Pohjois-Suomen yleisten kirjastojen esimiespäivät

Ke-to 1.-2.9.2021, klo 8-16

Pohjois-Suomen yleisten kirjastojen esimiespäivillä pääset tapaamaan muita kirjastoissa esimies- tai työnjohdollisessa asemassa toimivia. Pääset jakamaan ja saamaan tietoa ajankohtaisista kirjastomaailman asioista ja saat koulutusta esimiestyön toivotuista teemoista. Esimiespäivillä voit verkostoitua muiden Pohjois-Suomen kirjastonjohtajien kanssa ja pääset muodostamaan yhteyksiä myös Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin. Lähdetään kehittämään kirjastoja yhdessä! Merkitse ajankohta kalenteriisi jo nyt. Tarkempi ohjelma julkaistaan ja ilmoittautuminen avataan kevään 2021 aikana.

Lisätietoja, ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan kevään 2021 aikana.

Lisätietoja: Raisa Laitala, Projektikoordinaattori, Pohjoisen verkosto: Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen -hanke, +358 44 703 7360, raisa.laitala(at)ouka.fi

Pohjois-Suomen yleisten kirjastojen esimiespäivien järjestäjinä toimivat Oulun kaupunginkirjasto, Rovaniemen kaupunginkirjasto, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto, Lapin Aluehallintovirasto ja Pohjoisen verkosto: Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen -hanke.

Pohjoisen kirjastot -verkostoitumiswebinaari

 

Pohjoisen kirjastot -verkostoitumiswebinaari

Ti 11.5.2021 klo 12.00-15.30

 

Pohjoisen verkoston toisessa esimieswebinaarissa tutustumme erilaisiin kirjastojen välisen yhteisen toiminnan ja kehittämisen muotoihin kolmen Case-esimerkin kautta. Kartoitamme Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kehittämistarpeita ja ideoimme, miten voimme kehittää Pohjoisen kirjastoja yhdessä. Webinaari on tarkoitettu Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisten kirjastojen esihenkilöille ja muissa työnjohdollisissa tehtävissä toimiville. Webinaaria ei tallenneta. Ilmoittautuminen on avoinna 12.-30.4.2021 ja ilmoittautumislinkki toimitetaan myöhemmin sähköpostitse.

 

Ohjelma:

Klo 12.00 Tervetuloa ja orientoituminen päivän aiheeseen

Klo 12.20 Case 1: Yhteispohjoismainen kirjastoauto – Yhteistyötä yli rajojen vuodesta 1979, Marja Alatalo, Muonion kirjasto

Klo 12.50 Case 2: Palvelulupaukset käytäntöön – Itä-Suomen kirjastojen kehittämisverkoston yhteistyötä, Pia Kontio, Mikkelin seutukirjasto

Klo 13.20 Case 3: Kahden maakunnan kokoelmayhteistyö – Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjasto, Ritva Nikola, Oulun kaupunginkirjasto

Klo 13.50 Kehittämisideointia pienryhmissä

Klo 14.50 Pienryhmäosion purku

Klo 15.30 Webinaari päättyy

 

Lisätietoja: Raisa Laitala, Projektikoordinaattori, Pohjoisen verkosto: Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen -hanke, raisa.laitala(at)ouka.fi

Webinaari on Pohjoisen verkosto: Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen -hankkeen järjestämä.

Vuorovaikutus päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa – Tuula Haavisto

Aluehallintovirastojen kirjastotoimen tarkastajat saavat usein kirjastohallintoon liittyviä kysymyksiä uraa aloittelevilta kirjastonjohtajilta. Siksi järjestämme nyt kirjastonjohtajien tueksi ja muille kiinnostuneille neliosaisen johtamisen webinaarisarjan.

 

Webinaarien rakenne on sama. Olemme kutsuneet jokaiseen webinaariin kokeneen kirjastonjohtajan pitämään esitelmän ennalta sovitusta aiheesta. Esityksen jälkeen aiheesta keskustellaan. Osallistujat voivat esittää kysymyksiä ilmoittautumisen yhteydessä sekä heti alustuksen jälkeen.

