Nalle tietokoneella.

Pehmojen Yö muuntautuu verkkotapahtumaksi

Kajaanin kaupunginkirjasto ja Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttura järjestivät maaliskuussa Pehmojen Yö -tapahtuman verkkototeutuksena. Suurta suosiota kerännyt tapahtuma on aiempina vuosina toivottanut pehmolelut tervetulleiksi yökylään. Tällä kertaa Pehmojen Yö järjestetään kotona – mitä kaikkea pehmoiset ystävät keksivätkään? Mikä on pehmolelujen lempipaikka lukea?

Tempauksessa asiakkaat lähettivät kuvan pehmoleluistaan lukuharrastuksen äärellä. Kuvista muodostettiin kuvagalleria Kajaanin kaupunginkirjaston Facebook-sivulle pehmojen omistajien katseltavaksi. Matalan kynnyksen tapahtuma rohkaisee lukemiseen ja kirjaston käyttämiseen.

Lisätietoja:
Heidi Tuikka / kirjastonhoitaja / heidi.tuikka@kajaani.fi

 

 

.

Syvemmälle kotimaiseen nykyrunouteen

Syvemmälle! -podast jatkuu. Uusimmassa jaksossa Huutomerkki Ry:n kulttuurisekatyöläinen Jarkko Korpua ja kirjastonhoitaja Timo Myllymäki keskustelevat kotimaisesta nykyrunoudesta.

Vajaan tunnin mittainen jakso kuunneltavissa Spotifyssä ja Soundcloudissa. Tarkemmat lisätiedot ja tekstimuotoinen tiivistelmä on täällä. Podcastiä kannattaa mainostaa asiakkaille. Podcastiin pääseen myös osallistumaan omalla aiheella, yhteyttä voi ottaa: akeoulu@ouka.fi.

Digihanke loppusuoralla

Digihanke on nyt loppusuoralla.  Koronan aiheuttama sulku ja etätöihin siirtyminen vaikutti hankkeen toimintaan merkittävällä tavalla. Jouduimme perumaan isot koulutustapahtumat kevään ja syksyn osalta ja siirtymään etätyöskentelyyn. Hankkeen informaatikko Timo Kuru on käynyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta nyt kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa kaksi kertaa.

Timo Kuru Kajaanissa.

Kunnissa järjestyissä koulutuksissa olemme eri puolilla aluetta opiskelleet hyvin monenlaisia asioita. Olemme käyneet perusasioita digiopastuksesta, vaikeita asiakaskohtaamisia ja mitä moninaisempia ongelmia lävitse. Sosiaalisen median käyttö oli vuonna 2020 kartalla kirjastojen sulun vuoksi, jonka johdosta some-suunnitelmia mietittiin uusiksi monissa kirjastoissa ja aika näyttää onnistuvatko kirjastot tavoittamaan asiakkaat somessa.

Etätyöhön ja uusiin toimintatapoihin oli opetteleminen, mutta saimme Ake työntekijöiden kanssa nopeasti kasattua suunnitelman siitä miten digihanke jatkaa toimintaansa sulun yli keväällä. Tästä suunnittelusta syntyivät muun muassa digihankkeen webinaarit, jotka olivat erittäin suosittuja.

Ensimmäisten kahden webinaarin osallistujamäärä yllätti meidät kaikki ja jouduin siirtymään kirjastolle pitämään webinaareja parempien yhteyksien takia. Webinaareihin osallistui parhaimmillaan jopa sata ihmistä, joka on melkein kolmasosa alueen henkilöstöstä. Tajusimme myös aloittaa webinaarien tallentamisen ja tallenteet löytyvätkin ainakin toistaiseksi Kirjasto AKE Oulu -Teamsin digihanke-kanavalta. Valitettavasti emme pystyneet tarjoamaan kaikille kaikkea, varsinkin webinaarien ja koulutusten pohjaoletuksena oli matala lähtötaso, joka tietysti tarkoitti että edistyneemmän eivät aina saaneet tarpeeksi irti koulutuksesta. Syksyllä 2020 oli tarkoitus järjestää korkeamman tason koulutuksia, mutta sekin jäi koronan jalkoihin. Toivottavasti näitä koulutuksia voidaan järjestää tulevina vuosina. Olkaa siis aktiivisesti yhteydessä AKE työntekijöihin ja esittäkää toivomuksia. Kaikkia koulutuksia ei voida järjestää rajallisilla resursseilla, mutta toivoa aina saa ja se on jopa suotavaa.

