Kuulumisia ja kirjavinkkejä Kalajoelta

Syksy on saapunut, ja on jälleen aika kuulla terveisiä alueeltamme. Haapajärven kirjastosta Mia ja Tuija haastoivat keväällä Kalajoen mukaan kirjoittamaan artikkelin. Koko kirjastokenttää koskevat terveiset saamme kuulla Kalajoen pääkirjastossa työskentelevältä Annelta ja Himangan lähikirjastossa työskentelevältä Aino-Marjalta.  

Näkyvätkö matkailijat Kalajoen kirjastojen arjessa? 

Matkailijoita näkyy Kalajoen pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa jonkin verran ja nykyään esimerkiksi tulostusasioilla, työskentelytilan etsijöinä tai yleisesti kirjastotiloihin tutustujina. Kirjastossa myös vietetään aikaa, esimerkiksi luetaan lehtiä, ja sateisina päivinä saattaa kassillinen lastenaineistoa lähteä pariksi päiväksi matkailijaperheen mukaan. Myös kirjastoautossa käy matkailijoita silloin tällöin.  

Matkailijat ovat yleisesti tervetulleita käyttämään kirjaston palveluja ja osallistumaan sekä kirjaston että pääkirjaston tiloissa toimivan Virta-salin tapahtumiin. Parhaillaan Kalajoella ja lähikunnissa on menossa esimerkiksi Kulttuurimatkailusta hyvinvointia -hanke: vaikka hanke ei kirjastoa suoraan koskekaan, niin ehkäpä myös kirjasto voisi olla jotenkin, vaikkapa tiloillaan, osallisena tässä. Hyvä ja pohdituttava kysymys tämä matkailukysymys ja yksi mahdollinen kehityskohdekin jatkossa! 

 

Kirjaston esittelypiste rakentumassa Neuvola 100 vuotta  tapahtumaan. Neuvola 100 vuotta  tapahtuma järjestettiin 15.10. Kalajoen Hiekkasärkillä kohtaamispaikka Loistossa. Tapahtumassa oli monenlaista toimintaa erityisesti lapsiperheille ja yksittäisiä matkailijoita ja lomalaisiakin vieraili kalajokisten lisäksi paikan päällä. 

Kirjastosuunnitelmia ja toiveita vuosille 2023–2027 ja muuta ajankohtaista Kalajoelta 

Kalajoen kaupunginkirjastossa on lokakuun alkupuolella odottava tunnelma. Isoja asioita on työn alla: kirjaston tulevaisuutta mietitään, ja samaan aikaan kaipaamme kirjastolle myös uutta johtajaa ja esihenkilöä. Toisaalta kirjaston arki rullaa, ja ihanat asiakkaat ja kokeneet työkaverit auttavat jaksamaan ja toimimaan poikkeavassa tilanteessa.  

Elokuun alusta asti olemme olleet ilman palvelupäällikköä ja johtajaresurssia Joni Rahjan siirryttyä Kajaaniin kirjastotoimenjohtajaksi. Palvelupäällikön paikka on ollut haettavana jo kahteen otteeseen, mutta rekrytointi on nyt toistaiseksi keskeytettynä ensi vuoden talousarvion hyväksymiseen asti. Tilanne on meille haasteellinen, ja asia on hankaloittanut monin tavoin kirjaston jokapäiväistä toimintaa. Nyt siintää  toiveissa, että saisimme uuden johtajan jo ensi vuoden alussa: puheissa vilahtaa usein uusi palvelupäällikkö tai kirjastojohtaja – eikö se ollutkin niin, että ääneen lausutut toiveet toteutuvat?  

Samanaikaisesti on Himangan lähikirjasto ollut purku-uhan alla uuden varhaiskasvatuskeskuksen tieltä. Olemme yrittäneet estää ja perustella himankalaisten kirjastonkäyttäjien tuella, ettei kirjastoa siirrettäisi ehdotettuihin entisen kunnanviraston tiloihin, jotka ovat kirjastotiloiksi sopimattomat. Jos kirjasto saa jäädä nykyisiin tiloihin, on tiloissa kuitenkin peruskorjauksen tarve. Näillä näkymin kaupunki ei näitä tiloja aio peruskorjata, joten toiveissa on, että saisimme Himangalle ihan uudet tilat muutaman vuoden kuluttua. Sitä ennen kuitenkin odotamme malttamattomina Himangan omatoimikirjaston avautumista, jonka olisi tarkoitus toteutua vielä tämän vuoden puolella.   

 

Himangan omatoimikirjaston kirjautumisyksikkö on jo paikallaan oven vieressä. Pian pääsevät asiakkaat kirjautumaan, kun kaikki asennustyöt on saatu valmiiksi. Himangan kirjastoon saatiin lastenosastolle kesällä lisää väriä uusista kuvakirjalokerikoista. 

Kalajoella on parhaillaan kirjoitteilla kulttuuripoliittinen ohjelma vuosille 2023–2027, ja tässä ohjelmassa esitettävien ja osittain jo edellä esiteltyjen kirjastoa koskevien suunnitelmien toivomme toteutuvan tulevina vuosina. Suunnitelmaan on kirjattu muun muassa kirjastonjohtajan, Himangan uuden lähikirjaston sekä uuden kirjastoauton tarve. Kalajoen kirjastoauto Kirjamerellä on arviolta enää muutama vuosi käyttöikää jäljellä, joten siksi olisi hyvä pohtia lähivuosina myös uuden auton hankintaa ja kirjastoautopalveluiden kehittämistä, että tämä tärkeä lähipalvelu saisi jatkua.   

Kirjastoauto Kirjameri odottamassa koululaisia koulupysäkillä. 

