Kuulumisia ja kirjavinkkejä Kalajoelta

Syksy on saapunut, ja on jälleen aika kuulla terveisiä alueeltamme. Haapajärven kirjastosta Mia ja Tuija haastoivat keväällä Kalajoen mukaan kirjoittamaan artikkelin. Koko kirjastokenttää koskevat terveiset saamme kuulla Kalajoen pääkirjastossa työskentelevältä Annelta ja Himangan lähikirjastossa työskentelevältä Aino-Marjalta.  

Näkyvätkö matkailijat Kalajoen kirjastojen arjessa? 

Matkailijoita näkyy Kalajoen pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa jonkin verran ja nykyään esimerkiksi tulostusasioilla, työskentelytilan etsijöinä tai yleisesti kirjastotiloihin tutustujina. Kirjastossa myös vietetään aikaa, esimerkiksi luetaan lehtiä, ja sateisina päivinä saattaa kassillinen lastenaineistoa lähteä pariksi päiväksi matkailijaperheen mukaan. Myös kirjastoautossa käy matkailijoita silloin tällöin.  

Matkailijat ovat yleisesti tervetulleita käyttämään kirjaston palveluja ja osallistumaan sekä kirjaston että pääkirjaston tiloissa toimivan Virta-salin tapahtumiin. Parhaillaan Kalajoella ja lähikunnissa on menossa esimerkiksi Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke: vaikka hanke ei kirjastoa suoraan koskekaan, niin ehkäpä myös kirjasto voisi olla jotenkin, vaikkapa tiloillaan, osallisena tässä. Hyvä ja pohdituttava kysymys tämä matkailukysymys ja yksi mahdollinen kehityskohdekin jatkossa! 

 

Kirjaston esittelypiste rakentumassa Neuvola 100 vuotta  tapahtumaan. Neuvola 100 vuotta  tapahtuma järjestettiin 15.10. Kalajoen Hiekkasärkillä kohtaamispaikka Loistossa. Tapahtumassa oli monenlaista toimintaa erityisesti lapsiperheille ja yksittäisiä matkailijoita ja lomalaisiakin vieraili kalajokisten lisäksi paikan päällä. 

Kirjastosuunnitelmia ja toiveita vuosille 2023–2027 ja muuta ajankohtaista Kalajoelta 

Kalajoen kaupunginkirjastossa on lokakuun alkupuolella odottava tunnelma. Isoja asioita on työn alla: kirjaston tulevaisuutta mietitään, ja samaan aikaan kaipaamme kirjastolle myös uutta johtajaa ja esihenkilöä. Toisaalta kirjaston arki rullaa, ja ihanat asiakkaat ja kokeneet työkaverit auttavat jaksamaan ja toimimaan poikkeavassa tilanteessa.  

Elokuun alusta asti olemme olleet ilman palvelupäällikköä ja johtajaresurssia Joni Rahjan siirryttyä Kajaaniin kirjastotoimenjohtajaksi. Palvelupäällikön paikka on ollut haettavana jo kahteen otteeseen, mutta rekrytointi on nyt toistaiseksi keskeytettynä ensi vuoden talousarvion hyväksymiseen asti. Tilanne on meille haasteellinen, ja asia on hankaloittanut monin tavoin kirjaston jokapäiväistä toimintaa. Nyt siintää  toiveissa, että saisimme uuden johtajan jo ensi vuoden alussa: puheissa vilahtaa usein uusi palvelupäällikkö tai kirjastojohtaja – eikö se ollutkin niin, että ääneen lausutut toiveet toteutuvat?  

Samanaikaisesti on Himangan lähikirjasto ollut purku-uhan alla uuden varhaiskasvatuskeskuksen tieltä. Olemme yrittäneet estää ja perustella himankalaisten kirjastonkäyttäjien tuella, ettei kirjastoa siirrettäisi ehdotettuihin entisen kunnanviraston tiloihin, jotka ovat kirjastotiloiksi sopimattomat. Jos kirjasto saa jäädä nykyisiin tiloihin, on tiloissa kuitenkin peruskorjauksen tarve. Näillä näkymin kaupunki ei näitä tiloja aio peruskorjata, joten toiveissa on, että saisimme Himangalle ihan uudet tilat muutaman vuoden kuluttua. Sitä ennen kuitenkin odotamme malttamattomina Himangan omatoimikirjaston avautumista, jonka olisi tarkoitus toteutua vielä tämän vuoden puolella.   

 

Himangan omatoimikirjaston kirjautumisyksikkö on jo paikallaan oven vieressä. Pian pääsevät asiakkaat kirjautumaan, kun kaikki asennustyöt on saatu valmiiksi. Himangan kirjastoon saatiin lastenosastolle kesällä lisää väriä uusista kuvakirjalokerikoista. 

