Ihana nähä! – Kita-päivä Kajaanissa

 

Päivä alkaa Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsän Koutasalissa, osoite Koskikatu 2–4, Kajaani 
klo 9–10 Aamukahvi tarjolla klo 9.00–10.00
10–11.40 Tervetuloa! Kulttuuri ja kirjastot hyvinvoinnin lähteinä – puheenvuorot: Kulta ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen ja Limingan kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala

11.45–13.00 Lounas ja siirtyminen Kajaanin kaupunginkirjastoon, Seminaarinkatu 15 (välimatka kongressi- ja kulttuurikeskuksesta noin 1,4 km, lounaspaikat reitin varrella)

Iltapäivä Kajaanin kaupunginkirjastossa
13.00–14.50 Verkostoituminen ryhmissä. Iltapäiväkahvittelut ryhmien lomassa. Iltapäivän aikana ehdit myös tutustua Kajaanin kaupunginkirjastoon. Ryhmissä teemoina: Lanu-verkosto, Aikuisten kirjasto, Parasta palvelua, Hyvinvointia työstä, Digivuoren valloittajat, Kirjaston sydän – kokoelmatyö.

14.50–15.00 Päivän yhteenveto
15.00–15.30 Yllätysesiintyjä

Kiitos ja nähhään taas! Turvallista kotimatkaa.

Ilmoittaudu tästä 29.4. mennessä

Huom! Oululaiset, ilmoittautukaa tästä linkistä 29.4. mennessä

Yhteyshenkilö Hanna Jarva, hanna.jarva(a)ouka.fi, 040 154 6580

Keskustelutilaisuun kirjastossa.

Etäkahvien kuulumisia

Ake Oulun etäkahvit hörpättiin keskiviikkona 13.11. ja aiheena oli asiakasraadit, asiakkaiden osallistaminen ja kuulemistilaisuudet. Kahveilla oli enimmillään reilut kymmenen osallistujaa. Hieman kärsimme teknisistä ongelmista, mutta useimmilla kaikki toimi hyvin.

Alla on pikatiivistelmä keskusteluista. Jos haluatte lisätietoja tai tarkempia materiaaleja näistä tapahtumista, niin olkaa vain yhteydessä suoraan järjestäjään tai Ake-tiimiin: akeoulu(a)ouka.fi.

Seuraavat etäkahvit järjestetään keskiviikkona 11.12. klo 9.30. Aiheena on silloin uudet e-aineistot ja keskustelua johtaa e-informaatikko Ritu Nikola. Katsotaan myös kevään tulevia aiheita. Etäkahvien oma sivu on täällä.

 

Juho Sarkkinen, Oulu: Kaukovainion lähikirjaston pikakuulemiset

  • Palauteporinat -lähikirjastokonsepti
  • erittäin matala kynnys, kuullaan asikkaita, luodaan kirjastolle kasvot
  • Tarjolla kahvit ja keksit
  • 20 kävijää muutamassa päivässä
  • saatiin rakentavaa palautetta, toimintaa kehitetään niiden perusteella
  • pientä mainontaa, normaalien kanavien lisäksi mm. Facebookin paikallisryhmään lähikauppaan

Ari Koistinen, Kajaani: Suorat sanat –tilaisuudet

  • Kaupunkistrategiassa asiakkaiden osallistaminen
  • Hyde Park -mallia kokeiltiin, nyt ohjattu keskustelu
  • asiantuntija alustaa, esim. kaupungin johtoryhmästä
  • oikeata keskustelua, palaute otetaan vastaan
  • nostaa kirjaston roolia kaupungin johdon silmissä
  • asiakkaita paikalla 4 – 40
  • vuoden aikana pidetty n. 10 kertaa
  • nyt vähän ideat vähissä
  • myös laajempia keskusteluaiheita, mm. ilmastokysymys

Tuomas Kumpula, Kajaani: Nuorten osaston suunnittelu

  • yläkoulun luokka kutsuttu paikalle
  • toiveita tiloista, huonekaluista, laitteista
  • myös kokoelmaan liittyvää palautetta: uutuuskirjoja enemmän esille

