Avainsana: kainuu

Pohjoisen kirjastojen esihenkilöiden verkostoitumiswebinaari

Tervetuloa Pohjoisen kirjastojen esihenkilöiden verkostoitumiswebinaariin 30.3. klo 13–15!

Webinaarin aiheena on vuorovaikutustaidot. Koulutuksessa keskitytään vuorovaikutustaitojen osalta viestijäkuvaan ja sen merkitykseen erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä käsitellään erilaisia vuorovaikutustyylejä ja assertiiviisuutta. Verkostoitumiskahvit rakentuvat tietoiskumaisten luento-osuuksien lisäksi reflektiivisestä tekemistä sekä yhteisestä jakamisesta ja keskustelemisesta pienryhmissä ja yhdessä.

 

Kouluttajana toimii Jutta Laino-Tabell Ohjaamosta.

Jutta on innostava ja asiantunteva kouluttaja, työnohjaaja, draamapedagogi, kehittäjä ja järjestöosaaja, jolla on 22 vuoden kokemus erilaisista viestintä- ja koulutustöistä.

 

 

Kutsut kokouslinkkeineen on lähetetty sähköpostitse Pohjoisen kirjastojen esihenkilöille. Jos et ole saanut sähköpostia, ota yhteyttä Hannaan (hanna.jarva[a]ouka.fi).

Kainuun kirjamessut järjestetään marraskuussa

Kainuulaiset kirjallisuusalan toimijat ja Kainuun liitto ovat koonneet voimansa ja suunnitelleet Kainuun ensimmäiset kirjamessut kirjailija Risto Kormilaisen aloitteesta ja Kuhmon vuoden 2020 kirjamessujen innoittamina.

Kainuun ensimmäiset kirjamessut järjestetään Kuhmossa 19.–20.11.2021 osana Kuhmon Römppäviikon tapahtumaa. Tapahtumapaikkana ovat perjantaina 19.11. Kuhmon kaupunginkirjasto ja lauantaina 20.11. Kuhmo-talo. Kirjamessujen tilaisuudet ovat maksuttomia ja terveysturvallisesti järjestetty. Tutustu kirjamessujen ohjelmaan!

Kainuun ensimmäisillä kirjamessuilla esiintyy kainuulaisia ja Kainuusta lähtöisin olevia kauno- ja tietokirjailijoita mm. Terhi Törmälehto, Risto Oikarinen, Liisa Louhela, Jorma Kettunen, Pekka Kämäräinen, Paavo Enroth, Tarja Leinonen, Risto Kormilainen, Minna Kettunen, Esko Piippo ja Jouni Laaksonen. Kirjailijat esittelevät uusia kauno- ja tietokirjoja teemojen vaihdellessa luonnosta ja sota-ajasta naispappeihin. Kirjamessuilla kuullaan myös Jyrki Korpuan luento Kalevala ja populaarikulttuuri sekä Tiina Piilolan luento Mytologiat ja populaarikulttuuri: Kalevalan naiset ennen ja nyt. Lauantaina Kuhmo-talon aulassa kustantajat, kirjailijaseurat, SpotLit -hanke ja Unescon kirjallisuuskaupunki esittelevät toimintaansa. Lastenkirjailija Veera Salmi vierailee perjantaina Tuupalan yhtenäiskoululla ilahduttaen kolmannen luokan oppilaita Puluboi ja poni -lastenkirjojen tarinoilla.

Kainuun kirjamessujen ohjelmaa on myös Kajaanissa, Ristijärvellä ja Sotkamossa. Kajaanin kirjastossa 19.11. klo 15.00 Minna Komulainen ja Kulttura järjestävät lastentapahtuman. Samana päivänä klo 17.00 Kajaanin kirjastossa on Silja Keräsen ja Satu-Maarit Myllyniemen kirjailijavierailut. Ristijärven kirjasto järjestää ke 17.11. klo 17.00 kirjailija Rakel Liehun virtuaalivierailun. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 8.–12.11. Sotkamon kirjastossa on myös kirjamessujen ohjelmaa: 17.11. klo 17.30 Päivi Myllysen kirjailijavierailu.

Unescon kirjallisuuskaupunki Kuhmo toivottaa kirjallisuuden ystävät lämpimästi tervetulleeksi Kainuun ensimmäisille kirjamessuille!

