”Jatkakaa samaan malliin” – Ake-toiminnan arviointi 2023

Oulun kaupunginkirjaston järjestämä Ake-toiminta sai vuoden 2022 lopulla toteutetussa arviointikyselyssä paljon kiitosta. Aken järjestämät tilaisuudet, koulutukset ja viestintä koetaan suurilta osin tärkeäksi. Ake-toiminnan positiivinen vaikutus osaamiseen nousi voimakkaasti esille myös avovastauksissa. Kyselyssä saatiin myös joitakin kehittämisehdotuksia ja listattiin osallistumisen esteitä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Ake-toiminnan suunnittelussa. 

”Vuosien varrella toimintanne on ylittänyt odotukseni todella paljon. Kiitos!” -kirjastonjohtaja, Kainuun kirjastot

Kivikkoinen koski taustalla. Naurava henkilö hypähtää kirjat käsissään.

Alueellinen kehittämistoiminta (Ake-toiminta) alkoi vuonna 2018. Oulun Ake-alueella on 38 kuntaa, jotka ovat muodostaneet kolme kirjastokimppaa, Joki-kirjastot, Kainet-kirjastot ja OUTI-kirjastot sekä Sotkamon kirjasto.

Ake-toiminnan merkitystä arvioidaan ja toimintaa suunnataan muun muassa koulutuksista ja vierailuista saadun palautteen perusteella sekä arviointikyselyn tulosten pohjalta. Vuoden 2022 lopulla toteutettiin laaja arviointikysely. Kyselyssä arvioitavana oli koko alueellinen kehittämistoiminta vuodesta 2018 alkaen. Arvioinnissa teemoina olivat Ake-toiminnan vaikuttavuus, koulutukset, etäkahvit ja verkostot sekä viestintäkanavat ja yhteistyö.

”Entiseen maakuntakirjastomalliin verrattuna alue saa huomattavasti enemmän tietoa ja tukea tekemiseen paikallisesti. Isot kiitokset!” -kirjastonjohtaja, Joki-kirjastot

Kysely oli avoinna 28.11.2022-18.12.2022 välisen ajan ja se oli suunnattu kaikille Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yleisissä kirjastoissa työskenteleville. Kyselyyn vastasi 113 vastaajaa ja avokysymyksiin kirjasi ajatuksiaan yhteensä 40 vastaajaa.

89-91 % vastaajista näki Ake-toiminnan vaikuttaneen merkittävästi tai jonkin verran kirjaston toimintaan, työyhteisön osaamiseen ja omaan osaamiseen. 86 % vastaajista kertoi, että Ake-toiminnalla oli merkittävästi tai jonkin verran vaikutusta kirjastojen väliseen yhteistyöhön.
Ake-toiminta oli innostanut 89 vastaajaa monin tavoin. He valitsivat kysymykseen liittyvistä esimerkeistä yhteensä 341 vaihtoehtoa. 58 vastaajaa innostui Ake-toiminnan myötä osallistumaan muihinkin koulutuksiin. Ake-toiminta on innostanut 48 vastaajaa uudistamaan toimintatapoja kirjaston sisällä ja 45 vastaajaa tarjoamaan uusia tai uudistettuja palveluja asiakkaille.

Avovastauksissa Akea pidettiin tärkeänä tukena etenkin pienille kirjastoille ja Aken monipuolista tarjontaa sekä valmiita materiaaleja kiiteltiin. Aken järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin osallistumisen esteinä olivat aika- ja työntekijäpula sekä tarjonnan laajuus. Kaikkeen ei ehditä osallistumaan.

” Tärkeää tukea pienille kirjastoille ja resurssipulasta kärsiville kirjastoille.” -kirjastovirkailija, Kainuun kirjastot

Koulutukset ovat pidettyjä ja niille annettiin pääosin positiivista palautetta. Monipuolisuus ja asiantuntemus nousivat esille. Myös erilaiset toteuttamistavat (lähi, etä, tallenteet) olivat kaikki suosittuja. Avovastauksissa koulutuksia ilmaistiin seuraavin positiivisin sanoin:

Ake-koulutukset ovat olleet avovastauksia antaneiden mielestä kehittäviä, tärkeitä, hyvin toteutettuja, hyödyllisiä, pitkäjänteisiä, kivoja, kiinnostavia, vertaistukea, mielekkäistä, monipuolisia, inspiroivia, innostavia ja asiantuntevia.

”Ainakin TKA-koulutukset ovat olleet hyviä ja innostavia! Monipuolisesti puheenvuoroja ja asiantuntijuutta, kiinnostavia aiheita.” -kirjastonhoitaja, OUTI-kirjastot

Kritiikkiä ja kehittämisehdotuksia annettiin hyvin vähän suhteessa vastaajamäärään. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä toiminnan kehittämisen kannalta. Koulutusten nimeämisessä tulee olla yhtä aikaa luova ja selkeä. Koulutustoiveina esitettiin ideoita, joita koulutustarjonnassa on jo ollut. Tämä voi johtua siitä, ettei koulutusta ole huomattu tai sen sisältöä ei ole mielletty oikein. Henkilöstö myös vaihtuu ja kestoaiheet kiinnostavat jatkuvasti.