Osa 4: Keskiviikkona 29.4.2021 klo 9-11. Tuula Haavisto, Vuorovaikutus päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa

Toteutus: Microsoft Teams, webinaareja ei tallenneta.

 

https://www.lyyti.in/Johtajien_webinaarisarja_osa_4_Vuorovaikutus_paattajien_ja_muiden_sidosryhmien_kanssa_4266

Ilmoittautuminen: 26.4.2021 mennessä.

Toimintasäännöistä käyttösääntöihin, kirjastojen johtajat sääntöviidakossa – Päivi Savinainen

Aluehallintovirastojen kirjastotoimen tarkastajat saavat usein kirjastohallintoon liittyviä kysymyksiä uraa aloittelevilta kirjastonjohtajilta. Siksi järjestämme nyt kirjastonjohtajien tueksi ja muille kiinnostuneille neliosaisen johtamisen webinaarisarjan.

 

Webinaarien rakenne on sama. Olemme kutsuneet jokaiseen webinaariin kokeneen kirjastonjohtajan pitämään esitelmän ennalta sovitusta aiheesta. Esityksen jälkeen aiheesta keskustellaan. Osallistujat voivat esittää kysymyksiä ilmoittautumisen yhteydessä sekä heti alustuksen jälkeen.

 

Torstaina 18.3.2021 klo 9-11 / Päivi Savinainen, Kuopion kirjastotoimenjohtaja – Toimintasäännöistä käyttösääntöihin – kirjastojen johtajat sääntöviidakossa

Osa 3: Torstaina 18.3.2021 klo 9-11 / Päivi Savinainen, Kuopion kirjastotoimenjohtaja – Toimintasäännöistä käyttösääntöihin – kirjastojen johtajat sääntöviidakossa

Toteutus: Mikrosoft Teams, webinaareja ei tallenneta.

https://www.lyyti.in/Johtajien_webinaarisarja_osa_3_Toimintasaannoista_kayttosaantoihin__kirjastojen_johtajat_saantoviidakossa_7243

Ilmoittautuminen: 18.3.2021 mennessä.

Kirjasto kuntatoiminnan kartalle – Kirjaston toiminnasta viestiminen kuntapäättäjille -webinaari

Kirjasto kuntatoiminnan kartalle – Kirjaston toiminnasta viestiminen kuntapäättäjille -webinaari

Ti 23.2.2021, klo 8.30-12.00

Miten sanoittaa kirjastoon panostamisen tärkeyttä? Miten avata kirjastotyön moninaisuutta? Miten nostaa kirjaston merkitystä päättäjien mielissä ja käytännön toimissa? Näihin saat vinkkejä Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarnolta ja viestintäpäällikkö, päätoimittaja Ville Vaarneelta, KULTA ry:n Pääsihteeri Rosa Meriläiseltä ja muilta Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisissä kirjastoissa esimiesasemassa toimivilta. Koulutus järjestetään vain etänä Teamsin kautta, se tallennetaan ja tallenne on katsottavissa ti 9.3. asti. Koulutus on tarkoitettu Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisten kirjastojen esimies- tai muissa työnjohdollisissa asemassa toimiville.

Ohjelma:

      • Klo 8.30-9.00 Tervetuloa ja päivän aiheeseen orientoituminen
      • Klo 9.00-9.45 Minulle tärkeintä kirjastossa – vinkkejä kuntavaikuttamiseen, Rauha Maarno, toiminnanjohtaja, Suomen kirjastoseura ja Ville Vaarne, viestintäpäällikkö, päätoimittaja, Suomen Kirjastoseura
      • Klo 9.45-10.00 Kahvitauko
      • Klo 10.00-10.20 Vertaispuheenvuoro, Ari Koistinen, kirjastotoimenjohtaja, Kajaanin kaupunginkirjasto ja Jouni Pääkkölä, kirjastopalvelujohtaja, Oulun kaupunginkirjasto
      • Klo 10.20-11.00 Vertaisvinkkejä ja verkostoitumista
      • Klo 11.05-11.50 Kuka puhuu kirjastojen puolesta, ellet sinä?, Rosa Meriläinen, pääsihteeri, Kulta ry
      • Klo 12.00 Koulutus päättyy

Ilmoittaudu koulutukseen tästä linkistä to 18.2. klo 16.00 mennessä.