Kulttuuripoliittista ohjelmaa on työstetty muun muassa kirjasto- ja kulttuurihenkilökunnan työpajassa, ja parhaillaan on kaupungilla menossa asiakaskysely kirjasto-, kulttuuri- ja nuorisopalveluista. Valmista ohjelmaa on tarkoitus jakaa päättäjille päätöksenteon pohjaksi.  Odotettavaa ja jännitettävää riittää, pohtii lokakuussa siis Kalajoen kirjaston väki, ja toivottaa kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoille mukavaa syksyä. 

Pääkirjastossa vuodenaikojen vaihtelua voi seurata Heikki Ulvin kauniiden lasimaalausten kautta. Kuvassa Koivun vuosi -teoskokonaisuuden osa Ruska.

Lasten ja nuorten kirjastotyön hauskuuksia

Mikä on hauskinta lanu-työssä juuri Kalajoen kirjastossa?, kyselivät meiltä Haapajärveltä Mia ja Tuija. Ennen muuta lanu-työhön tuo iloa se, että saa tehdä työtä tuttujen mukavien työkavereitten kanssa ja myös tutun koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan ja lasten ja nuorten kanssa. Kalajoella on lanu-työhön hyvät puitteet, on uudehko pääkirjasto, Himangalla oma lähikirjasto ja vielä kirjastoauto Kirjameri kiertämässä kouluja ja päiväkoteja.   

Mukavinta yleisesti lanu-työssä on nähdä lasten ja nuorten ilo, kun he löytävät itselleen mieluisaa luettavaa tai tutkittavaa, ja myös se, kun heistä aistii sen, että on kiva olla kirjastossa, on onnistunut kirjastokäynti joko ryhmän tai luokan mukana tai vapaa-aikana. Kaikenlaista hauskaa sattuu lasten kanssa, esimerkiksi viime päivinä on yritetty metsästää muitten aikuisten kanssa useampaakin muskarista energistä taaperoa pääkirjaston hyllyjen välistä – nopsajalkaistakin kirjastotyöntekijää välillä tarvitaan. Musiikkiopiston muskarista johtaa ovi suoraan pääkirjaston lastenosastolle.

Erityisen ilahduttavaa oli tutkia ja palkita nyt alkusyksystä kesän lukupassikampanjan satoa ja huomata, että noin viitisenkymmentä lasta ja nuorta oli palauttanut passeja, yhden tai useamman. Edellisinä kesinä lukukampanjoihin ei juurikaan ollut osallistujia, joten osallistujia oli tullut kymmenittäin lisää.  

Loppuun vielä maininta erityisen hauskasta työkaverista, Sakusta, vuosia pääkirjastossa ja Himangan kirjastossa vierailleesta lukukoirasta. Saku on  kuunnellut kymmenien ja kymmenien kalajokisten lasten lukemista rapsutus- ja HK:n Sininen -palkalla ja oli vastikään mukana myös terapiakoirana Kalajoen lukion palkitussa kansainvälisessä EU inclusion approaches -hankkeessa!   

Lukukoira Saku kuuntelemassa lelujen lukemisia Lelujen yössä Kalajoen pääkirjastossa keväällä 2022. 

 

Parin vuoden takaisessa @vinkkaamo -joulukalenterissa Kalajoen kaupunginkirjasto sai ainakin Oulun kaupunginkirjaston henkilökunnan lukemaan vinkkaamanne Anni Saastamoisen teoksen Sirkka. Onko kirjastossanne jokin muu sellainen kirja, josta koko henkilökunta on innostunut? 

Tällä kertaa esille nousi kirjailija Sayaka Murata ja erityisesti vuonna 2020 suomeksi ilmestynyt Lähikaupan nainen. Moni meistä oli Lähikaupan naisen lukenut, osittain toistemme tietämättä, ja kirja oli myös jäänyt mieleen, vaikka lukuhetkestä olisi kulunut pidempikin aika. Kirjaa kuvailtiin muun muassa sanoin erikoinen, mukaansa tempaava, ahdistava, masentava, samaistuttava, ohut, hauska, kiinnostava japanilaisuuden kuvaus.  

Lähikaupan nainen kertoo 36-vuotiaasta Keikosta, joka on vuosia työskennellyt japanilaisessa lähikaupassa konbinissa. Keiko rakastaa työtään ja kokee sen elämäntehtäväkseen, mutta ympäröivä yhteiskunta ja lähipiiri eivät osa-aikaista “opiskelijan” työtä katso hyvällä. Yksinelävän Keikon odotetaan myös avioituvan, sopeutuvan myös tästä näkökulmasta vallitseviin normeihin. Miten elää omannäköistä elämää, kun poikkeavaa käytöstä ei hyväksytä? Mitä tapahtuu, kun omalaatuinen Keiko lähtee sopeutumisen tielle?  

 

Useampi meistä myös mietti Lähikaupan naisesta innostuneena kirjailijan juuri ilmestyneen Maan asukit –teoksen lukemista, ja yksi ehti jo kirjan lukeakin (osittain kuunnella Vuokko Hovatan lukemana), Lukukokemuksena Maan asukit oli Lähikaupan naiseen verrattuna raju, jopa makaaberi, mutta kiinnostava ja ajatuksia herättävä kirja joka tapauksessa sekin. Samoja teemoja ja tyyliä ja japanilaisen kulttuurin ja yhteiskunnan kuvausta ja ympäristön normeihin sopeutumattomuutta ja erilaisuutta nuoren päähenkilön kautta kuvattuna on molemmissa kirjoissa.   

Maan asukit -kirjan takakansitekstissä mainitaan, että saattaa käännyttää avaruusolioksi. Mitä tämä tarkoittaakaan? Ei sitä ihan tyypillistä avaruusoliota, sen verran paljastettakoon kirjan juonesta. Maan asukit -kirja jakaa varmasti mielipiteitä Lähikaupan naista enemmän – kannattaa tutustua tähänkin.  

