Kaukovainion kirjasto, Hiirihaukkatalo

Kirjasto mahdollistajana ja osana yhteisöä

Kaukovainion kirjasto sijaitsee monitoimitalossa suurehkossa oululaisessa lähiössä. Toisella puolella tietä sijaitsee kaupungin vanhuspalvelukeskittymä Hiirosenkoti, jonka yhdellä osastolla aloitin juttelu-, luku- ja muistelutuokioiden vetämisen muutama vuosi sitten.

Kerran kuussa keskiviikkoisin kello 10 menin pitämään muistelutuokiota. Alku oli uuteen työmuotoon totuttelua: outo paikka, mitähän sisältöjä he haluavat, minkä kuntoisia ja ikäisiä asukkaat ovat. Kokeilin aiheita laidasta laitaan. Lukemiseni pääaiheita olivat menneisyyteen ja historiaan liittyvät tarinat. Aikaa olin varannut noin tunnin verran. Kävimme yhdessä mm. metsäkylvyssä, mietimme miten sairauksia on ennen vanhaan hoidettu sekä teimme juhannustaikoja. Kerroin myös tarinoita, joita minulle oli kerrottu sukuni vaiheista. Ideat aiheisiin löytyivät kirjaston arkityössä hyllyttäessä. Tämä tapa tuo sisältöä myös muuhun kirjastotyöhön, kuten lukupiireihin – olemmehan aineistomme sisällön asiantuntijoita. Joka kerta kerroin tulevani kirjastosta ja mitä siellä olimme viime näkemältä tehneet.

Monta vuotta tätä systemaattisesti tehneenä muistelutuokioista alkoi tulla meidän kaikkien yhteinen juttu. Asukkaat, henkilökunta ja minä kokoonnuimme joka keskiviikko tarinoiden ja muistelujen äärelle. Kysymys oli ennen kaikkea yhteisistä, merkityksellisistä kohtaamisista.

Sattumalta kerroin asiasta koulun äidinkielen opettajalle, joka ehdotti voisinko ottaa 9.-luokkalaisia mukaan Herttakotiin. Kyseessä oli enimmäkseen poikia, joiden oli mahdollista kompensoida huonosti mennyttä äidinkielen koettaan. Eli nyt muisteluhetkissä olivat nämä nuoret koululaiset, vanhukset, herttakodin työntekijät ja minä kohtaamassa toisemme. Mieleenpainuvaa oli, kun 94-vuotias rouva kysyi nuorelta, mikä on älytaulu, sekä kertoi, miten hänen nuoruudessaan oli karttakepillä rangaistu tottelemattomuudesta lyömällä sormille.

Nuoret, joilla ei ollut omia isovanhempia tai jotka eivät olleet ikinä käyneet asumansa lähiön suurimmassa ”laitoksessa”, otettiin mukaan yhteisöönsä tutustuttamalla heidät Hiirosenkotiin sekä tietenkin tarinoiden voimalla. Nuoret kysyivät minulta, käynkö ainoastaan kerran kuussa lukemassa vanhuksille. Mitä empatiaa, joka oli herännyt tästä kohtaamisesta vanhusten kanssa!

Koronan myötä toiminta on tällä hetkellä tauolla, mutta mikä on aloitettu, tulee kyllä jatkumaan taas, kun sen aika on. Kaikki tämä toiminta oli kolmen tekijän – kirjaston, koulun ja vanhusten palvelukodin – yhteistyön ja luottamuksen tulosta.

Mitä se minulta vaati? Uskaltamista, pitkäjänteistä työtä ja kykyä ymmärtää työnsä merkityksiä ja motivaatioita niiden toteuttamiseksi. Mitä sain? Paljon enemmän, mitä annoin.

Anna Käyrä
Kirjastovirkailija, Karjasillan ja Kaukovainion kirjasto
Oulun kaupunginkirjasto

Kainuun kirjamessut järjestetään marraskuussa

Kainuulaiset kirjallisuusalan toimijat ja Kainuun liitto ovat koonneet voimansa ja suunnitelleet Kainuun ensimmäiset kirjamessut kirjailija Risto Kormilaisen aloitteesta ja Kuhmon vuoden 2020 kirjamessujen innoittamina.

Kainuun ensimmäiset kirjamessut järjestetään Kuhmossa 19.–20.11.2021 osana Kuhmon Römppäviikon tapahtumaa. Tapahtumapaikkana ovat perjantaina 19.11. Kuhmon kaupunginkirjasto ja lauantaina 20.11. Kuhmo-talo. Kirjamessujen tilaisuudet ovat maksuttomia ja terveysturvallisesti järjestetty. Tutustu kirjamessujen ohjelmaan!

