Luetaan!-tapahtumakokonaisuuteen osallistui tuhansia lapsia ja nuoria 

Luetaan!-lukukilpailu ja Luetaan!-tapahtuma ovat päättyneet. Lukukilpailussa luettiin huikea määrä sivuja, ja Luetaan!-tapahtumaan osallistui tuhansia lapsia ja nuoria. Luetaan! – Lukuiloa liikkeellä on Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan yhteinen kampanja, jonka avulla innostetaan lapsia, nuoria ja aikuisia lukemaan ja tehdään lukemista näkyväksi eri tavoin. Päätapahtuma järjestettiin Oulussa ja verkossa yhdessä Toivon Agenda -tapahtuman kanssa 25.-26.5.2021.

Kampanjan suurin juttu oli suuri Luetaan!-lukukilpailu, johon lähtivät mukaan myös Lapin kirjastot ja kunnat. Kilpailua on voinut seurata 15.3.-15.5. reaaliaikaisesti osoitteessa www.lukumittari.fi.

 Kilpailussa oli

  • 5 eri sarjaa varhaiskasvatukselle ja alakouluun
  • ryhmiä 30 eri kunnasta, Kainuusta, Lapista ja Pohjois-Pohjanmaalta
  • mukana yhteensä 3204 lasta
  • luettiin yli 9 miljoonaa sivua (9 003 426 sivua)
  • ryhmiä oli mukana 176

Kilpailussa kilpailtiin luetuilla sivumäärillä, myös pienet sivumäärät laskettiin mukaan, joten aivan kaikki lukijat ryhmässä ovat voineet osallistua yhteisen pistepotin kasvatukseen. Kilpailussa on huomioitu myös kotona ja aikuisen kanssa yhdessä luettuja sivumääriä. Lukumittarin pistelaskussa oli kompensaatio, joka jakoi sivumäärän luokan tai ryhmän oppilasmäärällä. Näin myös eri kokoiset luokat ja ryhmät saattoivat kilpailla keskenään. Lukukilpailusta on tullut jo nyt palautetta. Lukukilpailulle toivottiin jatkoa ja se nähtiin lisänneen lasten lukuintoa.

Lukukilpailuun osallistuneiden ryhmien määrissä mitattuna TOP10 kunnat olivat Oulu, Liminka, Kuusamo, Ylivieska, Sievi, Pudasjärvi, Tyrnävä, Kalajoki, Raahe ja Nivala.

Luettujen sivumäärien perusteella TOP10 kunnat olivat Oulu, Liminka, Kuusamo, Nivala, Siikalatva, Sievi, Kempele, Reisjärvi, Siikajoki, Pyhäsalmi.

Sarjojen voittajat

Sarjojen voittajat saivat yllätyslaatikon ja sarjojen toiselle lähtivät kirjapaketit. Yllätyslaatikko sisälsi kirjojen lisäksi lautapelejä, karkkeja, puuhakirjoja, kirjanmerkkejä ja paljon muuta. Palkinnot on lähetetty päiväkodeille ja kouluille. Suuret kiitokset alueen kirjastoille kirjapalkintojen lähettämisestä. Osan palkinnoista kustansi Pohjois-Suomen aluehallintovirasto sekä Oulun opetuspalvelut.

Päiväkodit (eli varhaiskasvatuksen) sarja:

  • Leenan perhepäivähoito, Sievi. 4 pienen lapsen ryhmä
  • Muuriset, Päiväkoti Touhula, Oulunsalo

Eskarit

  • Mäkelän eskarit, Mäkelän koulu, Kuusamo
  • Kipinän eskarit, Kipinän koulu, Pudasjärvi

1.-2. luokat

  • 2 A-luokka, Hyttikallion koulu, Haapavesi
  • Tupoksenkoulun 1 C, Tupoksen koulu, Liminka

3.-4. luokat

  • Piippolan lukutoukat, Pentti Haanpään koulu, Siikalatva
  • 4 F, Metsokankaan koulu, Oulu

5.-6. luokat

  • Ylikylän koulu, Kiiminki/Oulu
  • luokka, Korhosen koulu, Sievi

Luetaan!-kampanjan päätapahtuma järjestettiin yhdessä Toivon Agenda -tapahtuman kanssa 25.-26.5.2021. Ohjelmassa oli mm. kirjailijavierailuita etänä. Haastatteluiden suunnittelussa ja tekemisessä osallistettiin oululaisia lapsia ja nuoria. Perttu Pölösen ja Esko Valtaojan haastattelut saivat suuren suosion. Luetaan!-lukukilpailun palkintojenjaon juonsi Agenda Toivonen, näyttelija Annina Rokka Oulun teatterilta. Agenda Toivonen arpoi myös viisi kirjapalkintolaatikko Luetaan!-lukukilpailuun osallistuneille.