Käymieni keskustelujen perusteella totean, että digituen tarve tulee kasvamaan alueella tällä vuosikymmenellä. Maailman digitalisoituminen vaikuttaa väistämättömältä ja kirjastolla tulee olemaan merkittävä rooli, kun kansalaiset navigoivat myrskyssä digimerellä. Haluan vielä korostaa, että kenenkään ei tarvitse olla digitaitojen puolesta ammattilainen.  Myöntäkää vain rohkeasti jos ette tiedä, sillä digituki on yhteistä tiedonhakua asiakkaan kanssa.

Digitukiverkostojen merkitys korostaa jatkuvasti kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että kirjastot osaavat ohjata asiakkaan verkostossa eteenpäin ns. oikealle luukulle. Kirjastojen ei ole tarkoitus ottaa digitukea täysin omille hartioilleen, vaan sitä tulee tehdä yhteistyössä muiden tukipalvelujen kanssa. Asiakkaan lähettäminen digitukiverkoston toisen jäsenen luo saattaa monesta perinteisestä asiakaspalvelijasta tuntua vieraalta ajatukselta ja jopa huonolta asiakaspalvelulta. Olemme tottuneet palvelemaan asiakkaan alusta loppuun asti ja tekemään kaiken itse. Asiakkaan kannalta on kuitenkin parasta, että hän saa mahdollisimman asiantuntevaa palvelua ja kirjaston kannalta on parasta että emme joudu yksin kantamaan vastuuta kaikesta digituesta.

Lopuksi toivon, että koulutuksista on ollut teille apua ja ainakin luottamus omiin taitoihinne on kasvanut. Olen todennut käyntieni aikana, että osaamista löytyy paljon enemmän kuin luottamusta omiin kykyihin. Varsinkin asiakaspalvelusta keskustellessa on tullut selväksi miten korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua kirjastoistamme saa. Kiitoksia kaikille koulutuksista ja osallistumisesta etä- tai lähikoulutuksiin. Näemme vielä muutamassa kirjastossa marraskuussa ja sitten joulun alla olevissa Ari Haasion työpajoissa sekä jäljellä olevissa webinaareissa.

Timo Kuru
Informaatikko

""

Uusia etäkahveja

Yli vuoden jatkuneiden Ake Etäkahvien lisäksi olemme aloittaneet kaksi uutta säännöllistä etätapahtumaa: kouluyhteistyön pikatreffit ja kirjakahvit. Kaikki ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa ja luodaan vertaisverkostoa. Tapahtumat järjestetään noin kerran kuukaudessa, ja ovat kaikille avoimia ja osallistuminen on mahdollisista oman mielenkiinnon mukaan.

Tapahtumista pitäisi tulla kalenterikutsu kaikille Kirjasto Ake Oulu -teamsin jäsenille. Ne voi hylätä tai hyväksyä. Mukaan tullaksesi tarvitset tietokoneen ja (mieluiten langallisen) verkkoyhteyden. Myös älupuhelimen Teams-sovellusta voi käyttää. Mukavinta on, jos keskustelijoilla on mikrofonit ja web-kamera käytettävissään. Kahveille voi kuitenkin liittyä myös vain kuuntelemaan ja osallistua keskusteluun halutessaan kirjallisesti chatissa.

Kirjakahvit

Kirjakahveilla kerrotaan kirjoista, joista osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala. Lisätietoa kirjakahveista on Ake etäkahvien omalta sivulta.