Kainuun ensimmäisillä kirjamessuilla esiintyy kainuulaisia ja Kainuusta lähtöisin olevia kauno- ja tietokirjailijoita mm. Terhi Törmälehto, Risto Oikarinen, Liisa Louhela, Jorma Kettunen, Pekka Kämäräinen, Paavo Enroth, Tarja Leinonen, Risto Kormilainen, Minna Kettunen, Esko Piippo ja Jouni Laaksonen. Kirjailijat esittelevät uusia kauno- ja tietokirjoja teemojen vaihdellessa luonnosta ja sota-ajasta naispappeihin. Kirjamessuilla kuullaan myös Jyrki Korpuan luento Kalevala ja populaarikulttuuri sekä Tiina Piilolan luento Mytologiat ja populaarikulttuuri: Kalevalan naiset ennen ja nyt. Lauantaina Kuhmo-talon aulassa kustantajat, kirjailijaseurat, SpotLit -hanke ja Unescon kirjallisuuskaupunki esittelevät toimintaansa. Lastenkirjailija Veera Salmi vierailee perjantaina Tuupalan yhtenäiskoululla ilahduttaen kolmannen luokan oppilaita Puluboi ja poni -lastenkirjojen tarinoilla.

Kainuun kirjamessujen ohjelmaa on myös Kajaanissa, Ristijärvellä ja Sotkamossa. Kajaanin kirjastossa 19.11. klo 15.00 Minna Komulainen ja Kulttura järjestävät lastentapahtuman. Samana päivänä klo 17.00 Kajaanin kirjastossa on Silja Keräsen ja Satu-Maarit Myllyniemen kirjailijavierailut. Ristijärven kirjasto järjestää ke 17.11. klo 17.00 kirjailija Rakel Liehun virtuaalivierailun. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 8.–12.11. Sotkamon kirjastossa on myös kirjamessujen ohjelmaa: 17.11. klo 17.30 Päivi Myllysen kirjailijavierailu.

Unescon kirjallisuuskaupunki Kuhmo toivottaa kirjallisuuden ystävät lämpimästi tervetulleeksi Kainuun ensimmäisille kirjamessuille!

Taina Hyvönen
Kuhmon kirjastotoimenjohtaja

Maksupääte, pankkikortti ja kirjaston kirjoja

Joki-kirjastot edelläkävijöitä myöhästymismaksujen poistajina

Asiakkailta perittävät myöhästymismaksut, kansankielellä sakot, istuvat sitkeästi kirjastojen käytänteissä, vaikka kirjastolain henki ohjaa vahvasti maksuttomiin palveluihin. Kirjastoissa pelätään, että aineisto ei kierrä tehokkaasti, ellei asiakkaalle ole luvassa keppiä ja maksuja myöhästymisestä. Onko todella näin?

Maksuttomuus on ajankohtainen asia. Kirjastoseuran Aspa-työryhmä pohtii parhaillaan maksuttomuutta. Maksuista luopumista mietitään kirjastojen johtoryhmissä eri puolilla Suomea ja lehtitietojen mukaan myös Ruotsissa. Mallia voisi ottaa vaikkapa Yhdysvalloista, missä monet isot kirjastot ovat ilmoittaneet luopuvansa myöhästymismaksuista. Maksuja pidetään tehottomana ja vanhanaikaisena keinona nopeuttaa aineiston kiertoa.

Kun entiset Kiri- ja Tiekkö-kirjastot sekä Reisjärven kirjasto toukokuussa 2021 yhdistyivät Joki-kirjastoiksi, myöhästymismaksut jätettiin historiaan. Taisimme olla ajan hermolla, vaikka ajatus oli enemmänkin sisäsyntyinen.

Kun Joki-kirjastojen yhteisiä käytänteitä sorvattiin keväällä 2021, maksuista keskusteltiin monessa Teams-palaverissa ja kompromisseja viilattiin. Kiri-kirjastoissa ja Reisjärven kirjastossa sakkoja ei kerätty ennen yhdistymistäkään ja siellä oli pärjätty. Tiekkö-kirjastoissa taas myöhästymismaksut olivat käytössä.

Lain henki ohjaajana

Maksuttomuuden puolesta painoi kirjastolain henki. Monessa kirjastossa koettiin, että perittävistä maksuista kertyy niin pieni puro, että sillä ei ole merkitystä kirjaston talouteen. Pikemminkin rahan pyöritys teettää työtä, koska verkkomaksaminen ei ole vielä käytössä, eikä kaikissa kirjastoissa ole mahdollista maksaa kortilla.