Koulutuksiin, etäkahveihin ja verkostoitumiseen liittyvissä avovastauksissa kerrottiin usein resurssien puutteesta (yhteensä 18 vastausta). Aika- tai työntekijäpula mainittiin osallistumisen esteenä. Myös tarjonnan runsauden kerrottiin vaikuttavan osallistumiseen. Tarjontaa on paljon niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Kaikkeen ei ehditä osallistua, eikä kaikkea hoksata.

” Arjen keskellä hankala löytää aikaa ja jaksamista osallistua etätapahtumiin. Kaipaisin esimieheltäni kannustusta ajankäyttämisestä etäkahveihin tai verkostotapahtumiin.” -kirjastovirkailija, OUTI-kirjastot

Kestoaiheista on luotu valtakunnallisesti oppimiskokonaisuuksia Liboppiin, jossa opiskelu tapahtuu omaehtoisesti ja aikaan sitomatta. Liboppia oli käyttänyt vain 38 % vastaajista, joten sen markkinointia kannattaa tehostaa. Koulutusten anti on erilainen työn kaaren ja työtehtävien eri vaiheissa. Osa koki koulutusten olevan välillä liian kaukana kirjastomaailmasta, osa antoi palautetta, että ne keskittyvät liikaa kirjaston perinteiseen tehtävään.

Etäkahvit ovat onnistuneita ja mahdollistavat osallistumisen etäisyyksistä ja henkilöstömäärästä riippumatta. Erilaisten etäkahvien hyviä puolia kannattaa jatkossa korostaa ja jatkaa niiden markkinointia. Vain Ake- ja Avi-kahveille oli osallistunut yli 60 % vastaajista. Muille kahveille osallistumisprosentti oli noin 40 %. Potentiaalia siis on. Kirjastossa tavataan -päivä on olennainen henkilöstön verkostoitumispäivä kohtaamisineen. Esihenkilöille vastaava on Pohjoisen kirjastojen esihenkilöpäivät.

Kirjastotilassa rinki ihmisiä keskustelemassa paremmasta asiakaspalvelusta.

Kirjaston tehtäväkenttä on laaja, samoin tarpeet osaamisen kehittämiseen. Erilaisia tilaisuuksia oppimiseen ja verkostoitumiseen tulee olemaan jatkossakin runsaasti. Koulutuksia järjestävät Oulun Aken ohella muut Ake-toimijat, Valtakunnallinen kehittämistehtävä (Vake), Aluehallintovirastot (Avi), erilaiset järjestöt sekä kunnat. Olennaista on priorisoida tarjontaa ja pohtia tietojohtamisen näkökulmasta, mikä koulutus tai tilaisuus on juuri minun kirjastolleni tarpeellista ja kuka koulutukseen kannattaa lähettää. Esihenkilöillä on tässä suuri rooli.
Vastaajat kokivat kyselyn hyödylliseksi ja toiminnan arviointia tehdään jatkossakin koulutuspalautteiden ohella. Nyt tehty laaja kysely antaa hyvän pohjan laatia jatkossa lyhyempiä ja tarkkarajaisempia kyselyitä.

Ake-alueemme kirjastot haluavat arvioida myös kirjastotoimintaansa yhteisten kriteerien mukaan. Myöhemmin tänä vuonna on tulossa yhteinen arviointi suunnittelutiimin valitsemalla teemalla: Kokoelmien kehittäminen ja vaikutus lukutaidon edistämiseen.

Lue laajempi Arviointi-kyselyn raportti täältä.

Tulevaisuuden kirjastoammattilaisuutta kohti – Oulun Ake toimintakertomus 2021

Oulun kaupunginkirjaston Ake-toiminnassa luotiin vuonna 2021 askeleita tulevien vuosien työskentelylle. Vuoden aikana jalkautettiin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen visio, jota hyödynnetään seuraavina vuosina myös alueellisessa kehittämistyössä. Kaksivuotisen Tulevaisuuden Kirjastoammattilainen -koulutussarjan ensimmäisenä vuotena pureuduttiin kirjastotyöhön monista eri näkökulmista. Suurta suosiota sai Luetaan! Lukuiloa liikkeellä -kampanja. Tietoa Ake-toiminnasta, koulutuksista ja ajankohtaisista asioista alueelle jaettiin Kirjastossa tavataan -sivujen ohella Ake-alueen yhteisessä Teams-tiimissä, uutiskirjeissä ja etäkahveilla.