 

Luetaan!-tapahtuma tarjoaa alueen koulujen käyttöön runsaasti erilaista materiaalia Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan sivistystoimen kohtaamispaikalla, Supervoimia-sivustolla www.supervoimia.fi.  Tämä sivusto jää pysyväksi kohtaamispaikaksi, saa nähdä, mitä siellä on tarjolla jatkossa. Toivon Agenda ja Luetaan! -tapahtumaan osallistui kaiken kaikkiaan noin 10 000 lasta ja nuorta.

Luetaan!-kampanjaa ovat olleet koordinoimassa ja toteuttamassa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Oulun kaupunginkirjasto sekä mukana on ollut myös Pohjoisen kirjastot eli Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueen kirjastot.

Terkkuja Marilta Muhoksen kirjastosta

Tällä kertaa LaNu-artikkelisarjaa kirjoittaa Mari Åkerfelt Muhoksen kirjastosta. Marin haastoi mukaan Salla Kananen Limingan kirjastosta. Aloitetaan kuitenkin tuttuun tapaan esittäytymisellä.

Voitko Mari esitellä itsesi meille?
Kiitos Sallalle haasteesta ja terveisiä Liminkaan. Olen Mari Åkerfelt ja työskentelen tällä hetkellä Muhoksen kirjastossa. Aloitin viime marraskuussa ensin osa-aikaisena projektityöntekijänä Tukena tulevaisuuteen -hankkeessa ja maaliskuun alusta olen toiminut osan aikaa viikosta lisäksi kirjastonhoitajan sijaisena lasten- ja nuortenkirjastotyössä. Kumpaankin työnkuvaan kuuluu LaNu-työtä ja työtehtävät menevätkin osin päällekkäin. Tukena tulevaisuuteen -hankkeen tavoitteena on yhteistyössä paikallisten tahojen kanssa luoda lukemiskulttuuria ja sitä kautta ehkäistä syrjäytymistä. Tällä hetkellä suunnittelen Lukeminen & leikkiminen -teemaista vierailua MLL:n etäperhekahvilaan ja kouluyhteistyön puolella tiedonhaunopastuksia ja vinkkauksia.

Olet Mari opiskellut viime vuosina Oulun yliopistolla. Tiesitkö jo opiskeluvaiheessa haluavasi työskennellä kirjastossa? Entä LaNu-työn parissa?
Minusta piti alun perin tulla opettaja ja opiskelinkin luokanopettajaksi. Kirjastot ovat aina olleet minulle tärkeitä paikkoja ja työ kirjastossa kiinnostanut, mutta se tuntui alkuun liian kaukaiselta sivupolulta opettajaopintoihin nähden. Sitten näin yliopistolla mainoksen Lukutaitojen asiantuntijuuden maisteriopinnoista, joissa oli yhdistetty kasvatustieteen ja informaatiotutkimuksen opintoja samaan tutkintokokonaisuuteen. En hakenut siihen mukaan, mutta ajatus jäi elämään ja aloitin myöhemmin informaatiotutkimuksen sivuaineena. Opintojen aikana ymmärrys pedagogisen koulutuksen merkityksestä kirjastotyössä kasvoi, eikä sivupolku ollutkaan enään niin kaukana kuin olin luullut.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö tuntuu kirjaston eri työtehtävistä itselleni läheisimmältä ja luontevimmalta, ja olenkin tosi iloinen, että saan tehdä sitä tällä hetkellä työkseni. Pidän työstä lasten ja nuorten kanssa, luen mielelläni lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja LaNu-työssä pääsen hyödyntämään esimerkiksi taito- ja taidekasvatusopinnoissa saamaani oppia.

Näetkö itsesi työskentelevän jossain muualla kuin kirjastossa, mutta lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa?
Toivon ainakin, että lasten- ja nuortenkirjallisuudella olisi rooli omassa työssäni myös tulevaisuudessa. Pidän asioiden yhdistelemisestä ja esimerkiksi opettajana haluaisin kytkeä kirjallisuutta monella tapaa osaksi opetusta. Olen kiinnostunut kieleen liittyvistä ilmiöistä ja mielestäni kirjallisuus on paras tapa havainnoida kieltä ja kehittää kielitietoisuutta. Toisaalta kirjallisuuteen ja lukemiseen liittyvä esteettinen ja kokemuksellinen puoli on minulle myös tärkeää. Olen ollut harjoittelussa sanataidekoulussa ja sanataidekasvatuksen tapa lähestyä kieltä, kirjallisuutta, lukemista ja kirjoittamista taiteena kiehtoo minua. Mielelläni työskentelisin lasten- ja nuortenkirjallisuuden parissa esimerkiksi taidekasvatuksen ja lastenkulttuurin kentällä.  Ja on minulla vielä salainen haave oman lastenkirjan kirjoittamisesta.