Terveisin,
Aino-Marja ja Anne Kalajoen kaupunginkirjastosta 

 

 

Kirjaston tilat käyttöön myös omatoimiaikana -hankkeet puheenvuorossa

Kuntalaisia kuulemassa -hanke 

Kuntalaisia kuulemassa –hankkeessa ovat mukana Lumijoen, Pyhäjoen ja Siikajoen kirjastot. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa, miten kirjastot voisivat palveluillaan edesauttaa aktiivista kansalaisuutta, sanavapautta ja demokratian toteutumista omalla toimialueellaan. Näillä paikkakunnilla kirjastot ovat suuria kulttuuritoimijoita ja tapahtumien järjestäjiä. Tämän vuoksi hankkeen tarkoituksena on lisäksi selvittää, miten tilaisuuksien ja yhteistyön avulla voidaan edistää edellä mainittuja asioita. Hankkeen avulla pyritään myös tuomaan kuntalaisille lisätietoa siitä, miten he voivat jo nyt hyödyntää kirjaston nykyisiä tiloja ja palveluita. 

Hanke alkoi lokakuussa, jolloin lähdimme miettimään keinoja lisätä kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Toteutimme hankkeen alussa kuntalaisille kyselyn, jossa kartoitettiin heidän toiveitaan ja ideoitaan kirjaston tarjoamiin palveluihin ja tilojen hyödyntämiseen. Lisäksi mukana oli kysymyksiä liittyen kuntalaisten osallistamiseen ja osallistavaan budjetointiin. Tilojen käyttömahdollisuutta ja kirjaston käyttämistä yhteistyökumppanina esiteltiin muun muassa kuntien eläkeläisyhdistyksille. Kuntalaiskyselyn lisäksi toteutettiin nuorille suunnattu kysely, jossa annettiin 13-29-vuotiaiden nuorten kertoa omia toiveitaan kirjaston toiminnasta. 

Koronarajoitukset sotkivat suunnitelmia, sillä kokoontumisrajoitusten vuoksi kirjastoissa ei voitu järjestää tapahtumia tai asukasiltoja, joissa hanketyöntekijä ja kirjaston henkilökunta olisivat päässeet juttelemaan kasvotusten asiakkaiden kanssa. Hanke on vielä kesken, joten jatkossa on tavoitteena edistää kuntalaisten osallistamista ja lisätä demokratiaa palvelujen kehittämisessä, jotta kirjasto voisi palvella kuntalaisia mahdollisimman hyvin yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden takaamiseksi. 


Rajakylän lukupiirinurkkaus.

Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hanke 

Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hanke on Oulun kaupunginkirjaston hanke, jossa on tarkoituksena tuoda kolmannen ja neljännen sektorin tietoisuuteen kirjastotilojen käyttömahdollisuudet, erityisesti omatoimiaikoina. Hankkeessa halutaan edistää kirjaston tiloja kokoontumiseen sekä yhteisöllisyyden ja asiakkaiden omistajuuden tunteen lisäämiseksi. Hanke tukee myös ekologista ajattelua, jossa kaupungin tiloja voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti. Mukana on viisi lähikirjastoa pilottikirjastoina: Jäälin, Karjasillan, Kaakkurin, Yli-Iin ja Rajakylän kirjastot. Yleisenä käsityksenä saattaa vielä olla, että kirjastoa ei voi käyttää kokoontumistilana tai, että kirjastossa täytyy olla täysin hiljaista. Hankkeessa halutaan kuitenkin korostaa, että kirjasto on asiakkaiden kirjasto ja kirjastontilat sekä käyttökulttuuri mukautuu asiakkaiden mukaiseksi. Kirjaston omatoimiaika tarjoaa todella pitkät tilojen käyttöajat ja kirjautumisjärjestelmä on ainutlaatuinen kunnan palveluissa, lisäksi tilat ovat kaikille saavutettavat. 

Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hankkeessa asetettiin pilottikirjastoihin uusia varattavia tiloja, jotka muista kirjaston varattavista tiloista poiketen voivat olla myös avoimia tiloja tai tilanosia, esim. sohvaryhmiä tai kokouspöytiä. Varattavat tilat laitettiin Varaamoon (varaamo.ouka.fi), ja tiloihin laitettiin kyltit, jossa kerrotaan, että tilanosa on varattavissa asiakkaan käyttöön. Hankkeessa laadittiin myös varattavien tilojen käyttö- ja varaussäännöt. Hankkeen aikana järjestettiin myös erilaisia kyselyjä ja tiedotustilaisuuksia, jossa tarkoituksena oli tavoittaa asiakkaita ja yhdistyksiä ja saada heiltä mielipiteitä ja kehitysideoita kirjastotilojen käytöstä. Hankkeesta jalkauduttiin mm. Nuorten Foorumi -messuille nuorille suunnatun kyselyn kanssa sekä tehtiin yhteistyötä Auttava Yhteisö ja Kestävä Kaijonharju -hankkeiden kanssa järjestämällä pop-up glögitilaisuuksia, joissa kerrottiin yhteisöllisyyteen liittyvistä hankkeistamme. Hankkeen aikana kirjaston omatoimiajalla kokoontui säännöllisesti mm. lautapelikerho ja viikonloppuisin pidettiin satutunteja. 

Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hanke loppuu helmikuun alussa, jonka jälkeen varattavat tilat jäävät käyttöön toistaiseksi. Koronatilanteen takia tilojen mainostusta ei tehty vielä sosiaalisessa mediassa paljoakaan, mutta mainostusta tehdään varmasti kevään myötä, kun pandemian tilanne alkaa paranemaan.  


