Tutustumismatka Seinäjoen ja Tampereen kirjastoihin

Oulun alueellinen kehittämistehtävä järjesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastojen henkilkökunnalle tutustumismatkan Seinäjoelle ja Tampereelle 28.-30.10.2019. Riikka Heikkilä Alavieskan kirjastosta ja Janne Koski Ylivieskasta kertovat miten matka sujui.

Maanantaina 28.11. kello viiden aikaan Oulusta tullut linja-auto poimi meidät Ylivieskasta lähtijät kyytiin ja jatkoimme vajaan 30 hengen porukalla matkaa kohti Seinäjokea. Tiistaina aamiaisen jälkeen kävelimme upeaan Seinäjoen kaupunginkirjastoon. Siellä saimme kattavan esittelykierroksen niin uuteen Apila-kirjastoon kuin myös vanhaan Aalto-kirjaston puoleen. Kirjastorakennus näytti kierroksen aikana toimivuutensa. Materiaalivalinnat olivat sellaiset, että avarassa tilassa ääni ei kantautunut ympäri rakennusta. Tunnelmalliset ”lukusopet” seinissä näyttivät vetävän asiakkaita puoleensa. Kiva oli myös tutustua bänditilaan ja teatteristudioon, jotka näyttivät olevan suuressa suosiossa iästä riippumatta.

Seinäjoen kaupunginkirjasto

Yksi mielenkiintoisimmista paikoista oli Apilan verstas. Siellä on asiakkaiden käytössä monenlaisia laitteita, joita ei itselle kannata ostaa yhden käyttökerran vuoksi. Oli pinssikone, asiakassilppuri, vinyylitarraleikkuri, Mac-tietokone Adoben ohjelmistopaketilla ja piirtonäytöllä, laminointikone, 3D-tulostin sekä lämpöprässi paitojen tekoon. Kirjastosta voi myös ostaa näihin laitteisiin tarvittavia materiaaleja.

Apilaverstas.

Lastenosaston pienimmille tarkoitettu oleskelutila ”seikkailuputkineen” oli viehättävä, samoin kuin pelitila vähän isommille. Oppaamme kertoi, että hänen naapurinsa oli eräänä päivänä tullut sanomaan kuinka hän mielellään käyttäisi uutta Apila-kirjastoa, mutta… Tässä vaiheessa oppaamme oli miettinyt, että mitäköhän kamalaa sieltä nyt tulee. Jatko oli kuulunut: lapsia ei tahdo saada lähtemään kotiin lasten osastolta. Näköjään olemme onnistuneet luomaan kivoja lasten osastoja, kun sekä Seinäjoella että meidän kirjastoissamme lapsia joutuu välillä viemään kotiin ihan väkisin.

Piirtorobotti.

Esittelykierroksen jälkeen Seinäjoen kirjaston henkilökunta kertoi kirjaston lukuhaasteista ja työpajoista sekä nuorisotyöstä. Siinä sai monia hyviä ideoita kehiin, esimerkiksi lukuhaasteena maailmankartta, johon asiakkaat laittavat merkinnän joko lukemansa kirjan kirjoittajan kotimaasta tai kerrotun tarinan maan mukaan. Myös piirtorobotti-työpaja kuulosti hauskalta, halvalta ja helpolta toteuttaa. Samalla lapset pääsevät oppimaan hieman sähkötekniikkaa.

Lounaan jälkeen esitykset taas jatkuivat lasten ja nuorten näkökulmasta. Huomasi että Seinäjoki on panostanut kovasti lasten ja nuorten kirjastotyöhön. Joka päiväksi oli varattu nuorille mahdollisuus kokoontua valvotusti kirjastoon, esimerkiksi viettämään tyttöjen iltaa. Ilo oli kuunnella, kuinka kaupunki on myötämielinen kirjastotoimintaan, myös rahallisesti. Seinäjoella näyttää porskuttavan oikein hyvin!

Kolmen aikaan lähdimme jatkamaan matkaa kohti Tamperetta. Hotelliyön jälkeen keskiviikkoaamuna lähdimme Tesoman kirjastoon, jossa kirjastonjohtaja Jasmiina Sillanpää kertoi meille nuorisotyön haasteista kirjastossa, kauppakeskus Westerin toimijoiden yhteisestä allianssimallista sekä esitteli viihtyisän pikkukirjaston.

