Tervetuloa verkkolukupiiriin

Oulun kaupunginkirjasto järjestää kaikille avoimen verkkolukupiirin, johon osallistutaan etänä Internetin kautta. Kirjastonhoitajat keskustelevat kirjasta ja osallistujat voivat osallistua kirjoittamalla kommenteja chattiin. Chattiin tulevat kommentit huomioidaan lähetyksessä. Verkkolukupiiri-lähetystä voi kuunnella, vaikka kirjaa ei entuudestaan tuntisikaan. Alueen kirjastojen henkilökunta ja asiakkaat ovat kaikki tervetulleita.  Tapahtuman mainos on Materiaalipankissa.

Lähetys alkaa klo 18 osoitteessa https://kirjasto.adobeconnect.com/verkkolukupiiri/ Mobiililaitteilla osallistuttaessa suositellaan asennettavaksi Adobe connect-ohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi oman laitteen sovelluskaupasta.

4.9. Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Eleanor Oliphant elää tiukasti aikataulutettua elämäänsä yksinään, mutta hänelle kuuluu ihan hyvää. Mutta mitä Eleanorille oikeasti kuuluu? Ja mitä seuraa, kun tapahtuu jotakin odottamatonta?

9.10. Ryan Gattis: Vihan kadut
Kirja alkaa vuodesta 1992 kun Los Angelesin poliisit pahoinpitelevät Rodney Kingin. Seuraa kuuden päivän mellakka, jota rikolliset tietysti käyttävät hyväkseen. Monen eri näkökulman kautta kuvattu romaani.

6.11. Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina
Kathy, Tommy ja Ruth elävät turvattua elämää sisäoppilaitoksessa. Myöhemmin 31-vuotias Kathy muistelee, kuinka heille paljastuu totuus heidän olemassaolostaan.

Kirjasto järven rannalla kesäpäivänä

Matkailuinfo ja kamarimusiikin konsertteja Kuhmon kirjastoon

Kuhmon kirjastossa käynnistyi kaupungin matkailuinfo maaliskuun alussa. Kirjaston työntekijät ovat kesäisin opastaneet matkailijoita jo aikaisempinakin vuosina, joten tehtävä ei ole uusi. Haasteita toki on ja tuleva kesä näyttää, kuinka paljon opastustehtäviä saamme hoidettavaksi. Matkailuinfo palvelee myös puhelimitse ja sähköpostilla. Olemme kevään aikana opiskelleet englannin kielen asiakaspalvelua kansalaisopiston kurssilla kielitaidon kohentamiseksi. Myös Kuhmon paikallistuntemus on tärkeää opastuksen kannalta. Kuhmon kirjasto sijaitsee Pajakkakosken rannalla ja on arkkitehtuurisesti upea rakennus (oli esillä mm. Venetsian Bienaallissa kirjastonäyttelyssä vuonna 2018). Matkailuinfon tulon myötä kirjaston tilojen käyttö tehostuu ja uskomme saavamme myös uusia kirjastopalvelujen käyttäjiä. Uuden alan tulo kirjastoon innostaa ja motivoi työntekijöitä heijastuen perinteisten kirjastopalvelujen kehittämiseen ja uudistamiseen.

Kirjaston matkailuinfopiste.

Kirjaston kokoelmia on käyty läpi ja poistettu rutkasti kirjoja kevään aikana. Yksi kirjahyllyrivistö on purettu ja näin saatu lisää tilaa käsikirjastoon. Käsikirjastoon mahtuu nyt n. 200 tuolia entisen 50 sijaan, mikä mahdollistaa isompienkin tilaisuuksien järjestämisen. Tänä kesänä kirjastoon on tulossa Kuhmon Kamarimusiikin oppilaskonsertteja ja ensi kesänä varsinaisia konsertteja. Uskon, että kirjasto on ns. matalan kynnyksen tapahtumapaikka; kamarimusiikki saa uutta yleisöä ja kirjasto uusia asiakkaita tapahtumien myötä. Konsertit ovat kirjaston aukioloaikana, joten pyrimme pitämään kirjaston asiakkaiden äänenkäytön kohtuudessa. Odotamme mielenkiinnolla, mitä kesä tuo tullessaan!

Omatoimikirjaston suunnittelu on myös täydessä vauhdissa ja pyritään toteuttamaan syystalvesta. Olemme saaneet hankkeeseen opetusministeriön avustuksen. Samassa yhteydessä on tarkoitus uusia kirjaston valaistus, kuulutussysteemi ja uusia ulko-ovet.

Kirjastoon on hankittu kevään aikana uutta kalustusta mm. säkkituoleja asiakkaiden toiveiden mukaan. Musiikkiosastolle on perustettu lapsille ja nuorille oma pelipaikka PS4 –pelien pelaamiseen.

