Laura Similä Limingan kirjastossa

Skeittilautoja ja ihmekojeita – vierailu Lumijoen ja Limingan kirjastoissa

Oulun Ake-työryhmästä Riikka Sirviö ja Laura Similä kävivät tutustumassa Lumijoen ja Limingan kirjastoihin marraskuussa. Olipas mukava käydä katsomassa, mitä muihin kirjastoihin kuuluu!

Alueelliseen kehittämistehtävän yksi tavoite on edistää alueen kirjastojen keskinäistä yhteistyötä. Yksi osa tätä on tutustua kirjastojen toimintaan tutustumiskäynneillä. Oulun Ake-työryhmä kiertää jokaisessa alueen kunnassa seuraavan parin-kolmen vuoden aikana.

Ensimmäisenä suuntasimme Lumijoelle, jossa meidät otettiin innolla koko kirjaston väen voimin vastaan. Lumijoella on töissä kaksi henkilöä, mutta innokkuutta siellä oli sitäkin enemmän.

Lumijoen kirjasto

Oli mukava huomata, että vähällä väellä ja kaiken muun työn ohella kirjastosta löytyi innostusta toteuttaa jos jonkin moista. Se juttu, mikä Lumijoelta jäi yksittäisenä kivana asiana, oli lainattavat skeittilaudat. Niitä oli lainattavissa useita kappaleita tietysti kypärien kera.

Lounaan jälkeen suuntasimme Liminkaan. Limingan kirjaston tilat ovat kyllä mahtavat! Aineistot oltiin järjestetty mielenkiintoisesti ja erilaisia lukusoppeja löytyi niiden keskeltä. Kuvittelin jo jääväni niihin lukemaan tuntikausiksi.

Limingan kirjasto.

Limingan lainattavien esineiden kirjo oli myös laaja: lumikenkiä, koripalloja ja jalkapalloja sekä kausikortteja paikallisiin urheilupeleihin. Kyllä meiltä yleisistä kirjastoista löytyy lainattavia esineitä laidasta laitaan. Perinteisen aineiston lisänä se onkin hieno juttu.

Lasten tekemä ihmekone.Syksyisillä Limmi Festeillä Limingan kirjastossa olivat vierailleet Tatu ja Patu. Lapset olivat festien aikana rakentaneet superhienon ihmekojeen. Tässäpä onkin idea, jota on helppo toteuttaa omassa kirjastossa askarrellen kierrätysmateriaaleista lasten kanssa.

Lapset olivat myös miettineet tarkkaan Limingan kirjaston ihmekojeelle käyttötarkoitukset.

 

 

 

 

Parasta antia vierailujen aikana oli tutustua Lumijoen ja Limingan kirjastolaisiin. Yhteydenpito ja yhdessä tekeminen helpottuvat heti kun me alueella tunnemme toisemme. Toki vierailun aikana esittelimme paljon Ake-toimintaa ja kerroimme kuulumisia, mutta päivän paras anti oli kuulla, mitä alueella tapahtuu. Seuraavaksi suuntaamme Ritun kanssa Iihin joulukuun aikana. Odotamme innolla!

Laura Similä
Kirjastonhoitaja

Timo Kuru Reisjärven kirjaston Anitan kanssa.

Digihanke lähtenyt käyntiin

Yleisten kirjastojen digihankkeen tavoitteena on lisätä kirjastojen henkilökunnan digineuvontaosaamista. Lokakuussa aloittanut informaatikko Timo Kuru kertoo hankkeen kuulumisia.

Paljon on ehtinyt tapahtua. Olen aloittanut tutustumisen alueeseen käydessäni kirjastokimppojen kokouksissa Kajaanissa ja Ylivieskassa sekä Reisjärvellä. Lisäksi olen koonnut – muiden ystävällisellä avustuksella tietysti – seitsemän erilaista opetuspakettia Yleisten kirjastojen neuvoston eli YKN:n suositusten pohjalta. Nämä paketit kulkevat seuraavilla työnimillä:

  • E-Kirjasto ja kirjasto netissä
  • Kirjasto julkaisijana
  • Laitteet
  • Sähköposti ja pilvipalvelut
  • Tiedonhaku
  • Tietoturva
  • Viranomaiset

Näihin paketteihin on koottu listoja hyvistä aiheeseen liittyvistä artikkeleista, lyhyitä selostuksia ja esityksiä. Lisäksi muun muassa kirjastossatavataan.fi -sivuilta löytyy paljon aiheeseen liittyvää tietoa ja itseopiskelumateriaaleja, joita voi käydä jo nyt tutkimassa.

Tavoitteena on käydä kaikissa kunnissa ensi vuonna ja se tietää todella paljon matkustelua minun osalleni. Odotan sitä innolla, koska tiedän tapaavani Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella paljon hienoja kirjastolaisia ja pääsen osallistumaan vielä moneen ajatuksia kutkuttavaan keskusteluun kirjaston tulevaisuudesta.

