirjameri kiertämässä kouluja ja päiväkoteja.   

Mukavinta yleisesti lanu-työssä on nähdä lasten ja nuorten ilo, kun he löytävät itselleen mieluisaa luettavaa tai tutkittavaa, ja myös se, kun heistä aistii sen, että on kiva olla kirjastossa, on onnistunut kirjastokäynti joko ryhmän tai luokan mukana tai vapaa-aikana. Kaikenlaista hauskaa sattuu lasten kanssa, esimerkiksi viime päivinä on yritetty metsästää muitten aikuisten kanssa useampaakin muskarista energistä taaperoa pääkirjaston hyllyjen välistä – nopsajalkaistakin kirjastotyöntekijää välillä tarvitaan. Musiikkiopiston muskarista johtaa ovi suoraan pääkirjaston lastenosastolle.

Erityisen ilahduttavaa oli tutkia ja palkita nyt alkusyksystä kesän lukupassikampanjan satoa ja huomata, että noin viitisenkymmentä lasta ja nuorta oli palauttanut passeja, yhden tai useamman. Edellisinä kesinä lukukampanjoihin ei juurikaan ollut osallistujia, joten osallistujia oli tullut kymmenittäin lisää.  

Loppuun vielä maininta erityisen hauskasta työkaverista, Sakusta, vuosia pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa vierailleesta lukukoirasta. Saku on  kuunnellut kymmenien ja kymmenien kalajokisten lasten lukemista rapsutus- ja HK:n Sininen -palkalla ja oli vastikään mukana myös terapiakoirana Kalajoen lukion palkitussa kansainvälisessä EU inclusion approaches -hankkeessa!   

Lukukoira Saku kuuntelemassa lelujen lukemisia Lelujen yössä Kalajoen pääkirjastossa keväällä 2022. 

 

Parin vuoden takaisessa @vinkkaamo -joulukalenterissa Kalajoen kaupunginkirjasto sai ainakin Oulun kaupunginkirjaston henkilökunnan lukemaan vinkkaamanne Anni Saastamoisen teoksen Sirkka. Onko kirjastossanne jokin muu sellainen kirja, josta koko henkilökunta on innostunut? 

Tällä kertaa esille nousi kirjailija Sayaka Murata ja erityisesti vuonna 2020 suomeksi ilmestynyt Lähikaupan nainen. Moni meistä oli Lähikaupan naisen lukenut, osittain toistemme tietämättä, ja kirja oli myös jäänyt mieleen, vaikka lukuhetkestä olisi kulunut pidempikin aika. Kirjaa kuvailtiin muun muassa sanoin erikoinen, mukaansa tempaava, ahdistava, masentava, samaistuttava, ohut, hauska, kiinnostava japanilaisuuden kuvaus.  

Lähikaupan nainen kertoo 36-vuotiaasta Keikosta, joka on vuosia työskennellyt japanilaisessa lähikaupassa konbinissa. Keiko rakastaa työtään ja kokee sen elämäntehtäväkseen, mutta ympäröivä yhteiskunta ja lähipiiri eivät osa-aikaista “opiskelijan” työtä katso hyvällä. Yksinelävän Keikon odotetaan myös avioituvan, sopeutuvan myös tästä näkökulmasta vallitseviin normeihin. Miten elää omannäköistä elämää, kun poikkeavaa käytöstä ei hyväksytä? Mitä tapahtuu, kun omalaatuinen Keiko lähtee sopeutumisen tielle?  

 

Useampi meistä myös mietti Lähikaupan naisesta innostuneena kirjailijan juuri ilmestyneen Maan asukit –teoksen lukemista, ja yksi ehti jo kirjan lukeakin (osittain kuunnella Vuokko Hovatan lukemana), Lukukokemuksena Maan asukit oli Lähikaupan naiseen verrattuna raju, jopa makaaberi, mutta kiinnostava ja ajatuksia herättävä kirja joka tapauksessa sekin. Samoja teemoja ja tyyliä ja japanilaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kuvausta ja ympäristön normeihin sopeutumattomuutta ja erilaisuutta nuoren päähenkilön kautta kuvattuna on molemmissa kirjoissa.   

Maan asukit -kirjan takakansitekstissä mainitaan, että saattaa käännyttää avaruusolioksi. Mitä tämä tarkoittaakaan? Ei sitä ihan tyypillistä avaruusoliota, sen verran paljastettakoon kirjan juonesta. Maan asukit -kirja jakaa varmasti mielipiteitä Lähikaupan naista enemmän – kannattaa tutustua tähänkin.  

