Tekijä: tiinasaarela

Kaukovainion kirjasto, Hiirihaukkatalo

Kirjasto mahdollistajana ja osana yhteisöä

Kaukovainion kirjasto sijaitsee monitoimitalossa suurehkossa oululaisessa lähiössä. Toisella puolella tietä sijaitsee kaupungin vanhuspalvelukeskittymä Hiirosenkoti, jonka yhdellä osastolla aloitin juttelu-, luku- ja muistelutuokioiden vetämisen muutama vuosi sitten.

Kerran kuussa keskiviikkoisin kello 10 menin pitämään muistelutuokiota. Alku oli uuteen työmuotoon totuttelua: outo paikka, mitähän sisältöjä he haluavat, minkä kuntoisia ja ikäisiä asukkaat ovat. Kokeilin aiheita laidasta laitaan. Lukemiseni pääaiheita olivat menneisyyteen ja historiaan liittyvät tarinat. Aikaa olin varannut noin tunnin verran. Kävimme yhdessä mm. metsäkylvyssä, mietimme miten sairauksia on ennen vanhaan hoidettu sekä teimme juhannustaikoja. Kerroin myös tarinoita, joita minulle oli kerrottu sukuni vaiheista. Ideat aiheisiin löytyivät kirjaston arkityössä hyllyttäessä. Tämä tapa tuo sisältöä myös muuhun kirjastotyöhön, kuten lukupiireihin – olemmehan aineistomme sisällön asiantuntijoita. Joka kerta kerroin tulevani kirjastosta ja mitä siellä olimme viime näkemältä tehneet.

Monta vuotta tätä systemaattisesti tehneenä muistelutuokioista alkoi tulla meidän kaikkien yhteinen juttu. Asukkaat, henkilökunta ja minä kokoonnuimme joka keskiviikko tarinoiden ja muistelujen äärelle. Kysymys oli ennen kaikkea yhteisistä, merkityksellisistä kohtaamisista.

Sattumalta kerroin asiasta koulun äidinkielen opettajalle, joka ehdotti voisinko ottaa 9.-luokkalaisia mukaan Herttakotiin. Kyseessä oli enimmäkseen poikia, joiden oli mahdollista kompensoida huonosti mennyttä äidinkielen koettaan. Eli nyt muisteluhetkissä olivat nämä nuoret koululaiset, vanhukset, herttakodin työntekijät ja minä kohtaamassa toisemme. Mieleenpainuvaa oli, kun 94-vuotias rouva kysyi nuorelta, mikä on älytaulu, sekä kertoi, miten hänen nuoruudessaan oli karttakepillä rangaistu tottelemattomuudesta lyömällä sormille.

Nuoret, joilla ei ollut omia isovanhempia tai jotka eivät olleet ikinä käyneet asumansa lähiön suurimmassa ”laitoksessa”, otettiin mukaan yhteisöönsä tutustuttamalla heidät Hiirosenkotiin sekä tietenkin tarinoiden voimalla. Nuoret kysyivät minulta, käynkö ainoastaan kerran kuussa lukemassa vanhuksille. Mitä empatiaa, joka oli herännyt tästä kohtaamisesta vanhusten kanssa!

Koronan myötä toiminta on tällä hetkellä tauolla, mutta mikä on aloitettu, tulee kyllä jatkumaan taas, kun sen aika on. Kaikki tämä toiminta oli kolmen tekijän – kirjaston, koulun ja vanhusten palvelukodin – yhteistyön ja luottamuksen tulosta.

Mitä se minulta vaati? Uskaltamista, pitkäjänteistä työtä ja kykyä ymmärtää työnsä merkityksiä ja motivaatioita niiden toteuttamiseksi. Mitä sain? Paljon enemmän, mitä annoin.

Anna Käyrä
Kirjastovirkailija, Karjasillan ja Kaukovainion kirjasto
Oulun kaupunginkirjasto

Kainuun kirjamessut järjestetään marraskuussa

Kainuulaiset kirjallisuusalan toimijat ja Kainuun liitto ovat koonneet voimansa ja suunnitelleet Kainuun ensimmäiset kirjamessut kirjailija Risto Kormilaisen aloitteesta ja Kuhmon vuoden 2020 kirjamessujen innoittamina.

Kainuun ensimmäiset kirjamessut järjestetään Kuhmossa 19.–20.11.2021 osana Kuhmon Römppäviikon tapahtumaa. Tapahtumapaikkana ovat perjantaina 19.11. Kuhmon kaupunginkirjasto ja lauantaina 20.11. Kuhmo-talo. Kirjamessujen tilaisuudet ovat maksuttomia ja terveysturvallisesti järjestetty. Tutustu kirjamessujen ohjelmaan!