Kiertueen tarkat aikataulut alkavat selkenemään toivottavasti jo joulukuun aikana. Lähetän piakkoin kirjastoille hankkeen aikataulusuunnitelman ja materiaalin. Yritetään sovittaa kaikki aikataulut yhteen ja toivottavasti voimme aloittaa ensimmäiset kierrokset jo heti joululomien jälkeen.

Hyvää joulun odotusta ja tulevaa digikevättä kaikille.

Timo Kuru

Keskustelutilaisuun kirjastossa.

Etäkahvien kuulumisia

Ake Oulun etäkahvit hörpättiin keskiviikkona 13.11. ja aiheena oli asiakasraadit, asiakkaiden osallistaminen ja kuulemistilaisuudet. Kahveilla oli enimmillään reilut kymmenen osallistujaa. Hieman kärsimme teknisistä ongelmista, mutta useimmilla kaikki toimi hyvin.

Alla on pikatiivistelmä keskusteluista. Jos haluatte lisätietoja tai tarkempia materiaaleja näistä tapahtumista, niin olkaa vain yhteydessä suoraan järjestäjään tai Ake-tiimiin: akeoulu(a)ouka.fi.

Seuraavat etäkahvit järjestetään keskiviikkona 11.12. klo 9.30. Aiheena on silloin uudet e-aineistot ja keskustelua johtaa e-informaatikko Ritu Nikola. Katsotaan myös kevään tulevia aiheita. Etäkahvien oma sivu on täällä.

 

Juho Sarkkinen, Oulu: Kaukovainion lähikirjaston pikakuulemiset

  • Palauteporinat -lähikirjastokonsepti
  • erittäin matala kynnys, kuullaan asikkaita, luodaan kirjastolle kasvot
  • Tarjolla kahvit ja keksit
  • 20 kävijää muutamassa päivässä
  • saatiin rakentavaa palautetta, toimintaa kehitetään niiden perusteella
  • pientä mainontaa, normaalien kanavien lisäksi mm. Facebookin paikallisryhmään lähikauppaan

Ari Koistinen, Kajaani: Suorat sanat –tilaisuudet

  • Kaupunkistrategiassa asiakkaiden osallistaminen
  • Hyde Park -mallia kokeiltiin, nyt ohjattu keskustelu
  • asiantuntija alustaa, esim. kaupungin johtoryhmästä
  • oikeata keskustelua, palaute otetaan vastaan
  • nostaa kirjaston roolia kaupungin johdon silmissä
  • asiakkaita paikalla 4 – 40
  • vuoden aikana pidetty n. 10 kertaa
  • nyt vähän ideat vähissä
  • myös laajempia keskusteluaiheita, mm. ilmastokysymys

Tuomas Kumpula, Kajaani: Nuorten osaston suunnittelu

  • yläkoulun luokka kutsuttu paikalle
  • toiveita tiloista, huonekaluista, laitteista
  • myös kokoelmaan liittyvää palautetta: uutuuskirjoja enemmän esille

Laura Similä, Oulu: Lasten osallistaminen tilasuunnittelussa

  • luettiin satu, annettiin muovailuvaha, piirustuksia
  • erilaista näkemystä kirjastosta

Outi Lintula, Pyhäjoki: Pudasjärven ja Pyhäjoen Kuten haluatte -hanke

  • uusien kirjastotilojen suunnittelu
  • työpajoja, nettikysely, paperikysely kirjastossa, osallistuminen eri messuille
  • eri ammattirymiltä hyviä ideoita
  • ideat eivät rajoitu tiloihin, myös toiminnan kehittäminen
  • Pudasjärvellä uusia yhteyksiä: alakoululuokka halusi tulla mukaan
  • asiakkaat kokeneet osallistumisen merkitykselliseksi

Anette Karjalainen, Suomussalmi: Suorat sanat Suomusalmi

  • idea lainattu Kajaanista
  • kaksi kertaa järjestetty
  • nuoria ei paljoa paikalla, mutta hyvä keskustelu
  • Hyvä elämä -aihe: 20 henkeä paikalla (kirkon edustaja lämmitelijänä)

Maija Karvosenoja, Oulu: Walk In -työpajat

  • neljä asiakasiltaa pääkirjastolla ja Yli-Iissä
  • matala kynnys: kolme pientä kysymystä, esim. kerro joku kokemus kirjastosta
  • kerätään pyykinarulle
  • esim. tilatoiveita, palvelulupauksen testaus
  • nuorten toiveisiin Yli-Iissä on vastattu, saaneet 2500 € omaan sisustamiseen
  • sisäänheittäjä tarvitaan, myös pullakahvit pakolliset
  • 1 – 2 h kesto
  • 60 – 70 vastausta jokaisesta työpajasta

