Kirjastojen sulkemisen jälkeen kirjastot ovat joutuneet miettimään palveluitaan uudelleen. Omien kulttuurisisältöjen tuottaminen nettiin oli yksi asia, jota kirjastot tekivät entistä enemmän. Esimerkiksi useassa kirjastossa oli tarjolla satutunteja, aineistovinkkauksia sekä kirjailijavieraita.

Oulun kaupunginkirjastokin teki sisältöjä, joissa keskustellaan aineistoista ja kulttuurisisällöistä. Yksi niistä on podcast nimeltä ”Syvemmälle!”. Podcast on radio-ohjelmaa muistuttava formaatti, jossa sisältö jaetaan Internetissä. Suosituimmat alustat ovat Spotify ja Souncloud.com.

Syvemmälle! on aikuisille suunnattu podcast, jossa keskustellaan kulttuurisisällöistä pintaa syvemmältä. Jokaisessa jaksossa on joku laajempi teemaa, jota käsitellään. Tarkoituksena on pureutua siihen enemmän kuin esimerkiksi kirjavinkkauksissa tai Oulun kaupunginkirjaston KirjastoLive – ohjelmassa tehdään. Ohjelman mainoslause:

Oulun kaupunginkirjaston tuore ja ikioma podcast. Syvemmälle!-podcast esittelee, tutkii ja tarkkailee kaikkea sitä, mitä ihmiskulttuuri on iloksemme tuottanut.

Noin puolen tunnin mittaisia jaksoja julkaistiin keväällä neljä. Tarkoitus on jatkaa syksyllä noin parin viikon julkaisuvälillä. Sisällöistä ja teknisestä toteuttamisesta (äänitys, leikkaus ja julkaisu) vastaa kirjaston henkilökunta. Podcast on kuunneltavissa Spotifyssä ja Soudcloudissa.

Ensimmäisessä jaksossa teemana oli byrokratia ja hallinto. Asiaa käsiteltiin japanilaisen dekkarin – Hideo Yokoyaman 64 – kautta. Ohjelmassa keskusteltiin siitä, kuinka hallintoa on käsitelty elokuvissa, kirjoissa ja tv-sarjoissa. Kakkosjaksossa aiheena uutuusmusiikki. Kirjaston henkilökunnasta Katja Pietilä ja Juho Sarkkinen etsivät ei-niin-itsestäänselviä poimintoja suosikkilevyistään ja miten ne menevät eri genreihin. Kolmonen oli esseemäinen juttu meren ääristä ja syvyyksistä (mainitaan mm. H.P: Lovecrafitsta, Herbie Hancockista ja Radiopuhelimista). Nelosessa puheenaiheena urheilijoiden elämäkerrat – niiden muutos ja viime aikaisen suosion syyt. Mukana on Kalevan urheilutoimittaja Kai Nevala. Tulevina aiheina on mm. virolainen kirjallisuus, omaelämäkerrallinen sarjakuva, naistaitelijat sekä Joker-elokuva ja sen esikuvat.

Syvemmälle! -podcast on mahdollista osallistua myös muiden alueen kirjastojen henkilökunnan. Jos sinulla on joku aihe, josta haluat kertoa ja jakaa kokemuksia, niin ota yhteyttä sähköpostilla: akeoulu(at)ouka.fi.

idean synnystä ja toteutuksesta.

Podcast-lähetysten tekeminen vaatii ideoita, sisältöjä, jonkin verran teknistä laitteistoa sekä aikaa paineutua äänentallentamisen sekä jälkikäsittelyn saloihin. Huonolaatuinen toteutus ei palvele sisältöä: kuulijan on helppo sivuuttaa kiinnostavakin sisältö, jos se on toteutettu ala-arvoisesti. Ja sama pätee toisin päin: vaikka tekninen toteutus olisikin priimaa, heikko sisältö saa kuulijat kaikkoamaan.