Terveisin,
Aino-Marja ja Anne Kalajoen kaupunginkirjastosta 

 

 

Kirjasaari – kirjoja lapsille ja varhaisnuorille, vieraana Vuokko Hurme

Vuokko Hurme. Kuva: Anna Autio

Aika: Tiistai 24.1.2023
Paikka: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu

Tapahtuman verkkosivu: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan

Kirjasaaren lasten päivänä esitellään vuonna 2022 ilmestyneitä lastenkirjoja. Mistä koostuu kuvakirjojen kympin kärki? Entä millaisia selkokirjoja lapsille julkaistiin? Esittelyssä on sankareita, muurahaispesiä ja rohkeita seikkailijoita. Kirjailijavieraaksi saamme lastenkirjailija Vuokko Hurmeen, joka osallistuu päiväämme etänä.

Lattiarunoutta ja lempikirjoja

Lasten ja nuorten päivänä Valve-salissa pääsee myös tekemään itse lattiarunoja ja rakentamaan lempikirjahyllyä yhdessä muiden kirjasaarelaisten kanssa.

Rakenna runo ja sujauta hyllyyn lapsuutesi lempikirja tai jokin uunituore suosikkisi. Päivän kuluessa lattialla nähdään vaihtuvien runojen näyttely ja hyllyyn kertyy koko joukko kirjasaarelaisten lempilukemistoa. Lattiarunot ja lempikirjat tarjoilee Oulun lastenkulttuurikeskuksen sanataidekoulu.

Ohjelma

9.00-9.30 Aamukahvit ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun koulukirjasto.

9.30-9.40 Tervetuloa! Mervi Vaara, Oulun kaupunginkirjasto.

9.40-10.30 Luonnon ihmeistä perhekiemuroihin – kuvakirjojen kympin kärki ja muita osumia. Salla Kananen, Limingan kirjasto ja Elina Kanerva, Oulun kaupunginkirjasto

10.30-10.45 Runoja ja satuja lapsille ja muille älyköille. Niina Korhonen, Kempeleen kirjasto

10.45-11 Eurooppalaista maagisuutta – lasten sarjakuvia. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto

11-12 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin.

12-12.30 Rakennelmia muurahaispesästä ihmiskehoon ja muita tietokirjoja lapsille. Mari Åkerfelt, Muhoksen kirjasto ja Pauliina Immonen, Oulun kaupunginkirjasto

12.30-12.45 Klassikoita, vessajuttuja ja muita lasten selkokirjoja. Elina Holster Marjoniemi, Oulun kaupunginkirjasto

12.45-13.30 Etävieraana lastenkirjailija Vuokko Hurme.

Vuokko Hurme on helsinkiläinen lastenkirjailija. Hänen tuotantoonsa kuuluvat lasten tietokirjat, kuvakirjat ja romaanit. Hurme on toiminut lasten ja nuorten taidekasvattajana, toimittanut perhe- ja kasvatusaiheista tietokirjallisuutta sekä kirjoittanut puuhamateriaaleja ja lukuisia aikakauslehtijuttuja perheisiin ja lasten kehitykseen liittyvistä teemoista. Hänen teoksiaan ovat mm. fantasiasarjat Huimaa ja Värikkäät. Vuokko Hurme saapuu etävieraaksi esittelemään teoksiaan ja kertomaan työstään.

13.30-14 Kahvitauko ja tutustumista kirjoihin. Kahvit tarjoaa Oulun AKE.

14.00-14.30 Ollaan sankareita kaikki – Supersankareita. Lastenkirjoja n. 1.-4. lk. Pirita Haapavatia ja Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto

14.30-15.15 Rohkeat seikkailijat arvoitusten äärellä. Varhaisnuorten kirjoja n. 5.-6. lk. Katja Kurvinen ja Minttu Luomala, Oulun kaupunginkirjasto

15.15 Kiitokset! Mervi Vaara.

 

Ilmoittaudu tästä paikan päälle.

Ilmoittaudu tästä etäosallistujaksi.

Kirjasaari – kirjallisuutta, musiikkia ja pelejä(Rosa Liksomin vierailu peruuntuu)

Aika: Maanantai 23.1.2023
Paikka: Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7, Oulu

Tapahtuman verkkosivu: Kirjasaari – Kirjastossa Tavataan

Kirjasaaren aikuisten päivänä esitellään vuoden 2022 kirjoja, pelejä ja musiikkia. Vinkkejä kuullaan laajasti niin kaunokirjallisuuden eri lajeista kuin tietokirjallisuudestakin. Myös lautapelit, musiikki ja konsolipelit ovat mukana.

Kirjailijavieraaksi saapuu kulttuurin monitaituri, kirjailija Rosa Liksom, jonka tapaamme Kulttuuritalo Valveen viihtyisässä Paljetti-kahvilassa.