Kalajoella on parhaillaan kirjoitteilla kulttuuripoliittinen ohjelma vuosille 2023–2027, ja tässä ohjelmassa esitettävien ja osittain jo edellä esiteltyjen kirjastoa koskevien suunnitelmien toivomme toteutuvan tulevina vuosina. Suunnitelmaan on kirjattu muun muassa kirjastonjohtajan, Himangan uuden lähikirjaston sekä uuden kirjastoauton tarve. Kalajoen kirjastoauto Kirjamerellä on arviolta enää muutama vuosi käyttöikää jäljellä, joten siksi olisi hyvä pohtia lähivuosina myös uuden auton hankintaa ja kirjastoautopalveluiden kehittämistä, että tämä tärkeä lähipalvelu saisi jatkua.   

Kirjastoauto Kirjameri odottamassa koululaisia koulupysäkillä. 

Kulttuuripoliittista ohjelmaa on työstetty muun muassa kirjasto- ja kulttuurihenkilökunnan työpajassa, ja parhaillaan on kaupungilla menossa asiakaskysely kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluista. Valmista ohjelmaa on tarkoitus jakaa päättäjille päätöksenteon pohjaksi.  Odotettavaa ja jännitettävää riittää, pohtii lokakuussa siis Kalajoen kirjaston väki, ja toivottaa kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoille mukavaa syksyä. 

Pääkirjastossa vuodenaikojen vaihtelua voi seurata Heikki Ulvin kauniiden lasimaalausten kautta. Kuvassa Koivun vuosi -teoskokonaisuuden osa Ruska.

Lasten ja nuorten kirjastotyön hauskuuksia

Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri Kalajoen kirjastossa?, kyselivät meiltä Haapajärveltä Mia ja Tuija. Ennen muuta lanu-työhön tuo iloa se, että saa tehdä työtä tuttujen mukavien työkavereitten kanssa ja myös tutun koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lasten ja nuorten kanssa. Kalajoella on lanu-työhön hyvät puitteet, on uudehko pääkirjasto, Himangalla oma lähikirjasto ja vielä kirjastoauto Kirjameri kiertämässä kouluja ja päiväkoteja.   

Mukavinta yleisesti lanu-työssä on nähdä lasten ja nuorten ilo, kun he löytävät itselleen mieluisaa luettavaa tai tutkittavaa, ja myös se, kun heistä aistii sen, että on kiva olla kirjastossa, on onnistunut kirjastokäynti joko ryhmän tai luokan mukana tai vapaa-aikana. Kaikenlaista hauskaa sattuu lasten kanssa, esimerkiksi viime päivinä on yritetty metsästää muitten aikuisten kanssa useampaakin muskarista energistä taaperoa pääkirjaston hyllyjen välistä – nopsajalkaistakin kirjastotyöntekijää välillä tarvitaan. Musiikkiopiston muskarista johtaa ovi suoraan pääkirjaston lastenosastolle.

Erityisen ilahduttavaa oli tutkia ja palkita nyt alkusyksystä kesän lukupassikampanjan satoa ja huomata, että noin viitisenkymmentä lasta ja nuorta oli palauttanut passeja, yhden tai useamman. Edellisinä kesinä lukukampanjoihin ei juurikaan ollut osallistujia, joten osallistujia oli tullut kymmenittäin lisää.  

Loppuun vielä maininta erityisen hauskasta työkaverista, Sakusta, vuosia pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa vierailleesta lukukoirasta. Saku on  kuunnellut kymmenien ja kymmenien kalajokisten lasten lukemista rapsutus- ja HK:n Sininen -palkalla ja oli vastikään mukana myös terapiakoirana Kalajoen lukion palkitussa kansainvälisessä EU inclusion approaches -hankkeessa!   

Lukukoira Saku kuuntelemassa lelujen lukemisia Lelujen yössä Kalajoen pääkirjastossa keväällä 2022. 

 

Parin vuoden takaisessa @vinkkaamo -joulukalenterissa Kalajoen kaupunginkirjasto sai ainakin Oulun kaupunginkirjaston henkilökunnan lukemaan vinkkaamanne Anni Saastamoisen teoksen Sirkka. Onko kirjastossanne jokin muu sellainen kirja, josta koko henkilökunta on innostunut? 

Tällä kertaa esille nousi kirjailija Sayaka Murata ja erityisesti vuonna 2020 suomeksi ilmestynyt Lähikaupan nainen. Moni meistä oli Lähikaupan naisen lukenut, osittain toistemme tietämättä, ja kirja oli myös jäänyt mieleen, vaikka lukuhetkestä olisi kulunut pidempikin aika. Kirjaa kuvailtiin muun muassa sanoin erikoinen, mukaansa tempaava, ahdistava, masentava, samaistuttava, ohut, hauska, kiinnostava japanilaisuuden kuvaus.  