Tesoman kirjasto

Tesomalta siirryimme pääkirjasto Metson Pihlaja-saliin tutustumaan Tampereen toimintaan. Palvelupäällikkö Niina Salmenkangas esitteli meille pääkirjaston palveluja. Kävimme läpi myös hieman musiikin tuotteistamista kirjastoissa. Esityksestä jäivät mieleen esimerkiksi Metso live- tapahtumat ja DJ-keikat kahvilassa. Uusi innovaatio on lainattavat urheiluseurojen kausikortit, joilla pääsee katsomaan seuran otteluita. Kortit ovat todella suosittuja, ja Salmenkangas kertoi, että yksi kortti on hyllyssä palautumisen jälkeen keskimäärin kolmesta minuutista 20 minuuttiin.

Taina Sahlander kertoi Koilliskeskuksen kirjastosta. Se sijaitsee kaupan ja hyvinvointikeskuksen yhteydessä niin kuin Tesomankin kirjasto, joten niissä on jonkin verran samoja piirteitä. Koilliskeskuksessa kirjasto ja nuorisotila ovat yhtä suurta avointa tilaa, joten kirjasto on välillä aika äänekäs. Tilaa on myös vähän naftisti, sillä hyvinvointikeskus on tehty Prisman entiseen varastoon, jota ei ole laajennettu remontin yhteydessä.

Iloisena yllätyksenä Koilliskeskuksen kirjastosta esiteltiin “leikkitunti”. Kun koululaiset meinasivat aina leikkiä hippaa tai piilosta kirjastossa, henkilökunta päätti järjestää yhden tunnin viikosta, jolloin kirjastossa saa leikkiä näitä leikkejä. Asiakkaita varoitetaan tästä toiminnasta kylteillä ja ilmeisesti kaikki on sujunut hyvin. Sahlander kertoi myös Nekalaan suunnitteilla olevasta konttikirjastosta. Tarkoituksena on rakentaa merikonteista väliaikainen omatoimikirjasto, jossa ei ilmeisesti olisi henkilökuntaa lainkaan. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, minkälainen projekti tästä syntyy.

Tämän jälkeen AKE Piken työntekijät kertoivat omasta työstään pikaisesti ja pääsimme tutustumaan uudistettuun Metsoon. Remontoidun kirjaston erikoisuutena oli aineiston palautuspiste, josta varmasti sai hyviä ideoita omaan omatoimipalautukseen. Vierailimme myös musiikkiosastolla ja sitten olikin aika jo lähteä kotimatkalle.

Kokonaisuudessaan retki oli todella mukava ja antoisa. Kiitos Oulun AKE-väelle matkan järjestämisestä. Jos tällainen matka järjestetään joskus uudelleen, voimme lämpimästi suositella kaikille mukaan lähtemistä.

Janne Koski
Kirjastonhoitaja
Ylivieskan kaupunginkirjasto

Riikka Heikkilä
Kirjastovirkailija
Alavieskan kunnankirjasto

ps. Ja tässä vielä kaikkien reissulle osallistujien yhteinen Padlet-seinä, johon pystyy jakamaan mielenkiintoisia kohtaamisia asioita. Kommentointi ja kuvien lisääminen onnistuu yhä.

Tehty Padletilla

 

Hoidettavat hommat hoidetaan – kirjastonjohtajat Rokualla

Osallistuin ensimmäistä kertaa AVIN ja AKE järjestämään kirjastonjohtajien tapaamiseen. Kun saavuimme Rokuan kauniseen mäntykankaiden ympäröimään eläkeläisreservaattiin, ymmärsin hyvin järjestäjien taka-ajatukset paikkaa valitessa. Ympäristö oli rauhoittava ja riittävän etäällä kaikesta hulinasta ja houkutuksista (kylpylän järjestämiä levytansseja ei voi laskea tähän kategoriaan) eli siis ihanteellinen miljöö keskittyä pohtimaan porukalla kirjastoasioita. Ja meitähän oli mahtavan iso sakki. Osallistujia oli melkein jokaisesta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastosta sekä lisäksi Oulun kaupunginkirjastosta vähän isompi kokoonpano huolehtimassa päivien kulusta ja ohjelmasta yhteistyössä Merja Kummala-Mustosen kanssa (AVI).