Taina Hyvönen
Kuhmon kirjastotoimenjohtaja

Syysterveiset Heidiltä Kajaanista

Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta haastoi Heidin mukaan LaNu-artikkelisarjaan. Tervetuloa Heidi mukaan. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos haasteesta. Olen Heidi Tuikka, olen työskennellyt nyt kolme vuotta Kajaanin kaupunginkirjastossa, pääasiassa pääkirjastossa. Työtehtäviini kuuluu kirjaston perustöiden lisäksi muun muassa tiedotus ja markkinointi, erityisesti sosiaalisessa mediassa, sekä tapahtumakoordinointi ja lasten- ja nuortenkirjastotyö.

LaNu-tehtävissä olen mukana pitämässä kirjavinkkauksia, meillä aloitettiin tänä keväänä etävinkkaus, mikä otettiin hyvin vastaan ja on toiminut hyvin. Lisäksi olen mukana suunnittelemassa ja ohjaamassa kirjastonkäytön opastuksia sekä toteuttamassa tapahtumia. Kuva on vuoden 2019 Nallepäivästä, mikä on Kajaanissa todella suosittu tapahtuma ja toteutetaan yhdessä varhaiskasvatuksen kanssa.

Heidi Nallepäivässä vuonna 2019.

Mennään heti Marin kysymykseen. Mari haluaa kysyä Heidi sinulta, millaista yhteistyötä teillä Kajaanissa tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa?
Esimerkiksi jo yllä mainittu Nallepäivä, jota on järjestetty jo kymmenisen vuotta. Nallepäivät toteutetaan yhteistyössä Kajaanin varhaiskasvatuksen Silmu-toiminnan kanssa. Tänä kesänä tehtiin myös uusi varhaiskasvatuksen yhteystyösuunnitelma, jossa esitellään kirjaston palveluita ja selkiytetään yhteistä toimintaa.

Teillä on Kajaanissa ollut suuri remontti äskettäin. Mikä oli paras remontin tuoma muutos mielestäsi? Millä tavalla huomioitte lasten ja nuorten tarpeet ja toiveet kirjastotiloista remontin suunnittelussa? Onko lapsilta ja nuorilta tullut palautetta uusituista tiloista?
Pääkirjaston remontissa paras muutos oli tilojen saaminen takaisin kirjaston omaan käyttöön. Tilat olivat lyseon väistötiloina. Meillä ei ole ollut kolmeen vuoteen kunnollisia tiloja tilaisuuksien järjestämiseen. Esimerkiksi luokkavierailujen järjestäminen on jatkossa helpompaa.

Tilojen suunnittelussa osallistettiin kaupunkilaisia kahdessa työpajassa, johon osallistui myös lapsia, jotka saivat piirtää ja kertoa omia toiveitaan. Lasten- ja nuortenosaston läheisyyteen kalustettiin Konttaamo, johon voi vapaasti mennä viettämään aikaa. Tila soveltuu myös erilaisten kerhojen vetämiseen ja satuhetkiin. Konttaamo on kengätön tila, joten nimensä mukaisesti perheen pienimmätkin voivat kontata ja ryömiä matolla vapaasti.

Nuorille kalustettiin oma erillinen huone Pelaamo, josta löytyy tällä hetkellä kirjaston lautapelit sekä LEGO Mindstorms -robotti, jota voi ohjelmoida mobiilisovelluksen avulla. Tilaan on tulossa myöhemmin PlayStation 5 -konsoli. Lisäksi kirjaston yläkerrasta löytyy Suomen kirjastojen ensimmäinen iWall. Se on peliseinä, joka toimii liiketunnistimella. Pelejä löytyy tanssista parkouriin ja peliaikaa saa kirjastokortilla. Suoraa palautetta ei ole omiin korviin vielä kantautunut, mutta ainakin iWallille ihan jonotetaan. Vanhemmilta taas on saanut kiitosta Konttaamosta, sen kaltaista tilaa on toivottu jo aikaisemminkin.

Konttaamon tilat perheen pienimmille.