Erillisessä hankkeessa aloitettu Pohjoisen kirjastot -verkosto kokoaa jatkossa yhteen Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen esihenkilöitä. Alueellisen kehittämistehtävän rinnalla Oulun ja Rovaniemen Ake-alueiden kirjastojen yhteistyötä on tiivistänyt samoin erillisessä hankkeessa tehty Pohjoisen eKirjaston valmistelu. Kaukolainojen antolainaus ja alueellinen tietopalvelu järjestettiin vuoden aikana kattavasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Kirjastovisio 2025

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot katsovat yhdessä tulevaisuuteen aina vuoteen 2025 asti! Vision tavoite on nostaa keskusteluun kirjastojen tulevaisuus ja määrittää kehittämisen suuntaviivoja. Visiossa kerrotaan kirjastojen toiminnasta ja kirjaston merkittävyydestä yhteiskunnassa. Kerromme Kirjastovisiosta päättäjille ja kaikille kirjastojen toiminnasta kiinnostuneille. Materiaaleina meillä on roll up -banderolli ja esitteitä, joita on esillä alueen kirjastoissa. Esitteitä jaetaan myös esimerkiksi yhteistyökumppaneille kirjastojen ulkopuolella. Asiakas- ja päättäjäviestinnässä käytämme PDF-muotoista kalvosarjaa, jossa kerrotaan kirjastoissa tehtävästä monipuolisesta työstä ja kirjastojen merkittävyydestä lähdeviittausten kera.

Visiomme tiivistetysti:

  • Kirjastosta kaikki hyvään elämään
  • Kirjasto on kunnan tunnetuin ja vaikuttavin palvelukeskus
  • Kirjasto on kunnan ennakkoluulottomin toiminnan kehittäjä
  • Kirjasto on aktiivinen yhteisön rakentaja

Kirjastovisio on osa Oulun alueellisen kehittämistehtävän toimintaa ja se on suunniteltu yhdessä kaikkien Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen kanssa. Suunnittelun pohjana on käytetty lakia yleisistä kirjastoista sekä Yleisten kirjastojen neuvoston Suunta-asiakirjaa.
Visiotyön jalkauttaminen asiakkaille, päättäjille ja osaksi kirjastojen toimintaa jatkuu. Toimintaa tehdään Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa yhdessä. Tämän lisäksi alueen kirjastot vievät visiotyötä eteenpäin omassa kunnassaan. Varmaa on, että vuonna 2025 kirjastot ovat edelleen tärkeä osa kuntalaisten palveluita ja osa heidän hyvää elämäänsä!

Visiomateriaaleille on oma sivu Kirjastossa tavataan -sivustolla.

Koitelin koski ja kaksi kirjoista innostunutta ihmistä.

Lukumittari laittoi lukuiloa liikkeelle

Kaksi muuttui yhdeksi. Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaa vietettiin Oulussa 25.–26.5.2021. Tapahtuma yhdistettiin kahdesta aikaisemmin erikseen vietetystä tapahtumasta. Tapahtumaa tekivät yhteistyössä Oulun kaupunki, Unesco ASPnet -koulut ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 10 000 lasta ja nuorta.

Toukokuun tapahtumaa edelsi Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen kirjastojen yhteinen Luetaan! -lukukilpailu, jonka edistymistä pystyi seuraamaan reaaliajassa osoitteessa www.lukumittari.fi. Kilpailussa oli 5 sarjaa varhaiskasvatukselle ja alakouluun. Ryhmiä osallistui 30 eri kunnasta. Lapsia oli mukana yhteensä 3204, ryhmien kokonaismäärä oli 176. Kilpailussa luettiin yhteensä huimat yli 9 miljoonaa sivua! Kaikissa viidessä sarjassa palkittiin sarjan kaksi parasta ryhmää. Lisäksi joka sarjassa arvottiin kirjapalkinnot.

Luetaan! -tapahtumassa Oulun kaupunginkirjasto järjesti kirjailijavierailuita etänä. Haastatteluiden toteutuksessa osallistettiin oululaisia lapsia ja nuoria. Perttu Pölösen ja Esko Valtaojan haastattelut saivat suuren suosion. Kirjasto tarjosi alueen koulujen käyttöön materiaalia Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sivistystoimen kohtaamispaikalla, Supervoimia-sivustolla. Sivustolta löytyy mm. kirjavinkkejä, vinkkivideoita sekä kirjastoauto Onnelin virtuaalivierailu.

Polkuja kirjan ja tiedon äärelle -esite

Oulun Ake toteutti alueen kirjastojen käyttöön yhteisen esitteen, Polkuja kirjan ja tiedon äärelle – Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen yhteistyö kasvatuksen ja opetuksen kanssa. Esite kokoaa tietoa kirjastojen palveluista sekä keskeisimmät yhteiset verkkomateriaalit. Alun perin tavoitteena oli toteuttaa pelkästään Eväitä opiskeluun -verkkomateriaalin esite, mutta sen ympärille kasvoi kaikkia palveluita markkinoiva esite. Yhteinen esite löytyy verkosta ja sitä on painettu jonkin verran myös jaettavaksi kasvattajille ja opettajille.

Polkuja kirjan ja tiedon äärelle -esite.