Lähikaupan nainen kertoo 36-vuotiaasta Keikosta, joka on vuosia työskennellyt japanilaisessa lähikaupassa konbinissa. Keiko rakastaa työtään ja kokee sen elämäntehtäväkseen, mutta ympäröivä yhteiskunta ja lähipiiri eivät osa-aikaista “opiskelijan” työtä katso hyvällä. Yksinelävän Keikon odotetaan myös avioituvan, sopeutuvan myös tästä näkökulmasta vallitseviin normeihin. Miten elää omannäköistä elämää, kun poikkeavaa käytöstä ei hyväksytä? Mitä tapahtuu, kun omalaatuinen Keiko lähtee sopeutumisen tielle?  

 

Useampi meistä myös mietti Lähikaupan naisesta innostuneena kirjailijan juuri ilmestyneen Maan asukit –teoksen lukemista, ja yksi ehti jo kirjan lukeakin (osittain kuunnella Vuokko Hovatan lukemana), Lukukokemuksena Maan asukit oli Lähikaupan naiseen verrattuna raju, jopa makaaberi, mutta kiinnostava ja ajatuksia herättävä kirja joka tapauksessa sekin. Samoja teemoja ja tyyliä ja japanilaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kuvausta ja ympäristön normeihin sopeutumattomuutta ja erilaisuutta nuoren päähenkilön kautta kuvattuna on molemmissa kirjoissa.   

Maan asukit -kirjan takakansitekstissä mainitaan, että saattaa käännyttää avaruusolioksi. Mitä tämä tarkoittaakaan? Ei sitä ihan tyypillistä avaruusoliota, sen verran paljastettakoon kirjan juonesta. Maan asukit -kirja jakaa varmasti mielipiteitä Lähikaupan naista enemmän – kannattaa tutustua tähänkin.  

Terveisin,
Aino-Marja ja Anne Kalajoen kaupunginkirjastosta 

 

 

Open Space -työpaja

Digidigi Kalajoella

Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Kita-päivä kalajoella 9.5.2019

Kevään Kirjastossa tavataan –päivä järjestettiin Kalajoella, uudessa hienossa pääkirjastossa. Paikalla oli 125 kirjastoammattilaista Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta.

Päivän aloitti Kalajoen kirjaston palvelupäällikkö Joni Rahja, joka toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän kertoi Kalajoen kirjaston uudesta pääkirjastosta, joka on kaupungin keskustassa. Sijainti ja lisääntyneet aukioloajat ovat kaksinkertaistaneet asiakasmäärät ja lainausmäärät ovat kasvaneet neljänneksellä. Asiakkaat ovat ottaneet myös uudet lainaus- ja palautusautomaatit omakseen, yli 60 % aineistosta lainataan automaatilla. Tämä on mahdollistanut myös henkilökunnan työtehtävien siirtämisen rutiineista kirjastoammatillisiin tehtäviin.3D-tulostettu esine kädessä

Kirjastoon päästiin myös tutustumaan. Ja uudet toiminnot, kuten Virta-Sali, jossa voi järjestää tapahtumia sekä kahvila, varattava monitoimitila, 3D-tulostin ja avovarasto, herättivät ihastusta.

Digidigi-teeman ensimmäinen puhuja oli Jari Laru Oulun Yliopistolta, joka puhui tekoälyn ja tukiälyn nykyisistä mahdollisuuksista ja tulevaisuuden potentiaalista. Herättävä puheenvuoro, josta riitti puhetta lounaalla.

Seuraava puhuja, Päivi Litmanen-Peitsala toi digiä jo lähemmäs käytännön kirjastoarkea. Hän kertoi, mitkä ovat Yleisten kirjaston neuvoston suositukset annettavasta digituesta sekä tulevasta Ake-kirjastoille myönnettävästä erillismäärärahasta, jolla on tarkoitus määritellä asiakkaille annettavan digituen osaamistarpeet ja järjestää koulutusta kirjastojen henkilökunnalle. Hanke kestää syksystä ensi vuoden loppuun.

Päivi Litmanen-Peitsala puhumassa yleisölle

Pikaporinoissa oli nopeita puheenvuoroja. Ritu Nikola kertoi syksyn Ake-alueelle järjestettävistä digiohjaamiskoulutuksista. Riikka Sirviö kertoi, minkälaista digiopastusta Oulun kaupunginkirjasto on järjestänyt viime aikoina, Anne Ollanketo maakunnallisen digitukipilotin viimeisistä kuulumista ja Kari Rönkä hyvin käytännönläheiset toimintaohjeet digituen antamisesta.

Työpajan aiheita paperilapuillaIltapäivän viimeinen osio oli Laura Similän fasilitoimat open space –työpajat. Ryhmäkeskustelujen aiheena olivat osallistujien päättämät. Aiheita oli laidasta laitaan, mm. puhuttiin digituen antamisen mahdollisuuksista pienissä kirjastoissa, osaamistarpeista ja jopa siitä, onko digituki kirjaston tehtävä.