Ohjelma

10.00-11.00 Mahdollisuus tutustua vuoden 2022 aineistoihin Valve-salissa.

11.00-12.00 Lounastauko (omakustanteinen) ja tutustumista kirjoihin.

12.00 Tervetuloa Kirjasaareen! Soile Hirvasniemi, Oulun kaupunginkirjasto

12.05-13.15 Lue ainakin nämä! Kirjallisuutta vuodelta 2022.

  • Valoa ja varjoja – kotimaista kaunokirjallisuutta. Riikka Huotari, Oulun kaupunginkirjasto
  • Perheitä paperipalatseissa – käännöskaunokirjallisuutta. Anna Kippola, Raahen kaupunginkirjasto ja Anne Vesala, Oulun kaupunginkirjasto
  • Toinen meistä kuolee tänään – jännityskirjallisuutta. Laura Miettinen, Oulun kaupunginkirjasto
  • Lopun aikoja ja vaihtoehtoisia todellisuuksia – scifi- ja fantasiakirjallisuutta. Heidi-Maria Hekkala ja Hanne Uusitalo, Oulun kaupunginkirjasto
  • Sataman kapakoista Saamenmaalle – tietokirjallisuutta. Saana Kaleva-Langinkoski ja Jaana Märsynaho, Oulun kaupunginkirjasto

13.15-13.45 Jaloittelutauko

13.45-14.35 Lue, kuuntele, pelaa! Kirjallisuutta, musiikkia ja pelejä vuodelta 2022.

  • Kylmääviä lyhyitä kertomuksia ja piinaavia pitkiä tarinoita – kauhukirjallisuutta. Heidi-Maria Hekkala, Oulun kaupunginkirjasto
  • Musairtokarkit: poimintoja eri tyyleistä – musiikkia. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto
  • Työläitä perhepelejä – lautapelejä. Jenni Tyni, Oulun kaupunginkirjasto
  • Söpöt, taktiset, jatkot – konsolipelejä. Katja Pietilä, Oulun kaupunginkirjasto
  • Luonnon läheisyydestä kuoleman läheisyyteen – runoutta. Jukka Peltonen, Oulun kaupunginkirjasto

14.35 Kiitokset! Striimi päättyy.

14.35-15.00 Kahvit. Oulun AKE tarjoaa Valveen kahvilassa.

Rosa Liksomin kirjailijavierailu valitettavasti peruuntuu. Pyrimme järjestämään uuden vierailuajan ja tiedotamme siitä erikseen.

Ilmoittaudu tästä paikan päälle.

Ilmoittaudu tästä etäosallistujaksi.

Terveisiä Merijärveltä!

Lanu-artikkelisarjassa saamme kuulla Tuulan terveiset Merijärveltä. Sari Seitajärvi Haapaveden ja Pyhännän kirjastoista haastoi Tuulan mukaan artikkelisarjaan. Aloitetaan tuttuun tapaan esittelyllä:
Olen kirjastosihteeri Tuula Alin-Biari Musafiri ja olen työskennellyt pitkään Merijärven kirjastossa. Koska henkilökuntaa on vain yksi kokoaikainen ja yksi osa-aikainen, ei ole ollut koskaan kovin paljon mahdollisuuksia panostaa johonkin tiettyyn osa-alueeseen. Itselläni lasten- ja nuortenkirjastotyö on ollut kuitenkin aina lähellä sydäntä ja olen kokenut sen tärkeäksi, joten siihen on keskitetty voimavaroja kulloistenkin mahdollisuuksien mukaan.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö on käytännönkin sanelemaa, sillä olemme samassa pihassa kunnan ainoan koulukeskuksen ja uuden päiväkodin kanssa. Naapurustosta löytyy myös toinen päiväkoti, ja kaikista näistä koostuu merkittävä osa kirjaston käyttäjistä.

Mitä Merijärven kirjastoon kuuluu tällä hetkellä?
Merijärven kirjastossa ollaan tiukoilla töiden kanssa, kuten varmasti monessa muussakin kirjastossa. Ollaan opeteltu myös uutta elämää Joki-kirjastoissa, ja on opittu jälleen kerran miten paljon hyödymme kimpassa mukana olemisesta.

Merijärvellä tehdään Lanu-työtä ja ilmeisen hyvin, sillä Sari halusi tietää miten 1,5 henkilön kirjastossa ehditään paneutua lasten- ja nuortenkirjastotyöhön niin hyvin!
Itse kyllä vierastan tässä yhteydessä tuota ”hyvin” -sanaa! Ehkä se kauempaa katsottuna vain näyttää siltä. Tähän aiheeseen liittyviä koulutuksia seuratessa itselle tulee haikea ja surullinenkin olo, kun näkee mitä kaikkea olisi mahdollista tehdä – jos olisi mahdollista!