Siirrytään seuraavaksi Sallan haasteeseen. Mari työskentelet Muhoksen kirjastossa. Millaisena olet kokenut LaNu-työn Muhoksen kirjastossa, mikä on mukavinta ja missä on eniten haastetta?
Haastavinta on ollut aloittaa työt koronarajoitusten aikaan, kun en oikeastaan ole päässyt näkemään, mitä LaNu-työ Muhoksella normaalitilassa on käytännössä ollut. Kohtaamiset lasten ja nuorten kanssa ovat olleet vähissä, ja suunnittelu ilman varmuutta kohtaamisesta vähentää konkreettisen työn tuntua. Viime viikkoina olen vihdoin päässyt tapaamaan koululuokkia, mikä tuntuu kyllä palkitsevalta pitkän talven jälkeen.

Omia ideoita on päässyt toteuttamaan melko vapaasti ja luovasti omia taitoja soveltaen. Pienellä paikkakunnalla myös uusiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen on sujunut luontevasti, vaikka Koronan takia ei ollakaan tavattu kasvotusten. Loppukeväältä odotan erityisesti päiväkotien kanssa toteutetun taideprojektin näyttelyä, jossa nähdään mm. Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema ihana Mielikuvituksen kukkanen, sekä nuorisotoimen kanssa suunniteltua yläkoulun välituntitapahtumaa, jonne viemme pop up -kirjaston.

Mari ja myyrä sekä Mielikuvituksen kukkanen -teos, joka on  Päivärinteen päiväkodin Lemmikkien taiteilema. Se on esillä Taiteillaan kevät! -näyttelyssä Muhoksen kirjastossa.

Ehtiikö lyhyessä ajassa kiinnittää huomiota kehitettäviin asioihin, ja jos ehtii, millaisia ajatuksia sinulla on tullut mieleen?
Koska aloitin ensin projektityöntekijänä, näkökulmani nykyiseen sijaisuuteen lasten- ja nuortenkirjastotyön parissa on jo lähtökohtaisesti erilainen, kuin jos kyseessä olisi vain tämä kevään sijaisuus. Hankkeen puitteissa olemme esimerkiksi suunnitelleet kirjaston ja varhaiskasvatuksen yhteistyön raameja, mikä luo pohjaa LaNu-työlle ensi vuodelle ja toivottavasti pidemmällekin tulevaisuuteen. Kirjastoauton merkitys LaNu-työssä on etäisyyksien takia keskeinen ja kirjastoauto vieraileekin säännöllisesti kaikilla kouluilla ja päiväkodeilla vähintään joka toinen viikko. Palveluiden saavutettavuuteen ja selkeyteen voisi kuitenkin etsiä vielä enemmän ratkaisuja. Myös perhepäivähoidossa olevat lapset vierailevat kirjastoautossa ja olemme suunnitelleet satutuokioiden ottamista mukaan kirjastoautoreitille heitä ajatellen.

Kirjaston näyttelytilaa olisi tarkoitus jatkossa hyödyntää enemmän LaNu-työssä ja yhteistyökuvioissa ja siihen onkin nyt toukokuussa tulossa yhteistyössä päiväkotien kanssa toteutettava näyttelyprojekti.

LaNu-työn kehittäminen on myös ajankohtaista Muhoksella, sillä kuntaan tehdään yhteistä kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Lisäksi kulttuurikeskus Koivu ja tähti, jossa kirjastokin sijaitsee, on lähivuosina menossa remonttiin, mikä on samalla mahdollisuus ajatella LaNu-työtäkin uusiksi tiloista lähtien.

Voitteko vinkata meille jonkun hyvän kirjan, jota on mukava lukea näin keväällä?
Kevät on minulle toisinaan levotonta ja melankolista aikaa, joten kaipaan lohdullista luettavaa. Sellaiseksi sopii hyvin Paula Nivukosken Onnelliset aakkoset, jossa Nivukosken kirjoittamat runomaiset tekstit yhdistyvät Tove Janssonin kuvituksiin. Kirjasta voi lukea vaikka yhden aakkosen joka ilta ja jäädä sitä maistelemaan sanoja ja niiden luomia mielikuvia.

Toinen vinkkini on Karoliina Pertamon Lintunaapurini. Tämä kaunis lasten tietokirja on saanut minut kiinnostumaan kotipihallani viihtyvistä linnuista ja niiden puuhista.

   

Kenet haluaisitte haastaa mukaan LaNu-artikkelisarjaan? Entäpä mitä haluaisitte kysyä häneltä?
Heitetään haaste vaihteeksi Kainuuseen. Heidi Tuikka Kajaanin kaupunginkirjastosta ottaa haasteen vastaan. Mari haluaa kysyä Heidiltä, millaista yhteistyötä heillä tehdään varhaiskasvatuksen kanssa tai onko jotakin uutta, mitä haluaisitte sen suhteen toteuttaa. Heidin terveiset saamme kuulla syksyllä.

Terveisin,
Mari Muhoksen kirjastosta

Nalle tietokoneella.