Kokonaisuutena koulutuspäivää pidettiin ajatuksia herättävänä. Päivän mittaan lähestyttiin korkealentoisesta tulevaisuuden visiosta koko ajan sitä, mitä digituki tarkoittaa jokapäiväisessä kirjastotyössä ja mitä se vaatii meiltä kirjastoammattilaisilta.

Koulutuksen esitykset ovat katsottavissa koulutusarkistossa.

Uutiskirje 3/2019 – Kirjasto Goes Digidigi

Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

KITA-päivä Goes digidigi, Ilmoittaudu mukaan!

KiTa-päivät goes DigiDigi 9.5.2019 Kalajoella. Kirjaston työntekijä, KiTa-päivät ovat juuri sinua varten. Tule tutustumaan Kalajoen uuteen kirjastoon ja tapaamaan työkavereita. Yhdessä ihmetellään myös mitä se DigiDigi oikeasti on.

Kirjastot mukana digitukipilotissa Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaa on yksi viidestä kansallisesta pilotointialueesta, jossa toimeenpannaan  Valtionvarainministeriön digituen mallin mukaista toimintaa. Digituen valtakunnallisena kehittämisen tukijana toimii Väestörekisterikeskus tiiviissä yhteistyössä Valtionvarainministeriön digitukitiimin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan pilottia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Lisätietoa digituen alueellisista piloteista.

Palvelut digitalisoituvat nopeasti, osa kansalaisista ei pysy vauhdissa mukana ilman riittävää ja laadukasta laitteiden tai netin käytön tukea. Pohjois-Pohjanmaan Digituki  -pilotissa kehitetään kuntalaisten digitukea niin, että yhä useampi kansalainen kykenisi asioimaan itsenäisesti ja turvallisesti verkossa. Tavoitteena on sujuva arki digituen turvin. Digituella ehkäistään digisyrjäytymistä ja edistetään kansalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta käyttää digipalveluita.

Kirjastot ovat osa digitukea antavaa verkostoa. Jokaisessa kirjastossa annetaan opastusta mm. kirjaston laitteisiin, verkkokirjastoon ja digitaalisiin aineistoihin. Useissa kirjastoissa järjestetään lisäksi digiopastuksia eri aiheista joko itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Digituki -pilotin tehtävänä on kehittää, tukea ja koordinoida digituen järjestäjien toimintaa ja käynnistää uusia kokeiluja tuen tarjoamiseksi. Pilotin verkostokoordinaattorit keräävät tietoa digituen toimijoista ja ovat yhteydessä mm. kirjastoihin. Paikallisen digituen verkoston tehtävänä on tunnistaa sähköisen asioinnin tarpeita, kehittää ja antaa tukea. Verkosto tekee yhdessä töitä, jotta alueen asukkaille olisi riittävästi tarjolla ja löydettävissä digituen palveluja.

eKirjasto

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen eKirjasto on saanut mahtavasti näkyvyyttä julkisuudessa. Yhteensä eKirjastostamme julkaistiin alkuvuoden aikana yli 30 sanomalehtiartikkelia eri lehdissä ja asiasta uutisoitiin myös ainakin Ylen alueellisissa tv-uutisissa, Ylen verkkouutisissa, Yle Pohjois-Pohjanmaan radiokanavalla ja Radio Pookissa.

kuvituskuva

Tilastojen mukaan yhteiset e-palvelut on otettu hyvin vastaan. Asiakkaat näyttävät löytäneen e-aineistomme hyvin ja kaikkien palveluiden käyttömäärät ovat kasvussa. Ellibsissä kasvu on ollut ennakoitua voimakkaampaa. Tämä näkyy siten, että aineistot ovat hyvin lainassa ja varauksia on paljon. Muistetaan kuitenkin jatkaa e-aineistojen esittelyä ja markkinointia jatkossakin.

Alueelle painatetut e-kirjoja markkinoivat hyllypuhujat lähetettiin matkaan maaliskuun alussa. Hyllypuhuja on pieni pahvinen ”lätkä”, jonka voi kiinnittää tarrapinnastaan esimerkiksi hyllyn tai muun tason reunaan. Hyllypuhujan on tarkoitus kiinnittää asiakkaan huomio ja sen läheisyyteen voi laittaa esille myös muuta eKirjastoa markkinoivaa materiaalia.

Kiertonäyttelyitä tarjolla

Varaa helposti pystytettävä roll up -näyttely kirjastoosi! Tarjolla on kolme näyttelyä, joista Susikoira Roi -näyttely on heti vapaana. Unelma Jäämerestä – Petsamo kartoissa -näyttely on Oulussa vieraisilla Rovaniemen kaupunginkirjastosta ja saamme nyt tarjota sitä muille alueemme kirjastoille. Joni Skiftesvikin näyttely on varattu ensi vuoden keväälle asti, mutta lisävarauksia otetaan vastaan. Linkki kiertonäyttely-sivulle löytyy myös  materiaalipankin etusivulta. Emme peri näyttelyistä maksua, mutta lainaaja huolehtii näyttelyn kuljetuskustannuksista. Katso varausohje ja käy tutustumassa kiertonäyttely-sivuun. 