Aurinkoa, valoa ja iloa kesään!
Taina Hyvönen
Kuhmon kirjastotoimenjohtaja

Keskustelutilaisuus kirjastossa

Suoria sanoja Kajaanin malliin

Tuoreen kirjastolain antama tehtävä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisestä pohditutti kovasti kirjastoja, myös meitä täällä Kajaanissa. Mitäs tämä nyt tarkoittaa, emmekös me ole tätä työtä tehneet jo maailman sivu? Tehty on, mutta ehkä jotenkin muun ohessa, hieman tiedostamatta miten keskeisestä tehtävästä tässä on kyse. Selvästi tuli tarve tarttua asiaan rivakasti ja uusia avauksia tavoitellen.

Kajaanissa apuun tuli uusi kaupunkistrategia, jonka keskiössä ovat kaupunkilaisten osallistaminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kannustaminen rohkeisiin kokeiluihin. Samoihin aikoihin kun pohdimme täällä, että kuinka tästä eteenpäin, niin kansalaisopiston rehtori pyöräili työaamunaan torikahvilan ohi ja mietti, miten ”toriparlamentti” siirrettäisiin syksyllä sisätiloihin ja saataisiin selville, miten torilla istuneet ”ukot” parantavat maailman. Kirjasto ja kansalaisopisto löysivät nopeasti toisensa ja päätimme, että tehdään yhdessä ja eri tavalla kuin ennen.

Päädyimme tilaisuuksien sarjaan, jossa kaupunkilaiset saavat vapaasti esittää mielipiteitään ja ottaa halutessaan kantaa asioihin. Aiheiden tuli olla ajankohtaisia ja liittyä mielellään kaupungin kehittämiseen. Päätimme kutsua tilaisuuksiin alustajan, joka johdattelee lyhyesti käsillä olevaan aiheeseen. Tavoitteena oli lähestyä asioita uuden kaupunkistrategian pohjalta ja halusimme alustajiksi ja keskustelijoiksi teemasta vastaavia kaupungin viranhaltijoita. Käytännöllä varmistimme sen, että kaupunkilaisilta tuleva palaute menee suoraan oikeaan osoitteeseen. Pitopaikaksi valitsimme pääkirjaston lainaussalin ajatuksella, että avoimeen tilaan on helppo tulla ja jäädä kuulolle.

Keskustelutilaisuun kirjastossa.

Kirjastovirkailija Tuomas Kumpula (pöydän takana oikealla) johdattelee kulttuurikeskustelua.

Aloitimme syksyllä -18 ”speaker’s corner” tyyliin ja kutsuimme kansalaisia Suorat sanat -tilaisuuteen puhumaan suunsa puhtaaksi, joko tilaisuuden teemasta sananvapaudesta, tai sitten ihan mistä tahansa asiasta. Tilaisuuden alustaja Kainuun Sanomien päätoimittaja hyppäsikin sujuvasti jakkaralle ja antoi syttyjä kuulijoille. Heti alustuksen jälkeen kävi selväksi, etteivät kajaanilaiset ole jakkaralta julistajia, vaan tilaisuus jatkui juonnettuna keskusteluna. Näin jatkoimme myös tulevissa tilaisuuksissa. Aiheina ovat olleet hyvä elämä Kajaanissa, Kajaanin keskustan tulevat siltavaihtoehdot, nuorten elämä Kajaanissa, jolloin paikalla oli kutsuttuna lyseon 9. luokkalaiset. Osaajista elinvoimaa teemalla menimme KAMKin tiloihin kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia yhdessä paikallisten eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Kuluneen kevään lopuksi järjestimme suuren kulttuurikeskustelun kaupungin kulttuuri- ja liikuntarakentamisesta ja kulttuurilaitosten tulevaisuuden näkymistä

Nuorisotyöntekijä keskustelutilaisuudessa.

Nuorisotyöntekijä Miikka Kortelainen provosoi ysiluokkalaisia ottamaan kantaa

Kokemuksemme on, että kyseessä on kestävyyslaji, joka vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Avoimen kansalaiskeskustelun juurtuminen ottaa aikansa. Tilaisuuksien yleisömäärä on vaihdellut muutamasta useaan kymmeneen, ja ensimmäinen vuosi on mennyt tapahtuman tunnetuksi tekemiseen. Selviä merkkejä kuitenkin on, että Suorat sanat moni kaupunkilainen jo tunnistaa. Oman mielipiteen julkinen ilmaiseminen ei ehkä ole se ihan suomalaisin intohimo, ja hieman olemme keskusteluja avittaneet huolehtimalla siitä, että paikalle tulee aina muutama aiheelle lämpenevä sanavalmis kansalainen. Suorista sanoista emme luovu vaan jatkamme taas ensi syksynä 2-3 tilaisuudella sen mukaan miten päivänpolttamia aiheita Kajaanissa esiin nousee.