Koulutukset

Kirjastohenkilökunnan osaamisen kehittämistä jatkettiin uudella Tulevaisuuden kirjastoammattilainen -koulutuskokonaisuudella. Kokonaisuus toteutetaan vuosina 2021–2022 ja se muodostuu Oulun kaupunginkirjaston asiantuntijatiimien järjestämistä koulutuksista. Koulutuksia järjestetään seitsemän, ja vähintään viiteen koulutukseen osallistuneelle on luvassa koulutussarjan päätteeksi palkkio, joka tulee olemaan opintomatka tai tulevaisuusseminaari. Ensimmäisenä vuonna järjestettiin koulutuspäivät aiheista työhyvinvointi, tekoäly ja kokoelmat. Lisäksi järjestettiin jokavuotiset ja perinteikkäät Kirjasaari, johon aikuisten aineiston parhaimmistoa aiemmin esitellyt Kirjastosatoa sulautettiin sekä Luova luokka. Libopissa tarjottiin omina opintokokonaisuuksina Informaatiolukutaidon koulutus sekä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan e-aineistot -koulutus. Jatkoimme myös Libopin yhteisten suuntaviivojen laatimista toimituskunnassa yhdessä muiden Ake-kirjastojen kanssa.

Vuonna 2021 järjestettiin kaksi Kirjastossa tavataan -päivää. Molemmat päivät järjestettiin vallitsevan koronatilanteen vuoksi etänä. Toukokuun Kirjastossa Tavataan eli KiTa-päivässä jalkautimme henkilökunnalle Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen yhteisen vision Kirjastosta kaikki hyvään elämään. Vuoden toisessa KiTa-päivässä marraskuussa saimme oppia ja työkaluja kirjaston asiakkaiden osallistamiseen ja aktivointiin ryhmätilanteissa. Kouluttajina toimivat Lari Karreinen sekä Emilia Osmala Osanalta. Kirjastonjohtajille järjestettiin verkostoitumispäivä erillisessä Pohjoisen verkosto -hankkeessa.

Kaikkiaan vuonna 2021 järjestettiin 26 Ake-koulutusta, joihin osallistui 1296 henkilöä.

Alueellinen suunnittelutiimi ja kehittämistiimit

Ake Oulun toiminnan suuntaviivoja linjaa ja tukee alueellinen suunnittelutiimi. Suunnittelutiimi koostuu Ake-alueen kirjastokimppojen ja Pohjois-Suomen Avin edustajista. Alueellinen suunnittelutiimi kokoontui kuusi kertaa.

Alueelliset kehittämistiimit aloittivat toimintansa keväällä 2021. Kehittämistiimien tehtävä on alueellisen yhteistyön kehittäminen tekemällä kausittain päätettävä kehittämistehtävä. Kauden kesto on kaksi vuotta. Tiimeihin kuuluvat Oulun kehittämistiimien vetäjät, Ake-tiimin jäseniä sekä alueen kimppojen edustajia. Tehtävä voi olla esimerkiksi joku yhteinen kampanja tai kirjastojen toimintaa kehittävä asia.

Tiimejä on kaksi:

  • Ake Asiakaskokemus ja Opastuspalvelut
  • Ake Lukeminen ja Elämykset

Ake Lukeminen ja Elämykset tiimi aloitti vuonna 2021 Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan lasten- ja nuortenkirjastotyöntekijöiden verkoston rakentamisen. Lanu-verkoston tavoitteena on saada lanu-työtä tekevä henkilökunta verkostoitumaan, jakamaan tietoa ja ideoita keskenään matalalla kynnyksellä.

Ake Asiakaskokemus ja opastuspalvelut -tiimin ensimmäisen kauden kehittämistehtäväksi valikoitui alueen kirjastojen asiakkaiden käyttöön tarkoitettujen etätyötilojen kartoittaminen ja viestiminen niistä asiakkaille.

AKE ETÄKAHVIT

Etätyöskentelyvälineet mahdollistivat Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastojen henkilökunnan yhteiset kokoontumiset rajoituksista huolimatta. Kevään etäkahveilla keskusteltiin kuukausittain ajankohtaisista teemoista kuten hankerahoitus, tilastot ja lukutaitostrategia. Syksyllä alueen kirjastoille tarjottiin tietoa ajankohtaisten asioiden lisäksi Libopista ja valmistelussa olleesta Pohjoisen eKirjastosta.

AKE ETÄKIRJAKAHVIT

Kirjastolaiset lukevat paljon kirjoja! Kaikkea ei kuitenkaan voi eikä ehdi lukea. Kirjakahveilla puhutaankin kirjoista, joita osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kirjakahvit lisäävät tietämystämme kirjoista ja näin voimmekin vinkata asiakkaillemme laajemmin kirjallisuutta. Vinkkaamme toisillemme myös elokuvia, musiikkia ja muuta aineistoa. Kirjakahveille voi tulla mukaan vain kuuntelemaan kuka vain kirjastolainen Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoista.