Kouluyhteistön pikatreffit

Oulun Ake järjestää vertaistukea ja verkostoitumista alueen kirjastoissa kouluyhteistyötä tekeville. Mikäli vinkkaat, opastat tiedonhakua, viestit kouluille, touhuat kirjallisuusdiplomin ja lukuhaasteiden parissa, niin tämä on oikea paikka sinulle. Pikatreffit järjestetään noin kerran kuukaudessa etänä Teamsissä. Linkit pikatreffeille löydät Ake Oulu Teamsin Kouluyhteistyön kanavalta. Jo pidettyjen pikatreffien tallenteet löytyvät myös kouluyhteistyön kanavalta. Katso tarkat päivämäärät ja aiheet täältä.

""

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta

Oulun kaupunginkirjastossa on otettu käyttöön kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta. Tiekartta laadittiin Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeen toimesta keväällä 2020 ja se toimii kirjastossa tehtävän ympäristötyön tukena. Tiekartan avulla kirjaston ympäristötyö muuttuu aiempaa johdonmukaisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi.

Tiekartta sisältää vuosien 2020-22 tärkeimmät kehittämisen kohteet ja niiden yksityiskohtaisen toteuttamissuunnitelman. Se muodostuu neljästä päätavoitteesta, joita ovat:

  • ympäristötietoisuuden edistäminen
  • ympäristökuormituksen vähentäminen
  • vastuullinen rakentaminen
  • tulevaisuuden kestävä kirjasto.

Siihen sisältyy myös kaksi erityistä kehittämiskohdetta: resurssiviisas alueellinen kehittämistyö ja etäkäytäntöjen edistäminen. Keskeistä tiekartan laatimisessa oli asetettujen tavoitteiden peilaaminen kirjaston toiminnan kannalta olennaisiin YK:n Agenda 2030:n tavoitteisiin.

Kaikki YK:n Agenda 2030:n 17 tavoitetta koskevat jollakin tasolla kirjaston toimintaa. Voidaan ajatella, että kirjaston tehtävänä on kaikkien Agendan tavoitteiden osalta vähintään ajantasaisen tiedon tarjoaminen niiden aihepiireistä tasavertaisesti kaikille asiakkaille. Kestävä kirjasto 2030 -tiekartan pohjaksi valittiin kuitenkin vain ne Agendan tavoitteet, joita tiekartan tavoitteiden voidaan katsoa ilmentävän.

Tiekartassaan kirjasto sitoutuu yhteentoista Agendan tavoitteeseen:
1 Ei köyhyyttä
3 Terveyttä ja hyvinvointia
4 Hyvä koulutus
7 Edullista ja puhdasta energiaa
9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
10 Eriarvoisuuden vähentäminen
11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12 Vastuullista kuluttamista
13 Ilmastotekoja
16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
17 Yhteistyö ja kumppanuus
Tavoitteena on, että kestävä kehitys läpäisee jatkossa kaikki kirjaston toiminnot.

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta valmistui toukokuussa 2020 ja se on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Uudet tavoitteet määritellään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2023.
Lisätietoa Oulun kaupunginkirjaston ympäristötyöstä ja tiekartasta löytyy kirjaston kotisivuilta.

Kerrotaan yhdessä kestävästä kirjastosta

Kirjasto on kestävä, kirjasto kestää. Kirjastoissa on kautta aikain tehty työtä kestävän kehityksen hyväksi. Jo kirjaston peruslähtökohta, lainaaminen, on kiertotaloutta parhaimmillaan!

Mutta tietävätkö asiakkaat ja yhteistyökumppanitkin, mitä kirjastoissa on tehty ja tehdään koko ajan ympäristöasioiden eteen? Miten kirjaston kestävän kehityksen työstä voisi viestiä helposti ja tunnistettavasti ulospäin?