Ylivieska on asukasluvultaan Joki-kirjastoihin kuuluvista kunnista suurin ja meillä maksuista kertyi jo aika merkittävä summa tasapainottamaan tiukkaa budjettia. Silti myöhästymismaksujen perään ei jääty nyyhkimään, kun niistä yhdessä päätettiin luopua. Haluttiin myös profiloitua asiakasystävällisinä kirjastoina, joissa maksuja ei peritä.

Rahaa kertyy muistutuksista ja noutamattomista varauksista

Mutta maksuttomuus ei ole koko totuus. Laki sallii, että voimme periä maksuja noutamatta jätetyistä varauksista ja esimerkiksi muistutusten lähettämisestä aiheutuneista kustannuksista. Käytännössä asiakas ei osaa näitä erotella, vaan kirjastoon maksetaan ”sakkoja”, olivatpa ne sitten muistutusmaksuja, noutamattoman varauksen maksuja tai entisiä myöhästymismaksuja.

Muistutusten hintaa hilattiin vähän ylöspäin, kun myöhästymismaksuista luovuttiin. Samalla luovuttiin myös Tiekössä aiemmin käytössä olleesta maksukatosta.

Asiakkaat tuskin huomaavat ja aineisto kiertää

Kun uusia käytänteitä on takana viitisen kuukautta, kokemukset ovat kahtiajakoiset. Asiakkaat tuskin ovat huomanneet muutosta. Ainakin olemme saaneet hyvin vähän palautetta.

Kiri-kirjastoissa ja Reisjärvellä muutos ei olekaan ollut suuri. Reisjärvellä esimerkiksi rahavirrat ovat kasvaneet, kun aiemmin siellä ei ollut mitään maksuja. Tiekön puolella rahantulo on monessa kirjastossa vähentynyt, mutta esimerkiksi Ylivieskassa kertyy maksutuottoja suurin piirtein saman verran kuin ennenkin.

Koronapandemia maustaa soppaa jonkin verran. Samoin vanhoilla säännöillä kertyneet maksut, joita vielä kerätään. Lopullinen totuus ja kokemukset kertyvät ajan myötä.

Etukäteen mietittiin, mitä päättäjät sanovat? Tulojakin pitäisi saada. Uudet säännöt ja maksut eivät kuitenkaan herättäneet päättäjissä intohimoista keskustelua maksujen puolesta. Jatkossa varmasti keskustellaan, pitäisikö meidän luopua myös muista maksuista. Mielipiteitä liikkuu laidasta laitaan.

Entä kiertääkö aineisto? Kyllä kiertää. Emme ole huomanneet muutosta.

Asiakkaat ovat Joki-kirjastojen yhdistymisen myötä entistäkin innokkaampia varaamaan sekä hyllyvarauksia omasta kirjastosta että seutulainoja. Varaukset työllistävät ja kuljettaminen sekä noutoilmoitusten lähettäminen maksavat. Mielestäni noutamattoman varauksen maksu on paikallaan, jotta aineisto ei seiso turhaan varaushyllyssä tai kuljetuskassissa.

Muistutuksetkin teettävät työtä ja niiden lähettäminen maksaa. Ylivieskan kirjaston asiakasmäärillä muistutusmaksut puolustavat paikkaansa, mutta kaikesta voidaan keskustella. Eihän sitä tiedä, vaikka mieli vielä muuttuisi. Lainsäätäjätkin voivat säätää toisin maksuista tulevaisuudessa, kukapa tietää.

Joki-kirjastojen puolesta
Tuulevi Borén
Ylivieskan kirjastojohtaja

Luetaan!-tapahtumakokonaisuuteen osallistui tuhansia lapsia ja nuoria 

Luetaan!-lukukilpailu ja Luetaan!-tapahtuma ovat päättyneet. Lukukilpailussa luettiin huikea määrä sivuja, ja Luetaan!-tapahtumaan osallistui tuhansia lapsia ja nuoria. Luetaan! – Lukuiloa liikkeellä on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen kampanja, jonka avulla innostetaan lapsia, nuoria ja aikuisia lukemaan ja tehdään lukemista näkyväksi eri tavoin. Päätapahtuma järjestettiin Oulussa ja verkossa yhdessä Toivon Agenda -tapahtuman kanssa 25.-26.5.2021.

Kampanjan suurin juttu oli suuri Luetaan!-lukukilpailu, johon lähtivät mukaan myös Lapin kirjastot ja kunnat. Kilpailua on voinut seurata 15.3.-15.5. reaaliaikaisesti osoitteessa www.lukumittari.fi.