Katso Kirjasaari ja Kirjastosatoa

Viime vuoden parhaimmat lasten ja nuorten kirjat esiteltiin Kirjasaaressa ja uudistettu Kirjastosatoa esitteli aikuisten vuoden 2018 kirjallisuuden ja musiikin parhaimmistoa. Jos et päässyt tapahtumiin mukaan tai haluat fiilistellä niitä uudestaan, olethan huomannut katsoa tallenteet? Kirjasaaren tallenne löytyy täältä. Kirjastosatoa -tapahtumasta on yhteensä viisi tallennetta alkujuonnon kirjavinkeistä ja Anneli Kannosta TopMusiikkiin, runolautakuntaan ja  Minna Rytisaloon.

Muistathan ilmoittautua KiTa-päivään!

Terveisiä Oulusta,
Heidi ja AKE-työryhmä

PS. Kesäksi on tulossa Kirjakasvio-lukukamppis. Pysy kuulolla.

Alueella tapahtuu 2/2019 Infonäyttö kirjaston käytössä

Alueella tapahtuu 2/2019
Kalajoen kaupunginkirjasto

Digital signage kirjaston käytössä

’Digital Signagella’ tarkoitetaan sähköisen sisällön esittämiseen tarkoitettuja infonäyttöjä. Sisältö luodaan erilaisista kuva-, video-, teksti-, grafiikka- sekä html-elementeistä. Yksinkertaisimmillaan kyse on esimerkiksi PowerPoint -ohjelmalla tai infonäytöille suunnitelluilla ohjelmistoilla tai julkaisujärjestelmillä. Infonäyttöohjelmistoissa on myös hyvät työkalut sisällön esittämisen ajastamiseen.

Sisällön esittäminen tapahtuu yleensä jokaisen näytön taakse sijoitettavalla toistimella eli pienellä verkossa olevalla tietokoneella, jonka muistiin sisältö ladataan. Toinen vaihtoehto on jakaa yhden toistintietokoneen kuva esimerkiksi HDMI-jakovahvistimella ja siirtää jaetut kuvat HDMI-RJ45 lähetin-vastaanotinpareilla normaalia tietoliikenneverkkoa pitkin eri näytöille. Viimeksi mainitussa vaihtoehdossa on rajoituksena n. 100 metrin kaapelietäisyys lähettimen ja vastaanottimen välillä.

Sisällöntuotannossa on muutamia muistettavia perusasioita jotka kannattaa huomioida, jotta viestin välittyminen asiakkaille olisi mahdollisimman tehokasta.

1. Vähemmän on enemmän. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä usein mahdollistakaan sijoittaa kaikkea informaatiota yhteen ”kuvaan”. Infonäyttöjen tehtävä on herättää mielenkiinto ja kertoa, mistä saa tarvittaessa lisätietoa eli ydinsisältö esiin!

2. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva luo mielikuvia tekstiä helpommin. Käytä siis kuvia huomion, mielikuvien ja tiedon välittämiseen mahdollisimman paljon, mutta tyylillä. Videosisällön tulee olla erityisen lyhyt ja ytimekäs, koska asiakas ei pysty itse määrittämään, mitä ja missä järjestyksessä informaatiota poimii.

3. Kuinka kauan sama näkymä on nähtävissä. Ajallisesti asiakkaan mahdollisuus nähdä näytöllä oleva sisältö riippuu näytön sijoituksesta. Mikäli näyttö on kulkuväylällä, tulee tieto olla luettavissa hyvinkin nopeasti, koska näytön eteen ei voi välttämättä pysähtyä ainakaan pitkäksi aikaa ilman, että on tien tukkona. Toisaalta paljon kuvia ja pitkä aika kuvaa kohden puuduttaa, jolloin kuvia ei jakseta katsoa läpi, minkä vuoksi informaatio ei tavoita kohdettaan tehokkaasti.

4. Tärkeät elementit lukkoon. Tietyt asiat kannattaa määritellä lukituiksi riippuen siitä, kuinka sisällön esittäminen halutaan toteuttaa ja mitä elementtejä käyttää. Tämä voidaan tehdä tekemällä puolivalmiita pohjia erilaisia tilanteita varten. Pohjaan voidaan sijoittaa jo valmiiksi esimerkiksi logo, grafiikkaa, html-elementtejä tai muita vastaavia, kaikissa kuvissa toistuvia asioita samoille tutuille paikoille. Varsinaiselle muuttuvalle sisällölle jätetään tietyt avoimet kentät ja täytettävät kohdat pohjaan ja näin kokonaisuudesta tulee yhdenmukainen.