Hanne Uusitalo, Tyrnävä: Juurilla-hanke

  • AVI:n rahoittama hanke, kesto 13kk. Päättyy 15.11.2019
  • Tavoitteena edistää kuntalaisten aktiivista kansalaisuutta, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä niin, että kirjastosta tulisi kuntalaisille luonteva paikka osallistua ja vaikuttaa.
  • Porinapaikat: ihmisten luonnollisissa kokoontumispaikoissa, kuten tapahtumissa ja erilaisten ryhmien kokouksissa kalasteltiin kuntalaisilta keskustelunaiheita Kansalaiskeskusteluja varten.
  • Kansalaiskeskustelut: Kirjastossa järjestettiin jonkun teeman ympärille keskittyviä, kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa keskustelua alustivat aiheeseen perehtyneet puhujat.
  • Kantapaikka: Kirjastoon hankittiin tabletteja asiakaskäyttöön -> pääsy tietoon ja mahdollisuus vaikuttaa verkossa.
  • Lisäksi järjestettiin monenlaista muuta kuntalaisten osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämiseen tähtäävää toimintaa.
  • Onnistuttiin kohtauttamaan kuntalaisia ja kunnan viranhaltijoita ja rakentamaan siltoja eri toimijoiden välille.
  • Syntyi hyvää yhteistyötä (esim. yläkoululaiset apuohjaajina eläkeläisten digiopastuksissa)
  • Viihteellisemmät tapahtumat keräsivät hyvin väkeä kirjastoon, mutta Kansalaiskeskustelujen osallistujamäärä jäi vähäiseksi -> keskustelut kytkettiin osaksi muita tapahtumia, jolloin tavoitettiin isompi yleisö.

KiTa-päivän kuulumiset

Lokakuun alussa järjestetty Kirjastossa tavataan –päivä keräsi jälleen melkein satapäisen joukon kirjastoalan ammattilaisia Ouluun. Uralleni ei ole vielä mahtunut montaa reissua, joten KiTa-vierailu iski hyvään saumaan. Normaalisti herääminen kello kuudelta olisi vastenmielinen koettelemus, mutta tieto rennosta koulutuspäivästä sai minut pomppaamaan ylös sängystä kuin ohjus. Hovikuski kurvasi kotiovelle puolta tuntia myöhemmin. Matka Kajaanista alkoi siis hyvissä ajoin ennen auringonnousua.

KiTa-päivän teemaksi oli valittu tällä kertaa sanataide. Arvostan hyviä (tai tahattoman hauskoja) sanoituksia siinä missä kuka tahansa, mutta en voi väittää olevani mikään sanataiteilija. Jätän sanan säilällä sohimisen tai runonlausunnan mielihyvin muiden murheeksi. Päätin silti pitää mieleni avoimena ja antaa ammattilaisten opastaa.

Perillä Oulussa meitä odotti lämmin vastaanotto kahvin ja voileipien muodossa. Kofeiinipärinän voimalla oli hyvä ryhtyä perehtymään päivän antiin. Pääkirjastolle oli pystytetty lukuisia pikatreffipisteitä, joissa sai käydä utelemassa lähiseutujen kirjastojen kuulumisia. Olin heti ensimmäisenä testaamassa virtuaalitodellisuuskierrosta Oulun kaupunginkirjaston halki. Myös musavinkkaukseen ja aikuisten kirjavinkkipiiriin tuli oivallisia neuvoja. Merijärven ja Pyhäjoen kirjastojen nukketeatterihanke jäi mieleen persoonallisena kuriositeettina. Tunnin aikana ei millään ehtinyt perehtyä kaikkiin pisteisiin, joten pieni nälkä jäi.

Pikatreffirastilla opastusta.

Treffailun päätteeksi siirryttiin luennolle. Se käsitteli sanataiteen ja kirjastotyön yhteensovittamista. Oulussa on pitkät perinteet runojen, lorujen ja leikkien tarjoamisesta kaikenikäisille muksuille, jopa sylivauvoille. Erityisen hauskana yksityiskohtana mieleeni painui yksivuotiaista käytetty termi ”seniorivauvat”. Mielikuva huvittaa minua vieläkin. Luennolla esiteltiin joitakin hyviksi todettuja lasten runokirjoja sekä runoihin keksittyjä pikku koreografioita ja leikkejä. Nykyään hyviä runokirjoja on runsaasti, ja niiden kuvitus näyttäisi olevan jotain aivan muuta kuin meikäläisen ankeassa lamalapsuudessa. Isompien lasten sanataideharrastusta tuetaan esimerkiksi siten, että muksut laativat pikku tarinoita itse taiteilemistaan piirroksista.

Ideasta tarinalliseksi lukuvinkkaukseksi.