Nuorten nappaaminen kirjastoon

Kirjastolla on tänä keväänä panostettu erityisesti nuorten tarpeisiin. Yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat kirjaston kannalta vähän vaikea kohderyhmä. Lukeminen jää usein murkkuiässä vähemmälle, mikä tekee myös kirjastosta jotenkin vieraan paikan. Ikäryhmän houkuttelemiseksi saimme hieman rempparahaa pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston uudistamiseen. Käännyimme kysymään neuvoja nuorilta itseltään. Mikä saisi heidät tulemaan kirjastoon, viihtymään, sekä tietysti lainaamaan?

Kevään korvilla järjestetty ideointihetki keräsi paikalle reilun tusinan verran ysiluokkalaisia. Osallistujat antoivat rakentavaa palautetta ja monia ehdotuksia. Viihtyisyyden lisäämiseksi kaivattiin uusia huonekaluja, kuten säkkituoleja, löhösohvia ja korkeita pöytiä. Osastolle ehdoteltiin myös monia raikkaita värejä piristämään sen yleisilmettä. Joidenkin mielestä nuorten nurkkaus oli liian piilossa, toisten mukaan syrjäinen sijainti oli vain hyvä asia. Uutuuskirjoja haluttiin vielä selkeämmin esille. Konsoli- ja lautapelivalikoiman päivittäminen sai kannatusta, vaikkakin hankintaehdotukset jäivät vähäisiksi. Ideahetken loppupuolella ehdotukset alkoivat mennä jo pomppulinnojen tasolle, joten mielikuvituksen puutteesta nuoria ei todellakaan voi syyttää.

Asiakkaat tutustuvat Pokemon-kortteihin

Poké-päivä keräsi kaikenikäisiä pokémonmestareita.

Yksi kevään isoimmista onnistumisista oli toukokuun alussa järjestetty Kirjaston Poké-päivä. Kohderyhmänä olivat periaatteessa kaikki Pokémonin ystävät ikään katsomatta, mutta odotusten mukaisesti valtaosa osallistujista oli lapsia ja lapsiperheitä. Heidän ilokseen paikalla oli esimerkiksi pokémon-suunnistusta kirjaston tiloissa, aiheeseen liittyvää piirtelyä ja askartelua, sekä tietysti Pokémon GO:n pelailua hyvässä seurassa. Henkilökunta oli laatinut tapahtumaa varten upeita Pokémon-pinssejä, joita jaettiin aktiivisille osallistujille. Kuhinaa riitti kiitettävästi, osallistujia oli noin 65 henkeä. Teemapäivä keräsi kiitosta sekä lapsilta että näiden vanhemmilta, joten vastaavia tempauksia järkkäillään myös tulevaisuudessa.

Pokemon-pinssejä kädessä.

Pinssit suorastaan vietiin käsistä.

Vilkaise myös Kajaanin kirjaston YouTube-kanavan ensimmäinen kirjavinkkaus!

terveisin Kajaanin kirjastolaiset

Kirjaston materiaalia perheille

Sotkamon kirjasto neuvolassa

Sotkamon lastenneuvolassa järjestetään noin kymmenen kertaa vuodessa ryhmäneuvola. Ryhmäneuvola on tarkoitettu perheille, joilla on noin kymmenen kuukauden ikäinen vauva.  Neuvolan ajatuksena on tutustuttaa saman ikäisten vauvojen vanhemmat toisiinsa. Kirjastonhoitajan vierailua toivottiin neuvolan puolelta.

Alkuun neuvolassa oli mukana myös ensihoitajaksi opiskeleva henkilö, joka kertoi lasten ensiavusta. Muutaman kerran vieraili päivähoidon päällikkö kertomassa päivähoidosta. Satunnaisesti on sitten myöhemmin ollut muitakin opiskelijoita puhumassa esim. päihteettömyydestä. Pääsääntöisesti viime vuosien aikana olen ollut ainoa vierailija ryhmäneuvolassa. Tästä voisi vetää johtopäätöksen, etteivät käyntini ole ihan turhia olleet, kun aina pyydetään uudestaan. Terveydenhoitaja kertoo myös lasten ruokailusta, nukkumisesta yms. ajankohtaisista asioista.