Tiivistettynä: Vähemmän tekstiä → Tärkein sisältö esiin → Nopeasti luettava → Isompi fontti, jotta näkyy myös kauemmas → Laajempi asiakaskattavuus. Lisäksi kuvia herättämään mielenkiintoa ja mielikuvia sekä yhdenmukainen ulkoasu luomaan siisti ja uskottava infokanava.

Tapaus Kalajoen kaupunginkirjasto, pääkirjasto

Kalajoen vanhassa pääkirjastossa asiakkaiden tiedottaminen kirjaston tiloissa oli pitkälti irtolappusten ja ulko-oveen liimattujen tiedotteiden varassa. Pääkirjasto muutti 15.9.2018 uusiin tiloihin kauppa- ja kulttuurikeskus Merran toiseen kerrokseen. Kirjaston kanssa samassa, avoimessa tilassa toimivat myös kirjastokahvila Kirja sekä Kino Virta ja Virta Sali, jotka tarjoavat monipuolisesti elokuva- ja kulttuuritapahtumia 216-paikkaisessa salissa. Uuteen pääkirjastoon haluttiinkin infonäyttöjärjestelmä, joka palvelisi kirjaston lisäksi myös monipuolisesti kahvilan ja kulttuuritapahtumien tiedonvälitystä ja markkinointia.

Järjestelmäksi valittiin kotimainen iDiD -infonäyttöjärjestelmä, joka muodostuu selainpohjaisesta julkaisujärjestelmästä sekä kirjastolle tulleesta julkaisukanavasta. Sisältö otetaan vastaan verkossa olevasta pilvipalvelusta toistintietokoneella ja jaetaan neljälle näytölle HDMI-RJ45 -lähettimillä ja vastaanottimilla. Näyttöinä on infonäyttökäyttöön soveltuvat laitteet, jotka ovat päällä 24/7/365. Tällä hetkellä pääkirjastossa on neljä infonäyttöä. Suunnitelmissa on hankkia vielä viides sekä kirjastoautoon oma, jolloin kirjaston asioista tiedottaminen sekä tapahtumien markkinointi olisi kattavampaa myös keskustan alueen ulkopuolella.

Sisällöntuotannossa lähdettiin liikkeelle siitä, että luotiin eri toimijoille (kirjasto, kulttuurisali, elokuvateatteri) omat sisältöpohjat, jotka ovat tietyiltä osiltaan yhteneväiset, mutta erottuvat hieman toisistaan. Yhtenevää ovat värimaailma, kaupungin logo, asettelu sekä kellon ja nimipäivän HTML-elementit. Erot löytyvät otsikkopalkin tekstistä ja fontista sekä vasemman palkin grafiikasta.

Pääkirjaston infonäyttöpohjaKulttuurisalin infonäyttöpohjaElokuvien infonäyttöpohja

Tunnukset infonäyttöjen julkaisujärjestelmään on kirjastossa kahdella henkilöllä. Jos esimerkiksi dekkaripiirin mainos halutaan infonäytöille, kuva ja teksti asetellaan suoraan pääkirjaston pohjalle ja julkaistaan. Ajastusominaisuus on myös hyvin kätevä, sillä esimerkiksi itsenäisyyspäivän tiedotteet ja aukioloajat ajastettiin näkymään näytöillä hyvissä ajoin ja poistumaan automaattisesti itsenäisyyspäivän jälkeen, jolloin tieto näytöillä on ajankohtaista eikä sisällöntekijän tarvitse olla koko ajan muokkaamassa näyttöjä.

Julkaisujärjestelmä itsessään on hyvin helppokäyttöinen ja mahdollistaa erityyppisten kuvatiedostojen, pdf- ja tekstitiedostojen sekä videokuvan hyödyntämisen. Myös pohjien tallentaminen on helppoa. Jonkin verran haastetta ovat aiheuttaneet valmiit mainokset, joita tulee mainostoimistoilta tai tapahtumien järjestäjiltä. Näyttöjen asennus on tehty vaakasuoraan ja palvelee tarpeita hyvin, mutta usein tapahtumiin toimitettava materiaali tulee julisteeksi suunniteltuna, jolloin niiden käyttäminen sellaisenaan on harvoin mahdollista. Julkaisujärjestelmä sinällään tarjoaa mahdollisuuden tuottaa sisältöä myös pystyyn asennetuille näytöille, mutta se vaatisi oman kanavan. Myös isoihin tienvarsinäyttöihin toimitettu materiaali ei yleensä kelpaa infonäyttöihin liian pienen resoluutionsa vuoksi.