Lounaan jälkeen päästiin varsinaisten sanataiderastien äärelle. Kiersimme isoissa porukoissa tehtävärastilta toiselle ja ihmettelimme niiden antia. ”Ideasta tarinalliseksi lukuvinkkaukseksi” oli todella intensiivinen rasti. Siinä tarjoiltiin ideoita perinteisen kirjavinkkauksen maustamiseen. Vinkkaaja voi vaikkapa pukeutua kirjan roolihahmoksi, tai laatia vinkkauksesta eräänlaisen aarteenmetsästyspelin. Tällaisten asioiden suunnittelu ja järjestäminen vaatii paljon panostusta, mutta kersat menevät niistä aivan banaaneiksi. Vauvoille lorutteluun keskittynyt rasti sai minut muistamaan, miksi lisääntymisellä ei ole niin kiire. Toisaalta lorutuokioille on kysyntää, ja kirjasto on sellaisten järjestämiseen oiva paikka. Minulle kokonaan uusi tuttavuus oli satuhieronta. Satuhieronnassa lapset kuuntelevat satua, rentoutuvat ja hierovat toisiaan samalla kun tarina etenee. Innovatiivista!

Päivän viimeinen ohjelmanumero oli räppäri Sanan keikka, jonka lomassa artisti avautui biisien sanoittamisen haasteista ja vastaili kysymyksiin. Pitkästä koulutuspäivästä huolimatta porukka jaksoi olla hyvin mukana. Yleisösurffausta ei sentään nähty, mutta Sana sai osakseen raikuvia aplodeja sekä paljon kysymyksiä. Hyväntuulinen artisti vastaili uteluihin suorasukaiseen ja leikkisään sävyyn. Tunnustan, että yksi esitetyistä biiseistä löysi tiensä omalle Spotify-soittolistalleni jo kirjaston parkkipaikalle kävellessä.

KiTa:sta jäi oikein mukavat fiilikset. Sanataide on laaja termi, ja tämä näkyi myös päivän tarjonnan monipuolisuudessa. Sanataidekasvatus on erityisen tärkeää lastenkirjastotyössä, mutta joitakin ideoita löytyi myös aikuisten pään menoksi. Oli ylipäätään ilo vaihtaa kuulumisia vähän kauempana vaikuttavien kollegoiden kanssa. Seuraavaa kertaa odotellessa!

Tuomas KumpulaTuomas Kumpula.
Kirjastovirkailija
Kajaanin kaupunginkirjasto

Games of Thrones -tapahtuma etälähetään

Oulun kaupunginkirjaston Game of Thrones -henkinen tapahtuma Paluu Westerosiin etälähetetään kirjaston YouTube-kanavalla 17.10. klo 17-21.

Tapahtuma on osa #kirjastoklubia ja sitä on mukana järjestämässä Kummacon.  Tällä kertaa matkaamme Game of Thrones -kirja- ja tv-sarjan tunnelmiin. Illan ohjelmassa on tietoa, tarinoita ja tekemistä teemaan liittyen.

Tätä voi vinkata asiakkaille (mainos-pdf, jossa on tarkempi aikataulu) tai katsoa itse inspiraationa omien tapahtumien järjestämiseen. Eri kirjastojen järjestämät Harry Potter -tapahtumat ovat olleen hirvittävän suosittuja. Esimerkiksi Oulussa tapahtumassa kävi päivän aikana 3000 asiakasta. Game of Thronesissa on samaa potentiaalia – se on myös suosittu sarja, mutta varttuneenpaan makuun. Näiden tapahtumien järjestämisohjeita tullaan jakamaan myöhemmin.

Tapahtuma on seurattavissa Oulun kaupunginkirjaston YouTube-kanavalla.

Klikkaa kuvaa saadaksesi suuremman kuvan.

Hoidettavat hommat hoidetaan – kirjastonjohtajat Rokualla

Osallistuin ensimmäistä kertaa AVIN ja AKE järjestämään kirjastonjohtajien tapaamiseen. Kun saavuimme Rokuan kauniseen mäntykankaiden ympäröimään eläkeläisreservaattiin, ymmärsin hyvin järjestäjien taka-ajatukset paikkaa valitessa. Ympäristö oli rauhoittava ja riittävän etäällä kaikesta hulinasta ja houkutuksista (kylpylän järjestämiä levytansseja ei voi laskea tähän kategoriaan) eli siis ihanteellinen miljöö keskittyä pohtimaan porukalla kirjastoasioita. Ja meitähän oli mahtavan iso sakki. Osallistujia oli melkein jokaisesta Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastosta sekä lisäksi Oulun kaupunginkirjastosta vähän isompi kokoonpano huolehtimassa päivien kulusta ja ohjelmasta yhteistyössä Merja Kummala-Mustosen kanssa (AVI).

Ohjelma oli ajatuksella laadittu.  Kari Lämsä Oodista kertoi ison kirjaston työkulttuurista, jota pystyy soveltamaan pienissäkin kirjastoissa näppärästi. Tavoitteena on, että jokaisen on kiva tulla töihin. Johtajien homma on säästää työntekijöitä byrokratialta, mutta jokaisen tehtävä on käyttää sanoja kiitos ja anteeksi sekä kunnioittaa toista. Lämsä mainitsi, että he ovat muuttaneet myös keittiöpuheiden tyyliä. Taukohuoneessa ei puhuta asiakkaista alatyyliin kuten hulluina, narkkareina tai juoppoina vaan tilalle on otettu asialliset termit. Hänen mielestään taukohuoneen asenteet heijastuvat asiakaspalveluun.

