Tuoreen kirjastolain antama tehtävä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisestä pohditutti kovasti kirjastoja, myös meitä täällä Kajaanissa. Mitäs tämä nyt tarkoittaa, emmekös me ole tätä työtä tehneet jo maailman sivu? Tehty on, mutta ehkä jotenkin muun ohessa, hieman tiedostamatta miten keskeisestä tehtävästä tässä on kyse. Selvästi tuli tarve tarttua asiaan rivakasti ja uusia avauksia tavoitellen.
Kajaanissa apuun tuli uusi kaupunkistrategia, jonka keskiössä ovat kaupunkilaisten osallistaminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kannustaminen rohkeisiin kokeiluihin. Samoihin aikoihin kun pohdimme täällä, että kuinka tästä eteenpäin, niin kansalaisopiston rehtori pyöräili työaamunaan torikahvilan ohi ja mietti, miten ”toriparlamentti” siirrettäisiin syksyllä sisätiloihin ja saataisiin selville, miten torilla istuneet ”ukot” parantavat maailman. Kirjasto ja kansalaisopisto löysivät nopeasti toisensa ja päätimme, että tehdään yhdessä ja eri tavalla kuin ennen.
Päädyimme tilaisuuksien sarjaan, jossa kaupunkilaiset saavat vapaasti esittää mielipiteitään ja ottaa halutessaan kantaa asioihin. Aiheiden tuli olla ajankohtaisia ja liittyä mielellään kaupungin kehittämiseen. Päätimme kutsua tilaisuuksiin alustajan, joka johdattelee lyhyesti käsillä olevaan aiheeseen. Tavoitteena oli lähestyä asioita uuden kaupunkistrategian pohjalta ja halusimme alustajiksi ja keskustelijoiksi teemasta vastaavia kaupungin viranhaltijoita. Käytännöllä varmistimme sen, että kaupunkilaisilta tuleva palaute menee suoraan oikeaan osoitteeseen. Pitopaikaksi valitsimme pääkirjaston lainaussalin ajatuksella, että avoimeen tilaan on helppo tulla ja jäädä kuulolle.
Kirjastovirkailija Tuomas Kumpula (pöydän takana oikealla) johdattelee kulttuurikeskustelua.
Aloitimme syksyllä -18 ”speaker’s corner” tyyliin ja kutsuimme kansalaisia Suorat sanat -tilaisuuteen puhumaan suunsa puhtaaksi, joko tilaisuuden teemasta sananvapaudesta, tai sitten ihan mistä tahansa asiasta. Tilaisuuden alustaja Kainuun Sanomien päätoimittaja hyppäsikin sujuvasti jakkaralle ja antoi syttyjä kuulijoille. Heti alustuksen jälkeen kävi selväksi, etteivät kajaanilaiset ole jakkaralta julistajia, vaan tilaisuus jatkui juonnettuna keskusteluna. Näin jatkoimme myös tulevissa tilaisuuksissa. Aiheina ovat olleet hyvä elämä Kajaanissa, Kajaanin keskustan tulevat siltavaihtoehdot, nuorten elämä Kajaanissa, jolloin paikalla oli kutsuttuna lyseon 9. luokkalaiset. Osaajista elinvoimaa teemalla menimme KAMKin tiloihin kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia yhdessä paikallisten eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Kuluneen kevään lopuksi järjestimme suuren kulttuurikeskustelun kaupungin kulttuuri- ja liikuntarakentamisesta ja kulttuurilaitosten tulevaisuuden näkymistä
Nuorisotyöntekijä Miikka Kortelainen provosoi ysiluokkalaisia ottamaan kantaa
Kokemuksemme on, että kyseessä on kestävyyslaji, joka vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Avoimen kansalaiskeskustelun juurtuminen ottaa aikansa. Tilaisuuksien yleisömäärä on vaihdellut muutamasta useaan kymmeneen, ja ensimmäinen vuosi on mennyt tapahtuman tunnetuksi tekemiseen. Selviä merkkejä kuitenkin on, että Suorat sanat moni kaupunkilainen jo tunnistaa. Oman mielipiteen julkinen ilmaiseminen ei ehkä ole se ihan suomalaisin intohimo, ja hieman olemme keskusteluja avittaneet huolehtimalla siitä, että paikalle tulee aina muutama aiheelle lämpenevä sanavalmis kansalainen. Suorista sanoista emme luovu vaan jatkamme taas ensi syksynä 2-3 tilaisuudella sen mukaan miten päivänpolttamia aiheita Kajaanissa esiin nousee.
Nuorten nappaaminen kirjastoon
Kirjastolla on tänä keväänä panostettu erityisesti nuorten tarpeisiin. Yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat kirjaston kannalta vähän vaikea kohderyhmä. Lukeminen jää usein murkkuiässä vähemmälle, mikä tekee myös kirjastosta jotenkin vieraan paikan. Ikäryhmän houkuttelemiseksi saimme hieman rempparahaa pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston uudistamiseen. Käännyimme kysymään neuvoja nuorilta itseltään. Mikä saisi heidät tulemaan kirjastoon, viihtymään, sekä tietysti lainaamaan?
Kevään korvilla järjestetty ideointihetki keräsi paikalle reilun tusinan verran ysiluokkalaisia. Osallistujat antoivat rakentavaa palautetta ja monia ehdotuksia. Viihtyisyyden lisäämiseksi kaivattiin uusia huonekaluja, kuten säkkituoleja, löhösohvia ja korkeita pöytiä. Osastolle ehdoteltiin myös monia raikkaita värejä piristämään sen yleisilmettä. Joidenkin mielestä nuorten nurkkaus oli liian piilossa, toisten mukaan syrjäinen sijainti oli vain hyvä asia. Uutuuskirjoja haluttiin vielä selkeämmin esille. Konsoli- ja lautapelivalikoiman päivittäminen sai kannatusta, vaikkakin hankintaehdotukset jäivät vähäisiksi. Ideahetken loppupuolella ehdotukset alkoivat mennä jo pomppulinnojen tasolle, joten mielikuvituksen puutteesta nuoria ei todellakaan voi syyttää.
Poké-päivä keräsi kaikenikäisiä pokémonmestareita.
Yksi kevään isoimmista onnistumisista oli toukokuun alussa järjestetty Kirjaston Poké-päivä. Kohderyhmänä olivat periaatteessa kaikki Pokémonin ystävät ikään katsomatta, mutta odotusten mukaisesti valtaosa osallistujista oli lapsia ja lapsiperheitä. Heidän ilokseen paikalla oli esimerkiksi pokémon-suunnistusta kirjaston tiloissa, aiheeseen liittyvää piirtelyä ja askartelua, sekä tietysti Pokémon GO:n pelailua hyvässä seurassa. Henkilökunta oli laatinut tapahtumaa varten upeita Pokémon-pinssejä, joita jaettiin aktiivisille osallistujille. Kuhinaa riitti kiitettävästi, osallistujia oli noin 65 henkeä. Teemapäivä keräsi kiitosta sekä lapsilta että näiden vanhemmilta, joten vastaavia tempauksia järkkäillään myös tulevaisuudessa.
Pinssit suorastaan vietiin käsistä.
Vilkaise myös Kajaanin kirjaston YouTube-kanavan ensimmäinen kirjavinkkaus!
[embedyt] https://www.youtube.com/watch?v=LSgiXROGgqE[/embedyt]
terveisin Kajaanin kirjastolaiset