Verkostoidutaan Lanu-treffeillä

Oulun Ake edistää Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoissa lasten ja nuorten kirjastotyötä tekevien työntekijöiden verkostoitumista ja järjestää vertaistukea Lanu-treffeillä. Viime vuoden Lanu-treffien aiheina olivat kirjallisuusdiplomi, kirjavinkkaukset, lukupiirit, mediakasvatus, mainostyöpajat, pakopelit sekä sanataidevinkit. Ake Lanu-treffit järjestettiin noin kerran kuukaudessa etänä Teamsissä. Lanu-treffeillä on edistetty myös yhteisten verkkomateriaalien, kuten Eväitä opiskeluun -sivuston ja Kirjastoreitti-sivuston käyttöä. Lanu-treffeille osallistui vuoden aikana yhteensä 230 kirjastolaista. Kaikkien Lanu-treffien tallenteet ovat myös katsottavissa Ake Oulun Teamsissä Lanu- ja kouluyhteistyön kanavalla. Samalla kanavalla jaetaan myös materiaaleja, joita kirjastot voivat hyödyntää omassa toiminnassaan.

Digitukikonttori

Digipulmissa Ake-alueen henkilöstöä auttoi lähes viikoittain Teamsissa järjestetty digitukikonttori. Digitukikonttoreilla keskusteltiin mieltä askarruttavista digipulmista aina eri ohjelmien käytöstä ja pikanäppäinkomennoista digihyvinvointiin. Loppukeväästä käytiin viidessä osiossa läpi Medialukutaito julkishallinnossa -koulutus ja keskusteltiin koulutuksen annista. Digitukikonttoreilla oli vuoden aikana yhteensä 143 kävijää.

Digivuoren valloittajat

Asiakkaille suunnatun Digivuoren valloittajat -oppimiskokonaisuuden suunnittelu ja työstäminen aloitettiin. Verkkoon sijoittuva oppimateriaali on tarkoitettu itsenäiseen digitaitojen opiskeluun.

Digivuoren valloittajat -oppimiskokonaisuus.

Vankilayhteistyötä koronan keskellä

Yhteistyö alueen vankiloiden kanssa oli vielä vuonna 2021 osa alueellista kehittämistehtävää. Kirjaston poistoista kerättiin Oulun ja Pelson vankiloihin soveltuvaa kirjallisuutta. Oulun vankilassa järjestettiin joulukuussa lukupiiri, jossa luettiin ääneen novelleja ja askarreltiin poistokirjoista. Hetki tarinalle -iltasatukurssi järjestettiin yhden kerran etänä. Koronan vuoksi toimintaa jouduttiin siirtämään seuraavalle vuodelle. Vankilakirjastotoiminnan toteuttamiseksi valmistellut linjaukset ja periaatteet vankilassa tapahtuvalle kirjastotoiminnalle jäivät odottamaan Oikeusministeriön ja Opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä rahoitusmallista.

WEBINAARISARJA KIRJASTOTYÖSTÄ VASTAAVILLE RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖNTEKIJÖILLE

Joensuun, Kuopion ja Oulun alueellisen kehittämistehtävän kirjastot järjestivät yhteistyössä kirjastoalan koulutusta vankiloille. Koulutukset järjestettiin etäyhteyden avulla Teamsissa. Viisiosainen koulutussarja sisälsi esittelyt Monikielisen kirjaston, Kriminologisen kirjaston ja Celian palveluista sekä Hämeenlinnan vankilakirjaston suunnittelusta ja toteutuksesta. Kirjallisuuskouluttaja Marika Helovuo suositteli kirjoja kiven sisään ja kirjastonjohtaja Leena Sallas Helsingistä kertoi lukupiirien järjestämisestä vankilassa. Kirjaston kokoelmatyöstä olivat kertomassa kirjastonhoitajat Kirsi Kallioniemi ja Anne Ollanketo Oulun kaupunginkirjastosta. Koulutuksiin osallistui sekä Rikosseuraamuslaitoksen että yleisten kirjaston vankilayhteistyötä tekevää henkilökuntaa.

Kaukovainion kirjasto, Hiirihaukkatalo

Kirjasto mahdollistajana ja osana yhteisöä

Kaukovainion kirjasto sijaitsee monitoimitalossa suurehkossa oululaisessa lähiössä. Toisella puolella tietä sijaitsee kaupungin vanhuspalvelukeskittymä Hiirosenkoti, jonka yhdellä osastolla aloitin juttelu-, luku- ja muistelutuokioiden vetämisen muutama vuosi sitten.

Kerran kuussa keskiviikkoisin kello 10 menin pitämään muistelutuokiota. Alku oli uuteen työmuotoon totuttelua: outo paikka, mitähän sisältöjä he haluavat, minkä kuntoisia ja ikäisiä asukkaat ovat. Kokeilin aiheita laidasta laitaan. Lukemiseni pääaiheita olivat menneisyyteen ja historiaan liittyvät tarinat. Aikaa olin varannut noin tunnin verran. Kävimme yhdessä mm. metsäkylvyssä, mietimme miten sairauksia on ennen vanhaan hoidettu sekä teimme juhannustaikoja. Kerroin myös tarinoita, joita minulle oli kerrottu sukuni vaiheista. Ideat aiheisiin löytyivät kirjaston arkityössä hyllyttäessä. Tämä tapa tuo sisältöä myös muuhun kirjastotyöhön, kuten lukupiireihin – olemmehan aineistomme sisällön asiantuntijoita. Joka kerta kerroin tulevani kirjastosta ja mitä siellä olimme viime näkemältä tehneet.

