Uutiskirje 2/2019 Lue 10 minuuttia uimalasit päässä

Uutiskirje 2/2019
Alueellinen kehittämistehtävä Ake Oulu
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastot

Vake vieraili oulussa

Valtakunnallista kehittämistehtävää (Vake) hoitava kirjasto Helsinki vieraili Oulussa Ake-kirjastokierroksellaan 12.2.2019. Keskustelimme Vaken suunnitelmista sekä esittelimme Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan Ake-alueen toimintaa ja tulevaisuuden suunnitelmia.

Vake ja Ake-kirjastot sekä ministeriön edustaja tapasivat puolestaan Helsingissä Oodissa 20.2.2019. Kävimme yhdessä läpi Ake-toimintaan varatun avustusmäärärahan käyttöä, sekä saimme ilouutisena kuulla, että Valtionvarainministeriö on luvannut yleisille kirjastoille 860 000 euroa digituen kehittämiseen tälle ja ensi vuodelle. Raha jaetaan Ake-kirjastoille, jotka käyttävät määrärahan oman alueensa kirjastojen henkilökunnan digituen osaamisen kehittämiseen. Samaisessa tilaisuudessa Heidi Karhu kertoi muille Ake-kirjastoille myös meidän Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan eKirjasto-hankkeesta. 20.2. kokoontumisen muistio löytyy täältä.

e-kirjasto

Alkuvuoden aikana järjestettiin yhteensä seitsemän Mikä alueellinen eKirjasto – yhteiset e-aineistot käyttöön –koulutusta. Koulutukset järjestettiin tammi-helmikuun aikana Kuusamossa, Kajaanissa, Ylivieskassa ja Oulussa. Yhteensä koulutuksiin osallistui etänä ja paikan päällä melkein 250 alueen kirjastojen henkilökunnan jäsentä. Koulutuksen tallenne, esitysten diat ja työpajatehtävät löytyvät Koulutusarkistosta.

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen eKirjasto julkaistiin asiakkaille Lainan päivänä 8.2.2019. Monissa alueen kirjastoissa opastettiin tuolloin asiakkaita e-aineistopalveluidemme käyttöön. E-aineistojemme käyttöluvut ovat lähteneet varsinkin e-kirjojen osalta hyvään kasvuun, mutta lisäkasvulle on vielä tilaa. Muistakaa jatkaa siis loistavaa e-aineistojen markkinointityötä ja tuoda e-aineistoja esiin päivittäisissä asiakaskohtaamisissa. Näin asiakkaamme löytävät parhaiten tarjoamamme hienot palvelut! E-aineistojen markkinointimateriaaleja löydät käyttöösi Materiaalipankista.

lue 300 minuuttia hauskasti

300 minuutin lukuhaaste on oululaisen Jäälin koulun oppilaiden ideoima hauska lukuhaaste. Lukuhaasteessa luetaan 10 minuuttia kerrallaan erilaisilla tyyleillä. Voit lukea esimerkiksi taskulampun valossa, uimalasit päässä, hassulla äänellä tai villasukat jalassa. Kun on suorittanut kaikki lukutavat, on lukenut yhteensä 300 minuuttia.

Haastetta voi käyttää missä päin Suomea tahansa. Tulostakaa haastetta esille kirjastoihin ja vinkatkaa kouluja ja eskareita kivasta lukuhaasteesta. Mikäli otatte haasteen käyttöön, olisi kiva jos somettaisitte siitä tunnisteella #lukuhaaste300. Koulun oppilaat seuraavat jännityksellä minne saakka haaste leviääkään. Lukuhaasteen tulostettavat julisteet ja haastelappu löytyvät KiTa-sivujen Ideavarastosta.

Lukuvinkkejä voit katsoa vaikka Kirjasaaren ja Kirjastosatoa 2018 -tapahtumien listoilta. Käy myös katsomassa Kirjastosadon tapahtumatallenteet Anneli Kannosta Minna Rytisaloon.

Kirjastosatoa yleiskuva

Alueellisten Työryhmien terveiset

Alueellinen arviointityöryhmä puntaroi toteuttamaansa Zef-kyselyä, jossa kysyttiin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntapäättäjiltä heidän käsityksistään kirjastopalveluista. Analyysiä tukee osaltaan keväällä alkava amk-opiskelijan opinnäyte, joka vertaa tuloksia aiempiin kahteen kuntapäättäjäkyselyyn sekä v. 2018 valtakunnalliseen käyttäjäkyselyyn. Seuraavaksi arviointikohteeksi on alustavasti ryhmässä sovittu kirjastojen yhteistyötahojen kartoitus ja arviointi.