Olet Tuula ollut pitkään töissä Merijärvellä ja ehtinyt nähdä ja kokea tänä aikana monen moista. Mikä on muuttunut Lasten- ja nuortenkirjastotyössä sinun työvuosiesi aikana?
Ensimmäisenä tulee mieleen lasten kuvakirjat: niissä on nykyään ihania kuvituksia ja käytetään paljon värejä. Se kertoo siitä, että lastenkirjaa ja sen lukijaa arvostetaan. Toivottavasti ei koskaan palata niihin ankeisiin vuosiin, jolloin lastenkin kirjojen piti olla ensisijaisesti ”realistisia”!

Meillä oli aikoinaan useita yläkouluikäisiä nuoria, jotka lainasivat säännöllisesti ison kasan kirjoja. Nyt sellaisia ei enää ole, ja nuorten lukuinnostuksen ja sen myötä lukutaidon on nähty jo pitkään hiipuvan kaikkialla Suomessa. Onneksi tähän on havahduttu, ja töitä tehdään niin kirjastoissa kuin kouluissakin, että tilanne saataisiin paranemaan.

Mikä viime aikoina lukemasi kirja on tehnyt sinuun suuren vaikutuksen?
Viime aikoina olen lukenut eniten dekkareita, joita tähän voisi luetella useampiakin. Viime vuonna vaikutuin myös Tarja Halosen elämäkerrasta Erään aktivistin tarina, jota voin kyllä suositella.

  

Kirja, jota haluan suositella aina uudelleen on Barbro Lindgrenin ja Eva Erikssonin Satu pikkuisesta setämiehestä. Kirjan ensimmäinen lause kuuluu: ” Olipa kerran pieni setämies, hyvin yksinäinen pieni setämies. Kukaan ei välittänyt hänestä, vaikka hän oli kovin kiltti. Toisten mielestä hän oli liian lyhyt. Ja sen vuoksi hän muka näytti tyhmältä.” Kirjan viimeinen lause kuuluu: ” Eikä pikku setämiehen tarvinnut tuntea itseään enää milloinkaan yksinäiseksi.” Mitä tapahtui näiden lauseiden välissä? Kannattaa lukea! Kirja ei ole uusi, mutta sen aihe on nyt korona-aikanakin erittäin ajankohtainen. Kirja sopii luettavaksi myös silloin, jos aiheena on kiusaaminen.

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalla seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet Tuula haluat haastaa mukaan Lanu-artikkelisarjaan? Entä mitä haluat kysyä häneltä?
Voisin haastaa Reisjärven kirjaston. He eivät ole olleet aikaisemmin mukana kirjastokimpassa, joten nyt he voisivat kertoa tuntemuksiaan ja kokemuksiaan yhtenä Joki-kirjastona.

Terveisin,
Tuula

Älä heitä lusikkaa nurkkaan, vaan pistä se joka soppaan – Osallistu yhteistyöhön

Heidi Tuikka Kajaanin kirjastosta haastoi Sarin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Sari mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Olen Sari Seitajärvi, Haapaveden ja Pyhännän kirjastonjohtaja. Olen ollut kirjastolainen koko tämän vuosituhannen, mutta edelleen innostunut tästä työstä! Erityisesti lasten- ja nuortenkirjastotyöstä lämpenen, vaikka esimiehenä kahdessa pienessä kirjastossa työhöni kuuluukin koko kirjastotyön kirjo. Työskentelen pääasiassa Haapaveden kirjastossa, Pyhännällä lähinnä pomoilen. Tosin Pyhännälläkin pääsen välillä vinkkaamaan ja järkkäämään kirjailijavierailuja. Haapavedellä on nykyisin lasten- ja nuortenkirjastotyön päävastuu kirjastonhoitaja Susanna Harlella ja Pyhännällä kirjastovirkailijat Merja Kesti ja Teija Uusitalo tekevät suvereenisti huippua työtä. Oikeasti alkaa vihdoin toteutua haaveeni, että näissä kirjastoissa painopiste on lasten- ja nuortenkirjastotyössä.