Oulun kaupunginkirjaston Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeessa on kevään 2020 aikana suunniteltu Kestävä kirjasto -konsepti kirjastojen ympäristöviestinnän tueksi. Konseptiin kuuluvat logon ja julkaisupohjien ohella kaikkien jätteiden lajitteluopasteet sekä ns. hoksautustarrat, joiden avulla asiakkaita ja myös henkilökuntaa voidaan herätellä ympäristötietoiseen ajatteluun. Julkaisupohjia voidaan käyttää vaikkapa ympäristöaiheisista tapahtumista ja tilaisuuksista tiedottamiseen. Hoksautustarroilla taas viestitään mm. maltillisesta tulostamisesta tai säästeliäästä veden käyttämisestä. Tärkeintä on käyttää konseptia säännönmukaisesti kaikessa ympäristöviestinnässä – näin asiakkaiden ja henkilökunnan ympäristötietoisuus lisääntyy. Samalla myös kirjastojen ekotyö saa ansaitsemaansa huomiota ja profiili vastuullisena toimijana vahvistuu.

Kestävä kirjasto -konseptiin kuuluu myös opasteita lasten Vihreä lukutoukka -ympäristökasvatushyllyn perustamista varten. Hyllyä pilotoitiin hankkeen aikana Iin kirjastossa. Ajatuksena Vihreä lukutoukka muistuttaa Selkis-hyllyä: eri luokissa oleva ympäristöaiheinen aineisto on kerätty yhteen hyllyyn, josta asiakkaan on helppo löytää etsimänsä yhden luukun periaatteella. Hylly teettää ehkä enemmän töitä kirjaston henkilökunnalle, mutta asiakkaita se palvelee toivon mukaan hyvin.

Kestävä kirjasto -viestintälinjan lisäksi hankkeessa laadittiin ohjeet etäkokousten ja -koulutusten järjestämistä ja niihin osallistumista varten. Myös lasten ja nuorten ympäristöaiheisista kirjoista tehtiin lukuvinkkilistoja.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti AKE-alueemme kirjastojen käytettävissä. Ilmeen on suunnitellut graafinen suunnittelija Riitta Marjusaari Monetralta. Vihreä lukutoukka on Susanna Harlen käsialaa. Ne löytyvät Teamsista Kirjasto AKE Oulu -tiimin Yleinen-kanavan tiedostoista Kestävä kehitys -kansiosta. On erittäin suotavaa ja toivottavaa, että kirjastot ottavat matskut haltuunsa ja käyttävät niitä monipuolisesti viestintänsä apuna. Kukaan ei tiedä kirjaston ympäristötyöstä, jos siitä ei itse viestitä ulospäin. Viedään yhdessä viestiä kestävästä kirjastosta eteenpäin! Meillä on, mistä kertoa.

Salla Kananen
Hanketyöntekijä

Reijo ja Jenni kirjavinkkaamassa.

Superpäivät

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jossa esittellää  edellisen vuoden parhaimmat lasten- ja nuortenkirjat sekä muuta aineistoa. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien, mutta tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä 4.-5.2.2020. Koskelan lähikirjaston Helka Mäkelä kirjoitti artikkelin päivien kulusta.

Kirjasaari, lapset

Hyvä muutos, että Kirjasaari on jaettu kahdelle päivälle niin ei tule infoähkyä. Laituriin mahtuu aineisto paremmin esille kuin Pakkalan saliin, samalla voi jutella ja kysyä tarkentavia kysymyksiä teoksista ja katsella muuta aineistoa, jota ei ehditä kaikelle yleisölle esitellä. Myös top 5 -laput ovat hyviä valmiita vinkkilappuja, joita voi kerätä koko sarjan, jos ei ehdi koko tapahtumaa seuraamaan.

Esittelyt menivät vanhaan, mutta hyvään totuttuun tapaan. Teoksia oli valittu sopiva määrä kullekin varattuun aikaan nähden. Jotkin teokset eivät kuitenkaan päässeet valaistuksesta johtuen dokumenttikameralla näytettynä täysin oikeuksiinsa. Mukava huomata, että myös kokeneemmilla vinkkareilla tulee hetkiä, jolloin jotkin sanat eivät meinaa tulla mieleen. Se ei kuitenkaan menoa haitannut.