 Kilpailussa oli

  • 5 eri sarjaa varhaiskasvatukselle ja alakouluun
  • ryhmiä 30 eri kunnasta, Kainuusta, Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta
  • mukana yhteensä 3204 lasta
  • luettiin yli 9 miljoonaa sivua (9 003 426 sivua)
  • ryhmiä oli mukana 176

Kilpailussa kilpailtiin luetuilla sivumäärillä, myös pienet sivumäärät laskettiin mukaan, joten aivan kaikki lukijat ryhmässä ovat voineet osallistua yhteisen pistepotin kasvatukseen. Kilpailussa on huomioitu myös kotona ja aikuisen kanssa yhdessä luettuja sivumääriä. Lukumittarin pistelaskussa oli kompensaatio, joka jakoi sivumäärän luokan tai ryhmän oppilasmäärällä. Näin myös eri kokoiset luokat ja ryhmät saattoivat kilpailla keskenään. Lukukilpailusta on tullut jo nyt palautetta. Lukukilpailulle toivottiin jatkoa ja se nähtiin lisänneen lasten lukuintoa.

Lukukilpailuun osallistuneiden ryhmien määrissä mitattuna TOP10 kunnat olivat Oulu, Liminka, Kuusamo, Ylivieska, Sievi, Pudasjärvi, Tyrnävä, Kalajoki, Raahe ja Nivala.

Luettujen sivumäärien perusteella TOP10 kunnat olivat Oulu, Liminka, Kuusamo, Nivala, Siikalatva, Sievi, Kempele, Reisjärvi, Siikajoki, Pyhäsalmi.

Sarjojen voittajat

Sarjojen voittajat saivat yllätyslaatikon ja sarjojen toiselle lähtivät kirjapaketit. Yllätyslaatikko sisälsi kirjojen lisäksi lautapelejä, karkkeja, puuhakirjoja, kirjanmerkkejä ja paljon muuta. Palkinnot on lähetetty päiväkodeille ja kouluille. Suuret kiitokset alueen kirjastoille kirjapalkintojen lähettämisestä. Osan palkinnoista kustansi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto sekä Oulun opetuspalvelut.

Päiväkodit (eli varhaiskasvatuksen) sarja:

  • Leenan perhepäivähoito, Sievi. 4 pienen lapsen ryhmä
  • Muuriset, Päiväkoti Touhula, Oulunsalo

Eskarit

  • Mäkelän eskarit, Mäkelän koulu, Kuusamo
  • Kipinän eskarit, Kipinän koulu, Pudasjärvi

1.-2. luokat

  • 2 A-luokka, Hyttikallion koulu, Haapavesi
  • Tupoksenkoulun 1 C, Tupoksen koulu, Liminka

3.-4. luokat

  • Piippolan lukutoukat, Pentti Haanpään koulu, Siikalatva
  • 4 F, Metsokankaan koulu, Oulu

5.-6. luokat

  • Ylikylän koulu, Kiiminki/Oulu
  • luokka, Korhosen koulu, Sievi

Luetaan!-kampanjan päätapahtuma järjestettiin yhdessä Toivon Agenda -tapahtuman kanssa 25.-26.5.2021. Ohjelmassa oli mm. kirjailijavierailuita etänä. Haastatteluiden suunnittelussa ja tekemisessä osallistettiin oululaisia lapsia ja nuoria. Perttu Pölösen ja Esko Valtaojan haastattelut saivat suuren suosion. Luetaan!-lukukilpailun palkintojenjaon juonsi Agenda Toivonen, näyttelija Annina Rokka Oulun teatterilta. Agenda Toivonen arpoi myös viisi kirjapalkintolaatikko Luetaan!-lukukilpailuun osallistuneille.

 

Luetaan!-tapahtuma tarjoaa alueen koulujen käyttöön runsaasti erilaista materiaalia Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sivistystoimen kohtaamispaikalla, Supervoimia-sivustolla www.supervoimia.fi.  Tämä sivusto jää pysyväksi kohtaamispaikaksi, saa nähdä, mitä siellä on tarjolla jatkossa. Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 10 000 lasta ja nuorta.

Luetaan!-kampanjaa ovat olleet koordinoimassa ja toteuttamassa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Oulun kaupunginkirjasto sekä mukana on ollut myös Pohjoisen kirjastot eli Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen kirjastot.

Terkkuja Marilta Muhoksen kirjastosta

Tällä kertaa LaNu-artikkelisarjaa kirjoittaa Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta. Marin haastoi mukaan Salla Kananen Limingan kirjastosta. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittäytymisellä.