Lisätietoja: Raisa Laitala, Projektikoordinaattori, Pohjoisen verkosto: Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen -hanke, +358 44 703 7360, raisa.laitala(at)ouka.fi

Kustannukset: Webinaari on osallistujille maksuton

Kirjasto kuntatoiminnan kartalle – Kirjaston toiminnasta viestiminen kuntapäättäjille -webinaari on Pohjoisen verkosto: Pohjois-Suomen kirjastojen esimiesten tiedon ja taidon lisääminen -hankkeen järjestämä koulutus.

 

Henkilöstön hyvinvointi – Rebekka Pilppula

Keskiviikkona 10.2.2021 klo 9-11

Rebekka Pilppula, Turun kirjastopalvelujohtaja – Henkilöstön hyvinvointi

Aluehallintovirastojen kirjastotoimen tarkastajat saavat usein kirjastohallintoon liittyviä kysymyksiä uraa aloittelevilta kirjastonjohtajilta. Siksi järjestämme nyt kirjastonjohtajien tueksi ja muille kiinnostuneille neliosaisen johtamisen webinaarisarjan.

Webinaarien rakenne on sama. Olemme kutsuneet jokaiseen webinaariin kokeneen kirjastonjohtajan pitämään esitelmän ennalta sovitusta aiheesta. Esityksen jälkeen aiheesta keskustellaan. Osallistujat voivat esittää kysymyksiä ilmoittautumisen yhteydessä sekä heti alustuksen jälkeen.

 

Keskiviikkona 10.2.2021 klo 9-11

Rebekka Pilppula, Turun kirjastopalvelujohtaja – Henkilöstön hyvinvointi

 

Toteutus: Microsoft Teams, webinaareja ei tallenneta.

Ilmoittautuminen: 10.2.2021 mennessä https://www.lyyti.in/Johtajien_webinaarisarja_osa_2_Henkiloston_hyvinvointi_7056

LaNu-työtä Limingassa

Tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä käsittelevään artikkelisarjaan Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki. Sinut haastoi mukaan Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä. Mika esitti myös kysymyksen sinulle. Ennen kuin päästään sinne saakka, tahtoisimme tietää kuka olet ja mitä teet työksesi? Mistä työpäiväsi koostuvat?
Olen Oulusta oppini saanut, pitkän linjan lasten ja nuorten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin parissa toimiva moniottelija. Työskentelen nyt neljättä vuotta Limingan sivistysjohtajana. Tittelistäni huolimatta vastaan myös hyvinvointipalveluista. Sivistyksen ja hyvinvoinnin (sihy) kokonaisuuteen kuuluvat varhaiskasvatus, opetus- ja nuorisopalvelut, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, liikunta- ja vapaa-aikapalvelut sekä vapaa sivistystyö eli Lakeusopiston sateenvarjon alle sijoittuvat Lakeuden kansalaisopisto ja Limingan seudun musiikkiopisto. Limingan asukkaista noin 40 % on alle 19-vuotiaita, joten luonnollisesti sivistysjohtajan työpäivät kuluvat lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioiden parissa, mikä tekee tästä työstä erityisen hienoa.

