Mervi Sauer Kuhmon kaupunginkirjastosta tahtoi kuulla Kainuun kirjastojen kuulumisia. Haasteeseen tarttui Pirjo Hyttinen Puolangan kirjastosta. Aloitetaan tuttuun tapaan itsensä esittelyllä.
Kiitos Mervi haasteesta! Onpa teillä Kuhmossa todella paljon toimintaa lapsille, hienoa! Olen Pirjo Hyttinen Puolangan kirjastosta. Pakko sanoa, että Lanu-työtä en juurikaan ole työvuosinani tehnyt. Kaikkea muuta sitä vastoin on tullutkin tehtyä, varsinkin nyt kun työskentelen täällä yksin.
Pirjo Halloween tapahtumassa, joka järjestettiin muutama vuosi sitten Puolangan Pessimistien kanssa. Tapahtumassa kuunneltiin kauhukuunnelmaa ja lapsille luettiin kauhusatuja.
Mitä kuuluu Puolangan kirjastoon?
Kiitos kysymästä, aika kiireistä on tällä hetkellä. Joulu lähestyy ja pitäisi saada kaikki kevään tilaukset tehtyä. Asiakkaitakin riittää ihan mukavasti. Onneksi koronatilanne on pysynyt meillä suhteellisen rauhallisena, ja on turvallista käyttää kirjaston palveluja. Olemme laatineet ensi vuoden budjettia esimieheni kanssa.
Millaista on pyörittää 2400 asukkaan kunnankirjastoa yksin?
Yksinolo oli alussa haastavaa ja raskasta ja tuntui tavallaan vähän pelottavaltakin olla yksin vastuussa kaikesta mitä talossa tapahtuu. Pikkuhiljaa tähän tottui ja arki alkoi sujumaan. Onneksi apua löytyy naapurikuntien kirjastolaisilta, joilta voi aina kysyä apua tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tärkeintä on osata panna asiat tärkeysjärjestykseen: jos en ehdi tehdä jotain tänään, teen sen huomenna. Kesäloman aikaan olen saanut sijaisen, yleensä koulunkäynninohjaajan.
Mervi tiedusteli, että millaista Lanu -toimintaa pienessä kirjastossa tehdään ja millaisin resurssein?
Koska olen täällä yksin, on selvää ettei kaikkea ehdi ja voi tehdä kovin suurella panostuksella. Tilaan aineistoa myös lasten- ja nuortenosastolle ja koetan pitää uutuuksia ja muuta lapsia ja nuoria kiinnostavaa materiaalia esillä. Järjestimme yhdessä 1. luokan kanssa lukukampanjan. Muokkasimme Seinäjoen Erten talvilukuhaastetta heille sopivaksi. Kampanja suoritettiin pidemmällä aikavälillä. Toimitin luokkaan tehtävät ja kirjat, jotka lapset tekivät opettajansa kanssa omassa tahdissa. Keväällä ennen koulun loppua kaikki oppilaat palkittiin herkuilla ja askartelemillani lukudiplomi -kirjanmerkeillä. Tällaiset, toisten valmiiksi suunnittelemat lukukampanjat ovat helppoja minunkin järjestää.
Luokat käyvät opettajansa kanssa hakemassa pulpettikirjoja. Autan oppilaita tarvittaessa löytämään sopivaa luettavaa, jos he eivät itse sitä löydä. Vinkkauksiin tai muuhun Lanu-työhön ei juurikaan tahdo olla aikaa, ja se on minusta hiukan surullista, koska juuri lasten lukutaidon edistämiseen pitäisi satsata enemmän.
Pienemmässä kunnassa asiakkaiden kanssa on helpompaa olla tuttavallisimmissa väleissä. Onko Lanu-työtä helpompaa tehdä, kun suuri osa Lanu-asiakkaista on tuttuja?
En tiedä onko se sen helpompaa, koska usein lapset käyvät kirjastossa vanhempiensa kanssa omatoimiaikaan iltaisin, kun asiakaspalvelu on kiinni. Ennen sitä lapset tulivat paremmin tutuksi heidän käydessä koulun tai päiväkodin jälkeen hakemassa luettavaa. Saan paljon uusia tuttavuuksia kun ekaluokkalaiset saavat omat korttinsa. Silloin moni lapsi rohkaistuu tulemaan juttusille.
Mitä tulevia suunnitelmia teillä Puolangalla on Lanu-työn saralta?
Tarkoitus on selvittää lähitulevaisuudessa olisiko meidän mahdollista ostaa vinkkauspalvelua muilta kirjastoilta tai Vinkkariyhdistykseltä.
Mitä haluaisit toteuttaa Lanu-työssäsi, jos mitään rajoitteita ei olisi?
Järjestäisin vinkkausta ja kirjastonkäytönopetusta päiväkotiin ja koululuokille. Olisin aktiivinen somessa. Päivittäisin lasten ja nuorten osaston sisustusta hieman kutsuvammaksi oleskella.
Näin joulun alla on ihana käpertyä viltin alle lukemaan kirjoja. Onko sinulla jouluisia kirjoja yöpöydän lukupinossa vai luetko tähän aikaan vuodesta samoja kirjoja kuin muulloinkin?
Luen joulukirjoja vain lapsenlapsilleni. Viime vuosien suosikkeja ovat olleet Viirun ja Pesosen joulupuuhat, Tatu ja Patu.
Itse odotan, että pääsen lukemaan Elly Griffthsin uusinta Musta enkeli-kirjaa. Päähenkilö on arkeologi. Tämä brittisarja yhdistää ihmissuhteiden ja perhe-elämän arkiset ongelmat niin historiallisten kuin tuoreidenkin murhien tutkintaan. Tässä kirjasarjassa ei mässäillä raakuuksilla, mutta jännitystä riittää! Suosittelen lämpimästi, jos historia ja ihmissuhteet kiinnostavat. Tosin lukeminen kannattaa aloittaa sarjan ensimmäisestä osasta, koska samat henkilöt esiintyvät kaikissa kirjoissa.
Terveisin,
Pirjo