Ohjelma oli ajatuksella laadittu.  Kari Lämsä Oodista kertoi ison kirjaston työkulttuurista, jota pystyy soveltamaan pienissäkin kirjastoissa näppärästi. Tavoitteena on, että jokaisen on kiva tulla töihin. Johtajien homma on säästää työntekijöitä byrokratialta, mutta jokaisen tehtävä on käyttää sanoja kiitos ja anteeksi sekä kunnioittaa toista. Lämsä mainitsi, että he ovat muuttaneet myös keittiöpuheiden tyyliä. Taukohuoneessa ei puhuta asiakkaista alatyyliin kuten hulluina, narkkareina tai juoppoina vaan tilalle on otettu asialliset termit. Hänen mielestään taukohuoneen asenteet heijastuvat asiakaspalveluun.

Opimme lobbaamisen taitoja Kirjastoseuran Ville Vaarnen avulla. Jatkossa puhumme vieläkin enemmän kirjastojen puolesta, etenkin valittamatta, vaikka markkinoinnin niksinä tunteisiin vetoaminen on oiva ja laillinen keino.

Pääsimme pomppaamaan myös muusikkojen maailmaan, kun vierailevat Jukka Perko ja  Marzi Nyman virittävät paitsi sekä virittävät soittimensa Irwin Goodmanin tahtiin että myös sanallisesti pohtivat johtajuutta. Erityisesti minua viehättää Nymanin antama ajatus, että johtaja on esiheittäytyjä. Perko puhui yhteistyön sujuvuudesta. Yhteistyötä voi yrittää tehdä ojankaivuu-metodilla: Jokainen hoitaa oman osuutensa tai kuin pianoa kantaen. Kannetaan yhdessä ja ollaan vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Kolmas tapa on improvisoida yhdessä, mikä vaatinee jo uskallusta ja luottamusta.

Marzi Nyman & Jukka Perkola soittamassa.

Luonnollisesti teimme myös paljon ryhmätyötä, joka on usein kirosana, mutta Rokualla ei kiristelty hampaita eikä tussikäsi tärissyt. Tulimme tutuiksi. Kommentoimme yhdessä innolla työn iloja ja haasteita, esitimme toiveita AVIlle ja kehittelimme huimia hankeideoita. Uskon, että anomuksia satelee Merjalle joulukuun alkuun mennessä vino pino. Merja antoi hyvät eväät hakemusten tekemiseen. Hän kertoi myös valtakunnallisia kirjastokuulumisia Jouni Pääkkölän kanssa. Heidi Karhu ja Ritva ”Ritu” Nikola avasivat e-aineiston nykytilaa uusine tarpeineen. E-aineiston kuntakohtaisen määrärahan nostotarve keskustelutti meitä. Tiukan euron budjetit rajoittavat hankintaa ja toisaalta vaa´assa painavat asiakkaiden toiveet. Päätös syntyi kompromissina eli kuntakohtaista panosta nostetaan, mutta ei niin paljoa kuin aluksi esitettiin.

Kyltti, jossa kielletään sukeltaminen.

Aina ei voi esiheittäytyä! Ulla-Mari Alavieskasta ja Sari Haapavedeltä.

Pää pöristen kaikesta kuulemasta ja nähdystä poistuin Rokualta. Viikonlopun sulateltuani antia, ajattelen, että voisin vaikka olla mukana ensi vuonna Kuusamossakin.

Ja kirsikkana oman kakun päällä on se, että avauduttani ruokapäytäkeskustelussa kirjastomme pattitilanteesta, kun emme löydä hanketyöntekijää, sain jo perjantaina puhelinsoiton mahdolliselta uudelta hankeihmiseltä. Niin ne loistavat verkostot toimivat kaikkien iloksi ja avuksi.

Kiitokset teille kaikille. Oli hyvä olla yhdessä.

Ulla-Mari Kivi
kirjastotoimenjohtaja Alavieskasta

ps. Päivien esitykset ovat nähtävissä Koulutusarkistossa.