Karjasillan varattava sohvaryhmä soveltuu esimerkiksi erilaisten kerhojen kokoontumiseen.

Kirjastojen monet mahdollisuudet  

Kirjasto on ennen koronaa tarjonnut asiakkailleen monipuolisesti erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Korona-aika on pakottanut ihmiset pysähtymään, jonka vuoksi on syntynyt ymmärrys, että ihmiset pärjäävät paljon vähemmällä kuin he ovat ehkä osanneet ajatellakaan. Hankkeissa olemme huomanneet, kuinka kirjaston peruspalveluiden suosio ei ole laskussa ja monet kirjastonkäyttäjät kaipaavatkin kirjastolta nimenomaan kirjoja ja hiljaisuutta tapahtumien ja tilaisuuksien lisäksi. Siksi onkin tärkeää sekä edistää kirjastojen toiminnan kehittämistä että pitää peruspalveluita arvostuksessa ja saatavana. On tärkeää huolehtia, että palvelut pysyvät saavutettavina ja yhdenvertaisina kaikille käyttäjille, myös niille, jotka käyttävät kirjastoa vain omatoimiaikana.  

Molemmissa hankkeissa on ollut tavoitteena saada asiakkaat ja eri yhteisöt ja järjestöt tietoisiksi siitä, että kirjaston tarjoamia tiloja voidaan hyödyntää myös omatoimiaikana. Omatoimiajan osallisuutta ja tilojen hyödyntämistä voi suunnitella yhdessä asiakkaiden kanssa ja pyrkiä osallistamisen jatkuvuuteen. Esimerkkinä ja rohkaisuna asiakkaille kirjaston henkilökuntaan kuuluva henkilö voisi järjestää vaikkapa omaan harrastukseen tai muuhun mielenkiinnonkohteeseen liittyvän tapahtuman omatoimiaikana, joka sitten voitaisiin nostaa esiin kirjaston somekanavissa. Vaihtoehtoisesti yhteistyötä voisi tehdä yhden tai kahden yhdistyksen kanssa, jotka sitoutuvat tiiviiseen yhteistyöhön tilojen mainostamiseksi ja kokoontumisten järjestämiseksi. Tällä tavalla asiakkaat huomaisivat, että kirjaston tiloja voi hyödyntää myös palveluaikojen ulkopuolella. Näihin omatoimiajalla järjestettäviin tapahtumiin ja tilojen käyttöön on hyvä luoda yhdessä asiakkaiden kanssa pelisäännöt, joihin molempien osapuolien on helppo sitoutua. Näitä toimintamalleja hyödynnettiin jonkin verran hankkeissa, mutta täyteen potentiaaliin kokeilut pääsisivät ilman kokoontumisrajoituksia, jotka piinasivat hankkeita. 

Kirjaston tilojen maksutonta käyttöä voisi myös rajoituksien salliessa markkinoida enemmän, sillä monelle ihmisille tulee edelleen yllätyksenä, että kirjaston tilojen varaaminen on suurimmaksi osaksi täysin ilmaista ja ne ovat kenen tahansa käytettävissä. Tosin on myös muistettava kertoa asiakkaille, että koska kirjasto on tarkoitettu kaikille, on kirjastossa järjestettävien tapahtumien ja tilaisuuksien oltava myös omatoimiajalla maksuttomia. Tästä syystä asiakkaiden itse järjestämät tapahtumat omatoimiaikana kirjaston tiloissa eivät saa estää muita asiakkaita käyttämästä kirjastoa normaalisti. Asiakkaille on hyvä muistuttaa, että myös omatoimiaikana järjestettävissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa on noudatettava yleisten kirjastojen arvoja. Nämä kaikki on hyvä kirjata sääntöihin, joihin sitoudutaan tiloja käyttäessä.  
 
Uusien tilojen käyttöönotossa on oltava pitkäjänteisiä, että asiakkaat saavat mahdollisuuden löytää palvelut ja sisäistää kirjaston monipuoliset käyttömahdollisuudet. Kirjaston henkilökunta voi myös aktiivisesti edesauttaa tilojen käyttöönottoa muistamalla suositella kokoontumistiloja tilanteissa, jossa kokoontumistiloja etsitään. 

Anniina Jounila
Hanketyöntekijä, Kuntalaisia kuulemassa -hanke
Pyhäjoki 

Maija Koivulampi
Hanketyöntekijä, Yhteisöllistä toimintaa omatoimikirjastoihin -hanke
Oulu 

Tonnin palikat

Pohjoisen eKirjasto -hankkeessa on luotu osallistava Tonnin palikat -peli asiakastyöpajoihin. Kukin kirjasto järjestää työpajan viikoilla 39–41. Työpajojen toteutus on osa Pohjoisen eKirjaston asiakasmarkkinointia ja henkilöstön koulutusta. Työpajoihin liittyvällä kyselyllä kerätään tietoa Pohjoisen eKirjaston digitaalisen valikoiman kehittämiseen eli voidaan puhua osallistavasta budjetoinnista.

Työpajan voi toteuttaa missä tahansa – ei tarvita isoa erillistä tilaa, ylimääräisiä henkilöstöresursseja eikä aikaa vieviä etukäteisjärjestelyitä. Peliin kuuluu pelilauta, 10 kpl ”tonnin palikoita”, ohjeet ja kysely. Lisäksi materiaaleihin kuuluu mainosjuliste. Pelin materiaalitiedostot lähetetään kirjastoille viikolla 38. Kukin kirjasto tulostaa materiaalit itse. Tonnin palikat voi laminoida tai palikoina voi käyttää myös klemmareita, legopalikoita tms.