Kirjaston materiaalia perheille

Minun käyntini on muodostunut seuraavanlaiseksi:
– esittelen itseni ja kerron omat lapseni ja lapsenlapseni (eli kokemusta lapsille lukemisesta riittää!)
– minulla on mukana vauvojen kirjoja, jotka ovat vapaasti luettavissa ja maisteltavissa neuvolan aikana
– kerron missä kirjasto on ja miten kirjastoauto kiertää
– kerron kirjahankinnan painopisteistä, eli, vakuutan että lastenkirjoja hankitaan riittävästi ja niiden kuntoa seurataan (samalla ”kiellän” korjaamasta revenneitä kirjaston kirjoja itse)
– esittelen kirjaston nettisivut, verkkokirjaston sekä ’Lue lapselle’ –sivuston.
– mainitsen lapsen kielen kehityksen suuntaviivoja ja kannustan lukemaan, loruilemaan ja laulamaan lapsen kanssa
– lopuksi tai välilläkin loruilemme yhdessä jonkun helpon lorun tai laulamme yhdessä
– yritän viritellä keskustelua lukemisesta kyselemällä vaikkapa omia lapsuudenaikaisia suosikkikirjoja tai omia kokemuksia aikaisempien lasten kanssa lukemisesta – joskus syntyy vilkkaitakin keskusteluja

Ryhmässä on vaihteleva määrä vauvoja – muutama äiti on sitten tullut kirjastoon ’siksi kun sinä käskit’, eli on sillä ollut vaikutusta kirjaston käyttöön.

Helena Voutilainen
kirjastonhoitaja
helena.voutilainen (a) sotkamo.fi

Kirjasto mukana PopUp Yhteiskuntakylässä

Alueella tapahtuu 3/2019
Ylivieskan kaupunginkirjasto

PopUp Yhteiskuntakylä Ylivieskassa

Ylivieskan JEDUlla järjestettiin PopUp Yhteiskuntakylä 24.1.2019. Tapahtumassa oli 17 esittelypistettä, joissa kerrottiin erilaisista arkielämän taidoista. Vieraiksi oli kutsuttu Oulun eteläisen alueen maahanmuuttajien lisäksi 16-17-vuotiaita nuoria sekä etsivän nuorisotyön ja työpajojen asiakkaita. Asiakkaita oli ainakin Kalajoelta, Haapavedeltä, Haapajärveltä, Oulaisista ja Ylivieskasta. Ilmoittautuneita osallistujia oli noin 150. Ilmoittautuneille oli etukäteen määrätty neljä pakollista pistettä, joihin heidän piti tutustua. Kaksi muuta sai valita mielenkiinnon mukaan. Vierailijoille annettiin passi, johon he keräsivät tehtäväpisteiltä leimoja. Jokaisella pisteellä oli tehtävä, jonka vieraat suorittivat ja saivat siitä leiman passiin.

Tässä listaus esittely- eli tehtäväpisteistä:
1. Kansanopistot: Kansanopistojen koulutustarjonta
2. Jedu: Ammatista työelämään
3. Simhe: Yhdistele koulutusala ja ammattinimike
4. TE-palvelut: Apua työllistymiseen ja kotoutumiseen
5. Startup Refugees: Erikoisosaaminen ja vahvuudet työnhaussa
6. ELY-keskus: Maahanmuuttofaktaa
7. Majakka: Minä työntekijänä
8.Vapaaehtoistyön hanke Alva: Ilo irti yhdessä tekemisestä
9. NuorisoLeader ja BusinessLeader: Apua nuorten toimintaan ja yrittäjyyteen
10. 4H: Kierrätä oikein
11. Ylivieskan ev.lut. seurakunta: Erilaisuuden kohtaaminen
12. Kirjasto: Vieraile Popup Kirjastossa
13. Ylivieskan seudun kansalaisopisto: Kansalaisopisto tutuksi
14. SPR: Ensiavun ABC
15. Terveydenhoitaja, Mistä apua vaivoihin
16. Ohjaamo: Tutustu Ohjaamon monipuolisiin palveluihin
17. Poliisi: Poliisi auttaa

TIEKKÖ-kirjastot oli kutsuttu tapahtumaan mukaan esittelijäksi. Ylivieskan kirjasto päätti osallistua, koska tapahtuma oli omalla paikkakunnalla. Toimintapisteen järjestivät kirjastovirkailija Kristiina ja työssäoppija Tuulia. Kirjaston pisteellä tehtävänä oli tutustuminen verkkokirjastoon ja pisteellä oli mahdollista saada kirjastokortti, jos sitä ei vielä omistanut.

Etukäteen meillä ei ollut tietoa asiakaskunnan suomen kielen taidosta, joten ohjeistus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Englantia ei tarvittu kuitenkaan juuri ollenkaan. Kaikkien kanssa pärjättiin suomen kielellä ja maahanmuuttajat auttoivat toinen toisiaan, kun meiltä ei darin, venäjä tai unkarin ym. kielet sujuneet. Meidän pisteellä kävi päivän aikana noin 50 asiakasta, joista viidelletoista saimme tehdä kirjastokortin. Korttihakemuksiin laitoimme valmiiksi kirjastokortin numerot. Asiakkaalle annoimme kortin mukaan, vaikka se ei vielä toiminutkaan.
Seuraavana päivänä kirjastolla lisäsimme uusien asiakkaiden tiedot rekisteriin kaavakkeiden perusteella. Hieman haasteellista oli saada selvää käsialoista, mutta toivottavasti nimet tulivat edes suurinpiirtein oikein.