Voitko Mari esitellä itsesi meille?
Kiitos Sallalle haasteesta ja terveisiä Liminkaan. Olen Mari Åkerfelt ja työskentelen tällä hetkellä Muhoksen kirjastossa. Aloitin viime marraskuussa ensin osa-aikaisena projektityöntekijänä Tukena tulevaisuuteen -hankkeessa ja maaliskuun alusta olen toiminut osan aikaa viikosta lisäksi kirjastonhoitajan sijaisena lasten- ja nuortenkirjastotyössä. Kumpaankin työnkuvaan kuuluu LaNu-työtä ja työtehtävät menevätkin osin päällekkäin. Tukena tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa luoda lukemiskulttuuria ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymistä. Tällä hetkellä suunnittelen Lukeminen & leikkiminen -teemaista vierailua MLL:n etäperhekahvilaan ja kouluyhteistyön puolella tiedonhaunopastuksia ja vinkkauksia.

Olet Mari opiskellut viime vuosina Oulun yliopistolla. Tiesitkö jo opiskeluvaiheessa haluavasi työskennellä kirjastossa? Entä LaNu-työn parissa?
Minusta piti alun perin tulla opettaja ja opiskelinkin luokanopettajaksi. Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja ja työ kirjastossa kiinnostanut, mutta se tuntui alkuun liian kaukaiselta sivupolulta opettajaopintoihin nähden. Sitten näin yliopistolla mainoksen Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoista, joissa oli yhdistetty kasvatustieteen ja informaatiotutkimuksen opintoja samaan tutkintokokonaisuuteen. En hakenut siihen mukaan, mutta ajatus jäi elämään ja aloitin myöhemmin informaatiotutkimuksen sivuaineena. Opintojen aikana ymmärrys pedagogisen koulutuksen merkityksestä kirjastotyössä kasvoi, eikä sivupolku ollutkaan enään niin kaukana kuin olin luullut.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö tuntuu kirjaston eri työtehtävistä itselleni läheisimmältä ja luontevimmalta, ja olenkin tosi iloinen, että saan tehdä sitä tällä hetkellä työkseni. Pidän työstä lasten ja nuorten kanssa, luen mielelläni lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja LaNu-työssä pääsen hyödyntämään esimerkiksi taito- ja taidekasvatusopinnoissa saamaani oppia.

Näetkö itsesi työskentelevän jossain muualla kuin kirjastossa, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa?
Toivon ainakin, että lasten- ja nuortenkirjallisuudella olisi rooli omassa työssäni myös tulevaisuudessa. Pidän asioiden yhdistelemisestä ja esimerkiksi opettajana haluaisin kytkeä kirjallisuutta monella tapaa osaksi opetusta. Olen kiinnostunut kieleen liittyvistä ilmiöistä ja mielestäni kirjallisuus on paras tapa havainnoida kieltä ja kehittää kielitietoisuutta. Toisaalta kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvä esteettinen ja kokemuksellinen puoli on minulle myös tärkeää. Olen ollut harjoittelussa sanataidekoulussa ja sanataidekasvatuksen tapa lähestyä kieltä, kirjallisuutta, lukemista ja kirjoittamista taiteena kiehtoo minua. Mielelläni työskentelisin lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa esimerkiksi taidekasvatuksen ja lastenkulttuurin kentällä.  Ja on minulla vielä salainen haave oman lastenkirjan kirjoittamisesta.

Siirrytään seuraavaksi Sallan haasteeseen. Mari työskentelet Muhoksen kirjastossa. Millaisena olet kokenut LaNu-työn Muhoksen kirjastossa, mikä on mukavinta ja missä on eniten haastetta?
Haastavinta on ollut aloittaa työt koronarajoitusten aikaan, kun en oikeastaan ole päässyt näkemään, mitä LaNu-työ Muhoksella normaalitilassa on käytännössä ollut. Kohtaamiset lasten ja nuorten kanssa ovat olleet vähissä, ja suunnittelu ilman varmuutta kohtaamisesta vähentää konkreettisen työn tuntua. Viime viikkoina olen vihdoin päässyt tapaamaan koululuokkia, mikä tuntuu kyllä palkitsevalta pitkän talven jälkeen.

Omia ideoita on päässyt toteuttamaan melko vapaasti ja luovasti omia taitoja soveltaen. Pienellä paikkakunnalla myös uusiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen on sujunut luontevasti, vaikka Koronan takia ei ollakaan tavattu kasvotusten. Loppukeväältä odotan erityisesti päiväkotien kanssa toteutetun taideprojektin näyttelyä, jossa nähdään mm. Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema ihana Mielikuvituksen kukkanen, sekä nuorisotoimen kanssa suunniteltua yläkoulun välituntitapahtumaa, jonne viemme pop up -kirjaston.

Mari ja myyrä sekä Mielikuvituksen kukkanen -teos, joka on  Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema. Se on esillä Taiteillaan kevät! -näyttelyssä Muhoksen kirjastossa.