Opimme lobbaamisen taitoja Kirjastoseuran Ville Vaarnen avulla. Jatkossa puhumme vieläkin enemmän kirjastojen puolesta, etenkin valittamatta, vaikka markkinoinnin niksinä tunteisiin vetoaminen on oiva ja laillinen keino.

Pääsimme pomppaamaan myös muusikkojen maailmaan, kun vierailevat Jukka Perko ja  Marzi Nyman virittävät paitsi sekä virittävät soittimensa Irwin Goodmanin tahtiin että myös sanallisesti pohtivat johtajuutta. Erityisesti minua viehättää Nymanin antama ajatus, että johtaja on esiheittäytyjä. Perko puhui yhteistyön sujuvuudesta. Yhteistyötä voi yrittää tehdä ojankaivuu-metodilla: Jokainen hoitaa oman osuutensa tai kuin pianoa kantaen. Kannetaan yhdessä ja ollaan vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Kolmas tapa on improvisoida yhdessä, mikä vaatinee jo uskallusta ja luottamusta.

Marzi Nyman & Jukka Perkola soittamassa.

Luonnollisesti teimme myös paljon ryhmätyötä, joka on usein kirosana, mutta Rokualla ei kiristelty hampaita eikä tussikäsi tärissyt. Tulimme tutuiksi. Kommentoimme yhdessä innolla työn iloja ja haasteita, esitimme toiveita AVIlle ja kehittelimme huimia hankeideoita. Uskon, että anomuksia satelee Merjalle joulukuun alkuun mennessä vino pino. Merja antoi hyvät eväät hakemusten tekemiseen. Hän kertoi myös valtakunnallisia kirjastokuulumisia Jouni Pääkkölän kanssa. Heidi Karhu ja Ritva ”Ritu” Nikola avasivat e-aineiston nykytilaa uusine tarpeineen. E-aineiston kuntakohtaisen määrärahan nostotarve keskustelutti meitä. Tiukan euron budjetit rajoittavat hankintaa ja toisaalta vaa´assa painavat asiakkaiden toiveet. Päätös syntyi kompromissina eli kuntakohtaista panosta nostetaan, mutta ei niin paljoa kuin aluksi esitettiin.

Kyltti, jossa kielletään sukeltaminen.

Aina ei voi esiheittäytyä! Ulla-Mari Alavieskasta ja Sari Haapavedeltä.

Pää pöristen kaikesta kuulemasta ja nähdystä poistuin Rokualta. Viikonlopun sulateltuani antia, ajattelen, että voisin vaikka olla mukana ensi vuonna Kuusamossakin.

Ja kirsikkana oman kakun päällä on se, että avauduttani ruokapäytäkeskustelussa kirjastomme pattitilanteesta, kun emme löydä hanketyöntekijää, sain jo perjantaina puhelinsoiton mahdolliselta uudelta hankeihmiseltä. Niin ne loistavat verkostot toimivat kaikkien iloksi ja avuksi.

Kiitokset teille kaikille. Oli hyvä olla yhdessä.

Ulla-Mari Kivi
kirjastotoimenjohtaja Alavieskasta

ps. Päivien esitykset ovat nähtävissä Koulutusarkistossa.

Merja Kummala-Mustonen.

Kirjastojen tiedolla johtamisen välineitä etäkoulutuksena

Lapin aluehallintovirastossa kokeiltiin loppuvuodesta 2018 uudenlaista tiedolla johtamisen koulutusta. Hyvin sujuneen kokeilun jälkeen toimintatapaa päätettiin levittää. Pohjois-Suomen ja Lapin AVIt järjestivät kirjaston tiedolla johtamisen työpajoja skypellä yhdessä helmi-maaliskuussa 2019.

Koulutuskokonaisuus muodostui kahdesta kolmituntisesta osasta, joilla oli eri sisältö.  Molempia osia järjestettiin yhteensä kolme. Yhteen työpajaan otettiin enintään 10 osallistujaa.

Koulutuksen tavoitteena oli tutustuttaa osallistujat tiedolla johtamiseen ja erilaisiin tietolähteisiin, kuulla kokemuksia erilaisista kunnista ja kirjastoista, miten niissä tiedolla johtamista tehdään ja oppia hyvistä esimerkeistä sekä opetella skypen käyttöä oppimisympäristönä. Työpajoissa opeteltiin arvioimaan oman kirjaston tilannetta ja tulevaisuuden haasteita etsimällä tietoa eri järjestelmillä ja soveltamalla tietoa käytäntöön. Koulutus rakentui pääosin lyhyestä tietolähteen esittelystä esim. valtakunnallisen asiakaskyselyn raportointialusta, sen käytön omatoimisesta harjoittelusta ja tulosten yhteisestä jakamisesta skypen välityksellä.