Ole luova! Ajattele ”laatikon” ulkopuolelta asioita. Parhaat aiheet ja näkökulmat löytyvätkin usein porukalla tuumaillen ja miettien, kahvipöydissä ja päivystäessä. Aiheita ei kannata rajata vain kirjastotyöhön tai uutuussisältöihin. Mehevä tulokulma voi löytyä aivan arkisistakin asioista ja ilmiöistä, joita on mahdollista käsitellä aineistotuntemuksen kautta. Käytännössä ihan mistä tahansa voi tehdä podcastin, jopa kirjastopodcastin. Ja muotorajoituksiahan ei podcasteissa ole.

Syvemmälle!-podcastia on toteutettu seuraavin teknisin välinein:

• 2 x Shure SM58 -mikrofonia
• Pari mikrofonitelinettä
• AKG K272 HD -kuulokkeet
• Scarlett Focusrite 2i2 -ulkoinen audiointerface
• Audobe Audition -äänenkäsittelysofta
• Audacity -freeware-pohjainen äänenkäsittelysofta

Helpoiten podcastin tekninen toteuttaminen onnistuu esimerkiksi hyvälaatuisilla USB-mikrofoneilla (RODE NT-USB tai vastaava), jotka on mahdollista kytkeä suoraan tietokoneen USB-portteihin. USB-mikrofoneissa on usein mahdollista kytkeä kuulokkeet suoraan mikrofoneihin, joka parantaa kuuntelua. Jotkut puhujat tai haastateltavat haluavat kuulla vahvistetun äänensä nauhoitushetkellä, toiset taas eivät: kyse on pitkälti makuasioista! Mikrofonia ei kannata pelätä. Jos sinusta tuntuu epävarmalta puhua mikrofoniin, niin nauhoita harjoitusmielessä omaa tai toisen puhetta ja kuuntele sitä rauhassa. Opit asian tai kaksi omasta puhetyylistäsi, hengitystekniikastasi sekä voit yrittää korjata maneerejasi, jos niin haluat. Ennen kaikkea tämä voi tuoda sinulle varmuutta ja rentoutta.

Jos käytössä on esimerkiksi ulkoinen äänikortti (Syvemmälle!-podcastin tapauksessa siis Scarlett Focusrite), on helpointa vain toisen puhujista kuunnella vahvistettua ääntä kuulokkeilla. Voi olla monimutkaista saattaa useampi kuulokepari toimimaan samanaikaisesti, jos tekniset lähtökohdat ovat vaatimattomat. Jos äänität samanaikaisesti kahta puhujaa, pyri äänittämään ääniraidat monona. Stereolähetys, jossa toisen puhujan ääni tulee vain toisesta kaiuttimesta ja toisen toisesta, on lähestulkoon kuuntelukelvoton. Valitse myös nauhoituspaikaksi tila, jossa ei ole liikaa taustamelua ja joka ei kaiu liiaksi. Tällöin tallennettua ääntä on mukava muokata jälkikäteen ja sen laatu on huomattavasti parempi kuin kaikuisassa, meluisassa tilassa äänitetyssä vastaavassa.

Äänen jälkikäsittely on aihe, josta löytyy kirjallisuutta sekä artikkeleja yllin kyllin. Aihe on monisyinen ja minun sitä tässä vaikea avata tarkemmin, mutta äänen jälkikäsittely sopivalla ohjelmistolla parantaa lopputulosta usein huomattavasti. Jälkikäsittelyssä voidaan korjailla äänentasoja, kompressoida puhetta, lisätä efektejä sekä leikata nauhasta osia pois. Vaatii harjaantumista, aikaa sekä harjoittelua oppia leikkaamaan kokonaisuudesta epäolennaisuudet pois, esimerkiksi kaikkia hengitysääniä ei kannata leikata pois, tällöin puhe kuulostaa helposti epäluonnolliselta ja robottimaiselta. Varoituksen sana: tee aina mielummin liian vähän, kuin liikaa! Kun korjauksia ja ehostusta ei kuule, se on silloin onnistunut.

Kaiken kaikkiaan podcastin perustaminen ei vaadi mahdotonta teknistä osaamista tai laitteistoa. Sisältöjen keksiminen on työläämpi osio.

kirjastonhoitaja
Juho Sarkkinen