Pehmojen Yö muuntautuu verkkotapahtumaksi

Kajaanin kaupunginkirjasto ja Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttura järjestivät maaliskuussa Pehmojen Yö -tapahtuman verkkototeutuksena. Suurta suosiota kerännyt tapahtuma on aiempina vuosina toivottanut pehmolelut tervetulleiksi yökylään. Tällä kertaa Pehmojen Yö järjestetään kotona – mitä kaikkea pehmoiset ystävät keksivätkään? Mikä on pehmolelujen lempipaikka lukea?

Tempauksessa asiakkaat lähettivät kuvan pehmoleluistaan lukuharrastuksen äärellä. Kuvista muodostettiin kuvagalleria Kajaanin kaupunginkirjaston Facebook-sivulle pehmojen omistajien katseltavaksi. Matalan kynnyksen tapahtuma rohkaisee lukemiseen ja kirjaston käyttämiseen.

Lisätietoja:
Heidi Tuikka / kirjastonhoitaja / heidi.tuikka@kajaani.fi

 

 

.

Syvemmälle kotimaiseen nykyrunouteen

Syvemmälle! -podast jatkuu. Uusimmassa jaksossa Huutomerkki Ry:n kulttuurisekatyöläinen Jarkko Korpua ja kirjastonhoitaja Timo Myllymäki keskustelevat kotimaisesta nykyrunoudesta.

Vajaan tunnin mittainen jakso kuunneltavissa Spotifyssä ja Soundcloudissa. Tarkemmat lisätiedot ja tekstimuotoinen tiivistelmä on täällä. Podcastiä kannattaa mainostaa asiakkaille. Podcastiin pääseen myös osallistumaan omalla aiheella, yhteyttä voi ottaa: akeoulu@ouka.fi.

Digihanke loppusuoralla

Digihanke on nyt loppusuoralla.  Koronan aiheuttama sulku ja etätöihin siirtyminen vaikutti hankkeen toimintaan merkittävällä tavalla. Jouduimme perumaan isot koulutustapahtumat kevään ja syksyn osalta ja siirtymään etätyöskentelyyn. Hankkeen informaatikko Timo Kuru on käynyt muutamaa kuntaa lukuun ottamatta nyt kaikissa Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kunnissa kaksi kertaa.

Timo Kuru Kajaanissa.

Kunnissa järjestyissä koulutuksissa olemme eri puolilla aluetta opiskelleet hyvin monenlaisia asioita. Olemme käyneet perusasioita digiopastuksesta, vaikeita asiakaskohtaamisia ja mitä moninaisempia ongelmia lävitse. Sosiaalisen median käyttö oli vuonna 2020 kartalla kirjastojen sulun vuoksi, jonka johdosta some-suunnitelmia mietittiin uusiksi monissa kirjastoissa ja aika näyttää onnistuvatko kirjastot tavoittamaan asiakkaat somessa.

Etätyöhön ja uusiin toimintatapoihin oli opetteleminen, mutta saimme Ake työntekijöiden kanssa nopeasti kasattua suunnitelman siitä miten digihanke jatkaa toimintaansa sulun yli keväällä. Tästä suunnittelusta syntyivät muun muassa digihankkeen webinaarit, jotka olivat erittäin suosittuja.

Ensimmäisten kahden webinaarin osallistujamäärä yllätti meidät kaikki ja jouduin siirtymään kirjastolle pitämään webinaareja parempien yhteyksien takia. Webinaareihin osallistui parhaimmillaan jopa sata ihmistä, joka on melkein kolmasosa alueen henkilöstöstä. Tajusimme myös aloittaa webinaarien tallentamisen ja tallenteet löytyvätkin ainakin toistaiseksi Kirjasto AKE Oulu -Teamsin digihanke-kanavalta. Valitettavasti emme pystyneet tarjoamaan kaikille kaikkea, varsinkin webinaarien ja koulutusten pohjaoletuksena oli matala lähtötaso, joka tietysti tarkoitti että edistyneemmän eivät aina saaneet tarpeeksi irti koulutuksesta. Syksyllä 2020 oli tarkoitus järjestää korkeamman tason koulutuksia, mutta sekin jäi koronan jalkoihin. Toivottavasti näitä koulutuksia voidaan järjestää tulevina vuosina. Olkaa siis aktiivisesti yhteydessä AKE työntekijöihin ja esittäkää toivomuksia. Kaikkia koulutuksia ei voida järjestää rajallisilla resursseilla, mutta toivoa aina saa ja se on jopa suotavaa.

Käymieni keskustelujen perusteella totean, että digituen tarve tulee kasvamaan alueella tällä vuosikymmenellä. Maailman digitalisoituminen vaikuttaa väistämättömältä ja kirjastolla tulee olemaan merkittävä rooli, kun kansalaiset navigoivat myrskyssä digimerellä. Haluan vielä korostaa, että kenenkään ei tarvitse olla digitaitojen puolesta ammattilainen.  Myöntäkää vain rohkeasti jos ette tiedä, sillä digituki on yhteistä tiedonhakua asiakkaan kanssa.