Koulutuksen runkona käytettiin kirjastolain (1492/2016) pykäliä, kuten Etelä-Suomen AVIn tekemässä arviointijulkaisussa.

Käytimme seuraavia tiedonlähteitä:
Yleisten kirjastojen käyttäjäkysely 2018
Yleisten kirjastojen tilastotietokanta
Peruspalvelujen arviointi
Kouluterveyskysely
Yleisten kirjastojen hankerekisteri
Laki yleisistä kirjastoista
Hallituksen esitys laiksi yleistä kirjastoista

Työpajoihin ilmoittautui yhteensä 25 osallistujaa, suurin osa Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Itseäni ilahdutti eniten osallistujien aktiivisuus. Kaikki olivat innolla mukana keskustelemassa, tekemässä tehtäviä ja ryhmätöitä sekä kokeilemassa monelle uutta tekniikkaa. Kouluterveyskysely oli suurimmalle osalle ennestään tuntematon tiedonlähde ja etenkin se, että sieltä löytyi kirjastoa kiinnostavaa tietoa koululaisten lukuharrastuksesta. Tutummista tietolähteistä (asiakaskysely, kirjastotilastotietokanta) osallistujat löysivät jopa juuri sen hetken todelliseen tarpeeseen sopivaa aineistoa. Keskustelu oli vilkasta ja ongelmia ratkottiin yhdessä.

Myös palaute koulutuksesta oli erittäin positiivista. Koulutus kaikilta osin sai keskiarvon yli 4 (asteikolla 1-5). Erityisesti kiiteltiin toiminnallisuutta, osallistamista ja ryhmätöitä, ettei ollut pelkkää luentojen kuuntelua kuten etäkoulutukset yleensä. Samankaltaisia lyhyitä toiminnallisia etäkoulutuksia toivottiin lisää.

Merja Kummala-Mustonen
kirjastotoimen ylitarkastaja, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto

 

Tervetuloa verkkolukupiiriin

Oulun kaupunginkirjasto järjestää kaikille avoimen verkkolukupiirin, johon osallistutaan etänä Internetin kautta. Kirjastonhoitajat keskustelevat kirjasta ja osallistujat voivat osallistua kirjoittamalla kommenteja chattiin. Chattiin tulevat kommentit huomioidaan lähetyksessä. Verkkolukupiiri-lähetystä voi kuunnella, vaikka kirjaa ei entuudestaan tuntisikaan. Alueen kirjastojen henkilökunta ja asiakkaat ovat kaikki tervetulleita.  Tapahtuman mainos on Materiaalipankissa.

Lähetys alkaa klo 18 osoitteessa https://kirjasto.adobeconnect.com/verkkolukupiiri/ Mobiililaitteilla osallistuttaessa suositellaan asennettavaksi Adobe connect-ohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi oman laitteen sovelluskaupasta.

4.9. Gail Honeyman: Eleanorille kuuluu ihan hyvää
Eleanor Oliphant elää tiukasti aikataulutettua elämäänsä yksinään, mutta hänelle kuuluu ihan hyvää. Mutta mitä Eleanorille oikeasti kuuluu? Ja mitä seuraa, kun tapahtuu jotakin odottamatonta?

9.10. Ryan Gattis: Vihan kadut
Kirja alkaa vuodesta 1992 kun Los Angelesin poliisit pahoinpitelevät Rodney Kingin. Seuraa kuuden päivän mellakka, jota rikolliset tietysti käyttävät hyväkseen. Monen eri näkökulman kautta kuvattu romaani.

13.11. Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina
Kathy, Tommy ja Ruth elävät turvattua elämää sisäoppilaitoksessa. Myöhemmin 31-vuotias Kathy muistelee, kuinka heille paljastuu totuus heidän olemassaolostaan.

Kirjasto järven rannalla kesäpäivänä

Matkailuinfo ja kamarimusiikin konsertteja Kuhmon kirjastoon

Kuhmon kirjastossa käynnistyi kaupungin matkailuinfo maaliskuun alussa. Kirjaston työntekijät ovat kesäisin opastaneet matkailijoita jo aikaisempinakin vuosina, joten tehtävä ei ole uusi. Haasteita toki on ja tuleva kesä näyttää, kuinka paljon opastustehtäviä saamme hoidettavaksi. Matkailuinfo palvelee myös puhelimitse ja sähköpostilla. Olemme kevään aikana opiskelleet englannin kielen asiakaspalvelua kansalaisopiston kurssilla kielitaidon kohentamiseksi. Myös Kuhmon paikallistuntemus on tärkeää opastuksen kannalta. Kuhmon kirjasto sijaitsee Pajakkakosken rannalla ja on arkkitehtuurisesti upea rakennus (oli esillä mm. Venetsian Bienaallissa kirjastonäyttelyssä vuonna 2018). Matkailuinfon tulon myötä kirjaston tilojen käyttö tehostuu ja uskomme saavamme myös uusia kirjastopalvelujen käyttäjiä. Uuden alan tulo kirjastoon innostaa ja motivoi työntekijöitä heijastuen perinteisten kirjastopalvelujen kehittämiseen ja uudistamiseen.