Meitä kiinnostaa erityisesti millaista yhteistyötä te teette Limingassa kirjaston henkilökunnan kanssa osana sivistystointa? Miten te suunnittelette toimintaanne yhdessä?
Limingan kirjastopalveluiden asioita, kuten muitakin sihy-asioita, suunnitellaan ja valmistellaan monialaisena tiimityönä.  Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevalan kanssa teen yhteistyötä sekä sihyn johtotiimissä että sihyn esimiestiimissä. Olemme pitäneet tärkeänä, että kaikkien vastuualueiden toiminta on meille yhteistä ja tiedämme kaikki niin varhaiskasvatuksen avoimen kerhotoiminnan kehittämisestä kuin kirjaston digituesta ikäihmisille.  Kirjaston kehittämisasioita käsitellään erityisesti Kulttuurin kehittäminen -tiimissä, jossa on kirjasto- ja kulttuurijohtajan lisäksi myös kirjaston henkilökunnan edustus. Toimin tiimin vetäjänä. Tämä tiimi suunnitteli ja toteutti esimerkiksi Limingan ensimmäisen lasten ja nuorten kirjallisuusfestivaalin, Limmi-festin, joka järjestettiin syksyllä 2019. Kaikkein mieluiten teen yhteistyötä henkilökunnan kanssa juuri konkreettisten kehittämishankkeiden ja tapahtumien parissa. Tosin yksiköiden tiimitapaamiset ja kokoukset ovat myös hyviä foorumeita osallistua eri vastuualueiden toiminnan suunnitteluun.

Miten kirjastojen toiminta näkyy teidän työssänne?
Limingan kirjasto on aktiivinen toimija ja kaiken aikaa onkin meneillään kehittämishankkeita ja toiminnan suunnittelua. Tämä näkyy työssäni muun muassa tiiviinä vuoropuheluna kirjasto- ja kulttuurijohtajan kanssa. Luonnollisesti kirjastopalveluiden, kuten muidenkin vastuualueiden, toimintaa johdetaan osana talousarvioprosessia: suunnitellaan resursseja ja toimintaa, toteutetaan toimintaa ja arvioidaan toiminnan onnistumista. Ylipäänsä kirjaston tila- ja henkilöstöresurssiin liittyvät asiat, kuten tällä hetkellä Tupoksen kirjaston uusien tilojen suunnittelu ja lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaavan kirjastonhoitajan rekrytointi, ovat mieluisia työtehtäviä.

Nyt päästään Mika Penttilän sinulle esittämään kysymykseen. Millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin?  
Kirjaston lainausmääristä laskettuina Liminka on Suomen neljänneksi lukevin kunta. Tämä ei kuitenkaan oikeuta lepäämään laakereilla. Kouluilta tulee huolestuttavia viestejä lasten ja nuorten lukutaidon rapistumisesta. Olemme juuri palkanneet Liminkaan lasten ja nuorten kirjastopalveluista vastaavan kirjastonhoitajan kehittämään kirjaston, varhaiskasvatuksen ja koulujen yhteistyötä.

Uuden kirjastotyöntekijän aloittaessa siintää tulevaisuudessa jo näkymä lukemisen edistämisestä myös osana neuvolatyötä. Itse kuulun siihen lukuisaan joukkoon, joka vannoo varhaisen vaikuttamisen nimeen. Uskon, että lukemisen merkityksen avaaminen pienten lasten vanhemmille jo neuvolassa ja perheen yhteisen lukuinnostuksen sytyttäminen on seuraava tärkeä askel Limingassa lasten ja nuorten lukutaidon vahvistamiseksi.

Olemme myös halunneet tehdä lukemista sekä lasten ja nuorten kirjallisuutta ja kuvittamista näkyväksi Limingan Limmi-festin kautta. Karnevaalityyppinen, mutta silti asiapitoinen Limmi-festi keräsi syyskuussa 2019 Lakeustalolle noin viisisataan lasta ja nuorta, isiä ja äitejä lukemiseen kannustaviin työskentelypisteisiin, saduttamaan, kuuntelemaan lasten- ja nuortenkirjailijoiden puheenvuoroja ja seuraamaan muuta kulttuuriohjelmaa. Opetushallituksen Lukuliike oli mukana tapahtumassa. Seuraavan Limmi-festin suunnittelu on jo alkanut, ja Limmi-festi tullee olemaan myös osana Oulun kulttuuripääkaupunkihankkeen tapahtumia.