Digitukiverkostojen merkitys korostaa jatkuvasti kaikkialla Suomessa. On tärkeää, että kirjastot osaavat ohjata asiakkaan verkostossa eteenpäin ns. oikealle luukulle. Kirjastojen ei ole tarkoitus ottaa digitukea täysin omille hartioilleen, vaan sitä tulee tehdä yhteistyössä muiden tukipalvelujen kanssa. Asiakkaan lähettäminen digitukiverkoston toisen jäsenen luo saattaa monesta perinteisestä asiakaspalvelijasta tuntua vieraalta ajatukselta ja jopa huonolta asiakaspalvelulta. Olemme tottuneet palvelemaan asiakkaan alusta loppuun asti ja tekemään kaiken itse. Asiakkaan kannalta on kuitenkin parasta, että hän saa mahdollisimman asiantuntevaa palvelua ja kirjaston kannalta on parasta että emme joudu yksin kantamaan vastuuta kaikesta digituesta.

Lopuksi toivon, että koulutuksista on ollut teille apua ja ainakin luottamus omiin taitoihinne on kasvanut. Olen todennut käyntieni aikana, että osaamista löytyy paljon enemmän kuin luottamusta omiin kykyihin. Varsinkin asiakaspalvelusta keskustellessa on tullut selväksi miten korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua kirjastoistamme saa. Kiitoksia kaikille koulutuksista ja osallistumisesta etä- tai lähikoulutuksiin. Näemme vielä muutamassa kirjastossa marraskuussa ja sitten joulun alla olevissa Ari Haasion työpajoissa sekä jäljellä olevissa webinaareissa.

Timo Kuru
Informaatikko

""

Uusia etäkahveja

Yli vuoden jatkuneiden Ake Etäkahvien lisäksi olemme aloittaneet kaksi uutta säännöllistä etätapahtumaa: kouluyhteistyön pikatreffit ja kirjakahvit. Kaikki ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista asioista, jaetaan tietoa ja luodaan vertaisverkostoa. Tapahtumat järjestetään noin kerran kuukaudessa, ja ovat kaikille avoimia ja osallistuminen on mahdollisista oman mielenkiinnon mukaan.

Tapahtumista pitäisi tulla kalenterikutsu kaikille Kirjasto Ake Oulu -teamsin jäsenille. Ne voi hylätä tai hyväksyä. Mukaan tullaksesi tarvitset tietokoneen ja (mieluiten langallisen) verkkoyhteyden. Myös älupuhelimen Teams-sovellusta voi käyttää. Mukavinta on, jos keskustelijoilla on mikrofonit ja web-kamera käytettävissään. Kahveille voi kuitenkin liittyä myös vain kuuntelemaan ja osallistua keskusteluun halutessaan kirjallisesti chatissa.

Kirjakahvit

Kirjakahveilla kerrotaan kirjoista, joista osallistujat ovat lukeneet tai ainakin aloittaneet. Kertoa voi omaan tyyliin. Kirja voi olla uusi tai vanha, tietoa tai kaunoa, mikä vain mieltäsi kiehtova teos. Voit tulla mukaan myös vain kuuntelemaan! Kirjakahvien kutsujana toimii kirjastonhoitaja Anne Vesala. Lisätietoa kirjakahveista on Ake etäkahvien omalta sivulta.

Kouluyhteistön pikatreffit

Oulun Ake järjestää vertaistukea ja verkostoitumista alueen kirjastoissa kouluyhteistyötä tekeville. Mikäli vinkkaat, opastat tiedonhakua, viestit kouluille, touhuat kirjallisuusdiplomin ja lukuhaasteiden parissa, niin tämä on oikea paikka sinulle. Pikatreffit järjestetään noin kerran kuukaudessa etänä Teamsissä. Linkit pikatreffeille löydät Ake Oulu Teamsin Kouluyhteistyön kanavalta. Jo pidettyjen pikatreffien tallenteet löytyvät myös kouluyhteistyön kanavalta. Katso tarkat päivämäärät ja aiheet täältä.

""

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta

Oulun kaupunginkirjastossa on otettu käyttöön kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta. Tiekartta laadittiin Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeen toimesta keväällä 2020 ja se toimii kirjastossa tehtävän ympäristötyön tukena. Tiekartan avulla kirjaston ympäristötyö muuttuu aiempaa johdonmukaisemmaksi ja suunnitelmallisemmaksi.

Tiekartta sisältää vuosien 2020-22 tärkeimmät kehittämisen kohteet ja niiden yksityiskohtaisen toteuttamissuunnitelman. Se muodostuu neljästä päätavoitteesta, joita ovat:

  • ympäristötietoisuuden edistäminen
  • ympäristökuormituksen vähentäminen
  • vastuullinen rakentaminen
  • tulevaisuuden kestävä kirjasto.