Sinut Sari tunnetaan siitä, että olet innokkaasti mukana monessa. Mieleen tulevat ainakin Erten LaNu-neuvosto, e-aineistojen valtakunnallinen valintakampanja ja Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmä. Tästä herääkin kysymys, saatko erilaisista työryhmistä innostusta ja ideoita Haapaveden kirjastossa työskentelyyn, kuten paikallisten lasten ja nuorten kanssa toimimiseen? Mikä on parasta mitä erilaiset työryhmät antavat sinulle?
Kieltämättä olen tällä hetkellä aika monessa mukana. Tämä nykyinen aktiivisuus on kyllä silkkaa sattumaa ja omituista sikäli, että olen koko kirjastourani tehnyt lasten- ja nuortenkirjastotyötä ihan jo loogisena jatkumona edeltävälle elämälleni. Minusta lasten- ja nuortenkirjastotyö on kirjaston tärkein osa-alue, sillä mihin maailma joutuu ilman lukutaitoisia kansalaisia. Nykyisin teen konkreettista lasten- ja nuortenkirjastotyötä vähemmän kuin koskaan ennen, koska nyt meillä on siihen vihdoin myös toinen tekijä eli Susanna, joka on ihan loistava!

Parasta tällaisessa aktivismissa on verkostoituminen. On tosi hienoa kuulla kokemuksia eri puolilta Suomea. Toisaalta on lohdullista, että ongelmien määrä on jokseenkin vakio joka paikassa. Toisaalta on myös inspiroivaa kokea se ideoiden määrä, mikä tämän maan lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevissä ihmisissä itää. Sitä on aivan upeaa seurata.  On sitä paitsi huomattavasti helpompaa lähestyä kirjastoa, josta tuntee ihmisen eikä pelkästään kirjaston yhteystiedoista löytyvää nimeä ilman kasvoja. Ja kyllä, on myös kiva päästä vaikuttamaan asioihin!

Olet mukana Erten LaNu-neuvostossa. Millaista siellä on ollut työskennellä? Entäpä e-aineistojen valintakampanjassa?
Erten LaNu -neuvostossa on todella mielenkiintoista ja innostavaa olla mukana. Olen todella ylpeä tästä luottamustehtävästä. Kiitos tästä luottamuksesta! Joskus on ihan oikeasti hämmentynyt olo siitä, miten tärkeitä asioita asioita käsitellään. Näistä esimerkinä kirjaston ja perusopetuksen yhteistyösuositukset. Tällaisiinkin suosituksiin on saanut olla mukana vaikuttamassa! Työskentely LaNu-neuvostossa ei todellakaan ole ryppyotsaista ja jäykkää, vaan Teams-olosuhteista huolimatta nauru raikaa ja puhetta syntyy. Ai että olisi mahtavaa kokoustaa livenä!

Valtakunnallisten lasten- ja nuorten e-aineistojen valitsijoihin pääseminen oli kyllä minun urani huippu! Aivan mahtavaa! Olen siis ollut Tampereen kaupunginkirjaston Tuija Mäen kanssa päättämässä suomenkielisten nuortenaineistojen osuutta. Se kuulostaa hirveän vaikuttavalta, mutta pitää ottaa huomioon, että valikoima ei ole kaikenkattava. Käytännössä pystymme valitsemaan tarjolla olevasta lähes kaiken hyvän. Suurin mietintä lienee aina siinä, että 30 vai 50 lisenssiä. Tai sitten me vaan ollaan Tuijan kanssa niin yksimielisiä valittavista. 😄

Mitä hyötyä yksittäiselle kirjastolle on siitä, että työtä tehdään alueellisesti, valtakunnallisesti ja erilaisissa työryhmissä?
En ole vielä tähän päivään mennessä keksinyt, miksi yksin tekeminen olisi parempi vaihtoehto kuin yhteistyö. Olin nimittäin ensimmäiset työvuoteni todella yksin, uutena kirjastolaisena ja kimppojen ulkopuolella. En todellakaan toivo kenellekään sellaista tilannetta. Ideoiden kierrättäminen on järkevää! Yhdessä on useammat kädet tehdä ja ideat lentävät paremmin joukossa kuin yksinään. Yleensä hyvä idea tarvitsee monta päätä kehittyäkseen ja kasvakseen. Ja mitä laajempi yhteistyö, sitä vähemmän tulee päällekkäistä työtä. Verkostoitumisen takia suosittelisin osallistumista kaikkiin mahdollisiin yhteistyöjuttuihin, työryhmiin yms. Mitä pienempi kirjasto, sitä tärkeämpää on, että hakee omien seinien ulkopuolelta vertaisia.

Mennään sitten kirjavinkkeihin. Mikä oli ensimmäinen ja helpoin valinta aineistoiksi valtakunnallisiin e-aineistoihin? Entäpä sinun oma suosikkisi valittujen joukosta?
Ai yksi! Ihan ensimmäisenä taisin hihkua Kirjojen tyttärestä, kun olin juuri sen lukenut ja seuraavalla kerralla Kolmannesta sisaresta e-kirjana. Nämä kirjat kannattaa lukea!