Ehtiikö lyhyessä ajassa kiinnittää huomiota kehitettäviin asioihin, ja jos ehtii, millaisia ajatuksia sinulla on tullut mieleen?
Koska aloitin ensin projektityöntekijänä, näkökulmani nykyiseen sijaisuuteen lasten- ja nuortenkirjastotyön parissa on jo lähtökohtaisesti erilainen, kuin jos kyseessä olisi vain tämä kevään sijaisuus. Hankkeen puitteissa olemme esimerkiksi suunnitelleet kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyön raameja, mikä luo pohjaa LaNu-työlle ensi vuodelle ja toivottavasti pidemmällekin tulevaisuuteen. Kirjastoauton merkitys LaNu-työssä on etäisyyksien takia keskeinen ja kirjastoauto vieraileekin säännöllisesti kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla vähintään joka toinen viikko. Palveluiden saavutettavuuteen ja selkeyteen voisi kuitenkin etsiä vielä enemmän ratkaisuja. Myös perhepäivähoidossa olevat lapset vierailevat kirjastoautossa ja olemme suunnitelleet satutuokioiden ottamista mukaan kirjastoautoreitille heitä ajatellen.

Kirjaston näyttelytilaa olisi tarkoitus jatkossa hyödyntää enemmän LaNu-työssä ja yhteistyökuvioissa ja siihen onkin nyt toukokuussa tulossa yhteistyössä päiväkotien kanssa toteutettava näyttelyprojekti.

LaNu-työn kehittäminen on myös ajankohtaista Muhoksella, sillä kuntaan tehdään yhteistä kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Lisäksi kulttuurikeskus Koivu ja tähti, jossa kirjastokin sijaitsee, on lähivuosina menossa remonttiin, mikä on samalla mahdollisuus ajatella LaNu-työtäkin uusiksi tiloista lähtien.

Voitteko vinkata meille jonkun hyvän kirjan, jota on mukava lukea näin keväällä?
Kevät on minulle toisinaan levotonta ja melankolista aikaa, joten kaipaan lohdullista luettavaa. Sellaiseksi sopii hyvin Paula Nivukosken Onnelliset aakkoset, jossa Nivukosken kirjoittamat runomaiset tekstit yhdistyvät Tove Janssonin kuvituksiin. Kirjasta voi lukea vaikka yhden aakkosen joka ilta ja jäädä sitä maistelemaan sanoja ja niiden luomia mielikuvia.

Toinen vinkkini on Karoliina Pertamon Lintunaapurini. Tämä kaunis lasten tietokirja on saanut minut kiinnostumaan kotipihallani viihtyvistä linnuista ja niiden puuhista.

   

Kenet haluaisitte haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluaisitte kysyä häneltä?
Heitetään haaste vaihteeksi Kainuuseen. Heidi Tuikka Kajaanin kaupunginkirjastosta ottaa haasteen vastaan. Mari haluaa kysyä Heidiltä, millaista yhteistyötä heillä tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa. Heidin terveiset saamme kuulla syksyllä.

Terveisin,
Mari Muhoksen kirjastosta

Nalle tietokoneella.

Pehmojen Yö muuntautuu verkkotapahtumaksi

Kajaanin kaupunginkirjasto ja Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttura järjestivät maaliskuussa Pehmojen Yö -tapahtuman verkkototeutuksena. Suurta suosiota kerännyt tapahtuma on aiempina vuosina toivottanut pehmolelut tervetulleiksi yökylään. Tällä kertaa Pehmojen Yö järjestetään kotona – mitä kaikkea pehmoiset ystävät keksivätkään? Mikä on pehmolelujen lempipaikka lukea?

Tempauksessa asiakkaat lähettivät kuvan pehmoleluistaan lukuharrastuksen äärellä. Kuvista muodostettiin kuvagalleria Kajaanin kaupunginkirjaston Facebook-sivulle pehmojen omistajien katseltavaksi. Matalan kynnyksen tapahtuma rohkaisee lukemiseen ja kirjaston käyttämiseen.

Lisätietoja:
Heidi Tuikka / kirjastonhoitaja / heidi.tuikka@kajaani.fi

 

 

.

Syvemmälle kotimaiseen nykyrunouteen

Syvemmälle! -podast jatkuu. Uusimmassa jaksossa Huutomerkki Ry:n kulttuurisekatyöläinen Jarkko Korpua ja kirjastonhoitaja Timo Myllymäki keskustelevat kotimaisesta nykyrunoudesta.

Vajaan tunnin mittainen jakso kuunneltavissa Spotifyssä ja Soundcloudissa. Tarkemmat lisätiedot ja tekstimuotoinen tiivistelmä on täällä. Podcastiä kannattaa mainostaa asiakkaille. Podcastiin pääseen myös osallistumaan omalla aiheella, yhteyttä voi ottaa: akeoulu@ouka.fi.