Päivän sana oli selvästikin super: oli senioreita, sankareita, siskoja ja naisia. Myös kiusaaminen, ympäristönsuojelu, älylaitteiden käyttö ja tunnetaidot olivat isosti viime vuonna ilmestyneissä teoksissa esillä.

Lauri Hirvonen esitteli teostensa syntyprosessia valaisevalla tavalla näyttämällä piirros- ja tekstiesimerkkejä siitä, miten nopeastikin eri vaiheissa muutoksia tulee. Suomen kieltäkin opiskellut Hirvonen kertoo kirjoittavansa alkuhahmotelmia englanniksi, ettei tekstistä tulisi liian kuvailevaa vaan että kuvakirjojen ydinasiat kulkisivat muutamalla lauseella eteenpäin.

Kirjailija Lauri Hirvonen.

Visuaalisesti maailmaa hahmottavan Hirvosen piirrosaiheet pompahtavat mieleen tuokiokuvina mistä tahansa arkielämän tilanteesta, vaikka jääkaapissa olevasta kurkkupurkista.

 

Kirjasaari, nuoret

Päivän ehdottomasti vaikuttavinta antia oli nuorten ja nuorten aikuisten sukupuoli-identiteettiin liittyvät puheenvuorot. Riina Mattila, Rovaniemellä kirjastossa työskentelevä kirjailija, on julkaissut kaksi uraauurtavaa teosta. Palkittu Järistyksiä vuodelta 2017 kertoo Mattilan mukaan hänen omaan kokemuksiinsa pohjautuen rakkaustarinan nuorista, jotka eivät koe perinteisiä sukupuolirooleja omikseen. Siinä käsitellään myös lapsen ja vanhempien välistä suhdetta toisiinsa. Hyväksytyksi tulemisen teema on vahvasti läsnä.

Riina Mattila.Toinen teos, vuonna 2019 ilmestynyt Eloonjäämisoppi, kertoo omaelämäkerrallisesti seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen traumojen käsittelystä. Aiheesta ei Mattilan tutkimuksen mukaan ollut julkaistu Suomessa aiemmin kokemusperäistä tekstiä. Pienkustantamo Kosmoksen julkaisemasta teoksesta Mattila on saanut palautetta terapeuteilta ja muilta traumoja kokeneilta, mistä johtuen hän on kokenut onnistuneensa kohderyhmille välitettävän tiedon välittämisessä. Isoa myyntimenestystä hän ei kaipaakaan.

Rankoista aiheista huolimatta Mattila kertoi kirjailijahaastattelussa henkilökohtaisista asioista tyynen rauhallisesti. Omien sanojensa mukaan hän ei jää vatvomaan muiden mielipiteitä vaan kokee kirjoittamisen voimaannuttavana tapana käsitellä asioita. Tutuista asioista on helppo kirjoittaa ja puhua, koska ei tarvitse keksiä niitä omasta päästä.

Myös Eeva-Maria Alatalon esittelemissä nuorten kirjoissa on käsitelty ulkopuolisuuden ja samanhenkisyyden teemaa: muotimaailman rumuus; rakkaustarina muslimitytöstä, joka kokee olevansa ihmisten vihan kohteena, kunnes koulun urheilutähti kiinnostuu hänestä; afroamerikkalainen runoilija X, jonka haluttaisiin pysyvän hiljaa; ylipainoinen nörtti, joka ystävystyy tikunlaihan nuoren kanssa sekä äidin itsemurhasta toipuminen ryhtymällä stand up -koomikoksi.

Lyhyen kahvitauon jälkeen Anne Alarto puolestaan esitteli tietokirjoja, joihin lukeutuvat seksikirja pojille, ”jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä”, Homopojan opas, norjalaisten nuorten naisten kokemasta väheksynnästä ja syrjinnästä ronskisti kirjoitettu Tyttövoimaa! Ensiapupakkaus, jossa nostetaan esille myös tyttöjen lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä Malalan Meidän oli paettava, joka sisältää tarinoita tyttöjen yksityisestä kokemuksesta pakolaisuudesta. Muita mielenkiintoisia aiheita olivat avaruus, taruhevoset ja arkeologia.