Alueellinen lasten ja nuorten kirjastopalveluiden kehittämistyöryhmä eli Ake LaNu –työryhmä kokoontuu seuraavan kerran 12.4. Työryhmän kokoontuminen on viimeinen tällä kokoonpanolla. Lisää tietoa työryhmän toiminnasta löydät täältä.

AKE Asko-tiimi eli asiakaskokemuksen alueellinen kehittämistyöryhmä on aloittanut toimintansa alkuvuodesta 2019. Asiakaskokemuksen kehittämistyöryhmässä keskitytään henkilökunnan kouluttamiseen asiakkaan kohtaamisessa ja selvitetään mahdollisuuksia mentoroinnin/kyläilyn järjestämiseen kuntien kirjastojen henkilökunnan välillä. Työryhmä pyrkii järjestämään vuosittain kaksi asiakaspalveluun liittyvää koulutusta, yhden kevät- ja syyskaudella.

AKE Asko -työryhmää vetää Minna Männikkö Oulun kaupunginkirjastosta. Työryhmän jäsenet ovat Arja Nevala OUTI-kirjastoista, Sirkka Seppälä Kiri-kirjastoista, Heidi Tuikka Kainet-kirjastoista, Pirjo Tuomimäki Tiekkö-kirjastoista sekä Isa Kotilaine Oulun kaupunginkirjastosta. Kokouksia pidetään noin 4 kertaa vuodessa. Tiimi kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa.

Aurinkoisin terveisin,
Heidi ja AKE-työryhmä

Kirjasto mukana PopUp Yhteiskuntakylässä

Alueella tapahtuu 3/2019
Ylivieskan kaupunginkirjasto

PopUp Yhteiskuntakylä Ylivieskassa

Ylivieskan JEDUlla järjestettiin PopUp Yhteiskuntakylä 24.1.2019. Tapahtumassa oli 17 esittelypistettä, joissa kerrottiin erilaisista arkielämän taidoista. Vieraiksi oli kutsuttu Oulun eteläisen alueen maahanmuuttajien lisäksi 16-17-vuotiaita nuoria sekä etsivän nuorisotyön ja työpajojen asiakkaita. Asiakkaita oli ainakin Kalajoelta, Haapavedeltä, Haapajärveltä, Oulaisista ja Ylivieskasta. Ilmoittautuneita osallistujia oli noin 150. Ilmoittautuneille oli etukäteen määrätty neljä pakollista pistettä, joihin heidän piti tutustua. Kaksi muuta sai valita mielenkiinnon mukaan. Vierailijoille annettiin passi, johon he keräsivät tehtäväpisteiltä leimoja. Jokaisella pisteellä oli tehtävä, jonka vieraat suorittivat ja saivat siitä leiman passiin.

Tässä listaus esittely- eli tehtäväpisteistä:
1. Kansanopistot: Kansanopistojen koulutustarjonta
2. Jedu: Ammatista työelämään
3. Simhe: Yhdistele koulutusala ja ammattinimike
4. TE-palvelut: Apua työllistymiseen ja kotoutumiseen
5. Startup Refugees: Erikoisosaaminen ja vahvuudet työnhaussa
6. ELY-keskus: Maahanmuuttofaktaa
7. Majakka: Minä työntekijänä
8.Vapaaehtoistyön hanke Alva: Ilo irti yhdessä tekemisestä
9. NuorisoLeader ja BusinessLeader: Apua nuorten toimintaan ja yrittäjyyteen
10. 4H: Kierrätä oikein
11. Ylivieskan ev.lut. seurakunta: Erilaisuuden kohtaaminen
12. Kirjasto: Vieraile Popup Kirjastossa
13. Ylivieskan seudun kansalaisopisto: Kansalaisopisto tutuksi
14. SPR: Ensiavun ABC
15. Terveydenhoitaja, Mistä apua vaivoihin
16. Ohjaamo: Tutustu Ohjaamon monipuolisiin palveluihin
17. Poliisi: Poliisi auttaa

TIEKKÖ-kirjastot oli kutsuttu tapahtumaan mukaan esittelijäksi. Ylivieskan kirjasto päätti osallistua, koska tapahtuma oli omalla paikkakunnalla. Toimintapisteen järjestivät kirjastovirkailija Kristiina ja työssäoppija Tuulia. Kirjaston pisteellä tehtävänä oli tutustuminen verkkokirjastoon ja pisteellä oli mahdollista saada kirjastokortti, jos sitä ei vielä omistanut.