Järjestelmä kokonaisuutena on toiminut tähän asti hyvin. Helppokäyttöisyytensä vuoksi uuden sisällön tuottamiseen ei kulu kovinkaan paljoa aikaa, riippuen tietenkin valmiiden teksti- ja kuvatiedostojen määrästä. Mikäli sopiva kuva ja teksti ovat valmiina on, infonäytöille pyörimään tuleva mainos on valmis noin minuutissa, mutta mikäli tekstiä joutuu referoimaan tai kuvia muokkaamaan niin aikaa saa kulumaan enemmänkin.

Kalajoen kaupunginkirjaston kannalta parhaimmat puolet infonäyttöjen hyödyntämisessä ovat olleet juuri tiedotus- ja markkinointimateriaalin nopea ja helppo tekeminen ja saaminen näkyville paikallisesti. Paperilappusten tulostaminen ja levittäminen on vähentynyt ja kirjaston ilme yhtenäistynyt. Lisäksi näytöt ovat aina tiedottamassa asiakkaita myös silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Janne Hilpinen
Joni Rahja
Kalajoen kaupunginkirjasto

Alueella tapahtuu 1/2019

Alueella tapahtuu 1/2019
Kalajoen kaupunginkirjasto

Muuttohommissa

Kirjastot eivät kovin usein tai kevein perustein paikkaansa vaihda, mutta välillä muuttohommiakin voi tulla eteen. Tässä on hiukan tiivistystä ja hyväksi havaittuja vinkkejä Kalajoen pääkirjaston muutosta 2018 kesällä/syksyllä.

Kalajoen pääkirjasto muutti uusiin tiloihin noin alle kilometrin päähän kaksikerroksisen kauppakeskuksen ylempään kerrokseen. Vaikka kirjastolaiset ovatkin melkoisia tehopakkauksia, päätimme ettemme ala kantaa laatikoita yksi kerrallaan uuteen osoitteeseen. Sen sijaan pakkasimme aineiston arkistolaatikoihin, arkistolaatikot kokosimme kuormalavoille, lavat kärräsimme pumppukärryillä kuorma-auton kyytiin takanostimen avulla, auton hurautimme uuteen osoitteeseen ja lavan kerrallaan purimme hissin avulla oikeaan paikkaan uudessa tilassa.

1. Muuttamisen valmisteluun kannattaa oikeasti varata aikaa. Pääkirjasto suljettiin asiakkailta kolme kuukautta ennen varsinaista muuttoa kesäkuun puolivälissä. Pitkä sulkuaika voi olla vaikeasti perusteltava asia kaupungin/kunnan taholle, mutta Kalajoella sitä puolsi useampi seikka. Kokoelma oli käytävä läpi ja poistoja tehtävä valtavasti pienentyvän hyllytilan vuoksi. Emme myöskään tienneet, milloin ja miten nopeasti vanha pääkirjasto lähtee purettavaksi. Lisäksi pystyimme takaamaan kuntalaisille kirjastopalvelut myös sulun ajaksi lähikirjaston ja kirjastoauton voimin.

Tiivistettynä Kalajoen muuttoaikataulu oli seuraava: viisi kuukautta hajanaista suunnittelua, kolme tiivistä kuukautta kokoelman läpikäyntiä ja pakkausta, yksi päivä varsinaista muuttamista ja kuusi päivää kirjojen laittamista hyllyihin ja kirjaston avausjärjestelyitä. Muuttaessa aika kuluu yllättävän nopeasti, sillä yllätyksiä tulee aina. Emme esimerkiksi ennättäneet järjestää kunnollista vanhan kirjaston irtokalusteiden myyntiä, vaan iso osa irtokalusteista ja kirjahyllyistä joutui suoraan hävitykseen puskutraktorien saapuessa.

Sulkuaika käytettiin kokoelman läpikäymiseen. Kokoelma käytiin nide niteeltä läpi ja joko pakattiin suoraan muuttolaatikkoon, tarroitettiin uudelleen ennen pakkaamista tai poistettiin ja hävitettiin. Uudessa kirjastossa oli noin kolmannes hyllymetrejä vähemmän eli kaikki huonokuntoinen ja liikkumaton aineisto poistettiin. Muuttovuonna poistoon joutuikin noin 30 000 nidettä. Lisäksi automaattien kasvava hyödyntäminen tarkoitti sitä, että noin 15 000 nidettä piti tarroittaa uudelleen, jotta automaatit pystyivät lukemaan viivakoodeja.

Varsinaisena muuttopäivänä pääkirjaston väki jakautui kahtia, osa ohjasi vanhan tilan tyhjentämistä ja osa oli vastaanottamassa tavaraa uudessa pääkirjastossa. Saimme muuttoavuksi Kalajoen työ- ja toimintapalveluista kymmenisen henkeä, jotka hoitivat lavojen siirrot uuteen tilaan, minkä ansiosta kirjaston väki pystyi heti aloittamaan kokoelman järjestämisen hyllyihin.