Työpajan järjestämiseen on monia vaihtoehtoisia tapoja: Voit laittaa pelin pöydän kulmalle pelattavaksi, rakentaa syksyn kuumimmat Tonnin palikat -festarit tai ottaa Tonnin palikat mukaan kirjaston pop-up-tapahtumaan torille. Kutsu myös päättäjät pelaamaan Tonnin palikoita! Pelin pelaamiseen ja kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa 5-10 minuuttia.

Pähkinänkuoressa työpajan toteuttamisen vaiheet ovat:

  1. Päätä missä paikassa ja laajuudessa toteutat työpajan.
  2. Tulosta materiaalit ja aseta Tonnin palikat -peli saataville.
  3. Varaa lähelle tietokone tai tabletti kyselyyn vastaamista varten.
  4. Kannusta asiakkaita työpajan äärelle ja vastaamaan kyselyyn. Opasta tarvittaessa alkuun.

Muista pelata myös itse! #pohjoisenekirjasto #tonninpalikat

Terkkuja Marilta Muhoksen kirjastosta

Tällä kertaa LaNu-artikkelisarjaa kirjoittaa Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta. Marin haastoi mukaan Salla Kananen Limingan kirjastosta. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittäytymisellä.

Voitko Mari esitellä itsesi meille?
Kiitos Sallalle haasteesta ja terveisiä Liminkaan. Olen Mari Åkerfelt ja työskentelen tällä hetkellä Muhoksen kirjastossa. Aloitin viime marraskuussa ensin osa-aikaisena projektityöntekijänä Tukena tulevaisuuteen -hankkeessa ja maaliskuun alusta olen toiminut osan aikaa viikosta lisäksi kirjastonhoitajan sijaisena lasten- ja nuortenkirjastotyössä. Kumpaankin työnkuvaan kuuluu LaNu-työtä ja työtehtävät menevätkin osin päällekkäin. Tukena tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa luoda lukemiskulttuuria ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymistä. Tällä hetkellä suunnittelen Lukeminen & leikkiminen -teemaista vierailua MLL:n etäperhekahvilaan ja kouluyhteistyön puolella tiedonhaunopastuksia ja vinkkauksia.

Olet Mari opiskellut viime vuosina Oulun yliopistolla. Tiesitkö jo opiskeluvaiheessa haluavasi työskennellä kirjastossa? Entä LaNu-työn parissa?
Minusta piti alun perin tulla opettaja ja opiskelinkin luokanopettajaksi. Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja ja työ kirjastossa kiinnostanut, mutta se tuntui alkuun liian kaukaiselta sivupolulta opettajaopintoihin nähden. Sitten näin yliopistolla mainoksen Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoista, joissa oli yhdistetty kasvatustieteen ja informaatiotutkimuksen opintoja samaan tutkintokokonaisuuteen. En hakenut siihen mukaan, mutta ajatus jäi elämään ja aloitin myöhemmin informaatiotutkimuksen sivuaineena. Opintojen aikana ymmärrys pedagogisen koulutuksen merkityksestä kirjastotyössä kasvoi, eikä sivupolku ollutkaan enään niin kaukana kuin olin luullut.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö tuntuu kirjaston eri työtehtävistä itselleni läheisimmältä ja luontevimmalta, ja olenkin tosi iloinen, että saan tehdä sitä tällä hetkellä työkseni. Pidän työstä lasten ja nuorten kanssa, luen mielelläni lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja LaNu-työssä pääsen hyödyntämään esimerkiksi taito- ja taidekasvatusopinnoissa saamaani oppia.

Näetkö itsesi työskentelevän jossain muualla kuin kirjastossa, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa?
Toivon ainakin, että lasten- ja nuortenkirjallisuudella olisi rooli omassa työssäni myös tulevaisuudessa. Pidän asioiden yhdistelemisestä ja esimerkiksi opettajana haluaisin kytkeä kirjallisuutta monella tapaa osaksi opetusta. Olen kiinnostunut kieleen liittyvistä ilmiöistä ja mielestäni kirjallisuus on paras tapa havainnoida kieltä ja kehittää kielitietoisuutta. Toisaalta kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvä esteettinen ja kokemuksellinen puoli on minulle myös tärkeää. Olen ollut harjoittelussa sanataidekoulussa ja sanataidekasvatuksen tapa lähestyä kieltä, kirjallisuutta, lukemista ja kirjoittamista taiteena kiehtoo minua. Mielelläni työskentelisin lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa esimerkiksi taidekasvatuksen ja lastenkulttuurin kentällä.  Ja on minulla vielä salainen haave oman lastenkirjan kirjoittamisesta.

Siirrytään seuraavaksi Sallan haasteeseen. Mari työskentelet Muhoksen kirjastossa. Millaisena olet kokenut LaNu-työn Muhoksen kirjastossa, mikä on mukavinta ja missä on eniten haastetta?
Haastavinta on ollut aloittaa työt koronarajoitusten aikaan, kun en oikeastaan ole päässyt näkemään, mitä LaNu-työ Muhoksella normaalitilassa on käytännössä ollut. Kohtaamiset lasten ja nuorten kanssa ovat olleet vähissä, ja suunnittelu ilman varmuutta kohtaamisesta vähentää konkreettisen työn tuntua. Viime viikkoina olen vihdoin päässyt tapaamaan koululuokkia, mikä tuntuu kyllä palkitsevalta pitkän talven jälkeen.