 

Olet myös intohimoinen vinkkari. Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmä julkaisi äskettäin Suositukset kirjavinkkauksen järjestämiseksi yleisissä kirjastoissa. Millaisia vaikutuksia toivot Suomen kirjastoille suosituksilla olevan?
Ensisijainen toive on tietysti, että jokaisessa Suomen kunnassa lapsille ja nuorille vinkattaisiin! Mielellään paljon, mutta edes kirjavinkkaussuositusten vähimmäissuosituksen mukaisesti. Ja koska vinkkauksessa saa paitsi hyviä luku-/katsomis-/kuuntelemisvinkkejä, hyvä vinkkaustapahtuma on myös sinänsä tapahtuma, joka kannattaa kokea. Tietysti toivon sen johtavan lukemisen lisääntymiseen. Siihen, että yhä uudet lapset ja nuoret löytäisivät tarinoiden lumon ja juuri sellaista lukemista, joka sopii juuri hänelle.

Kirjastoseuran nuortenkirjastotyöryhmän kirjavinkkaus suositukset. Kannattaa tutustua!

Heidi Tuikka Kajaanista esitti Sarille kysymyksen: minkälaisia muutoksia korona-aika on tuonut LaNu-työhön?
Lähinnä hiljensi. Viime keväänä päästiin luokkiin ja osa opettajista oli heti aktiivisia pyytämään vierailuja. Lisäksi me uhkarohkeasti pidettiin Harrastustoiminnan Suomen mallin -kokeiluun kuuluvaa iltapäiväkerhoa yhdellä koululla rajatulla osallistujamäärällä. Tänä syksynäkin yritettiin, mutta nyt ei saatu kerhoa kokoon. Muutimme kerhon ikäryhmää niin, että siitä olisi saatu oikeasti kirjallinen kerho. Viime keväänä ajauduimme lähinnä askartelemaan, eikä se ei oikein luonnistu minunlaiseltani askartelupeukalo-keskellä-kämmentä-ja-askarteluideat-hukassa -ihmiseltä.

Me emme missään vaiheessa tehneet itse virtuaalisia tapahtumia, vaan jaoimme linkkejä muiden tekemiin juttuihin. Järjestimme myös Haapajärven hallinnoimasta hankkeesta kirjailijavierailuja kouluille. Ainoana muutoksena löi läpi kirjapassipalvelu luokkiin. Se ei ole meillä mikään uusi palvelu kouluille, mutta ennen koronaa sitä käytettiin aika vähän. Nyt me kokoamme kasseja lähes päivittäin: lukukasseja, aihekasseja, tietokirjakasseja…

Lopetetaan artikkeli myöskin tuttuun tapaan haastamalle seuraava artikkelin kirjoittaja mukaan. Kenet Sari haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entä mitä haluat kysyä häneltä?
Voisin haastaa Merijärven Tuula Alinin ja kysyä, miten 1,5 henkilön kirjastossa ehditään paneutua lasten- ja nuortenkirjastotyöhön niin hyvin! Tuula on ollut pitkään Merijärvellä, joten se klassinen kysymys: mikä on muuttunut lasten- ja nuortenkirjastotyössä hänen työvuosiensa aikana?Ja kolmantena kysymyksenä, että mikä on tärkeää hyvässä lastenkirjallisuudessa?

Terveisin,
Sari

Kirjasaari: Aikuiset – matkalippu vuoden 2021 tarinoihin

 

Tapahtuma lähetetään Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

Esitykset tallennetaan ja ne tulevat katsottavaksi kanavalle.

 

Ohjelma:

 

Ohjelma alkaa 11.50 

 

12–13 Henkilökunnan suosikit Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunta esittelee viime vuoden suosikkejaan. Tallenne.  

 

13–13.30 Minilukupiiri Klara ja aurinko –  Nobel-voittaja Kazuo Ishiguro julkaisi uuden kirjan nimeltä Klara ja aurinko. Mikä Ishiguron tuotannosta tekee niin erityistä?  Kirjasta keskustelevat Jarkko Korpua, Jaana Märsynaho ja Soile Hirvasniemi.  

 

13.30–14 Miten tämä runo luetaan? Pyhäjoen kirjasto- ja kulttuurijohtaja Heikki Lahnaoja 

 

14–14.30 Tauko

 

14.30–15.30 Sofi Oksasen kirjasuosikit vuodelta 2021  Sofi Oksanen on Suomen yksi menestyneimpiä kirjailijoita ja lukijoille tuttu esimerkiksi teoksistaan Koirapuisto, Kun kyyhkyset katosivat ja Puhdistus. Hän on myös innokas lukija ja kertoo omista edellisvuoden kirjasuosikeistaan. Tallenne. 