Esittelimme myös ahkerasti TIEKÖn verkkokirjastoa. Saimme opastaa montaa asiakasta verkkokirjaston käyttöön ja Ellibsistä oltiin kiinnostuneita. Yllättävän moni (suomalainenkaan) ei tiennyt, että kirjaston e-aineistot ovat kirjaston asiakkaille ilmaiseksi käytössä. Lisäksi meillä oli esillä selkokielistä kirjallisuutta ja uusia kuvasanakirjoja, joista asiakkaat ja varsinkin opettajat olivat kiinnostuneita.

Jälkeenpäin aina tulee ne hyvät ja parhaat ideat, niin kävi meillekin. Meillä olisi pitänyt olla jokin muukin tehtävä, esimerkiksi tietokilpailu. Se olisi ollut helppo toteuttaa yksinkertaisilla kysymyksillä, kuten ja kyllä/ei -vastauksilla. Tai jotain käsillä tekemistä, vaikka vanhoista kirjoista askartelua. Pisteet joissa oli tämän tyyppisiä juttuja, olivat suosittuja. Kansalaisopistolla sai osallistua omalla kirjontatilkulla isomman kokonaisuuden tekemiseen, SPR:llä oli haavojen sitomista, 4H:n pisteellä sai harjoitella jätteiden lajittelua. Kaikenlainen ilmainen materiaali oli suosittua kuten kynät, heijastimet, kassit ja ilmapallot. Meillä oli jaossa karkkia ja ainakin JEDUn oppilaille ne maistuivat.

Asiakkaita olisi voinut olla enemmänkin, mutta nyt ei ollut pisteellä ruuhkaa. Kahdestaan pärjättiin hyvin ja kaikkien asiakkaiden kanssa ehdittiin jutella. Meillä oli varalta mukana kaksi läppäriä ja tabletti, mutta vain yksi kone oli käytössä. Lisäksi tapahtuman aikana verkko ruuhkaantui ja nettiyhteys hidasteli, mikä turhautti ja hidasti esittelyä. Mutta onneksi asiakkaat olivat kärsivällisiä ja ymmärtäväisiä.

Kaiken kaikkiaan mukava tapahtuma ja hyvä mahdollisuus verkostoitua alueen toimijoiden kanssa. Uusia ideoita muihin tapahtumiin syntyi päivän aikana monia.

Terveisin Kristiina ja Tuulia

Alueella tapahtuu 2/2019 Infonäyttö kirjaston käytössä

Alueella tapahtuu 2/2019
Kalajoen kaupunginkirjasto

Digital signage kirjaston käytössä

’Digital Signagella’ tarkoitetaan sähköisen sisällön esittämiseen tarkoitettuja infonäyttöjä. Sisältö luodaan erilaisista kuva-, video-, teksti-, grafiikka- sekä html-elementeistä. Yksinkertaisimmillaan kyse on esimerkiksi PowerPoint -ohjelmalla tai infonäytöille suunnitelluilla ohjelmistoilla tai julkaisujärjestelmillä. Infonäyttöohjelmistoissa on myös hyvät työkalut sisällön esittämisen ajastamiseen.

Sisällön esittäminen tapahtuu yleensä jokaisen näytön taakse sijoitettavalla toistimella eli pienellä verkossa olevalla tietokoneella, jonka muistiin sisältö ladataan. Toinen vaihtoehto on jakaa yhden toistintietokoneen kuva esimerkiksi HDMI-jakovahvistimella ja siirtää jaetut kuvat HDMI-RJ45 lähetin-vastaanotinpareilla normaalia tietoliikenneverkkoa pitkin eri näytöille. Viimeksi mainitussa vaihtoehdossa on rajoituksena n. 100 metrin kaapelietäisyys lähettimen ja vastaanottimen välillä.

Sisällöntuotannossa on muutamia muistettavia perusasioita jotka kannattaa huomioida, jotta viestin välittyminen asiakkaille olisi mahdollisimman tehokasta.

1. Vähemmän on enemmän. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä usein mahdollistakaan sijoittaa kaikkea informaatiota yhteen ”kuvaan”. Infonäyttöjen tehtävä on herättää mielenkiinto ja kertoa, mistä saa tarvittaessa lisätietoa eli ydinsisältö esiin!

2. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva luo mielikuvia tekstiä helpommin. Käytä siis kuvia huomion, mielikuvien ja tiedon välittämiseen mahdollisimman paljon, mutta tyylillä. Videosisällön tulee olla erityisen lyhyt ja ytimekäs, koska asiakas ei pysty itse määrittämään, mitä ja missä järjestyksessä informaatiota poimii.