Kirjaston matkailuinfopiste.

Kirjaston kokoelmia on käyty läpi ja poistettu rutkasti kirjoja kevään aikana. Yksi kirjahyllyrivistö on purettu ja näin saatu lisää tilaa käsikirjastoon. Käsikirjastoon mahtuu nyt n. 200 tuolia entisen 50 sijaan, mikä mahdollistaa isompienkin tilaisuuksien järjestämisen. Tänä kesänä kirjastoon on tulossa Kuhmon Kamarimusiikin oppilaskonsertteja ja ensi kesänä varsinaisia konsertteja. Uskon, että kirjasto on ns. matalan kynnyksen tapahtumapaikka; kamarimusiikki saa uutta yleisöä ja kirjasto uusia asiakkaita tapahtumien myötä. Konsertit ovat kirjaston aukioloaikana, joten pyrimme pitämään kirjaston asiakkaiden äänenkäytön kohtuudessa. Odotamme mielenkiinnolla, mitä kesä tuo tullessaan!

Omatoimikirjaston suunnittelu on myös täydessä vauhdissa ja pyritään toteuttamaan syystalvesta. Olemme saaneet hankkeeseen opetusministeriön avustuksen. Samassa yhteydessä on tarkoitus uusia kirjaston valaistus, kuulutussysteemi ja uusia ulko-ovet.

Kirjastoon on hankittu kevään aikana uutta kalustusta mm. säkkituoleja asiakkaiden toiveiden mukaan. Musiikkiosastolle on perustettu lapsille ja nuorille oma pelipaikka PS4 –pelien pelaamiseen.

Aurinkoa, valoa ja iloa kesään!
Taina Hyvönen
Kuhmon kirjastotoimenjohtaja

Keskustelutilaisuus kirjastossa

Suoria sanoja Kajaanin malliin

Tuoreen kirjastolain antama tehtävä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistämisestä pohditutti kovasti kirjastoja, myös meitä täällä Kajaanissa. Mitäs tämä nyt tarkoittaa, emmekös me ole tätä työtä tehneet jo maailman sivu? Tehty on, mutta ehkä jotenkin muun ohessa, hieman tiedostamatta miten keskeisestä tehtävästä tässä on kyse. Selvästi tuli tarve tarttua asiaan rivakasti ja uusia avauksia tavoitellen.

Kajaanissa apuun tuli uusi kaupunkistrategia, jonka keskiössä ovat kaupunkilaisten osallistaminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kannustaminen rohkeisiin kokeiluihin. Samoihin aikoihin kun pohdimme täällä, että kuinka tästä eteenpäin, niin kansalaisopiston rehtori pyöräili työaamunaan torikahvilan ohi ja mietti, miten ”toriparlamentti” siirrettäisiin syksyllä sisätiloihin ja saataisiin selville, miten torilla istuneet ”ukot” parantavat maailman. Kirjasto ja kansalaisopisto löysivät nopeasti toisensa ja päätimme, että tehdään yhdessä ja eri tavalla kuin ennen.

Päädyimme tilaisuuksien sarjaan, jossa kaupunkilaiset saavat vapaasti esittää mielipiteitään ja ottaa halutessaan kantaa asioihin. Aiheiden tuli olla ajankohtaisia ja liittyä mielellään kaupungin kehittämiseen. Päätimme kutsua tilaisuuksiin alustajan, joka johdattelee lyhyesti käsillä olevaan aiheeseen. Tavoitteena oli lähestyä asioita uuden kaupunkistrategian pohjalta ja halusimme alustajiksi ja keskustelijoiksi teemasta vastaavia kaupungin viranhaltijoita. Käytännöllä varmistimme sen, että kaupunkilaisilta tuleva palaute menee suoraan oikeaan osoitteeseen. Pitopaikaksi valitsimme pääkirjaston lainaussalin ajatuksella, että avoimeen tilaan on helppo tulla ja jäädä kuulolle.

Keskustelutilaisuun kirjastossa.

Kirjastovirkailija Tuomas Kumpula (pöydän takana oikealla) johdattelee kulttuurikeskustelua.