Kainuun ensimmäisillä kirjamessuilla esiintyy kainuulaisia ja Kainuusta lähtöisin olevia kauno- ja tietokirjailijoita mm. Terhi Törmälehto, Risto Oikarinen, Liisa Louhela, Jorma Kettunen, Pekka Kämäräinen, Paavo Enroth, Tarja Leinonen, Risto Kormilainen, Minna Kettunen, Esko Piippo ja Jouni Laaksonen. Kirjailijat esittelevät uusia kauno- ja tietokirjoja teemojen vaihdellessa luonnosta ja sota-ajasta naispappeihin. Kirjamessuilla kuullaan myös Jyrki Korpuan luento Kalevala ja populaarikulttuuri sekä Tiina Piilolan luento Mytologiat ja populaarikulttuuri: Kalevalan naiset ennen ja nyt. Lauantaina Kuhmo-talon aulassa kustantajat, kirjailijaseurat, SpotLit -hanke ja Unescon kirjallisuuskaupunki esittelevät toimintaansa. Lastenkirjailija Veera Salmi vierailee perjantaina Tuupalan yhtenäiskoululla ilahduttaen kolmannen luokan oppilaita Puluboi ja poni -lastenkirjojen tarinoilla.

Kainuun kirjamessujen ohjelmaa on myös Kajaanissa, Ristijärvellä ja Sotkamossa. Kajaanin kirjastossa 19.11. klo 15.00 Minna Komulainen ja Kulttura järjestävät lastentapahtuman. Samana päivänä klo 17.00 Kajaanin kirjastossa on Silja Keräsen ja Satu-Maarit Myllyniemen kirjailijavierailut. Ristijärven kirjasto järjestää ke 17.11. klo 17.00 kirjailija Rakel Liehun virtuaalivierailun. Tilaisuuteen on ennakkoilmoittautuminen 8.–12.11. Sotkamon kirjastossa on myös kirjamessujen ohjelmaa: 17.11. klo 17.30 Päivi Myllysen kirjailijavierailu.

Unescon kirjallisuuskaupunki Kuhmo toivottaa kirjallisuuden ystävät lämpimästi tervetulleeksi Kainuun ensimmäisille kirjamessuille!

Taina Hyvönen
Kuhmon kirjastotoimenjohtaja

Maksupääte, pankkikortti ja kirjaston kirjoja

Joki-kirjastot edelläkävijöitä myöhästymismaksujen poistajina

Asiakkailta perittävät myöhästymismaksut, kansankielellä sakot, istuvat sitkeästi kirjastojen käytänteissä, vaikka kirjastolain henki ohjaa vahvasti maksuttomiin palveluihin. Kirjastoissa pelätään, että aineisto ei kierrä tehokkaasti, ellei asiakkaalle ole luvassa keppiä ja maksuja myöhästymisestä. Onko todella näin?

Maksuttomuus on ajankohtainen asia. Kirjastoseuran Aspa-työryhmä pohtii parhaillaan maksuttomuutta. Maksuista luopumista mietitään kirjastojen johtoryhmissä eri puolilla Suomea ja lehtitietojen mukaan myös Ruotsissa. Mallia voisi ottaa vaikkapa Yhdysvalloista, missä monet isot kirjastot ovat ilmoittaneet luopuvansa myöhästymismaksuista. Maksuja pidetään tehottomana ja vanhanaikaisena keinona nopeuttaa aineiston kiertoa.

Kun entiset Kiri- ja Tiekkö-kirjastot sekä Reisjärven kirjasto toukokuussa 2021 yhdistyivät Joki-kirjastoiksi, myöhästymismaksut jätettiin historiaan. Taisimme olla ajan hermolla, vaikka ajatus oli enemmänkin sisäsyntyinen.

Kun Joki-kirjastojen yhteisiä käytänteitä sorvattiin keväällä 2021, maksuista keskusteltiin monessa Teams-palaverissa ja kompromisseja viilattiin. Kiri-kirjastoissa ja Reisjärven kirjastossa sakkoja ei kerätty ennen yhdistymistäkään ja siellä oli pärjätty. Tiekkö-kirjastoissa taas myöhästymismaksut olivat käytössä.

Lain henki ohjaajana

Maksuttomuuden puolesta painoi kirjastolain henki. Monessa kirjastossa koettiin, että perittävistä maksuista kertyy niin pieni puro, että sillä ei ole merkitystä kirjaston talouteen. Pikemminkin rahan pyöritys teettää työtä, koska verkkomaksaminen ei ole vielä käytössä, eikä kaikissa kirjastoissa ole mahdollista maksaa kortilla.

Ylivieska on asukasluvultaan Joki-kirjastoihin kuuluvista kunnista suurin ja meillä maksuista kertyi jo aika merkittävä summa tasapainottamaan tiukkaa budjettia. Silti myöhästymismaksujen perään ei jääty nyyhkimään, kun niistä yhdessä päätettiin luopua. Haluttiin myös profiloitua asiakasystävällisinä kirjastoina, joissa maksuja ei peritä.

Rahaa kertyy muistutuksista ja noutamattomista varauksista

Mutta maksuttomuus ei ole koko totuus. Laki sallii, että voimme periä maksuja noutamatta jätetyistä varauksista ja esimerkiksi muistutusten lähettämisestä aiheutuneista kustannuksista. Käytännössä asiakas ei osaa näitä erotella, vaan kirjastoon maksetaan ”sakkoja”, olivatpa ne sitten muistutusmaksuja, noutamattoman varauksen maksuja tai entisiä myöhästymismaksuja.