Siihen sisältyy myös kaksi erityistä kehittämiskohdetta: resurssiviisas alueellinen kehittämistyö ja etäkäytäntöjen edistäminen. Keskeistä tiekartan laatimisessa oli asetettujen tavoitteiden peilaaminen kirjaston toiminnan kannalta olennaisiin YK:n Agenda 2030:n tavoitteisiin.

Kaikki YK:n Agenda 2030:n 17 tavoitetta koskevat jollakin tasolla kirjaston toimintaa. Voidaan ajatella, että kirjaston tehtävänä on kaikkien Agendan tavoitteiden osalta vähintään ajantasaisen tiedon tarjoaminen niiden aihepiireistä tasavertaisesti kaikille asiakkaille. Kestävä kirjasto 2030 -tiekartan pohjaksi valittiin kuitenkin vain ne Agendan tavoitteet, joita tiekartan tavoitteiden voidaan katsoa ilmentävän.

Tiekartassaan kirjasto sitoutuu yhteentoista Agendan tavoitteeseen:
1 Ei köyhyyttä
3 Terveyttä ja hyvinvointia
4 Hyvä koulutus
7 Edullista ja puhdasta energiaa
9 Kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuureja
10 Eriarvoisuuden vähentäminen
11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12 Vastuullista kuluttamista
13 Ilmastotekoja
16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
17 Yhteistyö ja kumppanuus
Tavoitteena on, että kestävä kehitys läpäisee jatkossa kaikki kirjaston toiminnot.

Kestävä kirjasto 2030 -tiekartta valmistui toukokuussa 2020 ja se on voimassa vuoden 2022 loppuun asti. Uudet tavoitteet määritellään seuraavan kerran viimeistään vuonna 2023.
Lisätietoa Oulun kaupunginkirjaston ympäristötyöstä ja tiekartasta löytyy kirjaston kotisivuilta.

Kerrotaan yhdessä kestävästä kirjastosta

Kirjasto on kestävä, kirjasto kestää. Kirjastoissa on kautta aikain tehty työtä kestävän kehityksen hyväksi. Jo kirjaston peruslähtökohta, lainaaminen, on kiertotaloutta parhaimmillaan!

Mutta tietävätkö asiakkaat ja yhteistyökumppanitkin, mitä kirjastoissa on tehty ja tehdään koko ajan ympäristöasioiden eteen? Miten kirjaston kestävän kehityksen työstä voisi viestiä helposti ja tunnistettavasti ulospäin?

Oulun kaupunginkirjaston Vastuullinen kirjasto ympäristötietoisuuden edistäjänä -hankkeessa on kevään 2020 aikana suunniteltu Kestävä kirjasto -konsepti kirjastojen ympäristöviestinnän tueksi. Konseptiin kuuluvat logon ja julkaisupohjien ohella kaikkien jätteiden lajitteluopasteet sekä ns. hoksautustarrat, joiden avulla asiakkaita ja myös henkilökuntaa voidaan herätellä ympäristötietoiseen ajatteluun. Julkaisupohjia voidaan käyttää vaikkapa ympäristöaiheisista tapahtumista ja tilaisuuksista tiedottamiseen. Hoksautustarroilla taas viestitään mm. maltillisesta tulostamisesta tai säästeliäästä veden käyttämisestä. Tärkeintä on käyttää konseptia säännönmukaisesti kaikessa ympäristöviestinnässä – näin asiakkaiden ja henkilökunnan ympäristötietoisuus lisääntyy. Samalla myös kirjastojen ekotyö saa ansaitsemaansa huomiota ja profiili vastuullisena toimijana vahvistuu.

Kestävä kirjasto -konseptiin kuuluu myös opasteita lasten Vihreä lukutoukka -ympäristökasvatushyllyn perustamista varten. Hyllyä pilotoitiin hankkeen aikana Iin kirjastossa. Ajatuksena Vihreä lukutoukka muistuttaa Selkis-hyllyä: eri luokissa oleva ympäristöaiheinen aineisto on kerätty yhteen hyllyyn, josta asiakkaan on helppo löytää etsimänsä yhden luukun periaatteella. Hylly teettää ehkä enemmän töitä kirjaston henkilökunnalle, mutta asiakkaita se palvelee toivon mukaan hyvin.

Kestävä kirjasto -viestintälinjan lisäksi hankkeessa laadittiin ohjeet etäkokousten ja -koulutusten järjestämistä ja niihin osallistumista varten. Myös lasten ja nuorten ympäristöaiheisista kirjoista tehtiin lukuvinkkilistoja.