Teemme kovaa kyytiä hankehakemusta Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen malli -pilottihankkeeseen. Harrastava Liminka (HaLi) -mallissa on tarjolla lukemiseen kannustavaa harrastustoimintaa. Tarjolla on myös kerhoja oppilaille, jotka tarvitsevat lisäharjoitusta lukemiseen. Nämä kerhot, kuten Lukukipinä ja Sanojen taikaa, on suunniteltu ja toteutetaan yhteistyössä Limingan kirjastotyöntekijöiden kanssa.

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on toteutettu erilaisia lukuhaasteita, järjestetty teemapäiviä, osallistuttu tempauksiin ja osallistettu myös huoltajia lukemisen edistämiseen. Onnistuneilla kirjavinkkauksilla luodaan lukuinnostusta. Kirjaston koordinoiman Lukuintoa pojille ja miehille -hankkeen kautta on houkuteltu lukemisen pariin poikia ja miehiä, jotka lukevat vähän. Järjestämällä tapahtumia ja kirjavinkkauksia vähän lukeville pojille ja miehille on parhaassa tapauksessa laajennettu myös lukevien miesten lukutottumuksia. Hankkeessa on esitelty pojille ja miehille laaja-alaisesti kirjastoissa tarjolla olevaa aineistoa, rohkaistu poikia ja miehiä lukemaan ja myös esittelemään muille lukijoille kirjallisuuden eri lajeja. Hankkeella on haluttu antaa pojille lukevan miehen mallia.

Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Kirjaston lasten- ja nuortenpalvelut ovat olleet tärkeä osa lapsuuttani ja nuoruuttani. Varmaan jo ennen lukioikää olin lukenut kotikyläni sivukirjaston koko lasten ja nuorten aineiston. Lapsuudessa syntynyt rakkaus lukemiseen ja kirjoihin on säilynyt. Olen aina pitänyt myös ääneen lukemisesta, ja pojalleni olekin lukenut ääneen Harry Potterit ja Sinuhe Egyptiläisen. Opettajana ollessani olen hakenut materiaaleja ja ideoita kirjaston lasten- ja nuortenpalveluista. Opettajanurani alkupuolella olen vastannut myös koulukirjaston toiminnasta ja hyödyntänyt siinä tehtävässä yleisten kirjastojen lasten- ja nuortenpalveluita. Olen seurannut ylpeänä lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittymistä. Niillä on suuri merkitys lasten lukutaidon ja sen mukana koulumenestyksen vahvistamisessa.

Kiitos artikkelista Päivi Mäki! Kukin artikkelin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista ja/tai kunnista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Kiitokset vielä haasteesta Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilälle! Haastan seuraavaksi Hailuodon sivistysjohtaja/rehtori Kaija Sipilän ja kysyn häneltä, millaista yhteistyötä Hailuodon koulussa tehdään Hailuodon kirjaston lasten- ja nuortenpalveluiden kanssa.

 Limingan sivistysjohtaja Päivi Mäki (oikealla) Limmi-festivaalilla seuranaan Tatu ja Patu sekä OPH:n Lukuliikkeen koordinaattori Pia Lumme. Kuva Arimo Eklund.

Terveisiä Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalta

Tällä viikolla saamme artikkelin Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilältä. On aina mielenkiintoista kuulla, miltä kirjastojen tekemä LaNu-työ näyttää kuntasektorilla. Mika Penttilä, tervetuloa mukaan lasten ja nuorten kirjastotyötä esittelevään artikkelisarjaan.

Voitko esitellä itsesi meille?
Olen Mika Penttilä, oululaisittain sanottuna avojalakanen oululainen. Työuran varrella olen työskennellyt sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Nykyisessä tehtävässä olen toiminut vuodesta 2012 lukien.

Miksi lapsiin ja nuoriin kohdistuva kirjastotyö on tärkeää kirjastoissa?
Näen asian tärkeänä monestakin eri syystä. Yksi tärkeimmistä syistä on lasten ja nuorten lukutaidon kehittäminen. On myös tärkeää edistää lasten ja nuorten oikeutta tietoon, kulttuuriseen kehitykseen sekä tarjota tiloja monipuoliseen oppimis- ja harrastusympäristöön.