Loppuaika meni kiireentuntuisesti fantasian, scifin, jännityksen, kauhun ja maagisen realismin parissa. Parhaiten tästä osiosta jäi mieleen Nauhoitettava ennen käyttöä, jossa aikamatkustetaan VHS-soittimen avulla 2000-luvun alun Tuiraan ja muualle Ouluun.

Helka Mäkelä
kirjastovirkailija
Oulun kaupunginkirjasto

Laura Similä Limingan kirjastossa

Skeittilautoja ja ihmekojeita – vierailu Lumijoen ja Limingan kirjastoissa

Oulun Ake-työryhmästä Riikka Sirviö ja Laura Similä kävivät tutustumassa Lumijoen ja Limingan kirjastoihin marraskuussa. Olipas mukava käydä katsomassa, mitä muihin kirjastoihin kuuluu!

Alueelliseen kehittämistehtävän yksi tavoite on edistää alueen kirjastojen keskinäistä yhteistyötä. Yksi osa tätä on tutustua kirjastojen toimintaan tutustumiskäynneillä. Oulun Ake-työryhmä kiertää jokaisessa alueen kunnassa seuraavan parin-kolmen vuoden aikana.

Ensimmäisenä suuntasimme Lumijoelle, jossa meidät otettiin innolla koko kirjaston väen voimin vastaan. Lumijoella on töissä kaksi henkilöä, mutta innokkuutta siellä oli sitäkin enemmän.

Lumijoen kirjasto

Oli mukava huomata, että vähällä väellä ja kaiken muun työn ohella kirjastosta löytyi innostusta toteuttaa jos jonkin moista. Se juttu, mikä Lumijoelta jäi yksittäisenä kivana asiana, oli lainattavat skeittilaudat. Niitä oli lainattavissa useita kappaleita tietysti kypärien kera.

Lounaan jälkeen suuntasimme Liminkaan. Limingan kirjaston tilat ovat kyllä mahtavat! Aineistot oltiin järjestetty mielenkiintoisesti ja erilaisia lukusoppeja löytyi niiden keskeltä. Kuvittelin jo jääväni niihin lukemaan tuntikausiksi.

Limingan kirjasto.

Limingan lainattavien esineiden kirjo oli myös laaja: lumikenkiä, koripalloja ja jalkapalloja sekä kausikortteja paikallisiin urheilupeleihin. Kyllä meiltä yleisistä kirjastoista löytyy lainattavia esineitä laidasta laitaan. Perinteisen aineiston lisänä se onkin hieno juttu.

Lasten tekemä ihmekone.Syksyisillä Limmi Festeillä Limingan kirjastossa olivat vierailleet Tatu ja Patu. Lapset olivat festien aikana rakentaneet superhienon ihmekojeen. Tässäpä onkin idea, jota on helppo toteuttaa omassa kirjastossa askarrellen kierrätysmateriaaleista lasten kanssa.

Lapset olivat myös miettineet tarkkaan Limingan kirjaston ihmekojeelle käyttötarkoitukset.

 

 

 

 

Parasta antia vierailujen aikana oli tutustua Lumijoen ja Limingan kirjastolaisiin. Yhteydenpito ja yhdessä tekeminen helpottuvat heti kun me alueella tunnemme toisemme. Toki vierailun aikana esittelimme paljon Ake-toimintaa ja kerroimme kuulumisia, mutta päivän paras anti oli kuulla, mitä alueella tapahtuu. Seuraavaksi suuntaamme Ritun kanssa Iihin joulukuun aikana. Odotamme innolla!

Laura Similä
Kirjastonhoitaja

Timo Kuru Reisjärven kirjaston Anitan kanssa.