Omia ideoita on päässyt toteuttamaan melko vapaasti ja luovasti omia taitoja soveltaen. Pienellä paikkakunnalla myös uusiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen on sujunut luontevasti, vaikka Koronan takia ei ollakaan tavattu kasvotusten. Loppukeväältä odotan erityisesti päiväkotien kanssa toteutetun taideprojektin näyttelyä, jossa nähdään mm. Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema ihana Mielikuvituksen kukkanen, sekä nuorisotoimen kanssa suunniteltua yläkoulun välituntitapahtumaa, jonne viemme pop up -kirjaston.

Mari ja myyrä sekä Mielikuvituksen kukkanen -teos, joka on  Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema. Se on esillä Taiteillaan kevät! -näyttelyssä Muhoksen kirjastossa.

Ehtiikö lyhyessä ajassa kiinnittää huomiota kehitettäviin asioihin, ja jos ehtii, millaisia ajatuksia sinulla on tullut mieleen?
Koska aloitin ensin projektityöntekijänä, näkökulmani nykyiseen sijaisuuteen lasten- ja nuortenkirjastotyön parissa on jo lähtökohtaisesti erilainen, kuin jos kyseessä olisi vain tämä kevään sijaisuus. Hankkeen puitteissa olemme esimerkiksi suunnitelleet kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyön raameja, mikä luo pohjaa LaNu-työlle ensi vuodelle ja toivottavasti pidemmällekin tulevaisuuteen. Kirjastoauton merkitys LaNu-työssä on etäisyyksien takia keskeinen ja kirjastoauto vieraileekin säännöllisesti kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla vähintään joka toinen viikko. Palveluiden saavutettavuuteen ja selkeyteen voisi kuitenkin etsiä vielä enemmän ratkaisuja. Myös perhepäivähoidossa olevat lapset vierailevat kirjastoautossa ja olemme suunnitelleet satutuokioiden ottamista mukaan kirjastoautoreitille heitä ajatellen.

Kirjaston näyttelytilaa olisi tarkoitus jatkossa hyödyntää enemmän LaNu-työssä ja yhteistyökuvioissa ja siihen onkin nyt toukokuussa tulossa yhteistyössä päiväkotien kanssa toteutettava näyttelyprojekti.

LaNu-työn kehittäminen on myös ajankohtaista Muhoksella, sillä kuntaan tehdään yhteistä kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Lisäksi kulttuurikeskus Koivu ja tähti, jossa kirjastokin sijaitsee, on lähivuosina menossa remonttiin, mikä on samalla mahdollisuus ajatella LaNu-työtäkin uusiksi tiloista lähtien.

Voitteko vinkata meille jonkun hyvän kirjan, jota on mukava lukea näin keväällä?
Kevät on minulle toisinaan levotonta ja melankolista aikaa, joten kaipaan lohdullista luettavaa. Sellaiseksi sopii hyvin Paula Nivukosken Onnelliset aakkoset, jossa Nivukosken kirjoittamat runomaiset tekstit yhdistyvät Tove Janssonin kuvituksiin. Kirjasta voi lukea vaikka yhden aakkosen joka ilta ja jäädä sitä maistelemaan sanoja ja niiden luomia mielikuvia.

Toinen vinkkini on Karoliina Pertamon Lintunaapurini. Tämä kaunis lasten tietokirja on saanut minut kiinnostumaan kotipihallani viihtyvistä linnuista ja niiden puuhista.

   

Kenet haluaisitte haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluaisitte kysyä häneltä?
Heitetään haaste vaihteeksi Kainuuseen. Heidi Tuikka Kajaanin kaupunginkirjastosta ottaa haasteen vastaan. Mari haluaa kysyä Heidiltä, millaista yhteistyötä heillä tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa. Heidin terveiset saamme kuulla syksyllä.

Terveisin,
Mari Muhoksen kirjastosta

Raahen kaupunginkirjaston Lukuliekki -hanke

Raahessa on käynnissä mielenkiintoinen hanke: Lukuliekki. Tänään kuulemme, millaisesta hankkeesta on oikein kyse. Päästetään siis Lukuliekin koordinaattori Milla ääneen.

Voitko Milla esitellä itsesi?
Olen Milla Pekkala ja työskentelen Raahen kaupunginkirjastossa Lukuliekki -hankkeen lukukoordinaattorina.

Mikä Lukuliekki-hankkeen tavoite on?
Lukuliekki -hankkeen tavoitteena on edistää lasten lukuharrastusta, kirjallisuuden tuntemusta ja innostusta tarinoihin yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa. Tavoitteenamme on tehdä lukemisesta luontainen osa lasten ja heidän perheidensä arkielämää. Samalla myös tutustutamme lapset omaan sanalliseen maailmaansa sanataiteen avulla sekä annamme vanhemmille tietoa lapselle lukemisen tärkeydestä.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja lisätä pysyviä yhteistyömalleja kirjaston, opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa. Kohderyhmänä hankkeessa ovat eskarilaiset sekä 1.-2.-luokkien oppilaat. Hankkeeseen ilmoittautui mukaan viisi alakoulua Raahesta.

Mistä työpäiväsi hankkeessa koostuvat?
Työssäni lukukordinaattorina organisoin Lukuliekin tapahtumia sekä ideoin ja toteutan sisältöä hankkeeseen yhdessä muiden Raahen kirjastolaisten kanssa. Lisäksi tiedotan opettajia ja varhaiskasvattajia kaikkeen lukemisen edistämiseen liittyvästä, kuten kirjallisuusdiplomeista, Kirjastoreitin oppimiskokonaisuuksista, kirjavinkkilistoista sekä valtakunnallisista tai alueellisista lukukampanjoista.