Kaikki materiaalit ovat vapaasti AKE-alueemme kirjastojen käytettävissä. Ilmeen on suunnitellut graafinen suunnittelija Riitta Marjusaari Monetralta. Vihreä lukutoukka on Susanna Harlen käsialaa. Ne löytyvät Teamsista Kirjasto AKE Oulu -tiimin Yleinen-kanavan tiedostoista Kestävä kehitys -kansiosta. On erittäin suotavaa ja toivottavaa, että kirjastot ottavat matskut haltuunsa ja käyttävät niitä monipuolisesti viestintänsä apuna. Kukaan ei tiedä kirjaston ympäristötyöstä, jos siitä ei itse viestitä ulospäin. Viedään yhdessä viestiä kestävästä kirjastosta eteenpäin! Meillä on, mistä kertoa.

Salla Kananen
Hanketyöntekijä

Reijo ja Jenni kirjavinkkaamassa.

Superpäivät

Kirjasaari on Oulun kaupunginkirjaston järjestämä tapahtuma, jossa esittellää  edellisen vuoden parhaimmat lasten- ja nuortenkirjat sekä muuta aineistoa. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 2007 lähtien, mutta tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa kaksipäiväisenä 4.-5.2.2020. Koskelan lähikirjaston Helka Mäkelä kirjoitti artikkelin päivien kulusta.

Kirjasaari, lapset

Hyvä muutos, että Kirjasaari on jaettu kahdelle päivälle niin ei tule infoähkyä. Laituriin mahtuu aineisto paremmin esille kuin Pakkalan saliin, samalla voi jutella ja kysyä tarkentavia kysymyksiä teoksista ja katsella muuta aineistoa, jota ei ehditä kaikelle yleisölle esitellä. Myös top 5 -laput ovat hyviä valmiita vinkkilappuja, joita voi kerätä koko sarjan, jos ei ehdi koko tapahtumaa seuraamaan.

Esittelyt menivät vanhaan, mutta hyvään totuttuun tapaan. Teoksia oli valittu sopiva määrä kullekin varattuun aikaan nähden. Jotkin teokset eivät kuitenkaan päässeet valaistuksesta johtuen dokumenttikameralla näytettynä täysin oikeuksiinsa. Mukava huomata, että myös kokeneemmilla vinkkareilla tulee hetkiä, jolloin jotkin sanat eivät meinaa tulla mieleen. Se ei kuitenkaan menoa haitannut.

Päivän sana oli selvästikin super: oli senioreita, sankareita, siskoja ja naisia. Myös kiusaaminen, ympäristönsuojelu, älylaitteiden käyttö ja tunnetaidot olivat isosti viime vuonna ilmestyneissä teoksissa esillä.

Lauri Hirvonen esitteli teostensa syntyprosessia valaisevalla tavalla näyttämällä piirros- ja tekstiesimerkkejä siitä, miten nopeastikin eri vaiheissa muutoksia tulee. Suomen kieltäkin opiskellut Hirvonen kertoo kirjoittavansa alkuhahmotelmia englanniksi, ettei tekstistä tulisi liian kuvailevaa vaan että kuvakirjojen ydinasiat kulkisivat muutamalla lauseella eteenpäin.

Kirjailija Lauri Hirvonen.

Visuaalisesti maailmaa hahmottavan Hirvosen piirrosaiheet pompahtavat mieleen tuokiokuvina mistä tahansa arkielämän tilanteesta, vaikka jääkaapissa olevasta kurkkupurkista.

 

Kirjasaari, nuoret

Päivän ehdottomasti vaikuttavinta antia oli nuorten ja nuorten aikuisten sukupuoli-identiteettiin liittyvät puheenvuorot. Riina Mattila, Rovaniemellä kirjastossa työskentelevä kirjailija, on julkaissut kaksi uraauurtavaa teosta. Palkittu Järistyksiä vuodelta 2017 kertoo Mattilan mukaan hänen omaan kokemuksiinsa pohjautuen rakkaustarinan nuorista, jotka eivät koe perinteisiä sukupuolirooleja omikseen. Siinä käsitellään myös lapsen ja vanhempien välistä suhdetta toisiinsa. Hyväksytyksi tulemisen teema on vahvasti läsnä.

Riina Mattila.Toinen teos, vuonna 2019 ilmestynyt Eloonjäämisoppi, kertoo omaelämäkerrallisesti seksuaaliväkivallan kohteeksi joutuneen traumojen käsittelystä. Aiheesta ei Mattilan tutkimuksen mukaan ollut julkaistu Suomessa aiemmin kokemusperäistä tekstiä. Pienkustantamo Kosmoksen julkaisemasta teoksesta Mattila on saanut palautetta terapeuteilta ja muilta traumoja kokeneilta, mistä johtuen hän on kokenut onnistuneensa kohderyhmille välitettävän tiedon välittämisessä. Isoa myyntimenestystä hän ei kaipaakaan.

Rankoista aiheista huolimatta Mattila kertoi kirjailijahaastattelussa henkilökohtaisista asioista tyynen rauhallisesti. Omien sanojensa mukaan hän ei jää vatvomaan muiden mielipiteitä vaan kokee kirjoittamisen voimaannuttavana tapana käsitellä asioita. Tutuista asioista on helppo kirjoittaa ja puhua, koska ei tarvitse keksiä niitä omasta päästä.

