YA, NA, Young Adult, nuoret aikuiset – unohtuiko jokin termi? Tällä viikolla kuulemme Heidi Petrovin terveiset Oulusta. Heidi tunnetaan YA-kirjallisuuden ystävänä ja samanaiheisen blogin kirjoittajana. Onkin mielenkiintoista kuulla näistä lisää!
Tervetuloa mukaan Heidi LaNu-artikkelisarjaan. Voitko esitellä itsesi? Olen Heidi Petrov ja toimin kirjastovirkailijana Tuiran kirjastossa. Kuulun Oulun kaupunginkirjaston lukemisen edistämisen tiimiin. Olen vinkannut pääosin yläkoululaisille, sillä nuortenkirjat ovat minulle tutuimpia, mutta vastuualueeseeni kuuluu myös alakoulun 5-6-luokkalaiset. Mielelläni kyllä vinkkaan kirjoja kaikenikäisille koululaisille. Lisäksi olen esitellyt nuortenkirjoja Oulun kaupunginkirjaston Kirjasaaressa jo kolmena vuotena ja olen yksi Oulun nuorten Instagram-kanava Kirjastogramin päivittäjistä. Sinne teen lähinnä kirjavinkkejä. Nyt harmillisesti koronarajoitusten myötä koululuokkien vinkkauksia ei juuri ole ollut, mutta tarkoituksenani on tehdä kevään aikana etävinkkauksia kouluille tarpeen mukaan.

Sinut tunnetaan intohimoisena YA-kirjallisuuden harrastajana. Mikä YA-kirjallisuudessa viehättää? YA-kirjallisuudessa tuodaan rohkeasti ja monipuolisesti esiin erilaisia hankaliakin teemoja ja aiheita, kuten mielenterveysongelmia, väkivaltaa ja perheen sisäisiä ongelmia. Vaikka aiheet on rankkoja, ne käsitellään kevyellä ja toiveikkaalla tavalla. Nuoruus on mielestäni kiehtovin ja mielenkiintoisin vaihe ihmisen elämässä, ja siihen pohjautuvat kirjat jaksavat kiinnostaa minua aina. Etenkin nuori rakkaus on ainutkertaisen ihanaa! Aikuisten kaunokirjallisuudessa sorrutaan usein liialliseen paatokseen, kielellisiin koukeroihin ja vakavuuteen. YA-kirjallisuus ei missään nimessä ole huonompaa kirjallisuutta ja sitä voi ja kannattaa aikuistenkin rohkeasti lukea. Esimerkiksi Yhdysvalloissa YA-kirjallisuudella on paljon aikuislukijoita, ja Suomessakin tämä ilmiö on yleistynyt. Ensimmäinen lukemani YA-kirja oli Stephenie Meyerin Houkutus, jonka jälkeen paluuta ei ollut. Tämä tapahtui kymmenisen vuotta sitten ja olen siitä asti lukenut pääosin YA:ta.

Hyödynnätkö YA-tuntemustasi töissä? Miten?
YA-tuntemuksestani on toki ollut hyötyä töissäni, kun nuoret asiakkaat ovat pyytäneet kirjavinkkejä. Myös kollegani kyselevät minulta usein vinkkejä. Vinkkauksiin ja Kirjasaareen valmistautuminen käy helposti, koska luen joka tapauksessa vapaa-ajallani aika lailla kaikki vuoden aikana suomeksi ilmestyneet YA-kirjat.

Pidät vapaa-aikanasi blogia. Kerro jotain blogin kirjoittamisesta.
Aloitin Kirjapöllön huhuiluja -blogini pitämisen vuonna 2014. Päätin heti alussa profiloida blogini YA-painotteiseksi, mutta olen kirjoittanut siellä jonkin verran  myös lastenkirjoista ja pääosin aikuisten jännitys-, kauhu- ja scifikirjoista. Alussa blogini oli lukupäiväkirja, mutta myöhemmin blogitekstit alkoivat olla enemmän kirja-arvostelun luonteisia. Blogini on ollut aktiivinen koko tämän ajan, ja bloggauksia kirjoitan keskimäärin neljä kuukaudessa. Osallistun mielellään myös erilaisiin lukuhaasteisiin – olenpa yhden sellaisen järjestänyt itsekin – ja olen ollut alusta saakka mukana Blogistanian kirjallisuuspalkintoäänestyksessä, jossa siis blogiyhteisö valitsee omat suosikkinsa vuoden kirjoista. Viime vuoden palkinnot äänestettiin tänä vuonna 13. helmikuuta. Blogistanian Kuopus 2020 palkinto meni J.S. Meremaan kirjalle Dodo.

Blogin kirjoittaminen on minun henkireikäni ja rakas harrastukseni. Mietin usein jo kirjaa lukiessani, mitä asioita blogiarvioissani painotan ja merkkaan sopivat sitaattikohdat ylös. Itse blogiteksti syntyy usein spontaanisti, annan vain mieleni virrata ja kirjoitan tuntemuksistani ja huomioista. Lisäksi pisteytän kirjani arvosteluasteikolla 1-5. Osaan ilmeisesti valita yleensä itselleni hyvää luettavaa, sillä hyvin harvoin arvosana putoaa alle kolmosen. Parasta bloggaamisessa on aktiivinen blogiyhteisö: me käymme paljon keskustelua omissa somekanavissamme ja olemme järjestäneet tapaamisia esimerkiksi Helsingin kirjamessujen yhteyteen. Mukavaa on myös se, kun itse kirjailija lukee bloggaukseni ja antaa palautetta tai jakaa postaustani somessaan.

Voin hyödyntää blogiani myös työssäni: vinkkauksiin valmistautuminen helpottuu, kun voin käyttää tekstejä apuna ja herätellä muistiani lukemistani kirjoista. Blogiani saa vapaasti hyödyntää muutkin kirjastotyössä.

http://adelheid79.blogspot.fi
Instagram: kirjapollonhuhuiluja
Twitter: kirjapollon_huh

Mitkä viisi YA-kirjaa kaikkien kirjaston työntekijöiden tulisi lukea?
Tällainen valinta on aina yhtä vaikea tehdä! Näin spontaanisti voisin listata nämä:

1. 1. 1. 1. Stephenie Meyerin Houkutus –  koska se on kaikkien YA-kirjojen äiti. Pakahduttavaa paranormaalia romantiikkaa.
         2. Sarah Crossanin Kuunnousu. Kaunis, koskettava säeromaani. Niitä harvoja kirjoja, joka on saanut minut itkemään.
         3. Rainbow Rowellin Eleanor & Park. Aivan hulvaton, omintakeinen kuvaus nuoresta, epäsuhtaisesta parista.
         4. Holly Bournen Syitä itkeä julkisesti. Aito kuvaus satuttavasta rakkaudesta. (Kaikki Bournen YA-kirjat kannattaa lukea!)
         5. Lauren Oliverin Delirium – rakkaus on harhaa. Tämä on mainio YA-dystopia maailmasta, jossa rakkaus on määritelty sairaudeksi.

Sitten viimeiseksi haaste. Kenet haluat haastaa mukaan kirjoittamaan LaNu-artikkelisarjaan ja mitä haluat kysyä häneltä?
Haastan mukaa Eeva-Maria Alatalon Oulun kaupunginkirjastosta. Millä lailla Eevis valmistaudut vinkkauksiin? Tarviiko kokenut vinkkari tukilappuja vai meneekö muistista?

Terveisin,
Heidi Petrov
Oulun kaupunginkirjasto