Miten Lukuliekki näkyy lapsille?
Koronasta huolimatta olemme voineet tarjota hankkeessa mukana oleville lapsille monenlaisia lukemiseen liittyviä kivoja juttuja. Itse asiassa, nyt kun me kirjastolaiset emme ole päässeet vierailemaan koululuokissa tai päiväkodeissa, on ollut pakko katsoa asioita eri vinkkelistä ja miettiä miten kirjastopalveluja saadaan parhaiten toteutettua etänä. Osa palveluista jää todennäköisesti pysyviksi, koska niihin voivat helposti osallistua sellaisetkin luokat, joiden on haastavaa päästä käymään kirjastossa koulupäivän aikana pitkän välimatkan takia. Esimerkiksi etävinkkaukset ovat olleet todella suosittuja.

Lukuliekissä olemme toteuttaneet mm. oppilaiden kanssa yhdessä ideoidun lukuhaasteen, etäsatuhetkiä, lukutuokioita, muumisuunnistuksen, iltasatupassin ja -diplomin, etävinkkauksia sekä lastenkirjailijoiden virtuaalivierailuja. On tietysti harmillista, ettemme ole voineet järjestää tapahtumia kirjastossa paikan päällä ja vuorovaikutus lasten kanssa on ollut vähäistä, mutta toivottavasti pääsemme tekemään LaNu-työtä taas pian myös kasvokkain.

Millaista palautetta olette Lukuliekistä saaneet?
Lukuliekki on otettu koululuokissa ja esikouluryhmissä ilolla vastaan, olemme saaneet paljon positiivista palautetta. Lukuhaaste ja iltasatupassi ovat aktiivisessa käytössä ja etäsatuhetket ovat olleet erittäin pidettyjä. Myös lukutuokiot ovat olleet suosittuja. Oppilaiden mielestä on ollut kivaa vaihtelua, kun lukijana on välillä joku muu, vaikka opettajat lukevatkin heille paljon.

Olen itse vielä tuore kirjastolainen, valmistuin kirjastovirkailijaksi Haapaveden opistolta vuoden 2020 keväällä. Olenkin ollut todella onnekas päästessäni työskentelemään Lukuliekin kaltaiseen hankkeeseen ja tekemään töitä erittäin ammattitaitoisten ihmisten kanssa. Innostus kirjastotyöhön ja oma rakkauteni kirjoihin toimivat hyvinä motivaattoreina, ja mikäpä olisi tärkeämpi aihe kuin lasten innostaminen lukemisen pariin.

Seuraa Lukuliekkiä somessa:
Instagram: Lukuliekki_raahe

Terveisin,
Milla Pekkala
Raahen kaupunginkirjasto

 

Kerrotaan yhdessä kestävästä kirjastosta

Kirjasto on kestävä, kirjasto kestää. Kirjastoissa on kautta aikain tehty työtä kestävän kehityksen hyväksi. Jo kirjaston peruslähtökohta, lainaaminen, on kiertotaloutta parhaimmillaan!

Mutta tietävätkö asiakkaat ja yhteistyökumppanitkin, mitä kirjastoissa on tehty ja tehdään koko ajan ympäristöasioiden eteen? Miten kirjaston kestävän kehityksen työstä voisi viestiä helposti ja tunnistettavasti ulospäin?

Oulun kaupunginkirjaston Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeessa on kevään 2020 aikana suunniteltu Kestävä kirjasto -konsepti kirjastojen ympäristöviestinnän tueksi. Konseptiin kuuluvat logon ja julkaisupohjien ohella kaikkien jätteiden lajitteluopasteet sekä ns. hoksautustarrat, joiden avulla asiakkaita ja myös henkilökuntaa voidaan herätellä ympäristötietoiseen ajatteluun. Julkaisupohjia voidaan käyttää vaikkapa ympäristöaiheisista tapahtumista ja tilaisuuksista tiedottamiseen. Hoksautustarroilla taas viestitään mm. maltillisesta tulostamisesta tai säästeliäästä veden käyttämisestä. Tärkeintä on käyttää konseptia säännönmukaisesti kaikessa ympäristöviestinnässä – näin asiakkaiden ja henkilökunnan ympäristötietoisuus lisääntyy. Samalla myös kirjastojen ekotyö saa ansaitsemaansa huomiota ja profiili vastuullisena toimijana vahvistuu.

Kestävä kirjasto -konseptiin kuuluu myös opasteita lasten Vihreä lukutoukka -ympäristökasvatushyllyn perustamista varten. Hyllyä pilotoitiin hankkeen aikana Iin kirjastossa. Ajatuksena Vihreä lukutoukka muistuttaa Selkis-hyllyä: eri luokissa oleva ympäristöaiheinen aineisto on kerätty yhteen hyllyyn, josta asiakkaan on helppo löytää etsimänsä yhden luukun periaatteella. Hylly teettää ehkä enemmän töitä kirjaston henkilökunnalle, mutta asiakkaita se palvelee toivon mukaan hyvin.

Kestävä kirjasto -viestintälinjan lisäksi hankkeessa laadittiin ohjeet etäkokousten ja -koulutusten järjestämistä ja niihin osallistumista varten. Myös lasten ja nuorten ympäristöaiheisista kirjoista tehtiin lukuvinkkilistoja.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti AKE-alueemme kirjastojen käytettävissä. Ilmeen on suunnitellut graafinen suunnittelija Riitta Marjusaari Monetralta. Vihreä lukutoukka on Susanna Harlen käsialaa. Ne löytyvät Teamsista Kirjasto AKE Oulu -tiimin Yleinen-kanavan tiedostoista Kestävä kehitys -kansiosta. On erittäin suotavaa ja toivottavaa, että kirjastot ottavat matskut haltuunsa ja käyttävät niitä monipuolisesti viestintänsä apuna. Kukaan ei tiedä kirjaston ympäristötyöstä, jos siitä ei itse viestitä ulospäin. Viedään yhdessä viestiä kestävästä kirjastosta eteenpäin! Meillä on, mistä kertoa.