Etukäteen meillä ei ollut tietoa asiakaskunnan suomen kielen taidosta, joten ohjeistus tehtiin suomeksi ja englanniksi. Englantia ei tarvittu kuitenkaan juuri ollenkaan. Kaikkien kanssa pärjättiin suomen kielellä ja maahanmuuttajat auttoivat toinen toisiaan, kun meiltä ei darin, venäjä tai unkarin ym. kielet sujuneet. Meidän pisteellä kävi päivän aikana noin 50 asiakasta, joista viidelletoista saimme tehdä kirjastokortin. Korttihakemuksiin laitoimme valmiiksi kirjastokortin numerot. Asiakkaalle annoimme kortin mukaan, vaikka se ei vielä toiminutkaan.
Seuraavana päivänä kirjastolla lisäsimme uusien asiakkaiden tiedot rekisteriin kaavakkeiden perusteella. Hieman haasteellista oli saada selvää käsialoista, mutta toivottavasti nimet tulivat edes suurinpiirtein oikein.

Esittelimme myös ahkerasti TIEKÖn verkkokirjastoa. Saimme opastaa montaa asiakasta verkkokirjaston käyttöön ja Ellibsistä oltiin kiinnostuneita. Yllättävän moni (suomalainenkaan) ei tiennyt, että kirjaston e-aineistot ovat kirjaston asiakkaille ilmaiseksi käytössä. Lisäksi meillä oli esillä selkokielistä kirjallisuutta ja uusia kuvasanakirjoja, joista asiakkaat ja varsinkin opettajat olivat kiinnostuneita.

Jälkeenpäin aina tulee ne hyvät ja parhaat ideat, niin kävi meillekin. Meillä olisi pitänyt olla jokin muukin tehtävä, esimerkiksi tietokilpailu. Se olisi ollut helppo toteuttaa yksinkertaisilla kysymyksillä, kuten ja kyllä/ei -vastauksilla. Tai jotain käsillä tekemistä, vaikka vanhoista kirjoista askartelua. Pisteet joissa oli tämän tyyppisiä juttuja, olivat suosittuja. Kansalaisopistolla sai osallistua omalla kirjontatilkulla isomman kokonaisuuden tekemiseen, SPR:llä oli haavojen sitomista, 4H:n pisteellä sai harjoitella jätteiden lajittelua. Kaikenlainen ilmainen materiaali oli suosittua kuten kynät, heijastimet, kassit ja ilmapallot. Meillä oli jaossa karkkia ja ainakin JEDUn oppilaille ne maistuivat.

Asiakkaita olisi voinut olla enemmänkin, mutta nyt ei ollut pisteellä ruuhkaa. Kahdestaan pärjättiin hyvin ja kaikkien asiakkaiden kanssa ehdittiin jutella. Meillä oli varalta mukana kaksi läppäriä ja tabletti, mutta vain yksi kone oli käytössä. Lisäksi tapahtuman aikana verkko ruuhkaantui ja nettiyhteys hidasteli, mikä turhautti ja hidasti esittelyä. Mutta onneksi asiakkaat olivat kärsivällisiä ja ymmärtäväisiä.

Kaiken kaikkiaan mukava tapahtuma ja hyvä mahdollisuus verkostoitua alueen toimijoiden kanssa. Uusia ideoita muihin tapahtumiin syntyi päivän aikana monia.

Terveisin Kristiina ja Tuulia

Alueella tapahtuu 2/2019 Infonäyttö kirjaston käytössä

Alueella tapahtuu 2/2019
Kalajoen kaupunginkirjasto

Digital signage kirjaston käytössä

’Digital Signagella’ tarkoitetaan sähköisen sisällön esittämiseen tarkoitettuja infonäyttöjä. Sisältö luodaan erilaisista kuva-, video-, teksti-, grafiikka- sekä html-elementeistä. Yksinkertaisimmillaan kyse on esimerkiksi PowerPoint -ohjelmalla tai infonäytöille suunnitelluilla ohjelmistoilla tai julkaisujärjestelmillä. Infonäyttöohjelmistoissa on myös hyvät työkalut sisällön esittämisen ajastamiseen.