Laura Similä, Oulu: Lasten osallistaminen tilasuunnittelussa

  • luettiin satu, annettiin muovailuvaha, piirustuksia
  • erilaista näkemystä kirjastosta

Outi Lintula, Pyhäjoki: Pudasjärven ja Pyhäjoen Kuten haluatte -hanke

  • uusien kirjastotilojen suunnittelu
  • työpajoja, nettikysely, paperikysely kirjastossa, osallistuminen eri messuille
  • eri ammattirymiltä hyviä ideoita
  • ideat eivät rajoitu tiloihin, myös toiminnan kehittäminen
  • Pudasjärvellä uusia yhteyksiä: alakoululuokka halusi tulla mukaan
  • asiakkaat kokeneet osallistumisen merkitykselliseksi

Anette Karjalainen, Suomussalmi: Suorat sanat Suomusalmi

  • idea lainattu Kajaanista
  • kaksi kertaa järjestetty
  • nuoria ei paljoa paikalla, mutta hyvä keskustelu
  • Hyvä elämä -aihe: 20 henkeä paikalla (kirkon edustaja lämmitelijänä)

Maija Karvosenoja, Oulu: Walk In -työpajat

  • neljä asiakasiltaa pääkirjastolla ja Yli-Iissä
  • matala kynnys: kolme pientä kysymystä, esim. kerro joku kokemus kirjastosta
  • kerätään pyykinarulle
  • esim. tilatoiveita, palvelulupauksen testaus
  • nuorten toiveisiin Yli-Iissä on vastattu, saaneet 2500 € omaan sisustamiseen
  • sisäänheittäjä tarvitaan, myös pullakahvit pakolliset
  • 1 – 2 h kesto
  • 60 – 70 vastausta jokaisesta työpajasta

Hanne Uusitalo, Tyrnävä: Juurilla-hanke

  • AVI:n rahoittama hanke, kesto 13kk. Päättyy 15.11.2019
  • Tavoitteena edistää kuntalaisten aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä niin, että kirjastosta tulisi kuntalaisille luonteva paikka osallistua ja vaikuttaa.
  • Porinapaikat: ihmisten luonnollisissa kokoontumispaikoissa, kuten tapahtumissa ja erilaisten ryhmien kokouksissa kalasteltiin kuntalaisilta keskustelunaiheita Kansalaiskeskusteluja varten.
  • Kansalaiskeskustelut: Kirjastossa järjestettiin jonkun teeman ympärille keskittyviä, kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa keskustelua alustivat aiheeseen perehtyneet puhujat.
  • Kantapaikka: Kirjastoon hankittiin tabletteja asiakaskäyttöön -> pääsy tietoon ja mahdollisuus vaikuttaa verkossa.
  • Lisäksi järjestettiin monenlaista muuta kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen tähtäävää toimintaa.
  • Onnistuttiin kohtauttamaan kuntalaisia ja kunnan viranhaltijoita ja rakentamaan siltoja eri toimijoiden välille.
  • Syntyi hyvää yhteistyötä (esim. yläkoululaiset apuohjaajina eläkeläisten digiopastuksissa)
  • Viihteellisemmät tapahtumat keräsivät hyvin väkeä kirjastoon, mutta Kansalaiskeskustelujen osallistujamäärä jäi vähäiseksi -> keskustelut kytkettiin osaksi muita tapahtumia, jolloin tavoitettiin isompi yleisö.

KiTa-päivän kuulumiset

Lokakuun alussa järjestetty Kirjastossa tavataan –päivä keräsi jälleen melkein satapäisen joukon kirjastoalan ammattilaisia Ouluun. Uralleni ei ole vielä mahtunut montaa reissua, joten KiTa-vierailu iski hyvään saumaan. Normaalisti herääminen kello kuudelta olisi vastenmielinen koettelemus, mutta tieto rennosta koulutuspäivästä sai minut pomppaamaan ylös sängystä kuin ohjus. Hovikuski kurvasi kotiovelle puolta tuntia myöhemmin. Matka Kajaanista alkoi siis hyvissä ajoin ennen auringonnousua.