Salla Kananen
Hanketyöntekijä

kuvituskuva

Uutiskirje 4/2019 – hyvinvointia sävelin

Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Lukupiiri verkossa – tule mukaan siellä missä olet jo 24.4.

kuvituskuvaVerkkolukupiiri on uudenlainen lukupiiri, johon voi osallistua etänä Internetin kautta. Kirjastonhoitajat keskustelevat kirjasta ja osallistujat kirjoittavat chattiin.  Verkkolukupiiriin voi osallistua myös pelkästään kuuntelemalla, esimerkiksi lenkillä tai kotiaskareiden lomassa.

Seuraava verkkolukupiiri järjestetään jo keskiviikkona 24.4. klo 18 aiheena Joel Dickerin Totuus Harry Quebertin tapauksesta.

Osallistu verkkolukupiiriin asuinpaikasta riippumatta osoitteessa https://kirjasto.adobeconnect.com/verkkolukupiiri/
Mobiililaitteilla osallistuttaessa suositellaan asennettavaksi Adobe Connect-ohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi oman laitteen sovelluskaupasta.

Verkkolukupiiri jatkuu syksyllä, joten sitä kannattaa suositella asiakkaille. Tulosta mainos seuraavasta verkkolukupiiristä kirjastoosi.

Hyvinvointia sävelin – tutustu uuteen oppaaseen

Musiikin hyvinvointivaikutukset kirjastopalveluissa -hankkeessa tuotettu Hyvinvointia sävelin – Opas musiikillisten tuokioiden pitämiseen kirjastoissa -materiaali on julkaistu. Hankkeen tavoitteena oli hakea uusia tapoja tehdä kirjastojen musiikkityötä kuntalaisille houkuttelevaksi, sekä mahdollisesti myös laajentaa palveluvalikoimaa ja poikkihallinnollista yhteistyötä ottamalla mukaan musiikkikasvatuksen ammattilaisia ja opiskelijoita.

Opas on koottu hankkeessa saatujen kokemusten jakamiseksi kirjastoväelle innostamaan ja rohkaisemaan käyttämään musiikkia erilaisissa tapahtumissa, tilaisuuksissa ja tuokioissa. Oppaan avulla musiikkia voi tuoda mukaan eri kohderyhmille lapsista ikäihmisiin. Hankkeessa olivat toteuttajina Oulun kaupunginkirjasto, Limingan kirjasto ja Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen koulutusohjelma. Hyvinvointia sävelin -oppaan löydät täältä.

kuvituskuva

Yhteishankkeet

Avi myönsi tänä vuonna valtionavustusta monelle usean kunnan yhteishankkeelle:
Ylivieskan kirjasto sekä muut Kiri- ja Tiekkö-kirjastot ja Reisjärven kirjasto: Yksiin -selvitys Oulun eteläisen kirjastoryhmän muodostamiseksi
Oulun, Iin ja Kuusamon kirjastot: Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä
Limingan, Kajaanin, Kalajoen, Kuusamon, Oulun ja Paltamon kirjastot: ”En oo koskaan yhtään kirjaa lukenut, enkä lue!” Rajoja rikkovat miehet ja pojat
Pyhäjoen ja Pudasjärven kirjastot: Kuten haluatte – asiakkaiden toiveet uusien kirjastotilojen suhteen
Kajaani ja Kainuun kirjastot: Tarinankertojat
Pyhäjoen ja Merijärven kirjastot: Kettu Repolainen kertoo – suomalaisia kansansatuja maahanmuuttajalapsille
Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän kirjastot: Hyvän vanhuuden matkasaarnaajat kirjastoon

Haluatteko jakaa yhteishankkeen muistiot muillekin luettavaksi? Yhteishankkeille voidaan luoda KiTa-sivuille oma sivu, jolla saatte kertoa hankkeestanne. Sivulle on mahdollista lisätä hankkeen julkiset muistiot kaikkien luettavaksi. Hankesivu on julkinen hankkeen keston ajan ja se poistuu KiTa-sivuilta hankkeen päättyessä. Mikäli teillä on tähän tarvetta, laittakaa viestiä akeoulu(at)ouka.fi.

suositus digituesta kirjastossa

Vielä ehtii ilmottautua KiTa-päivään 9.5. kuulemaan mm. Päivi Litmanen-Peitsalalta, mitä YKN:n suosituksessa kirjastojen digituesta oikein sanotaan. Tule mukaan verkostoitumaan ja viettämään mukava päivä yhdessä alueen muiden kirjastolaisten kanssa. Ilmoittaudu 2.5. mennessä.

Kesän lukuhaasteet

Pohjoinen kesälukuhaaste
Pohjoisen lukuhaasteen pikkusisarus Pohjoinen kesälukuhaaste käynnistyy toukokuun puolivälissä. Haaste koostuu yhdeksästä hauskasta bingokohdasta, joita voi suorittaa kesän aikana. Haaste on suunnattu aikuisten lukuinnostusta herättämään. Yhdessä lasten Kirjakasvion kanssa lukuhaasteita voi suorittaa koko perheen voimin!

Kirjakasviokuvituskuva
Kesäkuun alusta elokuun loppuun voi jälleen haastaa itsensä lukemaan uudella tavalla! Lue kirjoja, joiden nimessä tai kansikuvassa on jokin kasvi, ja kerää oma Kirjakasviosi. Kesälukukampanja on tarkoitettu ensisijaisesti alakouluikäisille ja lapsiperheille, mutta sopii mainiosti muillekin.

Kesän lukuhaasteet ja materiaalit julkaistaan toukokuussa. Pysy kuulolla.

 

Keväisin terveisin,
Heidi ja Ake-työryhmä