 

Ilmoittaudu tästä.

 

Lisätietoja Mervi Vaara mervi.vaara(a)ouka.fi

Kirjasaari: Nuoret – matkalippu vuoden 2021 tarinoihin

Tapahtuma lähetetään Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

 

Ohjelma:

 

klo 11.50 Tervetuloa! / Mervi Vaara 

 

klo 12–12.45 
Vuoden 2021 lasten- ja nuortenkirjat heikosti lukevien nuorten silmin. Lukutaidon opettaja Aleksis Salusjärvi luki kaikki viime vuonna ilmestyneet kotimaiset lasten- ja nuortenkirjat ja kertoo, mitä heikosti lukevat nuoret voivat saada niistä irti. Aleksis Salusjärvi on oppikirjailija, lukutaidon opettaja ja Topelius- ja Arvid Lydecken -kirjallisuuspalkintojen raadin puheenjohtaja. 

 

klo 12.45–13.30
Nuortenkirjojen vuosi 2021: Mielen vinksahduksia ja valon pilkahduksia. Kirjaston henkilökunta esittelee.  

 

klo 13.30–14 
Sanoista tekoihin – lukutaitoa sanaleikittelyllä. Toiminnallinen tuokio. Heidi Petrov: Minun kirjastoni – yhdessä enemmän -hanke, Oulun ja Raahen kaupunginkirjastot. 

 

klo 14–14.30 Tauko

 

klo 14.30–15.15
Etävieraana kirjailija J.S. Meresmaa. J.S. Meresmaa on palkittu tamperelainen kirjailija, joka kirjoittaa monipuolisesti monenlaisille yleisöille, etupäässä kuitenkin nuorille. Kirjailijavierailulla hän kertoo, kuinka hänestä tuli kirjailija puolivahingossa mutta tositarkoituksella ja millaista on kirjailijan työ. 

 

klo 15.15 Kiitokset! / Mervi Vaara 

 

Ilmoittaudu tästä.

 

Lisätietoja Mervi Vaara mervi.vaara(a)ouka.fi

Kirjasaari: Lapset – matkalippu vuoden 2021 tarinoihin

 

Tapahtuma on katsottavissa Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

Esitykset tallennetaan ja ne tulevat katsottavaksi kanavalle.

 

Ohjelma:

klo 11.50 Tervetuloa! / Mervi Vaara 

 

klo 12–12.30
Kuvakirja kukoistaa meillä ja muualla. Esittelyssä vuoden parhaat kotimaiset kuvakirjat sekä muutamia huippuja maailmalta. / Salla Kananen, Limingan kirjasto ja Anne Alarto, Oulun kaupunginkirjasto 

 

klo 12.30–13
Taikuutta ja hämäräpuuhia – lastenkirjoja (n. 1.–4. lk) / Jenni Tyni ja Pirita Haapavatia, Oulun kaupunginkirjasto 

 

klo 13–13.15 Tauko

 

klo 13.15–14
Etävieraana kirjailija Cristal Snow. Monipuolisesti lahjakas Cristal Snow tunnetaan muusikkona, ohjaajana, näyttelijänä, juontajana ja nyt myös lastenkirjailijana. Kirjan kirjoittaminen on ollut hänen pitkäaikainen haaveensa, ja idea Penni Pähkinäsydämeen ja keijujen maailmaan syttyi jo viisitoista vuotta sitten. Kirjailijaa haastattelee Anne Alarto. 

 

klo 14–14.30 Tauko

 

klo 14.30–15
Aaveita ja avaruusmatkoja – kirjoja varhaisnuorille (n. 5.–6. lk) / Katja Kurvinen ja Minttu Luomala, Oulun kaupunginkirjasto 

 

klo 15–15.30
Supertietokirjoja Pullervosta koodareihin – tietokirjoja lapsille / Niina Korhonen, Kempeleen kirjasto ja Edina Saarinen, Oulun kaupunginkirjasto 

 

klo 15.30 Kiitokset! / Mervi Vaara 

 

Ilmoittaudu tästä.