Aloitimme syksyllä -18 ”speaker’s corner” tyyliin ja kutsuimme kansalaisia Suorat sanat -tilaisuuteen puhumaan suunsa puhtaaksi, joko tilaisuuden teemasta sananvapaudesta, tai sitten ihan mistä tahansa asiasta. Tilaisuuden alustaja Kainuun Sanomien päätoimittaja hyppäsikin sujuvasti jakkaralle ja antoi syttyjä kuulijoille. Heti alustuksen jälkeen kävi selväksi, etteivät kajaanilaiset ole jakkaralta julistajia, vaan tilaisuus jatkui juonnettuna keskusteluna. Näin jatkoimme myös tulevissa tilaisuuksissa. Aiheina ovat olleet hyvä elämä Kajaanissa, Kajaanin keskustan tulevat siltavaihtoehdot, nuorten elämä Kajaanissa, jolloin paikalla oli kutsuttuna lyseon 9. luokkalaiset. Osaajista elinvoimaa teemalla menimme KAMKin tiloihin kuulemaan opiskelijoiden ajatuksia yhdessä paikallisten eduskuntavaaliehdokkaiden kanssa. Kuluneen kevään lopuksi järjestimme suuren kulttuurikeskustelun kaupungin kulttuuri- ja liikuntarakentamisesta ja kulttuurilaitosten tulevaisuuden näkymistä

Nuorisotyöntekijä keskustelutilaisuudessa.

Nuorisotyöntekijä Miikka Kortelainen provosoi ysiluokkalaisia ottamaan kantaa

Kokemuksemme on, että kyseessä on kestävyyslaji, joka vaatii sitkeyttä ja pitkäjänteisyyttä. Avoimen kansalaiskeskustelun juurtuminen ottaa aikansa. Tilaisuuksien yleisömäärä on vaihdellut muutamasta useaan kymmeneen, ja ensimmäinen vuosi on mennyt tapahtuman tunnetuksi tekemiseen. Selviä merkkejä kuitenkin on, että Suorat sanat moni kaupunkilainen jo tunnistaa. Oman mielipiteen julkinen ilmaiseminen ei ehkä ole se ihan suomalaisin intohimo, ja hieman olemme keskusteluja avittaneet huolehtimalla siitä, että paikalle tulee aina muutama aiheelle lämpenevä sanavalmis kansalainen. Suorista sanoista emme luovu vaan jatkamme taas ensi syksynä 2-3 tilaisuudella sen mukaan miten päivänpolttamia aiheita Kajaanissa esiin nousee.

Nuorten nappaaminen kirjastoon

Kirjastolla on tänä keväänä panostettu erityisesti nuorten tarpeisiin. Yläkoululaiset ja toisen asteen opiskelijat ovat kirjaston kannalta vähän vaikea kohderyhmä. Lukeminen jää usein murkkuiässä vähemmälle, mikä tekee myös kirjastosta jotenkin vieraan paikan. Ikäryhmän houkuttelemiseksi saimme hieman rempparahaa pääkirjaston lasten- ja nuortenosaston uudistamiseen. Käännyimme kysymään neuvoja nuorilta itseltään. Mikä saisi heidät tulemaan kirjastoon, viihtymään, sekä tietysti lainaamaan?

Kevään korvilla järjestetty ideointihetki keräsi paikalle reilun tusinan verran ysiluokkalaisia. Osallistujat antoivat rakentavaa palautetta ja monia ehdotuksia. Viihtyisyyden lisäämiseksi kaivattiin uusia huonekaluja, kuten säkkituoleja, löhösohvia ja korkeita pöytiä. Osastolle ehdoteltiin myös monia raikkaita värejä piristämään sen yleisilmettä. Joidenkin mielestä nuorten nurkkaus oli liian piilossa, toisten mukaan syrjäinen sijainti oli vain hyvä asia. Uutuuskirjoja haluttiin vielä selkeämmin esille. Konsoli- ja lautapelivalikoiman päivittäminen sai kannatusta, vaikkakin hankintaehdotukset jäivät vähäisiksi. Ideahetken loppupuolella ehdotukset alkoivat mennä jo pomppulinnojen tasolle, joten mielikuvituksen puutteesta nuoria ei todellakaan voi syyttää.

Asiakkaat tutustuvat Pokemon-kortteihin

Poké-päivä keräsi kaikenikäisiä pokémonmestareita.

Yksi kevään isoimmista onnistumisista oli toukokuun alussa järjestetty Kirjaston Poké-päivä. Kohderyhmänä olivat periaatteessa kaikki Pokémonin ystävät ikään katsomatta, mutta odotusten mukaisesti valtaosa osallistujista oli lapsia ja lapsiperheitä. Heidän ilokseen paikalla oli esimerkiksi pokémon-suunnistusta kirjaston tiloissa, aiheeseen liittyvää piirtelyä ja askartelua, sekä tietysti Pokémon GO:n pelailua hyvässä seurassa. Henkilökunta oli laatinut tapahtumaa varten upeita Pokémon-pinssejä, joita jaettiin aktiivisille osallistujille. Kuhinaa riitti kiitettävästi, osallistujia oli noin 65 henkeä. Teemapäivä keräsi kiitosta sekä lapsilta että näiden vanhemmilta, joten vastaavia tempauksia järkkäillään myös tulevaisuudessa.

Pokemon-pinssejä kädessä.

Pinssit suorastaan vietiin käsistä.

Vilkaise myös Kajaanin kirjaston YouTube-kanavan ensimmäinen kirjavinkkaus!

terveisin Kajaanin kirjastolaiset