KiTa-päivän teemaksi oli valittu tällä kertaa sanataide. Arvostan hyviä (tai tahattoman hauskoja) sanoituksia siinä missä kuka tahansa, mutta en voi väittää olevani mikään sanataiteilija. Jätän sanan säilällä sohimisen tai runonlausunnan mielihyvin muiden murheeksi. Päätin silti pitää mieleni avoimena ja antaa ammattilaisten opastaa.

Perillä Oulussa meitä odotti lämmin vastaanotto kahvin ja voileipien muodossa. Kofeiinipärinän voimalla oli hyvä ryhtyä perehtymään päivän antiin. Pääkirjastolle oli pystytetty lukuisia pikatreffipisteitä, joissa sai käydä utelemassa lähiseutujen kirjastojen kuulumisia. Olin heti ensimmäisenä testaamassa virtuaalitodellisuuskierrosta Oulun kaupunginkirjaston halki. Myös musavinkkaukseen ja aikuisten kirjavinkkipiiriin tuli oivallisia neuvoja. Merijärven ja Pyhäjoen kirjastojen nukketeatterihanke jäi mieleen persoonallisena kuriositeettina. Tunnin aikana ei millään ehtinyt perehtyä kaikkiin pisteisiin, joten pieni nälkä jäi.

Pikatreffirastilla opastusta.

Treffailun päätteeksi siirryttiin luennolle. Se käsitteli sanataiteen ja kirjastotyön yhteensovittamista. Oulussa on pitkät perinteet runojen, lorujen ja leikkien tarjoamisesta kaikenikäisille muksuille, jopa sylivauvoille. Erityisen hauskana yksityiskohtana mieleeni painui yksivuotiaista käytetty termi ”seniorivauvat”. Mielikuva huvittaa minua vieläkin. Luennolla esiteltiin joitakin hyviksi todettuja lasten runokirjoja sekä runoihin keksittyjä pikku koreografioita ja leikkejä. Nykyään hyviä runokirjoja on runsaasti, ja niiden kuvitus näyttäisi olevan jotain aivan muuta kuin meikäläisen ankeassa lamalapsuudessa. Isompien lasten sanataideharrastusta tuetaan esimerkiksi siten, että muksut laativat pikku tarinoita itse taiteilemistaan piirroksista.

Ideasta tarinalliseksi lukuvinkkaukseksi.

Lounaan jälkeen päästiin varsinaisten sanataiderastien äärelle. Kiersimme isoissa porukoissa tehtävärastilta toiselle ja ihmettelimme niiden antia. ”Ideasta tarinalliseksi lukuvinkkaukseksi” oli todella intensiivinen rasti. Siinä tarjoiltiin ideoita perinteisen kirjavinkkauksen maustamiseen. Vinkkaaja voi vaikkapa pukeutua kirjan roolihahmoksi, tai laatia vinkkauksesta eräänlaisen aarteenmetsästyspelin. Tällaisten asioiden suunnittelu ja järjestäminen vaatii paljon panostusta, mutta kersat menevät niistä aivan banaaneiksi. Vauvoille lorutteluun keskittynyt rasti sai minut muistamaan, miksi lisääntymisellä ei ole niin kiire. Toisaalta lorutuokioille on kysyntää, ja kirjasto on sellaisten järjestämiseen oiva paikka. Minulle kokonaan uusi tuttavuus oli satuhieronta. Satuhieronnassa lapset kuuntelevat satua, rentoutuvat ja hierovat toisiaan samalla kun tarina etenee. Innovatiivista!

Päivän viimeinen ohjelmanumero oli räppäri Sanan keikka, jonka lomassa artisti avautui biisien sanoittamisen haasteista ja vastaili kysymyksiin. Pitkästä koulutuspäivästä huolimatta porukka jaksoi olla hyvin mukana. Yleisösurffausta ei sentään nähty, mutta Sana sai osakseen raikuvia aplodeja sekä paljon kysymyksiä. Hyväntuulinen artisti vastaili uteluihin suorasukaiseen ja leikkisään sävyyn. Tunnustan, että yksi esitetyistä biiseistä löysi tiensä omalle Spotify-soittolistalleni jo kirjaston parkkipaikalle kävellessä.