Mikä viime aikoina lukemasi kirja on tehnyt sinuun suuren vaikutuksen?
Sain juuri luettua Sarah J. Maasin kirjan Usvatuulen valtakunta. Valtakunta-sarja on nuorten aikuisten romanttinen fantasia, ja tämä on sen toinen osa. Rakastuin väärinymmärrettyihin hahmoihin, joiden suhteiden välinen kehitys on kuvattu taitavasti ja kutkuttavasti. Kirjan maailma on jännittävä ja kaunis, välillä karukin. Ensimmäinen osa Okaruusujen valtakunta alkaa siitä, kun Feyre tappaa metsästysretkellään sudeksi muuttuneen haltijan. Maksuksi tästä, Kevään valtakunnan valtias hakee Feyren asumaan luokseen ja heille kehittyy suhde. Kevään valtakuntaa hallitsee kirous, josta valtias ei suostu kertomaan tarkemmin. Ihmiset ja haltijat ovat sodan partaalla, ja Feyre joutuu valtataistelun keskipisteeseen.

Valitse seuraavista sanoista kolme sanaa, ja kirjoita mitä sinulla tulee mieleen niistä LaNu-työn kautta?

  1. lapset ja nuoret sekä e-aineisto ja digitaaliset palvelut
  2. lasten ja nuorten tilat kirjastossa
  3. lukemaan innostaminen
  4. pop-up kirjastotoiminta
  5. lukukampanjat
  6. jalkautuminen kirjaston ulkopuolelle LaNu-työssä

1. Tein äskettäin perheelle kirjastokortteja, ja oli ihana nähdä, miten lasten silmät oikein alkoivat loistaa, kun kerroin, mitä kaikkea palveluita eKirjastosta löytyy. Yksi lapsista ei ollut muuttamassa Kajaaniin, mutta hänkin halusi kortin e-aineistojen vuoksi. Kuulosti siltä, että ainakin äänikirjapalvelut sekä Viddla ja Rockway saivat uusia käyttäjiä.

3. Aloitimme tänä keväänä etävinkkaukset. Aluksi mietitytti, että miten ne sujuvat, mutta heti ensimmäisellä kerralla pohtiminen osoittautui turhaksi. Luokkaan sai etänäkin hyvän yhteyden ja vuorovaikutuksen. Oli mukava päästä taas vinkkaamaan, sitä hommaa olin ehtinyt jo kaivatakin, kun syksyn ajan luokkakäynnit ohjeistettiin toteuttamaan itsenäisesti. Kevään viimeinen etävinkkaus oli aktiiviselle ja paljon lukevalle 5. luokalle.

6. Minua kiinnostaisi kovasti syventää yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Voisimme ottaa käytäntöön esimerkiksi säännölliset vierailut toimipisteissä puolin ja toisin sekä osallistua toistemme järjestämiin tapahtumiin. Nuorisotoimessa innostuttiin ajatuksesta myös, toiminta alkaa syyslomaviikolla, kun nuoriso-ohjaajat tulevat järjestämään aarteenetsintää pääkirjastolle.

Kenet haluat haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluat kysyä häneltä?
Haastan mukaan Sari Seitajärven Haapaveden kirjastosta. Haluaisin kysyä, minkälaisia muutoksia korona-aika on tuonut LaNu-työhön? Oletteko ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, jäävätkö ne käyttöön myös myöhemmin?

Kirjasto järven rannalla kesäpäivänä

Matkailuinfo ja kamarimusiikin konsertteja Kuhmon kirjastoon

Kuhmon kirjastossa käynnistyi kaupungin matkailuinfo maaliskuun alussa. Kirjaston työntekijät ovat kesäisin opastaneet matkailijoita jo aikaisempinakin vuosina, joten tehtävä ei ole uusi. Haasteita toki on ja tuleva kesä näyttää, kuinka paljon opastustehtäviä saamme hoidettavaksi. Matkailuinfo palvelee myös puhelimitse ja sähköpostilla. Olemme kevään aikana opiskelleet englannin kielen asiakaspalvelua kansalaisopiston kurssilla kielitaidon kohentamiseksi. Myös Kuhmon paikallistuntemus on tärkeää opastuksen kannalta. Kuhmon kirjasto sijaitsee Pajakkakosken rannalla ja on arkkitehtuurisesti upea rakennus (oli esillä mm. Venetsian Bienaallissa kirjastonäyttelyssä vuonna 2018). Matkailuinfon tulon myötä kirjaston tilojen käyttö tehostuu ja uskomme saavamme myös uusia kirjastopalvelujen käyttäjiä. Uuden alan tulo kirjastoon innostaa ja motivoi työntekijöitä heijastuen perinteisten kirjastopalvelujen kehittämiseen ja uudistamiseen.