Digihanke loppusuoralla

Digihanke on nyt loppusuoralla.  Koronan aiheuttama sulku ja etätöihin siirtyminen vaikutti hankkeen toimintaan merkittävällä tavalla. Jouduimme perumaan isot koulutustapahtumat kevään ja syksyn osalta ja siirtymään etätyöskentelyyn. Hankkeen informaatikko Timo Kuru on käynyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta nyt kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa kaksi kertaa.

Timo Kuru Kajaanissa.

Kunnissa järjestyissä koulutuksissa olemme eri puolilla aluetta opiskelleet hyvin monenlaisia asioita. Olemme käyneet perusasioita digiopastuksesta, vaikeita asiakaskohtaamisia ja mitä moninaisempia ongelmia lävitse. Sosiaalisen median käyttö oli vuonna 2020 kartalla kirjastojen sulun vuoksi, jonka johdosta some-suunnitelmia mietittiin uusiksi monissa kirjastoissa ja aika näyttää onnistuvatko kirjastot tavoittamaan asiakkaat somessa.

Etätyöhön ja uusiin toimintatapoihin oli opetteleminen, mutta saimme Ake työntekijöiden kanssa nopeasti kasattua suunnitelman siitä miten digihanke jatkaa toimintaansa sulun yli keväällä. Tästä suunnittelusta syntyivät muun muassa digihankkeen webinaarit, jotka olivat erittäin suosittuja.

Ensimmäisten kahden webinaarin osallistujamäärä yllätti meidät kaikki ja jouduin siirtymään kirjastolle pitämään webinaareja parempien yhteyksien takia. Webinaareihin osallistui parhaimmillaan jopa sata ihmistä, joka on melkein kolmasosa alueen henkilöstöstä. Tajusimme myös aloittaa webinaarien tallentamisen ja tallenteet löytyvätkin ainakin toistaiseksi Kirjasto AKE Oulu -Teamsin digihanke-kanavalta. Valitettavasti emme pystyneet tarjoamaan kaikille kaikkea, varsinkin webinaarien ja koulutusten pohjaoletuksena oli matala lähtötaso, joka tietysti tarkoitti että edistyneemmän eivät aina saaneet tarpeeksi irti koulutuksesta. Syksyllä 2020 oli tarkoitus järjestää korkeamman tason koulutuksia, mutta sekin jäi koronan jalkoihin. Toivottavasti näitä koulutuksia voidaan järjestää tulevina vuosina. Olkaa siis aktiivisesti yhteydessä AKE työntekijöihin ja esittäkää toivomuksia. Kaikkia koulutuksia ei voida järjestää rajallisilla resursseilla, mutta toivoa aina saa ja se on jopa suotavaa.

Käymieni keskustelujen perusteella totean, että digituen tarve tulee kasvamaan alueella tällä vuosikymmenellä. Maailman digitalisoituminen vaikuttaa väistämättömältä ja kirjastolla tulee olemaan merkittävä rooli, kun kansalaiset navigoivat myrskyssä digimerellä. Haluan vielä korostaa, että kenenkään ei tarvitse olla digitaitojen puolesta ammattilainen.  Myöntäkää vain rohkeasti jos ette tiedä, sillä digituki on yhteistä tiedonhakua asiakkaan kanssa.

Digitukiverkostojen merkitys korostaa jatkuvasti kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että kirjastot osaavat ohjata asiakkaan verkostossa eteenpäin ns. oikealle luukulle. Kirjastojen ei ole tarkoitus ottaa digitukea täysin omille hartioilleen, vaan sitä tulee tehdä yhteistyössä muiden tukipalvelujen kanssa. Asiakkaan lähettäminen digitukiverkoston toisen jäsenen luo saattaa monesta perinteisestä asiakaspalvelijasta tuntua vieraalta ajatukselta ja jopa huonolta asiakaspalvelulta. Olemme tottuneet palvelemaan asiakkaan alusta loppuun asti ja tekemään kaiken itse. Asiakkaan kannalta on kuitenkin parasta, että hän saa mahdollisimman asiantuntevaa palvelua ja kirjaston kannalta on parasta että emme joudu yksin kantamaan vastuuta kaikesta digituesta.

Lopuksi toivon, että koulutuksista on ollut teille apua ja ainakin luottamus omiin taitoihinne on kasvanut. Olen todennut käyntieni aikana, että osaamista löytyy paljon enemmän kuin luottamusta omiin kykyihin. Varsinkin asiakaspalvelusta keskustellessa on tullut selväksi miten korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua kirjastoistamme saa. Kiitoksia kaikille koulutuksista ja osallistumisesta etä- tai lähikoulutuksiin. Näemme vielä muutamassa kirjastossa marraskuussa ja sitten joulun alla olevissa Ari Haasion työpajoissa sekä jäljellä olevissa webinaareissa.