Monta vuotta tätä systemaattisesti tehneenä muistelutuokioista alkoi tulla meidän kaikkien yhteinen juttu. Asukkaat, henkilökunta ja minä kokoonnuimme joka keskiviikko tarinoiden ja muistelujen äärelle. Kysymys oli ennen kaikkea yhteisistä, merkityksellisistä kohtaamisista.

Sattumalta kerroin asiasta koulun äidinkielen opettajalle, joka ehdotti voisinko ottaa 9.-luokkalaisia mukaan Herttakotiin. Kyseessä oli enimmäkseen poikia, joiden oli mahdollista kompensoida huonosti mennyttä äidinkielen koettaan. Eli nyt muisteluhetkissä olivat nämä nuoret koululaiset, vanhukset, herttakodin työntekijät ja minä kohtaamassa toisemme. Mieleenpainuvaa oli, kun 94-vuotias rouva kysyi nuorelta, mikä on älytaulu, sekä kertoi, miten hänen nuoruudessaan oli karttakepillä rangaistu tottelemattomuudesta lyömällä sormille.

Nuoret, joilla ei ollut omia isovanhempia tai jotka eivät olleet ikinä käyneet asumansa lähiön suurimmassa ”laitoksessa”, otettiin mukaan yhteisöönsä tutustuttamalla heidät Hiirosenkotiin sekä tietenkin tarinoiden voimalla. Nuoret kysyivät minulta, käynkö ainoastaan kerran kuussa lukemassa vanhuksille. Mitä empatiaa, joka oli herännyt tästä kohtaamisesta vanhusten kanssa!

Koronan myötä toiminta on tällä hetkellä tauolla, mutta mikä on aloitettu, tulee kyllä jatkumaan taas, kun sen aika on. Kaikki tämä toiminta oli kolmen tekijän – kirjaston, koulun ja vanhusten palvelukodin – yhteistyön ja luottamuksen tulosta.

Mitä se minulta vaati? Uskaltamista, pitkäjänteistä työtä ja kykyä ymmärtää työnsä merkityksiä ja motivaatioita niiden toteuttamiseksi. Mitä sain? Paljon enemmän, mitä annoin.

Anna Käyrä
Kirjastovirkailija, Karjasillan ja Kaukovainion kirjasto
Oulun kaupunginkirjasto

Matkalla digiä opastamaan

Digituki on sähköisen asioinnin, palvelujen ja laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta itsenäiseen ja turvalliseen laitteen käyttöön ja sähköiseen asiointiin. Valtakunnallisesti digitukea kehittää Digi- ja väestötietovirasto. Digi- ja väestötietovirasto (DVV) tarjoaa tukea digitukijoille ja kokoaa materiaalia niin digitukijan osaamisen kehittämiseen kuin digitukemiseen.

Digiopastajan ei tarvitse osata kaikkea, olennaista on kyky etsiä ja soveltaa tietoa. Opastajalle suunnattua tukimateriaalia löytyy valtavasti. Linkkejä tukimateriaaleihin on koottu Kirjastossa tavataan -sivuston Digitukijalle-osioon. Linkki löytyy artikkelin lopusta.

Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämällä Suomidigi.fi -sivustolla on oma osionsa Taitoja digituen antajalle, jonka avulla DVV tukee digitukijoiden osaamisen kehittämistä. Sivustolta löydät muun muassa linkit aiemmin järjestettyjen webinaarien tallenteisiin ja tietoja digituen antajan kursseista, tulevista webinaareista ja tapahtumista. Jokaisen digitukijan on hyvä tutustua ainakin Digituen eettiseen ohjeistukseen.

Suomidigi.fi -Taitoja tuen antajalle. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

DVV, Digituen eettinen ohjeistus. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

Digiosaamisen ja digituen kehittäminen on ollut viime vuosina useiden hankkeiden, webinaarien ja tapahtumien aiheena valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti. Näissä on luotu ja luodaan edelleen verkostoja digituen antamiseen sekä järjestetään erilaisia webinaareja ja tapahtumia. Toiminnan myötä on syntynyt pysyviä rakenteita digiopastamisen verkostoiksi.

Digituen järjestämistä ja antamista ohjaa lainsäädäntö. Ohjaavia lakeja ovat kuntalaki, hallintolaki, digipalvelulaki, tiedonhallintalaki ja kirjastolaki. Lakien tarkoituksena on, että kuntien palvelut ovat kaikkien saatavilla ja niiden käyttöön on tarjolla yhdenvertaista opastusta, neuvontaa ja tukea. Digituen antajina toimivat monet eri tahot: viranomaiset, kunnat/kaupungit, kansalaisopistot, pankit, hankkeet, kirjastot.