Muistutusten hintaa hilattiin vähän ylöspäin, kun myöhästymismaksuista luovuttiin. Samalla luovuttiin myös Tiekössä aiemmin käytössä olleesta maksukatosta.

Asiakkaat tuskin huomaavat ja aineisto kiertää

Kun uusia käytänteitä on takana viitisen kuukautta, kokemukset ovat kahtiajakoiset. Asiakkaat tuskin ovat huomanneet muutosta. Ainakin olemme saaneet hyvin vähän palautetta.

Kiri-kirjastoissa ja Reisjärvellä muutos ei olekaan ollut suuri. Reisjärvellä esimerkiksi rahavirrat ovat kasvaneet, kun aiemmin siellä ei ollut mitään maksuja. Tiekön puolella rahantulo on monessa kirjastossa vähentynyt, mutta esimerkiksi Ylivieskassa kertyy maksutuottoja suurin piirtein saman verran kuin ennenkin.

Koronapandemia maustaa soppaa jonkin verran. Samoin vanhoilla säännöillä kertyneet maksut, joita vielä kerätään. Lopullinen totuus ja kokemukset kertyvät ajan myötä.

Etukäteen mietittiin, mitä päättäjät sanovat? Tulojakin pitäisi saada. Uudet säännöt ja maksut eivät kuitenkaan herättäneet päättäjissä intohimoista keskustelua maksujen puolesta. Jatkossa varmasti keskustellaan, pitäisikö meidän luopua myös muista maksuista. Mielipiteitä liikkuu laidasta laitaan.

Entä kiertääkö aineisto? Kyllä kiertää. Emme ole huomanneet muutosta.

Asiakkaat ovat Joki-kirjastojen yhdistymisen myötä entistäkin innokkaampia varaamaan sekä hyllyvarauksia omasta kirjastosta että seutulainoja. Varaukset työllistävät ja kuljettaminen sekä noutoilmoitusten lähettäminen maksavat. Mielestäni noutamattoman varauksen maksu on paikallaan, jotta aineisto ei seiso turhaan varaushyllyssä tai kuljetuskassissa.

Muistutuksetkin teettävät työtä ja niiden lähettäminen maksaa. Ylivieskan kirjaston asiakasmäärillä muistutusmaksut puolustavat paikkaansa, mutta kaikesta voidaan keskustella. Eihän sitä tiedä, vaikka mieli vielä muuttuisi. Lainsäätäjätkin voivat säätää toisin maksuista tulevaisuudessa, kukapa tietää.

Joki-kirjastojen puolesta
Tuulevi Borén
Ylivieskan kirjastojohtaja

Tonnin palikat

Pohjoisen eKirjasto -hankkeessa on luotu osallistava Tonnin palikat -peli asiakastyöpajoihin. Kukin kirjasto järjestää työpajan viikoilla 39–41. Työpajojen toteutus on osa Pohjoisen eKirjaston asiakasmarkkinointia ja henkilöstön koulutusta. Työpajoihin liittyvällä kyselyllä kerätään tietoa Pohjoisen eKirjaston digitaalisen valikoiman kehittämiseen eli voidaan puhua osallistavasta budjetoinnista.

Työpajan voi toteuttaa missä tahansa – ei tarvita isoa erillistä tilaa, ylimääräisiä henkilöstöresursseja eikä aikaa vieviä etukäteisjärjestelyitä. Peliin kuuluu pelilauta, 10 kpl ”tonnin palikoita”, ohjeet ja kysely. Lisäksi materiaaleihin kuuluu mainosjuliste. Pelin materiaalitiedostot lähetetään kirjastoille viikolla 38. Kukin kirjasto tulostaa materiaalit itse. Tonnin palikat voi laminoida tai palikoina voi käyttää myös klemmareita, legopalikoita tms.

Työpajan järjestämiseen on monia vaihtoehtoisia tapoja: Voit laittaa pelin pöydän kulmalle pelattavaksi, rakentaa syksyn kuumimmat Tonnin palikat -festarit tai ottaa Tonnin palikat mukaan kirjaston pop-up-tapahtumaan torille. Kutsu myös päättäjät pelaamaan Tonnin palikoita! Pelin pelaamiseen ja kyselyyn vastaamiseen kuluu aikaa 5-10 minuuttia.

Pähkinänkuoressa työpajan toteuttamisen vaiheet ovat:

  1. Päätä missä paikassa ja laajuudessa toteutat työpajan.
  2. Tulosta materiaalit ja aseta Tonnin palikat -peli saataville.
  3. Varaa lähelle tietokone tai tabletti kyselyyn vastaamista varten.
  4. Kannusta asiakkaita työpajan äärelle ja vastaamaan kyselyyn. Opasta tarvittaessa alkuun.

Muista pelata myös itse! #pohjoisenekirjasto #tonninpalikat