3. Kuinka kauan sama näkymä on nähtävissä. Ajallisesti asiakkaan mahdollisuus nähdä näytöllä oleva sisältö riippuu näytön sijoituksesta. Mikäli näyttö on kulkuväylällä, tulee tieto olla luettavissa hyvinkin nopeasti, koska näytön eteen ei voi välttämättä pysähtyä ainakaan pitkäksi aikaa ilman, että on tien tukkona. Toisaalta paljon kuvia ja pitkä aika kuvaa kohden puuduttaa, jolloin kuvia ei jakseta katsoa läpi, minkä vuoksi informaatio ei tavoita kohdettaan tehokkaasti.

4. Tärkeät elementit lukkoon. Tietyt asiat kannattaa määritellä lukituiksi riippuen siitä, kuinka sisällön esittäminen halutaan toteuttaa ja mitä elementtejä käyttää. Tämä voidaan tehdä tekemällä puolivalmiita pohjia erilaisia tilanteita varten. Pohjaan voidaan sijoittaa jo valmiiksi esimerkiksi logo, grafiikkaa, html-elementtejä tai muita vastaavia, kaikissa kuvissa toistuvia asioita samoille tutuille paikoille. Varsinaiselle muuttuvalle sisällölle jätetään tietyt avoimet kentät ja täytettävät kohdat pohjaan ja näin kokonaisuudesta tulee yhdenmukainen.

Tiivistettynä: Vähemmän tekstiä → Tärkein sisältö esiin → Nopeasti luettava → Isompi fontti, jotta näkyy myös kauemmas → Laajempi asiakaskattavuus. Lisäksi kuvia herättämään mielenkiintoa ja mielikuvia sekä yhdenmukainen ulkoasu luomaan siisti ja uskottava infokanava.

Tapaus Kalajoen kaupunginkirjasto, pääkirjasto

Kalajoen vanhassa pääkirjastossa asiakkaiden tiedottaminen kirjaston tiloissa oli pitkälti irtolappusten ja ulko-oveen liimattujen tiedotteiden varassa. Pääkirjasto muutti 15.9.2018 uusiin tiloihin kauppa- ja kulttuurikeskus Merran toiseen kerrokseen. Kirjaston kanssa samassa, avoimessa tilassa toimivat myös kirjastokahvila Kirja sekä Kino Virta ja Virta Sali, jotka tarjoavat monipuolisesti elokuva- ja kulttuuritapahtumia 216-paikkaisessa salissa. Uuteen pääkirjastoon haluttiinkin infonäyttöjärjestelmä, joka palvelisi kirjaston lisäksi myös monipuolisesti kahvilan ja kulttuuritapahtumien tiedonvälitystä ja markkinointia.

Järjestelmäksi valittiin kotimainen iDiD -infonäyttöjärjestelmä, joka muodostuu selainpohjaisesta julkaisujärjestelmästä sekä kirjastolle tulleesta julkaisukanavasta. Sisältö otetaan vastaan verkossa olevasta pilvipalvelusta toistintietokoneella ja jaetaan neljälle näytölle HDMI-RJ45 -lähettimillä ja vastaanottimilla. Näyttöinä on infonäyttökäyttöön soveltuvat laitteet, jotka ovat päällä 24/7/365. Tällä hetkellä pääkirjastossa on neljä infonäyttöä. Suunnitelmissa on hankkia vielä viides sekä kirjastoautoon oma, jolloin kirjaston asioista tiedottaminen sekä tapahtumien markkinointi olisi kattavampaa myös keskustan alueen ulkopuolella.

Sisällöntuotannossa lähdettiin liikkeelle siitä, että luotiin eri toimijoille (kirjasto, kulttuurisali, elokuvateatteri) omat sisältöpohjat, jotka ovat tietyiltä osiltaan yhteneväiset, mutta erottuvat hieman toisistaan. Yhtenevää ovat värimaailma, kaupungin logo, asettelu sekä kellon ja nimipäivän HTML-elementit. Erot löytyvät otsikkopalkin tekstistä ja fontista sekä vasemman palkin grafiikasta.

Pääkirjaston infonäyttöpohjaKulttuurisalin infonäyttöpohjaElokuvien infonäyttöpohja

Tunnukset infonäyttöjen julkaisujärjestelmään on kirjastossa kahdella henkilöllä. Jos esimerkiksi dekkaripiirin mainos halutaan infonäytöille, kuva ja teksti asetellaan suoraan pääkirjaston pohjalle ja julkaistaan. Ajastusominaisuus on myös hyvin kätevä, sillä esimerkiksi itsenäisyyspäivän tiedotteet ja aukioloajat ajastettiin näkymään näytöillä hyvissä ajoin ja poistumaan automaattisesti itsenäisyyspäivän jälkeen, jolloin tieto näytöillä on ajankohtaista eikä sisällöntekijän tarvitse olla koko ajan muokkaamassa näyttöjä.