2. Hyllykartta tulevasta hyllyjärjestyksestä helpottaa muuttoa. Kun tuleva hyllyjärjestys on suurin piirtein selvillä, kuljetettavat muuttolaatikot voidaan viedä oikeiden hyllyjen lähelle, jolloin kokoelma on helpompi nostaa hyllyihin ilman liiallista siirtelyä ja rasitusta selälle. Laskimme pakatessa sen tilan, jonka kukin luokka vie hyllyistä. Kun tiesimme kokoelman vievät hyllymetrit, pystyimme etukäteen jakamaan ja merkkaamaan hyllyistä laatikoille/kirjoille omat osiot, jolloin kokoelma saatiin nopeasti omille paikoilleen.

3. Pahviset arkistolaatikot ovat halpoja ja tarpeeksi kestäviä muuttolaatikoiksi. Kalajoella käytettiin muuttolaatikoina tavallisia, lujasta voimakartongista tehtyjä arkistolaatikoita (25x50x35cm), joita vahvistettiin hiukan ylimääräisellä teippauksella, jos sisältö oli tarpeeksi raskasta tietokirjallisuutta. Laatikot kestivät muuton hyvin, kunhan niitä ei yrittänyt vetää kahvoista. Lisäksi ne pysyivät muodossaan äärimmilleen pakattuina hyvin yli kuukauden, jos päällekkäin pinottujen laatikoiden kulmat olivat toistensa päällä. Muovisia muuttolaatikoita ei ole siis pakollista vuokrata/ostaa.

4. Kuormalavat ja pumppukärryt vievät pitkälle. Yhdelle vakiomittaiselle EUR-kuormalavalle mahtuu n. 18 arkistolaatikkoa täynnä kirjoja. Yksi arkistolaatikko painaa muutamasta kilosta yli pariin kymmeneen kiloon eli lavalla voi olla 300-400 kiloa aineistoa, jota on kätevä siirrellä pumppukärryillä. Eurolava mahtuu kärryineen myös tavalliseen henkilöhissiin. Pakkasimme kesän aikana kaiken muutettavan aineiston valmiiksi lavoille odottamaan muuttoa. Kun muuttopäivä viimein koitti, lavat kärrättiin suoraan ulko-ovesta kuorma-autoon. Lavoilla saatiin tuotua myös talteen otettua irtokalustoa.

5. Ergonomia kannattaa muistaa kiireessäkin. Laatikko täynnä kirjoja voi painaa parikymmentä kiloa. On parempi nostaa ajatuksella ja jaloilla, kuin kiireessä ja selällä. Selvisimme onneksi Kalajoella koko pakkaus- ja muuttourakasta ilman suurempia haavereita. Raskaimmat laatikot kannattaa suosiolla nostaa porukalla.

Tällaisia muuttoterveisiä siis Kalajoelta. Tervetuloa tutustumaan lopputulokseen Kirjastossa tavataan -päivänä torstaina 9.5.! Esittelyt myös muina ajankohtina onnistuvat ottamalla vain yhteyttä.

Kalajoen pääkirjaston muuttoa lukuina
n. 50 000 kappaleen kokoelma siirretty
650 arkistolaatikkoa
36 kuormalavaa
4 reissua kuorma-autolla päivän aikana
1,5 € rahatuloa vanhoista tuulettimista, jotka myytiin ennen pakkauskesän superhelteitä

Joni Rahja
Kalajoen kaupunginkirjasto

KiTa-päivä, Kalajoki

KiTa-päivä goes Digidigi 9.5.2019 Kalajoella

Materiaalit:

KalajoenKaupunginkirjasto_KiTa

Kita-paiva Kalajoella

Oulu KiTa – Litmanen-Peitsala

Padlet-vastaukset

 

 Palautekyselyyn

 

9.30-10 Aamukahvit (Ake Oulu tarjoaa)
10-11 Kirjastokierros Kalajoen uudessa kirjastossa
11-12 Digitaalinen tulevaisuus 2030 – kuinka ”tukiäly” tukee ihmisten arkea, oppimista ja työtä jo lähitulevaisuudessa. Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus
12-13 Lounas (omakustanne)
klo 13-13.30 YKN:n suositus digituen antamisesta kirjastoissa, Päivi Litmanen-Peitsala
klo 13.30-13.45 Pikaporinat:
Kirjastohenkilöstön kouluttaminen (digihanke), e-informaatikko Ritu Nikola
Oulun digiopastukset, informaatikko Riikka Sirviö
Pohjois-Pohjanmaan Digitukipilotti, kirjastokoordinaattori Anne Ollanketo
13.45-14 Digiopastajan toimintaohjeet Oulussa, hanketyöntekijä Kari Rönkä
14-15.30 Open Space työpajat: Digituki kirjastoissa. Alustajana Laura Similä.
Työpajojen lomassa kahvit (Ake Oulu tarjoaa)
15.30-16 Yllätysesiintyjä