Digitukea tarvitaan

Digi arkeen -neuvottelukunta järjesti helmikuussa 2021 pyöreän pöydän keskustelun aiheena Osaaminen ja taidot digitaalisessa yhteiskunnassa. Keskustelussa pyrittiin luomaan ymmärrys digitaitojen oppimispolusta läpi elämän. Loppuraportissa keskustelu tiivistettiin kahdeksaan johtopäätökseen.

  1. Tiettyyn ikäryhmään kuuluminen ei määritä digitaitoja.
  2. Turvallisen digipalvelujen käytön opettelu ja opettaminen tulee aloittaa perheissä jo varhain. Vanhempien digitaidot vaikuttavat lasten oppimiseen.
  3. Nuoret tarvitsevat erityisesti lisää osaamista medialukutaidoissa, tietoturvassa, yksityisyyden suojassa ja oman datan arvon ymmärtämisessä
  4. Aikuiset tarvitset tukea erityisesti jatkuvaan oppimiseen ja digitaitojen ylläpitoon
  5. Ikääntyneiden osalta tulee vahvistaa mahdollisuutta saada tukea digitaitojen kehittämiseen esimerkiksi vertaistuen keinoin.
  6. Digitaitojen kehittäminen on jatkuva prosessi.
  7. Digitaitojen ja -osaamisen ylläpidossa ja kehittämisessä on yhdistettävä yhteiskunnan eri toimijoiden vastuut ja resurssit.
  8. Ihmisiä tulee kannustaa digipalvelujen käyttöön ja tuoda esiin niiden hyödyt.

Digi arkeen neuvottelukunnan loppuraportti. Avautuu uuteen välilehteen ja uuteen sivustoon.

Kirjastossa tavataan -sivustolla on sivu, joka kokoaa Digitukijalle hyödyllisiä sivustoja yhteen paikkaan.

Tutustu Digitukijalle -sivuun. Avautuu uuteen välilehteen.

Uutiskirje 3/2019 – Kirjasto Goes Digidigi

Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

KITA-päivä Goes digidigi, Ilmoittaudu mukaan!

KiTa-päivät goes DigiDigi 9.5.2019 Kalajoella. Kirjaston työntekijä, KiTa-päivät ovat juuri sinua varten. Tule tutustumaan Kalajoen uuteen kirjastoon ja tapaamaan työkavereita. Yhdessä ihmetellään myös mitä se DigiDigi oikeasti on.

Kirjastot mukana digitukipilotissa Pohjois-Pohjanmaalla

Pohjois-Pohjanmaa on yksi viidestä kansallisesta pilotointialueesta, jossa toimeenpannaan  Valtionvarainministeriön digituen mallin mukaista toimintaa. Digituen valtakunnallisena kehittämisen tukijana toimii Väestörekisterikeskus tiiviissä yhteistyössä Valtionvarainministeriön digitukitiimin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan pilottia hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Lisätietoa digituen alueellisista piloteista.

Palvelut digitalisoituvat nopeasti, osa kansalaisista ei pysy vauhdissa mukana ilman riittävää ja laadukasta laitteiden tai netin käytön tukea. Pohjois-Pohjanmaan Digituki  -pilotissa kehitetään kuntalaisten digitukea niin, että yhä useampi kansalainen kykenisi asioimaan itsenäisesti ja turvallisesti verkossa. Tavoitteena on sujuva arki digituen turvin. Digituella ehkäistään digisyrjäytymistä ja edistetään kansalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta käyttää digipalveluita.

Kirjastot ovat osa digitukea antavaa verkostoa. Jokaisessa kirjastossa annetaan opastusta mm. kirjaston laitteisiin, verkkokirjastoon ja digitaalisiin aineistoihin. Useissa kirjastoissa järjestetään lisäksi digiopastuksia eri aiheista joko itse tai yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Digituki -pilotin tehtävänä on kehittää, tukea ja koordinoida digituen järjestäjien toimintaa ja käynnistää uusia kokeiluja tuen tarjoamiseksi. Pilotin verkostokoordinaattorit keräävät tietoa digituen toimijoista ja ovat yhteydessä mm. kirjastoihin. Paikallisen digituen verkoston tehtävänä on tunnistaa sähköisen asioinnin tarpeita, kehittää ja antaa tukea. Verkosto tekee yhdessä töitä, jotta alueen asukkaille olisi riittävästi tarjolla ja löydettävissä digituen palveluja.

eKirjasto

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen eKirjasto on saanut mahtavasti näkyvyyttä julkisuudessa. Yhteensä eKirjastostamme julkaistiin alkuvuoden aikana yli 30 sanomalehtiartikkelia eri lehdissä ja asiasta uutisoitiin myös ainakin Ylen alueellisissa tv-uutisissa, Ylen verkkouutisissa, Yle Pohjois-Pohjanmaan radiokanavalla ja Radio Pookissa.

kuvituskuva

Tilastojen mukaan yhteiset e-palvelut on otettu hyvin vastaan. Asiakkaat näyttävät löytäneen e-aineistomme hyvin ja kaikkien palveluiden käyttömäärät ovat kasvussa. Ellibsissä kasvu on ollut ennakoitua voimakkaampaa. Tämä näkyy siten, että aineistot ovat hyvin lainassa ja varauksia on paljon. Muistetaan kuitenkin jatkaa e-aineistojen esittelyä ja markkinointia jatkossakin.