Julkaisujärjestelmä itsessään on hyvin helppokäyttöinen ja mahdollistaa erityyppisten kuvatiedostojen, pdf- ja tekstitiedostojen sekä videokuvan hyödyntämisen. Myös pohjien tallentaminen on helppoa. Jonkin verran haastetta ovat aiheuttaneet valmiit mainokset, joita tulee mainostoimistoilta tai tapahtumien järjestäjiltä. Näyttöjen asennus on tehty vaakasuoraan ja palvelee tarpeita hyvin, mutta usein tapahtumiin toimitettava materiaali tulee julisteeksi suunniteltuna, jolloin niiden käyttäminen sellaisenaan on harvoin mahdollista. Julkaisujärjestelmä sinällään tarjoaa mahdollisuuden tuottaa sisältöä myös pystyyn asennetuille näytöille, mutta se vaatisi oman kanavan. Myös isoihin tienvarsinäyttöihin toimitettu materiaali ei yleensä kelpaa infonäyttöihin liian pienen resoluutionsa vuoksi.

Järjestelmä kokonaisuutena on toiminut tähän asti hyvin. Helppokäyttöisyytensä vuoksi uuden sisällön tuottamiseen ei kulu kovinkaan paljoa aikaa, riippuen tietenkin valmiiden teksti- ja kuvatiedostojen määrästä. Mikäli sopiva kuva ja teksti ovat valmiina on, infonäytöille pyörimään tuleva mainos on valmis noin minuutissa, mutta mikäli tekstiä joutuu referoimaan tai kuvia muokkaamaan niin aikaa saa kulumaan enemmänkin.

Kalajoen kaupunginkirjaston kannalta parhaimmat puolet infonäyttöjen hyödyntämisessä ovat olleet juuri tiedotus- ja markkinointimateriaalin nopea ja helppo tekeminen ja saaminen näkyville paikallisesti. Paperilappusten tulostaminen ja levittäminen on vähentynyt ja kirjaston ilme yhtenäistynyt. Lisäksi näytöt ovat aina tiedottamassa asiakkaita myös silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Janne Hilpinen
Joni Rahja
Kalajoen kaupunginkirjasto

Alueella tapahtuu 1/2019

Alueella tapahtuu 1/2019
Kalajoen kaupunginkirjasto

Muuttohommissa

Kirjastot eivät kovin usein tai kevein perustein paikkaansa vaihda, mutta välillä muuttohommiakin voi tulla eteen. Tässä on hiukan tiivistystä ja hyväksi havaittuja vinkkejä Kalajoen pääkirjaston muutosta 2018 kesällä/syksyllä.

Kalajoen pääkirjasto muutti uusiin tiloihin noin alle kilometrin päähän kaksikerroksisen kauppakeskuksen ylempään kerrokseen. Vaikka kirjastolaiset ovatkin melkoisia tehopakkauksia, päätimme ettemme ala kantaa laatikoita yksi kerrallaan uuteen osoitteeseen. Sen sijaan pakkasimme aineiston arkistolaatikoihin, arkistolaatikot kokosimme kuormalavoille, lavat kärräsimme pumppukärryillä kuorma-auton kyytiin takanostimen avulla, auton hurautimme uuteen osoitteeseen ja lavan kerrallaan purimme hissin avulla oikeaan paikkaan uudessa tilassa.

1. Muuttamisen valmisteluun kannattaa oikeasti varata aikaa. Pääkirjasto suljettiin asiakkailta kolme kuukautta ennen varsinaista muuttoa kesäkuun puolivälissä. Pitkä sulkuaika voi olla vaikeasti perusteltava asia kaupungin/kunnan taholle, mutta Kalajoella sitä puolsi useampi seikka. Kokoelma oli käytävä läpi ja poistoja tehtävä valtavasti pienentyvän hyllytilan vuoksi. Emme myöskään tienneet, milloin ja miten nopeasti vanha pääkirjasto lähtee purettavaksi. Lisäksi pystyimme takaamaan kuntalaisille kirjastopalvelut myös sulun ajaksi lähikirjaston ja kirjastoauton voimin.

Tiivistettynä Kalajoen muuttoaikataulu oli seuraava: viisi kuukautta hajanaista suunnittelua, kolme tiivistä kuukautta kokoelman läpikäyntiä ja pakkausta, yksi päivä varsinaista muuttamista ja kuusi päivää kirjojen laittamista hyllyihin ja kirjaston avausjärjestelyitä. Muuttaessa aika kuluu yllättävän nopeasti, sillä yllätyksiä tulee aina. Emme esimerkiksi ennättäneet järjestää kunnollista vanhan kirjaston irtokalusteiden myyntiä, vaan iso osa irtokalusteista ja kirjahyllyistä joutui suoraan hävitykseen puskutraktorien saapuessa.

