AKE-kiertue: Hailuodon kirjasto

Riikka ja Hanna pääsivät elokuussa kylään OUTI-kirjastokimppaan kuuluvaan Hailuodon kirjastoon, missä kirjaston ainoa työntekijä, kirjastonhoitaja Päivi Rautiainen, esitteli tiloja ja toimintaa.

Työskentely Hailuodon kirjastossa on ollut antoisaa, mutta paikoin yksinäistä. Työtovereiden puuttuminen vaikuttaa myös asiakkaille tarjottaviin palveluihin. Päivin mukaan Hailuodossa on maailman parhaat asiakkaat.

Viisikymmentä kilometriä Oulusta etelään sijaitsee Perämeren suurin saari Hailuoto, joka kohosi merestä noin 2000 vuotta sitten. Pinta-alaltaan noin 200 neliökilometrin kokoisen saaren ainutlaatuinen rakennettu maisema ja upea luonto ovat tehneet Hailuodosta suositun matkailukohteen erityisesti kesäisin, minkä ansiosta kirjastonkin kävijämäärä jopa kolminkertaistuu kesäkuukausina talveen verrattuna. Esimerkiksi tammikuussa 2022 kävijöitä oli noin 500 ja saman vuoden heinäkuussa 1550.

Vakituisia asukkaita Hailuodossa on tuhatkunta, joiden joukossa useita taiteilijoita kirjailijoista muusikoihin ja maalareihin. Hailuoto tunnetaankin kulttuurisaarena, ja erilaiset tapahtumat lisäävät paikan vetovoimaa. Suosituimpia tapahtumia ovat mm. Bättre Folk -festivaalit ja Hailuodon Teatterifestivaalit. Kirjastossa taide on vahvasti läsnä. Heti pihalla on Reijo Hukkasen sekatekniikalla toteutettu taideteos Loisto (1997), joka toimii samalla kirjaston opasteena. Asiakastiloissa on useita hailuotolaisten ja vierailevien taiteilijoiden taideteoksia. Lisäksi kirjastolla on kuukausittain vaihtuva taidenäyttely, johon mm. koululuokat käyvät tutustumassa säännöllisesti osana oppitunteja.

Vuonna 1860 perustettu Hailuodon kunnankirjasto toimii nyt 1937 valmistuneessa vanhassa alakoulussa. Kirjasto on samassa pihapiirissä koulun kanssa, ja siten vahvasti läsnä lasten ja nuorten arjessa. Tiistaisin riittää mukavasti hulinaa, kun opettajat käyvät hakemassa lukemista luokkien kanssa. Nuoriso viihtyy tiloissa myös iltaisin omatoimiaikana pelejä pelaten, lukien ja oleillen. Nuorten käyttäytymisestä ei ole ollut huomautettavaa, aamuisin paikat ovat siistissä kunnossa ja tavarat paikoillaan. On selvää, että kirjasto tilana on nuorille asiakkaille tärkeä.

Nuoriso viihtyy erityisesti tietokirjaosastolla. Pöydän ääressä voi esimerkiksi pelata lautapelejä. Kirjastolta löytyy myös pelikonsoli.

Hailuodon kirjastoa käytetään erilaisissa tilaisuuksissa, ja esimerkiksi harrasteryhmien kokoontumistilana, mutta omia tapahtumia on hankala järjestää yhden hengen miehityksellä. Varsinaista vinkkaamistakaan kirjastosta ei valitettavasti pystytä tarjoamaan ajanpuutteen vuoksi, mistä syystä Päivi toivoikin yhteistyömahdollisuutta muiden kirjastojen kanssa esimerkiksi vinkkausvierailujen muodossa. Alueellisesta pienempien kirjastojen vertaistukiryhmän ideastakin keskusteltiin, ja olisimme kiinnostuneita kuulemaan, mitä muissa kirjastoissa ollaan asiasta mieltä.