KiTa:sta jäi oikein mukavat fiilikset. Sanataide on laaja termi, ja tämä näkyi myös päivän tarjonnan monipuolisuudessa. Sanataidekasvatus on erityisen tärkeää lastenkirjastotyössä, mutta joitakin ideoita löytyi myös aikuisten pään menoksi. Oli ylipäätään ilo vaihtaa kuulumisia vähän kauempana vaikuttavien kollegoiden kanssa. Seuraavaa kertaa odotellessa!

Tuomas KumpulaTuomas Kumpula.
Kirjastovirkailija
Kajaanin kaupunginkirjasto

Keskustelutilaisuus kirjastossa

Suoria sanoja Kajaanin malliin

Tuoreen kirjastolain antama tehtävä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisestä pohditutti kovasti kirjastoja, myös meitä täällä Kajaanissa. Mitäs tämä nyt tarkoittaa, emmekös me ole tätä työtä tehneet jo maailman sivu? Tehty on, mutta ehkä jotenkin muun ohessa, hieman tiedostamatta miten keskeisestä tehtävästä tässä on kyse. Selvästi tuli tarve tarttua asiaan rivakasti ja uusia avauksia tavoitellen.

Kajaanissa apuun tuli uusi kaupunkistrategia, jonka keskiössä ovat kaupunkilaisten osallistaminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kannustaminen rohkeisiin kokeiluihin. Samoihin aikoihin kun pohdimme täällä, että kuinka tästä eteenpäin, niin kansalaisopiston rehtori pyöräili työaamunaan torikahvilan ohi ja mietti, miten ”toriparlamentti” siirrettäisiin syksyllä sisätiloihin ja saataisiin selville, miten torilla istuneet ”ukot” parantavat maailman. Kirjasto ja kansalaisopisto löysivät nopeasti toisensa ja päätimme, että tehdään yhdessä ja eri tavalla kuin ennen.

Päädyimme tilaisuuksien sarjaan, jossa kaupunkilaiset saavat vapaasti esittää mielipiteitään ja ottaa halutessaan kantaa asioihin. Aiheiden tuli olla ajankohtaisia ja liittyä mielellään kaupungin kehittämiseen. Päätimme kutsua tilaisuuksiin alustajan, joka johdattelee lyhyesti käsillä olevaan aiheeseen. Tavoitteena oli lähestyä asioita uuden kaupunkistrategian pohjalta ja halusimme alustajiksi ja keskustelijoiksi teemasta vastaavia kaupungin viranhaltijoita. Käytännöllä varmistimme sen, että kaupunkilaisilta tuleva palaute menee suoraan oikeaan osoitteeseen. Pitopaikaksi valitsimme pääkirjaston lainaussalin ajatuksella, että avoimeen tilaan on helppo tulla ja jäädä kuulolle.

Keskustelutilaisuun kirjastossa.

Kirjastovirkailija Tuomas Kumpula (pöydän takana oikealla) johdattelee kulttuurikeskustelua.

Aloitimme syksyllä -18 ”speaker’s corner” tyyliin ja kutsuimme kansalaisia Suorat sanat -tilaisuuteen puhumaan suunsa puhtaaksi, joko tilaisuuden teemasta sananvapaudesta, tai sitten ihan mistä tahansa asiasta. Tilaisuuden alustaja Kainuun Sanomien päätoimittaja hyppäsikin sujuvasti jakkaralle ja antoi syttyjä kuulijoille. Heti alustuksen jälkeen kävi selväksi, etteivät kajaanilaiset ole jakkaralta julistajia, vaan tilaisuus jatkui juonnettuna keskusteluna. Näin jatkoimme myös tulevissa tilaisuuksissa. Aiheina ovat olleet hyvä elämä Kajaanissa, Kajaanin keskustan tulevat siltavaihtoehdot, nuorten elämä Kajaanissa, jolloin paikalla oli kutsuttuna lyseon 9. luokkalaiset. Osaajista elinvoimaa teemalla menimme KAMKin tiloihin kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia yhdessä paikallisten eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Kuluneen kevään lopuksi järjestimme suuren kulttuurikeskustelun kaupungin kulttuuri- ja liikuntarakentamisesta ja kulttuurilaitosten tulevaisuuden näkymistä

Nuorisotyöntekijä keskustelutilaisuudessa.