Kirjaston matkailuinfopiste.

Kirjaston kokoelmia on käyty läpi ja poistettu rutkasti kirjoja kevään aikana. Yksi kirjahyllyrivistö on purettu ja näin saatu lisää tilaa käsikirjastoon. Käsikirjastoon mahtuu nyt n. 200 tuolia entisen 50 sijaan, mikä mahdollistaa isompienkin tilaisuuksien järjestämisen. Tänä kesänä kirjastoon on tulossa Kuhmon Kamarimusiikin oppilaskonsertteja ja ensi kesänä varsinaisia konsertteja. Uskon, että kirjasto on ns. matalan kynnyksen tapahtumapaikka; kamarimusiikki saa uutta yleisöä ja kirjasto uusia asiakkaita tapahtumien myötä. Konsertit ovat kirjaston aukioloaikana, joten pyrimme pitämään kirjaston asiakkaiden äänenkäytön kohtuudessa. Odotamme mielenkiinnolla, mitä kesä tuo tullessaan!

Omatoimikirjaston suunnittelu on myös täydessä vauhdissa ja pyritään toteuttamaan syystalvesta. Olemme saaneet hankkeeseen opetusministeriön avustuksen. Samassa yhteydessä on tarkoitus uusia kirjaston valaistus, kuulutussysteemi ja uusia ulko-ovet.

Kirjastoon on hankittu kevään aikana uutta kalustusta mm. säkkituoleja asiakkaiden toiveiden mukaan. Musiikkiosastolle on perustettu lapsille ja nuorille oma pelipaikka PS4 –pelien pelaamiseen.

Aurinkoa, valoa ja iloa kesään!
Taina Hyvönen
Kuhmon kirjastotoimenjohtaja

Keskustelutilaisuus kirjastossa

Suoria sanoja Kajaanin malliin

Tuoreen kirjastolain antama tehtävä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisestä pohditutti kovasti kirjastoja, myös meitä täällä Kajaanissa. Mitäs tämä nyt tarkoittaa, emmekös me ole tätä työtä tehneet jo maailman sivu? Tehty on, mutta ehkä jotenkin muun ohessa, hieman tiedostamatta miten keskeisestä tehtävästä tässä on kyse. Selvästi tuli tarve tarttua asiaan rivakasti ja uusia avauksia tavoitellen.

Kajaanissa apuun tuli uusi kaupunkistrategia, jonka keskiössä ovat kaupunkilaisten osallistaminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kannustaminen rohkeisiin kokeiluihin. Samoihin aikoihin kun pohdimme täällä, että kuinka tästä eteenpäin, niin kansalaisopiston rehtori pyöräili työaamunaan torikahvilan ohi ja mietti, miten ”toriparlamentti” siirrettäisiin syksyllä sisätiloihin ja saataisiin selville, miten torilla istuneet ”ukot” parantavat maailman. Kirjasto ja kansalaisopisto löysivät nopeasti toisensa ja päätimme, että tehdään yhdessä ja eri tavalla kuin ennen.

Päädyimme tilaisuuksien sarjaan, jossa kaupunkilaiset saavat vapaasti esittää mielipiteitään ja ottaa halutessaan kantaa asioihin. Aiheiden tuli olla ajankohtaisia ja liittyä mielellään kaupungin kehittämiseen. Päätimme kutsua tilaisuuksiin alustajan, joka johdattelee lyhyesti käsillä olevaan aiheeseen. Tavoitteena oli lähestyä asioita uuden kaupunkistrategian pohjalta ja halusimme alustajiksi ja keskustelijoiksi teemasta vastaavia kaupungin viranhaltijoita. Käytännöllä varmistimme sen, että kaupunkilaisilta tuleva palaute menee suoraan oikeaan osoitteeseen. Pitopaikaksi valitsimme pääkirjaston lainaussalin ajatuksella, että avoimeen tilaan on helppo tulla ja jäädä kuulolle.