Digihanke lähtenyt käyntiin

Yleisten kirjastojen digihankkeen tavoitteena on lisätä kirjastojen henkilökunnan digineuvontaosaamista. Lokakuussa aloittanut informaatikko Timo Kuru kertoo hankkeen kuulumisia.

Paljon on ehtinyt tapahtua. Olen aloittanut tutustumisen alueeseen käydessäni kirjastokimppojen kokouksissa Kajaanissa ja Ylivieskassa sekä Reisjärvellä. Lisäksi olen koonnut – muiden ystävällisellä avustuksella tietysti – seitsemän erilaista opetuspakettia Yleisten kirjastojen neuvoston eli YKN:n suositusten pohjalta. Nämä paketit kulkevat seuraavilla työnimillä:

  • E-Kirjasto ja kirjasto netissä
  • Kirjasto julkaisijana
  • Laitteet
  • Sähköposti ja pilvipalvelut
  • Tiedonhaku
  • Tietoturva
  • Viranomaiset

Näihin paketteihin on koottu listoja hyvistä aiheeseen liittyvistä artikkeleista, lyhyitä selostuksia ja esityksiä. Lisäksi muun muassa kirjastossatavataan.fi -sivuilta löytyy paljon aiheeseen liittyvää tietoa ja itseopiskelumateriaaleja, joita voi käydä jo nyt tutkimassa.

Tavoitteena on käydä kaikissa kunnissa ensi vuonna ja se tietää todella paljon matkustelua minun osalleni. Odotan sitä innolla, koska tiedän tapaavani Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella paljon hienoja kirjastolaisia ja pääsen osallistumaan vielä moneen ajatuksia kutkuttavaan keskusteluun kirjaston tulevaisuudesta.

Kiertueen tarkat aikataulut alkavat selkenemään toivottavasti jo joulukuun aikana. Lähetän piakkoin kirjastoille hankkeen aikataulusuunnitelman ja materiaalin. Yritetään sovittaa kaikki aikataulut yhteen ja toivottavasti voimme aloittaa ensimmäiset kierrokset jo heti joululomien jälkeen.

Hyvää joulun odotusta ja tulevaa digikevättä kaikille.

Timo Kuru

Keskustelutilaisuun kirjastossa.

Etäkahvien kuulumisia

Ake Oulun etäkahvit hörpättiin keskiviikkona 13.11. ja aiheena oli asiakasraadit, asiakkaiden osallistaminen ja kuulemistilaisuudet. Kahveilla oli enimmillään reilut kymmenen osallistujaa. Hieman kärsimme teknisistä ongelmista, mutta useimmilla kaikki toimi hyvin.

Alla on pikatiivistelmä keskusteluista. Jos haluatte lisätietoja tai tarkempia materiaaleja näistä tapahtumista, niin olkaa vain yhteydessä suoraan järjestäjään tai Ake-tiimiin: akeoulu(a)ouka.fi.

Seuraavat etäkahvit järjestetään keskiviikkona 11.12. klo 9.30. Aiheena on silloin uudet e-aineistot ja keskustelua johtaa e-informaatikko Ritu Nikola. Katsotaan myös kevään tulevia aiheita. Etäkahvien oma sivu on täällä.

 

Juho Sarkkinen, Oulu: Kaukovainion lähikirjaston pikakuulemiset

  • Palauteporinat -lähikirjastokonsepti
  • erittäin matala kynnys, kuullaan asikkaita, luodaan kirjastolle kasvot
  • Tarjolla kahvit ja keksit
  • 20 kävijää muutamassa päivässä
  • saatiin rakentavaa palautetta, toimintaa kehitetään niiden perusteella
  • pientä mainontaa, normaalien kanavien lisäksi mm. Facebookin paikallisryhmään lähikauppaan

Ari Koistinen, Kajaani: Suorat sanat –tilaisuudet

  • Kaupunkistrategiassa asiakkaiden osallistaminen
  • Hyde Park -mallia kokeiltiin, nyt ohjattu keskustelu
  • asiantuntija alustaa, esim. kaupungin johtoryhmästä
  • oikeata keskustelua, palaute otetaan vastaan
  • nostaa kirjaston roolia kaupungin johdon silmissä
  • asiakkaita paikalla 4 – 40
  • vuoden aikana pidetty n. 10 kertaa
  • nyt vähän ideat vähissä
  • myös laajempia keskusteluaiheita, mm. ilmastokysymys