Hailuodon kirjastosta löytyy monia mukavia yksityiskohtia, kuten lasten askartelemat kuumailmapallot ja upea kuvakirjalaari.

Hailuotoon pääsee Oulunsalosta ympäri vuoden lautalla, joka kulkee noin tunnin, kesällä jopa puolen tunnin välein saaren ja mantereen väliä. Talvisin käytössä on kelien niin salliessa myös virallinen jäätie. Kirjastojen välinen kuorma kulkee saareen ja saaresta pois vain kerran viikossa, mikä kannattaa huomioida aineistoa varatessa.

Hailuodon kirjaston erityispiirteisiin kuuluu Hailuodon historiaan ja nykypäivään keskittyvä kotiseutukokoelma, joka sisältää myös hailuotolaisten kirjailijoiden kaunokirjallista tuotantoa. Eikä sovi unohtaa sosiaalisesta mediastakin tuttua koiraystävää Hailuodon Murua, jonka voi lainata kerran viikossa lenkkiseuraksi. Murulle on kirjastossa myös oma vesikuppi, ja asiakkaat jättävät koiralle silloin tällöin tervehdyksiäkin herkkujen muodossa. Muruun voi tutustua paremmin täällä.

Kaiken kaikkiaan Hailuodon kirjasto on mukava ja kodikkaan tunnelmallinen kirjasto, jonne kannattaa ehdottomasti poiketa, kun saaressa vierailee.

Kyläilymme jälkeen Hailuodon kirjaston vastuuhenkilöksi vaihtui Mirka Jantunen. Päivi aloitti 19.9. Kemin kaupunginkirjaston kirjastopalveluista vastaavana. Toivomme kaikkea hyvää ja onnea uusissa tehtävissä sekä Päiville Kemiin että Mirkalle Hailuotoon.

Laura Similä Limingan kirjastossa

Skeittilautoja ja ihmekojeita – vierailu Lumijoen ja Limingan kirjastoissa

Oulun Ake-työryhmästä Riikka Sirviö ja Laura Similä kävivät tutustumassa Lumijoen ja Limingan kirjastoihin marraskuussa. Olipas mukava käydä katsomassa, mitä muihin kirjastoihin kuuluu!

Alueelliseen kehittämistehtävän yksi tavoite on edistää alueen kirjastojen keskinäistä yhteistyötä. Yksi osa tätä on tutustua kirjastojen toimintaan tutustumiskäynneillä. Oulun Ake-työryhmä kiertää jokaisessa alueen kunnassa seuraavan parin-kolmen vuoden aikana.

Ensimmäisenä suuntasimme Lumijoelle, jossa meidät otettiin innolla koko kirjaston väen voimin vastaan. Lumijoella on töissä kaksi henkilöä, mutta innokkuutta siellä oli sitäkin enemmän.

Lumijoen kirjasto

Oli mukava huomata, että vähällä väellä ja kaiken muun työn ohella kirjastosta löytyi innostusta toteuttaa jos jonkin moista. Se juttu, mikä Lumijoelta jäi yksittäisenä kivana asiana, oli lainattavat skeittilaudat. Niitä oli lainattavissa useita kappaleita tietysti kypärien kera.

Lounaan jälkeen suuntasimme Liminkaan. Limingan kirjaston tilat ovat kyllä mahtavat! Aineistot oltiin järjestetty mielenkiintoisesti ja erilaisia lukusoppeja löytyi niiden keskeltä. Kuvittelin jo jääväni niihin lukemaan tuntikausiksi.

Limingan kirjasto.

Limingan lainattavien esineiden kirjo oli myös laaja: lumikenkiä, koripalloja ja jalkapalloja sekä kausikortteja paikallisiin urheilupeleihin. Kyllä meiltä yleisistä kirjastoista löytyy lainattavia esineitä laidasta laitaan. Perinteisen aineiston lisänä se onkin hieno juttu.