Alueelle painatetut e-kirjoja markkinoivat hyllypuhujat lähetettiin matkaan maaliskuun alussa. Hyllypuhuja on pieni pahvinen ”lätkä”, jonka voi kiinnittää tarrapinnastaan esimerkiksi hyllyn tai muun tason reunaan. Hyllypuhujan on tarkoitus kiinnittää asiakkaan huomio ja sen läheisyyteen voi laittaa esille myös muuta eKirjastoa markkinoivaa materiaalia.

Kiertonäyttelyitä tarjolla

Varaa helposti pystytettävä roll up -näyttely kirjastoosi! Tarjolla on kolme näyttelyä, joista Susikoira Roi -näyttely on heti vapaana. Unelma Jäämerestä – Petsamo kartoissa -näyttely on Oulussa vieraisilla Rovaniemen kaupunginkirjastosta ja saamme nyt tarjota sitä muille alueemme kirjastoille. Joni Skiftesvikin näyttely on varattu ensi vuoden keväälle asti, mutta lisävarauksia otetaan vastaan. Linkki kiertonäyttely-sivulle löytyy myös  materiaalipankin etusivulta. Emme peri näyttelyistä maksua, mutta lainaaja huolehtii näyttelyn kuljetuskustannuksista. Katso varausohje ja käy tutustumassa kiertonäyttely-sivuun. 

Katso Kirjasaari ja Kirjastosatoa

Viime vuoden parhaimmat lasten ja nuorten kirjat esiteltiin Kirjasaaressa ja uudistettu Kirjastosatoa esitteli aikuisten vuoden 2018 kirjallisuuden ja musiikin parhaimmistoa. Jos et päässyt tapahtumiin mukaan tai haluat fiilistellä niitä uudestaan, olethan huomannut katsoa tallenteet? Kirjasaaren tallenne löytyy täältä. Kirjastosatoa -tapahtumasta on yhteensä viisi tallennetta alkujuonnon kirjavinkeistä ja Anneli Kannosta TopMusiikkiin, runolautakuntaan ja  Minna Rytisaloon.

Muistathan ilmoittautua KiTa-päivään!

Terveisiä Oulusta,
Heidi ja AKE-työryhmä

PS. Kesäksi on tulossa Kirjakasvio-lukukamppis. Pysy kuulolla.

Uutiskirje 2

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastoille tehty täydennyskoulutuskysely päättyi ja tuloksista saatiin hyvä pohja tämän ja ensi vuoden koulutussuunnitelmalle. Digikoulutuksen, mediakasvatuksen ja sisältökoulutuksen tarve korostui kyselyssä ja niihin panostetaan tulevissa koulutuksissa. Koulutussuunnitelmaa käsitellään syksyllä kirjastojohtajien tapaamisessa.

Syksyllä järjestettäviä koulutuksia.

Kirjaston monimuotoinen asiakaskunta -koulutuksesta tuli paljon hyvää palautetta. Koulutustallenne löytyy osoitteesta https://kirjasto.adobeconnect.com/pfi76heny5hr/ .

Alueellisen lasten ja nuorten kehittämistyöryhmä kokoontui ensimmäisen kerran Oulussa 4.6. Syksyn uutiskirjeessä kerrotaan tarkemmin työryhmän tapaamisesta.

Kirjaston ja vankilakirjaston yhteistyö on edennyt Oulun vankilan osalta hyvin; kirjastossa on tehty kokoelmatyötä OAMK:n opiskelijoiden toimesta ja kirjastojärjestelmä saatu käyttöön. Valtakunnallisen vankilakirjastotyöryhmän kanssa on kokoonnuttu säännöllisesti ja toukokuun lopussa kokoonnuttiin Monikielisen kirjaston ja rikosseuraamuslaitoksen henkilökunnan kanssa Helsingissä.

Alueemme kirjastojen kohtaamispaikka verkossa eli Kirjastossa Tavataan -sivusto on rakenteilla. Löydät sen jo nyt osoitteesta https://kirjastossatavataan.fi/, mutta sisältö ja ulkoasu ovat puutteellisia. Verkkosivuille tulee mm. ajankohtaista tietoa alueemme kirjastoista, materiaalipankki sekä koulutuskalenteri. Tiedotamme kun sivusto on valmis.

Vinkkaamo Instagramissa on alueemme kirjastojen yhteinen vinkkauskanava. Vinkkaamo kasvattaa suosiotaan, seuraajia on jo yli 450. Päivittäjiä on Vinkkaamon ringissä jo oikein mukavasti, mutta lisää mahtuu mukaan. Päivitystunnukset voi pyytää: elina.kauppila (at) ouka.fi.

Kaunista kesää toivottaa

Heidi Karhu
Kirjastopalvelupäällikkö
Oulun kaupunginkirjasto