 

Lisätietoja Mervi Vaara mervi.vaara(a)ouka.fi

Hailuodon sivistysjohtaja Kaija Sipilän terveiset

Terveiset meille tällä viikolla kertoo Perämeren suurimman saaren, Hailuodon sivistysjohtaja Kaija Sipilä. Päivi Mäki Limingasta haastoi Kaijan mukaan ja pyysi Kaijaa kertomaan kirjaston ja koulun yhteistyötä. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittelyllä.
Olen Kaija Sipilä, Hailuodon kunnan sivistysjohtaja. Toimialueeseeni kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, kirjasto-, kulttuuri-, nuoriso- liikunta- ja vapaa-aikatoimi. Oma lukemisharrastukseni ja suhteeni kirjastoon on muotoutunut jo hyvin varhain. Lapsuudenkotini oli Oulussa samassa pihapiirissä Heinäpään sivukirjaston kanssa. Siispä vietimme paljon aikaa kirjastossa, luimme ja lainasimme uusia kirjoja lähes päivittäin. Jopa niin, että kirjastonhoitaja kirjoitti rajoituksia kirjastokortteihimme. Kirjat saattoivat tulla luetuksi saman päivän aikana ja uusiin oli palo.


Kaija Sipilä.

Päivi Mäki Limingasta pyysi Kaijaa kertomaan kirjaston ja koulun yhteistyöstä. Koska Kaija toimii myös rehtorina, hän voisi avata konkreettista yhteistyötä koulun ja kirjaston kanssa. Mielenkiinnolla kuullemme siis Hailuodon kirjaston ja koulun yhteistyöstä.
Kirjasto sijaitsee koulukeskuksen pihapiirissä ja moni lapsi tai nuori menee kirjastoon koulupäivän päätyttyä. Hailuodon harrastamisen mallissa olemme ottaneet säännölliseen harrastustoimintaan lasten ja nuorten lukupiirit ja lautapelikerhoja kirjastossa. Meillä on säännöllinen kirjastopäivä, joka oli koronarajoitusten vuoksi alkuvuodesta ajoitettu niin, että kirjasto ei ole auki muulle yleisölle. Oppilaat suorittavat Lukudiplomia. Kirjastonhoitaja on aktiivinen kirjavinkkaaja kirjastossa ja hän järjestää oppilaille sopivia kirjailuvierailuja.

Lukutaito ja lukuinto ovat Suomessa heikkenemässä ja eriarvoistumassa. Miten te koulussa tuette lasten ja nuorten lukukipinän syttymistä?
Säännöllisin lukutunnein, oppilailla on mahdollisuus lukea koulun pitkällä KOULURAUHA-välitunnilla (Koulutehtävät, Lukeminen RAUhoittuminen, Harrastukset).

Onko teillä koululla erilaisia lukukampanjoita, -kilpailuja tai lukuhaasteita?
Jonkin verran, lähinnä luokkakohtaisia haasteita ja tavoitteita. Kirjoja on tarjolla myös luokissa ja koulun käytävillä hyllyissä.

Hailuodossa asuu vakituisesti alle 1000 henkeä. Millainen merkitys Hailuodon kirjastolla on kuntalaisten pitovoimana?
Hailuodossa kirjasto on aktiivisen kirjastonhoitajan ansiosta todellinen monitoimitalo. Kirjastossa järjestetään mm. kirjailijavierailuja, tuolijumppaa vanhuksille, digiopastusta esim. verkkopankin käytössä, kerhotoimintaa lapsille ja nuorille, elokuvailtoja ja -iltapäiviä, verkkokoulutuksia. Kävijämäärä on kasvanut tasaisesti. Hailuodon väkiluku kesäisin jopa kolminkertaiseksi vapaa-ajan asukkaiden myötä ja kirjasto on myös heille säännöllinen kohtaamispaikka ja palveluntarjoaja.

Näin kesäkuussa lomien alettua monella oppilaalla ja aikuisella on aikaa myös lukemiselle. Onko sinulla antaa artikkelin lukijoille jokin hyvä kirjavinkki?
Suosittelen tietenkin tuoreen hailuotolaisen esikoiskirjailijan Liisa Louhelan upeaa teosta: Kaikkeus on meidän. Se on elävästi kirjoitettu, ajankohtaiseen aiheeseen tarttuva, ajattelemisen aihetta antava tarina. Itseäni viehätti myös kirjailijan murrekieli.

Lapsille ja nuorille suosittelen Siri Kolun ja Salla Simukan tuotantoa. He olivat meillä etäyhteyden kautta vierailulla toukokuun alussa ja oppilaat esittivät suoraan kysymyksiä heille. Etätapaaminen onnistui mainiosti!

Kiitos artikkelista Kaija Sipilä! Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä?
Haastan mukaan Hailuodon maaliskuussa työnsä aloittaneen kulttuurisihteerimme Sanna Roukalan. Kysyn häneltä hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan sekä kirjaston ja kulttuuripalveluiden kehittämismahdollisuuksia LaNu-toiminnassa pienessä kunnassa.

Terveisin,
Kaija Sipilä