Myös Eeva-Maria Alatalon esittelemissä nuorten kirjoissa on käsitelty ulkopuolisuuden ja samanhenkisyyden teemaa: muotimaailman rumuus; rakkaustarina muslimitytöstä, joka kokee olevansa ihmisten vihan kohteena, kunnes koulun urheilutähti kiinnostuu hänestä; afroamerikkalainen runoilija X, jonka haluttaisiin pysyvän hiljaa; ylipainoinen nörtti, joka ystävystyy tikunlaihan nuoren kanssa sekä äidin itsemurhasta toipuminen ryhtymällä stand up -koomikoksi.

Lyhyen kahvitauon jälkeen Anne Alarto puolestaan esitteli tietokirjoja, joihin lukeutuvat seksikirja pojille, ”jossa puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä”, Homopojan opas, norjalaisten nuorten naisten kokemasta väheksynnästä ja syrjinnästä ronskisti kirjoitettu Tyttövoimaa! Ensiapupakkaus, jossa nostetaan esille myös tyttöjen lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä Malalan Meidän oli paettava, joka sisältää tarinoita tyttöjen yksityisestä kokemuksesta pakolaisuudesta. Muita mielenkiintoisia aiheita olivat avaruus, taruhevoset ja arkeologia.

Loppuaika meni kiireentuntuisesti fantasian, scifin, jännityksen, kauhun ja maagisen realismin parissa. Parhaiten tästä osiosta jäi mieleen Nauhoitettava ennen käyttöä, jossa aikamatkustetaan VHS-soittimen avulla 2000-luvun alun Tuiraan ja muualle Ouluun.

Helka Mäkelä
kirjastovirkailija
Oulun kaupunginkirjasto

Laura Similä Limingan kirjastossa

Skeittilautoja ja ihmekojeita – vierailu Lumijoen ja Limingan kirjastoissa

Oulun Ake-työryhmästä Riikka Sirviö ja Laura Similä kävivät tutustumassa Lumijoen ja Limingan kirjastoihin marraskuussa. Olipas mukava käydä katsomassa, mitä muihin kirjastoihin kuuluu!

Alueelliseen kehittämistehtävän yksi tavoite on edistää alueen kirjastojen keskinäistä yhteistyötä. Yksi osa tätä on tutustua kirjastojen toimintaan tutustumiskäynneillä. Oulun Ake-työryhmä kiertää jokaisessa alueen kunnassa seuraavan parin-kolmen vuoden aikana.

Ensimmäisenä suuntasimme Lumijoelle, jossa meidät otettiin innolla koko kirjaston väen voimin vastaan. Lumijoella on töissä kaksi henkilöä, mutta innokkuutta siellä oli sitäkin enemmän.

Lumijoen kirjasto

Oli mukava huomata, että vähällä väellä ja kaiken muun työn ohella kirjastosta löytyi innostusta toteuttaa jos jonkin moista. Se juttu, mikä Lumijoelta jäi yksittäisenä kivana asiana, oli lainattavat skeittilaudat. Niitä oli lainattavissa useita kappaleita tietysti kypärien kera.

Lounaan jälkeen suuntasimme Liminkaan. Limingan kirjaston tilat ovat kyllä mahtavat! Aineistot oltiin järjestetty mielenkiintoisesti ja erilaisia lukusoppeja löytyi niiden keskeltä. Kuvittelin jo jääväni niihin lukemaan tuntikausiksi.

Limingan kirjasto.

Limingan lainattavien esineiden kirjo oli myös laaja: lumikenkiä, koripalloja ja jalkapalloja sekä kausikortteja paikallisiin urheilupeleihin. Kyllä meiltä yleisistä kirjastoista löytyy lainattavia esineitä laidasta laitaan. Perinteisen aineiston lisänä se onkin hieno juttu.

Lasten tekemä ihmekone.Syksyisillä Limmi Festeillä Limingan kirjastossa olivat vierailleet Tatu ja Patu. Lapset olivat festien aikana rakentaneet superhienon ihmekojeen. Tässäpä onkin idea, jota on helppo toteuttaa omassa kirjastossa askarrellen kierrätysmateriaaleista lasten kanssa.

Lapset olivat myös miettineet tarkkaan Limingan kirjaston ihmekojeelle käyttötarkoitukset.

 

 

 

 

Parasta antia vierailujen aikana oli tutustua Lumijoen ja Limingan kirjastolaisiin. Yhteydenpito ja yhdessä tekeminen helpottuvat heti kun me alueella tunnemme toisemme. Toki vierailun aikana esittelimme paljon Ake-toimintaa ja kerroimme kuulumisia, mutta päivän paras anti oli kuulla, mitä alueella tapahtuu. Seuraavaksi suuntaamme Ritun kanssa Iihin joulukuun aikana. Odotamme innolla!

Laura Similä
Kirjastonhoitaja