Keskustelutilaisuun kirjastossa.

Kirjastovirkailija Tuomas Kumpula (pöydän takana oikealla) johdattelee kulttuurikeskustelua.

Aloitimme syksyllä -18 ”speaker’s corner” tyyliin ja kutsuimme kansalaisia Suorat sanat -tilaisuuteen puhumaan suunsa puhtaaksi, joko tilaisuuden teemasta sananvapaudesta, tai sitten ihan mistä tahansa asiasta. Tilaisuuden alustaja Kainuun Sanomien päätoimittaja hyppäsikin sujuvasti jakkaralle ja antoi syttyjä kuulijoille. Heti alustuksen jälkeen kävi selväksi, etteivät kajaanilaiset ole jakkaralta julistajia, vaan tilaisuus jatkui juonnettuna keskusteluna. Näin jatkoimme myös tulevissa tilaisuuksissa. Aiheina ovat olleet hyvä elämä Kajaanissa, Kajaanin keskustan tulevat siltavaihtoehdot, nuorten elämä Kajaanissa, jolloin paikalla oli kutsuttuna lyseon 9. luokkalaiset. Osaajista elinvoimaa teemalla menimme KAMKin tiloihin kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia yhdessä paikallisten eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Kuluneen kevään lopuksi järjestimme suuren kulttuurikeskustelun kaupungin kulttuuri- ja liikuntarakentamisesta ja kulttuurilaitosten tulevaisuuden näkymistä

Nuorisotyöntekijä keskustelutilaisuudessa.

Nuorisotyöntekijä Miikka Kortelainen provosoi ysiluokkalaisia ottamaan kantaa

Kokemuksemme on, että kyseessä on kestävyyslaji, joka vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Avoimen kansalaiskeskustelun juurtuminen ottaa aikansa. Tilaisuuksien yleisömäärä on vaihdellut muutamasta useaan kymmeneen, ja ensimmäinen vuosi on mennyt tapahtuman tunnetuksi tekemiseen. Selviä merkkejä kuitenkin on, että Suorat sanat moni kaupunkilainen jo tunnistaa. Oman mielipiteen julkinen ilmaiseminen ei ehkä ole se ihan suomalaisin intohimo, ja hieman olemme keskusteluja avittaneet huolehtimalla siitä, että paikalle tulee aina muutama aiheelle lämpenevä sanavalmis kansalainen. Suorista sanoista emme luovu vaan jatkamme taas ensi syksynä 2-3 tilaisuudella sen mukaan miten päivänpolttamia aiheita Kajaanissa esiin nousee.

Nuorten nappaaminen kirjastoon

Kirjastolla on tänä keväänä panostettu erityisesti nuorten tarpeisiin. Yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat kirjaston kannalta vähän vaikea kohderyhmä. Lukeminen jää usein murkkuiässä vähemmälle, mikä tekee myös kirjastosta jotenkin vieraan paikan. Ikäryhmän houkuttelemiseksi saimme hieman rempparahaa pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston uudistamiseen. Käännyimme kysymään neuvoja nuorilta itseltään. Mikä saisi heidät tulemaan kirjastoon, viihtymään, sekä tietysti lainaamaan?

Kevään korvilla järjestetty ideointihetki keräsi paikalle reilun tusinan verran ysiluokkalaisia. Osallistujat antoivat rakentavaa palautetta ja monia ehdotuksia. Viihtyisyyden lisäämiseksi kaivattiin uusia huonekaluja, kuten säkkituoleja, löhösohvia ja korkeita pöytiä. Osastolle ehdoteltiin myös monia raikkaita värejä piristämään sen yleisilmettä. Joidenkin mielestä nuorten nurkkaus oli liian piilossa, toisten mukaan syrjäinen sijainti oli vain hyvä asia. Uutuuskirjoja haluttiin vielä selkeämmin esille. Konsoli- ja lautapelivalikoiman päivittäminen sai kannatusta, vaikkakin hankintaehdotukset jäivät vähäisiksi. Ideahetken loppupuolella ehdotukset alkoivat mennä jo pomppulinnojen tasolle, joten mielikuvituksen puutteesta nuoria ei todellakaan voi syyttää.