Tuomas Kumpula, Kajaani: Nuorten osaston suunnittelu

  • yläkoulun luokka kutsuttu paikalle
  • toiveita tiloista, huonekaluista, laitteista
  • myös kokoelmaan liittyvää palautetta: uutuuskirjoja enemmän esille

Laura Similä, Oulu: Lasten osallistaminen tilasuunnittelussa

  • luettiin satu, annettiin muovailuvaha, piirustuksia
  • erilaista näkemystä kirjastosta

Outi Lintula, Pyhäjoki: Pudasjärven ja Pyhäjoen Kuten haluatte -hanke

  • uusien kirjastotilojen suunnittelu
  • työpajoja, nettikysely, paperikysely kirjastossa, osallistuminen eri messuille
  • eri ammattirymiltä hyviä ideoita
  • ideat eivät rajoitu tiloihin, myös toiminnan kehittäminen
  • Pudasjärvellä uusia yhteyksiä: alakoululuokka halusi tulla mukaan
  • asiakkaat kokeneet osallistumisen merkitykselliseksi

Anette Karjalainen, Suomussalmi: Suorat sanat Suomusalmi

  • idea lainattu Kajaanista
  • kaksi kertaa järjestetty
  • nuoria ei paljoa paikalla, mutta hyvä keskustelu
  • Hyvä elämä -aihe: 20 henkeä paikalla (kirkon edustaja lämmitelijänä)

Maija Karvosenoja, Oulu: Walk In -työpajat

  • neljä asiakasiltaa pääkirjastolla ja Yli-Iissä
  • matala kynnys: kolme pientä kysymystä, esim. kerro joku kokemus kirjastosta
  • kerätään pyykinarulle
  • esim. tilatoiveita, palvelulupauksen testaus
  • nuorten toiveisiin Yli-Iissä on vastattu, saaneet 2500 € omaan sisustamiseen
  • sisäänheittäjä tarvitaan, myös pullakahvit pakolliset
  • 1 – 2 h kesto
  • 60 – 70 vastausta jokaisesta työpajasta

Hanne Uusitalo, Tyrnävä: Juurilla-hanke

  • AVI:n rahoittama hanke, kesto 13kk. Päättyy 15.11.2019
  • Tavoitteena edistää kuntalaisten aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä niin, että kirjastosta tulisi kuntalaisille luonteva paikka osallistua ja vaikuttaa.
  • Porinapaikat: ihmisten luonnollisissa kokoontumispaikoissa, kuten tapahtumissa ja erilaisten ryhmien kokouksissa kalasteltiin kuntalaisilta keskustelunaiheita Kansalaiskeskusteluja varten.
  • Kansalaiskeskustelut: Kirjastossa järjestettiin jonkun teeman ympärille keskittyviä, kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa keskustelua alustivat aiheeseen perehtyneet puhujat.
  • Kantapaikka: Kirjastoon hankittiin tabletteja asiakaskäyttöön -> pääsy tietoon ja mahdollisuus vaikuttaa verkossa.
  • Lisäksi järjestettiin monenlaista muuta kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen tähtäävää toimintaa.
  • Onnistuttiin kohtauttamaan kuntalaisia ja kunnan viranhaltijoita ja rakentamaan siltoja eri toimijoiden välille.
  • Syntyi hyvää yhteistyötä (esim. yläkoululaiset apuohjaajina eläkeläisten digiopastuksissa)
  • Viihteellisemmät tapahtumat keräsivät hyvin väkeä kirjastoon, mutta Kansalaiskeskustelujen osallistujamäärä jäi vähäiseksi -> keskustelut kytkettiin osaksi muita tapahtumia, jolloin tavoitettiin isompi yleisö.