Timo Kuru
Informaatikko

""

Uusia etäkahveja

Yli vuoden jatkuneiden Ake Etäkahvien lisäksi olemme aloittaneet kaksi uutta säännöllistä etätapahtumaa: kouluyhteistyön pikatreffit ja kirjakahvit. Kaikki ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa ja luodaan vertaisverkostoa. Tapahtumat järjestetään noin kerran kuukaudessa, ja ovat kaikille avoimia ja osallistuminen on mahdollisista oman mielenkiinnon mukaan.

Tapahtumista pitäisi tulla kalenterikutsu kaikille Kirjasto Ake Oulu -teamsin jäsenille. Ne voi hylätä tai hyväksyä. Mukaan tullaksesi tarvitset tietokoneen ja (mieluiten langallisen) verkkoyhteyden. Myös älupuhelimen Teams-sovellusta voi käyttää. Mukavinta on, jos keskustelijoilla on mikrofonit ja web-kamera käytettävissään. Kahveille voi kuitenkin liittyä myös vain kuuntelemaan ja osallistua keskusteluun halutessaan kirjallisesti chatissa.

Kirjakahvit

Kirjakahveilla kerrotaan kirjoista, joista osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala. Lisätietoa kirjakahveista on Ake etäkahvien omalta sivulta.

Kouluyhteistön pikatreffit

Oulun Ake järjestää vertaistukea ja verkostoitumista alueen kirjastoissa kouluyhteistyötä tekeville. Mikäli vinkkaat, opastat tiedonhakua, viestit kouluille, touhuat kirjallisuusdiplomin ja lukuhaasteiden parissa, niin tämä on oikea paikka sinulle. Pikatreffit järjestetään noin kerran kuukaudessa etänä Teamsissä. Linkit pikatreffeille löydät Ake Oulu Teamsin Kouluyhteistyön kanavalta. Jo pidettyjen pikatreffien tallenteet löytyvät myös kouluyhteistyön kanavalta. Katso tarkat päivämäärät ja aiheet täältä.

""

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta

Oulun kaupunginkirjastossa on otettu käyttöön kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta. Tiekartta laadittiin Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeen toimesta keväällä 2020 ja se toimii kirjastossa tehtävän ympäristötyön tukena. Tiekartan avulla kirjaston ympäristötyö muuttuu aiempaa johdonmukaisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi.

Tiekartta sisältää vuosien 2020-22 tärkeimmät kehittämisen kohteet ja niiden yksityiskohtaisen toteuttamissuunnitelman. Se muodostuu neljästä päätavoitteesta, joita ovat:

  • ympäristötietoisuuden edistäminen
  • ympäristökuormituksen vähentäminen
  • vastuullinen rakentaminen
  • tulevaisuuden kestävä kirjasto.

Siihen sisältyy myös kaksi erityistä kehittämiskohdetta: resurssiviisas alueellinen kehittämistyö ja etäkäytäntöjen edistäminen. Keskeistä tiekartan laatimisessa oli asetettujen tavoitteiden peilaaminen kirjaston toiminnan kannalta olennaisiin YK:n Agenda 2030:n tavoitteisiin.

Kaikki YK:n Agenda 2030:n 17 tavoitetta koskevat jollakin tasolla kirjaston toimintaa. Voidaan ajatella, että kirjaston tehtävänä on kaikkien Agendan tavoitteiden osalta vähintään ajantasaisen tiedon tarjoaminen niiden aihepiireistä tasavertaisesti kaikille asiakkaille. Kestävä kirjasto 2030 -tiekartan pohjaksi valittiin kuitenkin vain ne Agendan tavoitteet, joita tiekartan tavoitteiden voidaan katsoa ilmentävän.

Tiekartassaan kirjasto sitoutuu yhteentoista Agendan tavoitteeseen:
1 Ei köyhyyttä
3 Terveyttä ja hyvinvointia
4 Hyvä koulutus
7 Edullista ja puhdasta energiaa
9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
10 Eriarvoisuuden vähentäminen
11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12 Vastuullista kuluttamista
13 Ilmastotekoja
16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
17 Yhteistyö ja kumppanuus
Tavoitteena on, että kestävä kehitys läpäisee jatkossa kaikki kirjaston toiminnot.

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta valmistui toukokuussa 2020 ja se on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Uudet tavoitteet määritellään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2023.
Lisätietoa Oulun kaupunginkirjaston ympäristötyöstä ja tiekartasta löytyy kirjaston kotisivuilta.