Sisällön esittäminen tapahtuu yleensä jokaisen näytön taakse sijoitettavalla toistimella eli pienellä verkossa olevalla tietokoneella, jonka muistiin sisältö ladataan. Toinen vaihtoehto on jakaa yhden toistintietokoneen kuva esimerkiksi HDMI-jakovahvistimella ja siirtää jaetut kuvat HDMI-RJ45 lähetin-vastaanotinpareilla normaalia tietoliikenneverkkoa pitkin eri näytöille. Viimeksi mainitussa vaihtoehdossa on rajoituksena n. 100 metrin kaapelietäisyys lähettimen ja vastaanottimen välillä.

Sisällöntuotannossa on muutamia muistettavia perusasioita jotka kannattaa huomioida, jotta viestin välittyminen asiakkaille olisi mahdollisimman tehokasta.

1. Vähemmän on enemmän. Ei ole tarkoituksenmukaista eikä usein mahdollistakaan sijoittaa kaikkea informaatiota yhteen ”kuvaan”. Infonäyttöjen tehtävä on herättää mielenkiinto ja kertoa, mistä saa tarvittaessa lisätietoa eli ydinsisältö esiin!

2. Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuva luo mielikuvia tekstiä helpommin. Käytä siis kuvia huomion, mielikuvien ja tiedon välittämiseen mahdollisimman paljon, mutta tyylillä. Videosisällön tulee olla erityisen lyhyt ja ytimekäs, koska asiakas ei pysty itse määrittämään, mitä ja missä järjestyksessä informaatiota poimii.

3. Kuinka kauan sama näkymä on nähtävissä. Ajallisesti asiakkaan mahdollisuus nähdä näytöllä oleva sisältö riippuu näytön sijoituksesta. Mikäli näyttö on kulkuväylällä, tulee tieto olla luettavissa hyvinkin nopeasti, koska näytön eteen ei voi välttämättä pysähtyä ainakaan pitkäksi aikaa ilman, että on tien tukkona. Toisaalta paljon kuvia ja pitkä aika kuvaa kohden puuduttaa, jolloin kuvia ei jakseta katsoa läpi, minkä vuoksi informaatio ei tavoita kohdettaan tehokkaasti.

4. Tärkeät elementit lukkoon. Tietyt asiat kannattaa määritellä lukituiksi riippuen siitä, kuinka sisällön esittäminen halutaan toteuttaa ja mitä elementtejä käyttää. Tämä voidaan tehdä tekemällä puolivalmiita pohjia erilaisia tilanteita varten. Pohjaan voidaan sijoittaa jo valmiiksi esimerkiksi logo, grafiikkaa, html-elementtejä tai muita vastaavia, kaikissa kuvissa toistuvia asioita samoille tutuille paikoille. Varsinaiselle muuttuvalle sisällölle jätetään tietyt avoimet kentät ja täytettävät kohdat pohjaan ja näin kokonaisuudesta tulee yhdenmukainen.

Tiivistettynä: Vähemmän tekstiä → Tärkein sisältö esiin → Nopeasti luettava → Isompi fontti, jotta näkyy myös kauemmas → Laajempi asiakaskattavuus. Lisäksi kuvia herättämään mielenkiintoa ja mielikuvia sekä yhdenmukainen ulkoasu luomaan siisti ja uskottava infokanava.

Tapaus Kalajoen kaupunginkirjasto, pääkirjasto

Kalajoen vanhassa pääkirjastossa asiakkaiden tiedottaminen kirjaston tiloissa oli pitkälti irtolappusten ja ulko-oveen liimattujen tiedotteiden varassa. Pääkirjasto muutti 15.9.2018 uusiin tiloihin kauppa- ja kulttuurikeskus Merran toiseen kerrokseen. Kirjaston kanssa samassa, avoimessa tilassa toimivat myös kirjastokahvila Kirja sekä Kino Virta ja Virta Sali, jotka tarjoavat monipuolisesti elokuva- ja kulttuuritapahtumia 216-paikkaisessa salissa. Uuteen pääkirjastoon haluttiinkin infonäyttöjärjestelmä, joka palvelisi kirjaston lisäksi myös monipuolisesti kahvilan ja kulttuuritapahtumien tiedonvälitystä ja markkinointia.