Nuorisotyöntekijä Miikka Kortelainen provosoi ysiluokkalaisia ottamaan kantaa

Kokemuksemme on, että kyseessä on kestävyyslaji, joka vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Avoimen kansalaiskeskustelun juurtuminen ottaa aikansa. Tilaisuuksien yleisömäärä on vaihdellut muutamasta useaan kymmeneen, ja ensimmäinen vuosi on mennyt tapahtuman tunnetuksi tekemiseen. Selviä merkkejä kuitenkin on, että Suorat sanat moni kaupunkilainen jo tunnistaa. Oman mielipiteen julkinen ilmaiseminen ei ehkä ole se ihan suomalaisin intohimo, ja hieman olemme keskusteluja avittaneet huolehtimalla siitä, että paikalle tulee aina muutama aiheelle lämpenevä sanavalmis kansalainen. Suorista sanoista emme luovu vaan jatkamme taas ensi syksynä 2-3 tilaisuudella sen mukaan miten päivänpolttamia aiheita Kajaanissa esiin nousee.

Nuorten nappaaminen kirjastoon

Kirjastolla on tänä keväänä panostettu erityisesti nuorten tarpeisiin. Yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat kirjaston kannalta vähän vaikea kohderyhmä. Lukeminen jää usein murkkuiässä vähemmälle, mikä tekee myös kirjastosta jotenkin vieraan paikan. Ikäryhmän houkuttelemiseksi saimme hieman rempparahaa pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston uudistamiseen. Käännyimme kysymään neuvoja nuorilta itseltään. Mikä saisi heidät tulemaan kirjastoon, viihtymään, sekä tietysti lainaamaan?

Kevään korvilla järjestetty ideointihetki keräsi paikalle reilun tusinan verran ysiluokkalaisia. Osallistujat antoivat rakentavaa palautetta ja monia ehdotuksia. Viihtyisyyden lisäämiseksi kaivattiin uusia huonekaluja, kuten säkkituoleja, löhösohvia ja korkeita pöytiä. Osastolle ehdoteltiin myös monia raikkaita värejä piristämään sen yleisilmettä. Joidenkin mielestä nuorten nurkkaus oli liian piilossa, toisten mukaan syrjäinen sijainti oli vain hyvä asia. Uutuuskirjoja haluttiin vielä selkeämmin esille. Konsoli- ja lautapelivalikoiman päivittäminen sai kannatusta, vaikkakin hankintaehdotukset jäivät vähäisiksi. Ideahetken loppupuolella ehdotukset alkoivat mennä jo pomppulinnojen tasolle, joten mielikuvituksen puutteesta nuoria ei todellakaan voi syyttää.

Asiakkaat tutustuvat Pokemon-kortteihin

Poké-päivä keräsi kaikenikäisiä pokémonmestareita.

Yksi kevään isoimmista onnistumisista oli toukokuun alussa järjestetty Kirjaston Poké-päivä. Kohderyhmänä olivat periaatteessa kaikki Pokémonin ystävät ikään katsomatta, mutta odotusten mukaisesti valtaosa osallistujista oli lapsia ja lapsiperheitä. Heidän ilokseen paikalla oli esimerkiksi pokémon-suunnistusta kirjaston tiloissa, aiheeseen liittyvää piirtelyä ja askartelua, sekä tietysti Pokémon GO:n pelailua hyvässä seurassa. Henkilökunta oli laatinut tapahtumaa varten upeita Pokémon-pinssejä, joita jaettiin aktiivisille osallistujille. Kuhinaa riitti kiitettävästi, osallistujia oli noin 65 henkeä. Teemapäivä keräsi kiitosta sekä lapsilta että näiden vanhemmilta, joten vastaavia tempauksia järkkäillään myös tulevaisuudessa.

Pokemon-pinssejä kädessä.

Pinssit suorastaan vietiin käsistä.

Vilkaise myös Kajaanin kirjaston YouTube-kanavan ensimmäinen kirjavinkkaus!
[embedyt] https://www.youtube.com/watch?v=LSgiXROGgqE[/embedyt]

terveisin Kajaanin kirjastolaiset