Lasten tekemä ihmekone.Syksyisillä Limmi Festeillä Limingan kirjastossa olivat vierailleet Tatu ja Patu. Lapset olivat festien aikana rakentaneet superhienon ihmekojeen. Tässäpä onkin idea, jota on helppo toteuttaa omassa kirjastossa askarrellen kierrätysmateriaaleista lasten kanssa.

Lapset olivat myös miettineet tarkkaan Limingan kirjaston ihmekojeelle käyttötarkoitukset.

 

 

 

 

Parasta antia vierailujen aikana oli tutustua Lumijoen ja Limingan kirjastolaisiin. Yhteydenpito ja yhdessä tekeminen helpottuvat heti kun me alueella tunnemme toisemme. Toki vierailun aikana esittelimme paljon Ake-toimintaa ja kerroimme kuulumisia, mutta päivän paras anti oli kuulla, mitä alueella tapahtuu. Seuraavaksi suuntaamme Ritun kanssa Iihin joulukuun aikana. Odotamme innolla!

Laura Similä
Kirjastonhoitaja

Nainen kirjaston ovella.

Ake-kiertue käynnistyi

Alueelliseen kehittämistehtävän yksi tavoite on edistää alueen kirjastojen keskinäistä yhteistyötä. Yksi osa tätä on tutustua kirjastojen toimintaan tutustumiskäynneillä. Oulun Ake-työryhmä kiertää jokaisessa alueen kunnassa seuraavan parin-kolmen vuoden aikana. Tiimin jäsenet Riikka Sirviö, Ritu Nikola ja Mikko Paajala aloittivat kierroksen juhannusviikolla maanantaina 17.6. käymällä Reisjärvellä ja Haapajärvellä. Tiistaina olivat vuorossa Pyhäjärvi, Kärsämäki ja Pyhäntä.

Espanjalainen inkvisitio iskee!

Oikeasti ei iske. Tutustumiskäyntien tarkoitus ei ole arvostella kirjastojen toimintaa vaan antaa Oulun toiminnalle kasvot, laskea kommunikoinnin kynnystä ja pohtia Ake-toiminnan onnistumista, tulevaisuuden suuntaa ja kehittämistä.

Kärsämäen kirjaston yhteispalvelupiste.

Kärsämäen kirjaston yhteispalvelupiste

Digihanke tulee

Yleisten kirjastojen neuvoston digituen suosituksesta keskusteltiin paljon ja kerroimme Oulussa alkavassa digihankkeesta, joka kestää vuoden 2020 loppuun. Hankkeeseen palkataan syksyllä 2019 hanketyöntekijä, joka jalkautuu myös alueen kirjastoihin. Hankkeessa autetaan kirjastojen henkilökuntaa kehittämään omia digitaitoja, kannustetaan heitä ottamaan käyttöön erilaisia digiopastamisen muotoja kirjaston palveluna sekä vahvistetaan AUTA-hankkeen yhteydessä luotua toimintamallia Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella. Olennaisinta on, että kirjastojen henkilökunta osaa opastaa asiakkaita käyttämään kirjastojen tarjoamia sähköisiä palveluja, mm. verkkokirjastoa, e-aineistoja ja Celiaa.

Kiertävä sirkus jatkuu syksyllä

Rantavedessä kahlaamassa

Reissun suurimmat onnistumiset olivat verkostoitumista ja tiedonvaihtoa. Tunsimme olomme tervetulleiksi ja jalkautuminen koettiin ilmeisen tärkeäksi kaikissa kirjastoissa. Kirjastojen henkilökunta sai tiivistetyn käsityksen AKE-työstä. Me AKE-tiimiläiset saimme tarkempaa tuntumaa alueen henkilökuntaan ja kirjastoihin, joissa toimintaympäristöt ovat erilaisia ja asioita tehdään erilaisista lähtökohdista.

Tutustumiskäynnit jatkuvat elokuussa, jolloin vuorossa ovat Siikalatva ja Haapavesi.