Entäpä missä asemassa lasten ja nuorten kirjastotyö on kuntasektorilla?
Mielestäni lasten ja nuorten kirjastotyö on erittäin hyvässä asemassa. Kirjaston rooli tunnistetaan ja tunnustetaan myös julkisessa keskustelussa. Kehittämistyötä toki tarvitaan ja on tärkeää, että tätä kirjaston sektoria kehitetään koko Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella. Kirjastopalvelut ylipäätään ovat vuodesta toiseen kuntalaisten asiakastyytyväisyyskyselyissä niitä tärkeimpiä kunnallisia palveluita. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa myös lasten ja nuorten kirjastotyötä.

Lukutaito on Suomessa eriarvoistumassa. Meillä on vielä paljon lukevia lapsia ja nuoria, mutta lukutaito näyttää menevän koko ajan huonompaan suuntaan. Miten tähän lukutaidon rappeutumiseen ja eriarvoistumiseen tulee puuttua?
On erittäin hyvä, että tästä asiasta on ryhdytty puhumaan julkisesti. Mielestäni tilannekuvaa pitää syventää ja toimenpiteitä kohdentaa nimenomaan niihin lapsiin ja nuoriin, joilla lukutaito on heikkoa. Toimenpiteet nimenomaan tähän joukkoon ovat olennaisia unohtamatta myöskään niitä lapsia ja nuoria, joilla lukutaito on hyvä. Lukutaito on kuitenkin välttämätön edellytys jatko-opinnoissa ja elämässä pärjäämisessä yleensäkin. Yhteistyö kotien, koulujen ja kirjastojen välillä on erittäin tärkeää.

Millaisena näet kirjastojen aseman tässä työssä?
Kirjastot tiloina ja kirjastolaiset ammattitaidollaan ovat keskeisiä toimijoita lukutaidon edistämisessä. Mielenkiintoisesti sisustetut tilat, monipuoliset aineistot, niiden esille laitto, lasten ja nuorten aito kohtaaminen ovat tärkeitä elementtejä lukutaidon edistämisessä.

Mitä vaikuttavuutta kirjastojen tekemällä LaNu-työllä on kuntasektorilla?
Kuntien yksi perustehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen. Kirjaston tavoitteena taas on muun ohella edistää väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä sekä lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Tähän perustuen LaNu-työ on vaikuttavaa ja tärkeää, mutta myös välttämätöntä.

Viimeiseksi tahtoisimme tietää, oletko itse käyttänyt kirjastojen tarjoamia lasten- ja nuortenpalveluita jossain vaiheessa elämääsi?
Olen ollut kirjastojen suurkäyttäjä. Lapsena ja nuorena lukeminen oli yksi lempipuuhiani. Omien lasten ollessa pieniä meillä oli tapana lukea lapsille joka ilta iltasatu ja muutoinkin paljon. Kannustimme vaimoni kanssa lapsia lukemisen äärelle käymällä usein kirjastoissa. Kirjastojen kirjat ja muut palvelut olivat meillä suuressa käytössä. Lukuharrastus on säilynyt itsellä myös aikuisiällä, tosin tänä päivänä luen ja kuuntelen enemmän sähköisiltä alustoilta. Välillä on kyllä mukava ottaa oikea kirjakin käteen.

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, Oulun kaupunki

Kiitos artikkelista Mika Penttilä! Kukin artikkeliin kirjoittaja haastaa seuraavan osallistujan ja voi esittää hänelle kysymyksiä LaNu-työstä. Viimeisin kysymys on siis, kenet haluat haastaa LaNu-työtä esittelevään artikkelisarjaan Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnista ja kirjastoista? Entäpä mitä haluaisit kysyä häneltä liittyen LaNu-työhön?
Haluaisin haastaa seuraavaksi Limingan kunnan sivistysjohtaja Päivi Mäen osallistumaan seuraavaksi ja kysyä häneltä millä keinoin Limingassa on tartuttu lasten ja nuorten lukutaidon heikkenemisen haasteisiin. Jäämme siis mielenkiinnolla odottamaan Päivin artikkelia.