Järjestelmäksi valittiin kotimainen iDiD -infonäyttöjärjestelmä, joka muodostuu selainpohjaisesta julkaisujärjestelmästä sekä kirjastolle tulleesta julkaisukanavasta. Sisältö otetaan vastaan verkossa olevasta pilvipalvelusta toistintietokoneella ja jaetaan neljälle näytölle HDMI-RJ45 -lähettimillä ja vastaanottimilla. Näyttöinä on infonäyttökäyttöön soveltuvat laitteet, jotka ovat päällä 24/7/365. Tällä hetkellä pääkirjastossa on neljä infonäyttöä. Suunnitelmissa on hankkia vielä viides sekä kirjastoautoon oma, jolloin kirjaston asioista tiedottaminen sekä tapahtumien markkinointi olisi kattavampaa myös keskustan alueen ulkopuolella.

Sisällöntuotannossa lähdettiin liikkeelle siitä, että luotiin eri toimijoille (kirjasto, kulttuurisali, elokuvateatteri) omat sisältöpohjat, jotka ovat tietyiltä osiltaan yhteneväiset, mutta erottuvat hieman toisistaan. Yhtenevää ovat värimaailma, kaupungin logo, asettelu sekä kellon ja nimipäivän HTML-elementit. Erot löytyvät otsikkopalkin tekstistä ja fontista sekä vasemman palkin grafiikasta.

Pääkirjaston infonäyttöpohjaKulttuurisalin infonäyttöpohjaElokuvien infonäyttöpohja

Tunnukset infonäyttöjen julkaisujärjestelmään on kirjastossa kahdella henkilöllä. Jos esimerkiksi dekkaripiirin mainos halutaan infonäytöille, kuva ja teksti asetellaan suoraan pääkirjaston pohjalle ja julkaistaan. Ajastusominaisuus on myös hyvin kätevä, sillä esimerkiksi itsenäisyyspäivän tiedotteet ja aukioloajat ajastettiin näkymään näytöillä hyvissä ajoin ja poistumaan automaattisesti itsenäisyyspäivän jälkeen, jolloin tieto näytöillä on ajankohtaista eikä sisällöntekijän tarvitse olla koko ajan muokkaamassa näyttöjä.

Julkaisujärjestelmä itsessään on hyvin helppokäyttöinen ja mahdollistaa erityyppisten kuvatiedostojen, pdf- ja tekstitiedostojen sekä videokuvan hyödyntämisen. Myös pohjien tallentaminen on helppoa. Jonkin verran haastetta ovat aiheuttaneet valmiit mainokset, joita tulee mainostoimistoilta tai tapahtumien järjestäjiltä. Näyttöjen asennus on tehty vaakasuoraan ja palvelee tarpeita hyvin, mutta usein tapahtumiin toimitettava materiaali tulee julisteeksi suunniteltuna, jolloin niiden käyttäminen sellaisenaan on harvoin mahdollista. Julkaisujärjestelmä sinällään tarjoaa mahdollisuuden tuottaa sisältöä myös pystyyn asennetuille näytöille, mutta se vaatisi oman kanavan. Myös isoihin tienvarsinäyttöihin toimitettu materiaali ei yleensä kelpaa infonäyttöihin liian pienen resoluutionsa vuoksi.

Järjestelmä kokonaisuutena on toiminut tähän asti hyvin. Helppokäyttöisyytensä vuoksi uuden sisällön tuottamiseen ei kulu kovinkaan paljoa aikaa, riippuen tietenkin valmiiden teksti- ja kuvatiedostojen määrästä. Mikäli sopiva kuva ja teksti ovat valmiina on, infonäytöille pyörimään tuleva mainos on valmis noin minuutissa, mutta mikäli tekstiä joutuu referoimaan tai kuvia muokkaamaan niin aikaa saa kulumaan enemmänkin.

Kalajoen kaupunginkirjaston kannalta parhaimmat puolet infonäyttöjen hyödyntämisessä ovat olleet juuri tiedotus- ja markkinointimateriaalin nopea ja helppo tekeminen ja saaminen näkyville paikallisesti. Paperilappusten tulostaminen ja levittäminen on vähentynyt ja kirjaston ilme yhtenäistynyt. Lisäksi näytöt ovat aina tiedottamassa asiakkaita myös silloin, kun henkilökuntaa ei ole paikalla.

Janne Hilpinen
Joni Rahja
Kalajoen kaupunginkirjasto