Sulkuaika käytettiin kokoelman läpikäymiseen. Kokoelma käytiin nide niteeltä läpi ja joko pakattiin suoraan muuttolaatikkoon, tarroitettiin uudelleen ennen pakkaamista tai poistettiin ja hävitettiin. Uudessa kirjastossa oli noin kolmannes hyllymetrejä vähemmän eli kaikki huonokuntoinen ja liikkumaton aineisto poistettiin. Muuttovuonna poistoon joutuikin noin 30 000 nidettä. Lisäksi automaattien kasvava hyödyntäminen tarkoitti sitä, että noin 15 000 nidettä piti tarroittaa uudelleen, jotta automaatit pystyivät lukemaan viivakoodeja.

Varsinaisena muuttopäivänä pääkirjaston väki jakautui kahtia, osa ohjasi vanhan tilan tyhjentämistä ja osa oli vastaanottamassa tavaraa uudessa pääkirjastossa. Saimme muuttoavuksi Kalajoen työ- ja toimintapalveluista kymmenisen henkeä, jotka hoitivat lavojen siirrot uuteen tilaan, minkä ansiosta kirjaston väki pystyi heti aloittamaan kokoelman järjestämisen hyllyihin.

2. Hyllykartta tulevasta hyllyjärjestyksestä helpottaa muuttoa. Kun tuleva hyllyjärjestys on suurin piirtein selvillä, kuljetettavat muuttolaatikot voidaan viedä oikeiden hyllyjen lähelle, jolloin kokoelma on helpompi nostaa hyllyihin ilman liiallista siirtelyä ja rasitusta selälle. Laskimme pakatessa sen tilan, jonka kukin luokka vie hyllyistä. Kun tiesimme kokoelman vievät hyllymetrit, pystyimme etukäteen jakamaan ja merkkaamaan hyllyistä laatikoille/kirjoille omat osiot, jolloin kokoelma saatiin nopeasti omille paikoilleen.

3. Pahviset arkistolaatikot ovat halpoja ja tarpeeksi kestäviä muuttolaatikoiksi. Kalajoella käytettiin muuttolaatikoina tavallisia, lujasta voimakartongista tehtyjä arkistolaatikoita (25x50x35cm), joita vahvistettiin hiukan ylimääräisellä teippauksella, jos sisältö oli tarpeeksi raskasta tietokirjallisuutta. Laatikot kestivät muuton hyvin, kunhan niitä ei yrittänyt vetää kahvoista. Lisäksi ne pysyivät muodossaan äärimmilleen pakattuina hyvin yli kuukauden, jos päällekkäin pinottujen laatikoiden kulmat olivat toistensa päällä. Muovisia muuttolaatikoita ei ole siis pakollista vuokrata/ostaa.

4. Kuormalavat ja pumppukärryt vievät pitkälle. Yhdelle vakiomittaiselle EUR-kuormalavalle mahtuu n. 18 arkistolaatikkoa täynnä kirjoja. Yksi arkistolaatikko painaa muutamasta kilosta yli pariin kymmeneen kiloon eli lavalla voi olla 300-400 kiloa aineistoa, jota on kätevä siirrellä pumppukärryillä. Eurolava mahtuu kärryineen myös tavalliseen henkilöhissiin. Pakkasimme kesän aikana kaiken muutettavan aineiston valmiiksi lavoille odottamaan muuttoa. Kun muuttopäivä viimein koitti, lavat kärrättiin suoraan ulko-ovesta kuorma-autoon. Lavoilla saatiin tuotua myös talteen otettua irtokalustoa.

5. Ergonomia kannattaa muistaa kiireessäkin. Laatikko täynnä kirjoja voi painaa parikymmentä kiloa. On parempi nostaa ajatuksella ja jaloilla, kuin kiireessä ja selällä. Selvisimme onneksi Kalajoella koko pakkaus- ja muuttourakasta ilman suurempia haavereita. Raskaimmat laatikot kannattaa suosiolla nostaa porukalla.

Tällaisia muuttoterveisiä siis Kalajoelta. Tervetuloa tutustumaan lopputulokseen Kirjastossa tavataan -päivänä torstaina 9.5.! Esittelyt myös muina ajankohtina onnistuvat ottamalla vain yhteyttä.

Kalajoen pääkirjaston muuttoa lukuina
n. 50 000 kappaleen kokoelma siirretty
650 arkistolaatikkoa
36 kuormalavaa
4 reissua kuorma-autolla päivän aikana
1,5 € rahatuloa vanhoista tuulettimista, jotka myytiin ennen pakkauskesän superhelteitä

Joni Rahja
Kalajoen kaupunginkirjasto