Asiakkaat tutustuvat Pokemon-kortteihin

Poké-päivä keräsi kaikenikäisiä pokémonmestareita.

Yksi kevään isoimmista onnistumisista oli toukokuun alussa järjestetty Kirjaston Poké-päivä. Kohderyhmänä olivat periaatteessa kaikki Pokémonin ystävät ikään katsomatta, mutta odotusten mukaisesti valtaosa osallistujista oli lapsia ja lapsiperheitä. Heidän ilokseen paikalla oli esimerkiksi pokémon-suunnistusta kirjaston tiloissa, aiheeseen liittyvää piirtelyä ja askartelua, sekä tietysti Pokémon GO:n pelailua hyvässä seurassa. Henkilökunta oli laatinut tapahtumaa varten upeita Pokémon-pinssejä, joita jaettiin aktiivisille osallistujille. Kuhinaa riitti kiitettävästi, osallistujia oli noin 65 henkeä. Teemapäivä keräsi kiitosta sekä lapsilta että näiden vanhemmilta, joten vastaavia tempauksia järkkäillään myös tulevaisuudessa.

Pokemon-pinssejä kädessä.

Pinssit suorastaan vietiin käsistä.

Vilkaise myös Kajaanin kirjaston YouTube-kanavan ensimmäinen kirjavinkkaus!
[embedyt] https://www.youtube.com/watch?v=LSgiXROGgqE[/embedyt]

terveisin Kajaanin kirjastolaiset

Kirjaston materiaalia perheille

Sotkamon kirjasto neuvolassa

Sotkamon lastenneuvolassa järjestetään noin kymmenen kertaa vuodessa ryhmäneuvola. Ryhmäneuvola on tarkoitettu perheille, joilla on noin kymmenen kuukauden ikäinen vauva.  Neuvolan ajatuksena on tutustuttaa saman ikäisten vauvojen vanhemmat toisiinsa. Kirjastonhoitajan vierailua toivottiin neuvolan puolelta.

Alkuun neuvolassa oli mukana myös ensihoitajaksi opiskeleva henkilö, joka kertoi lasten ensiavusta. Muutaman kerran vieraili päivähoidon päällikkö kertomassa päivähoidosta. Satunnaisesti on sitten myöhemmin ollut muitakin opiskelijoita puhumassa esim. päihteettömyydestä. Pääsääntöisesti viime vuosien aikana olen ollut ainoa vierailija ryhmäneuvolassa. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, etteivät käyntini ole ihan turhia olleet, kun aina pyydetään uudestaan. Terveydenhoitaja kertoo myös lasten ruokailusta, nukkumisesta yms. ajankohtaisista asioista.

Kirjaston materiaalia perheille

Minun käyntini on muodostunut seuraavanlaiseksi:
– esittelen itseni ja kerron omat lapseni ja lapsenlapseni (eli kokemusta lapsille lukemisesta riittää!)
– minulla on mukana vauvojen kirjoja, jotka ovat vapaasti luettavissa ja maisteltavissa neuvolan aikana
– kerron missä kirjasto on ja miten kirjastoauto kiertää
– kerron kirjahankinnan painopisteistä, eli, vakuutan että lastenkirjoja hankitaan riittävästi ja niiden kuntoa seurataan (samalla ”kiellän” korjaamasta revenneitä kirjaston kirjoja itse)
– esittelen kirjaston nettisivut, verkkokirjaston sekä ’Lue lapselle’ –sivuston.
– mainitsen lapsen kielen kehityksen suuntaviivoja ja kannustan lukemaan, loruilemaan ja laulamaan lapsen kanssa
– lopuksi tai välilläkin loruilemme yhdessä jonkun helpon lorun tai laulamme yhdessä
– yritän viritellä keskustelua lukemisesta kyselemällä vaikkapa omia lapsuudenaikaisia suosikkikirjoja tai omia kokemuksia aikaisempien lasten kanssa lukemisesta – joskus syntyy vilkkaitakin keskusteluja

Ryhmässä on vaihteleva määrä vauvoja – muutama äiti on sitten tullut kirjastoon ’siksi kun sinä käskit’, eli on sillä ollut vaikutusta kirjaston käyttöön.

Helena Voutilainen
kirjastonhoitaja
helena.voutilainen (a) sotkamo.fi